15.02.2016

Virpi Harilahti-Juola, kehittämisasiantuntija ja maahanmuuttotyön koordinaattori, Pudasjärven kaupunki

Virpi Harilahti-JuolaMilloin valmistuit etnologiasta? Mitä muuta opiskelit?

Valmistuin filosofian maisteriksi 2001 pääaineenani kulttuuriantropologia. Sivuaineina opiskelin kasvatustiedettä, erityispedagogiikkaa, yhteiskuntapolitiikkaa, Euroopan integraatio-opintoja ja puheviestintää. Vaihto-oppilaana Englannissa opiskelin European Studies –opintoja.

Mitä teet työksesi?

Toimin kehittämisasiantuntijana Pudasjärven kaupungin kehittämistoimessa. Vastuullamme on palvelujen ja prosessien kehittäminen muun muassa yritysyhteistyön, palvelumuotoilun ja kehittämishankkeiden kautta. Tehtävämme on tukea ja johtaa sitä muutosprosessia, mikä vaaditaan, jotta palvelut pystyvät vastaamaan muuttuvan maailman ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin.

Lisäksi vastuulleni kuuluu maahanmuuttotyön koordinointi. Maahanmuuttotyön koordinoinnissa korostuu erityisesti palvelumuotoilu, kun kehitetään kunnan peruspalveluja vastaamaan myös maahanmuuton tarpeisiin.

Kehittämishankkeissa vastuullani on hankevalmistelu, rahoitusten hakeminen ja hankkeiden ohjaus.

Miten olet päätynyt tähän tehtävään?

Opiskelujen aikana pääsin töihin Keski-Suomen museoon, missä vastasin museon ja etnologian laitoksen yhteisnäyttelyn suunnittelusta ja koordinoinnista. Sain olla myös mukana museon hoidossa olevan taiteilijakodin esineistön järjestelyssä ja luetteloinnissa ennen kotimuseon avaamista yleisölle. Opintojen loppuvaiheessa lähdin vapaaehtoistöihin vuodeksi Väli-Amerikkaan Hondurasiin. Tein siellä töitä katulasten avustusjärjestö Casa Alianzassa ja samalla tein osallistuvaa havainnointia ja keräsin aineistoa graduani varten.

Valmistumisen jälkeen vuonna 2001 pääsin töihin kansanopistoon projektisihteerin ja tuntiopettajan tehtäviin.

Lasten syntymän jälkeen jäin useaksi vuodeksi pois työelämästä. Kotiäitivuosien jälkeen pääsin töihin Maaseudun Sivistysliittoon projektikoordinaattorin ja kouluttajan tehtäviin. Sieltä alkoi oma maaseudun kehittäjän ja projektiosaajan tieni.

Näissä työtehtävissä myös yhdistyivät maaseutu, maahanmuutto ja monikulttuurisuus. Iso osa työnkuvaani oli täydennyskoulutuksen kautta olla mukana kehittämässä kuntia maahanmuuton ja monikulttuurisuuden näkökulmasta. Välillä olin lyhyen pätkän töissä aikuiskoulutusorganisaatiossa, missä työtehtäviini kuului työyhteisöjen kouluttaminen monikulttuurisuusteemoista. Samalla tein opettajan pedagogisia opintoja.

Nykyiseen työpaikkaani Pudasjärven kaupunkiin olen tullut vuonna 2011. Ensin toimin kaksi vuotta projektikoordinaattorina valtakunnallisessa maahanmuuttotyön kehittämishankkeessa. Sen jälkeen siirryin nykyisiin tehtäviini kehittämisasiantuntijaksi.

Mikä on parasta työssäsi? Entä ikävintä?

Parasta on jatkuva muutos, erityisesti kehittämisen tavoitteellisuus ja muutosprosessien läpivieminen. Ikävintä on keskeneräisyyden sietäminen, sillä muutosprosessit kestävät usein pitkään.

Millaisia taitoja työsi vaatii?

Työni vaatii hyviä tiedonhankintataitoja, kokonaisuuksien hallintaa ja kehittämiskohteiden tunnistamista. Lisäksi tarvitaan sisältöosaamista eri teemoista, vuorovaikutustaitoja ja verkostomaista työtapaa, sillä osaamista, tietoa ja taitoja on osattava hakea eri puolilta ja eri toimijoilta. On osattava vaihtaa näkökulmaa ja sitä kautta yritettävä ymmärtää ilmiöiden syntyä ja vaikutusta eri yhteisöissä sekä ihmisten tapaa toimia. Myös pedagogista osaamista tarvitaan täydennyskoulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Miten etnologian opinnot valmistivat sinua tähän työhön?

Etnologian ja kulttuuriantropologian opinnot ovat antaneet erittäin hyvän pohjan hyvin monenlaisiin kehittämistehtäviin.  Opintojen kautta sain osaamista erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelemiseen ja ymmärtämiseen. Näitä pohjaopintoja olen myöhemmin täydentänyt erilaisilla täydennyskoulutuksilla ja esimerkiksi opettajan pedagogisilla opinnoilla.

Jokainen työyhteisö ja -tehtävä puolestaan ovat opettaneet minulle erilaisten organisaatioiden tapoja toimia ja viedä asioita eteenpäin.

Olisi ollut hyvä kuulla tällaisia työllistymistarinoita jo silloin opiskeluaikana - mihin ja millaisiin tehtäviin ihmiset ovat sijoittuneet. Se, että silloinen laitoksen professori Bo Lönnqvist kannusti meitä opiskelijoita opiskelemaan laajasti ja monipuolisesti, oli tärkeää. Hän myös haastoi meitä etsimään erilaisia näkökulmia ja lähestymään asioita eri tavoin. Tätä näkökulman vaihtamisen vaatimusta olen kiitellyt monta kertaa!

Bossen sanat: ”kestää kauan kasvaa hyväksi humanistiksi” olen saanut todistaa todeksi monta kertaa. Omassa työssäni se on näyttäytynyt esimerkiksi niin, että valmiiden vastausten sijaan on pitänyt etsiä ihan uusia näkökulmia ja pyrkiä muodostamaan hyvinkin erilaisista lähtökohdista jokin yhteinen tavoite ja näkemys.

Millaisia neuvoja haluaisit antaa tulevaisuuttaan suunnitteleville etnologian opiskelijoille?

Kannattaa miettiä omaa opintokokonaisuuttaan ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti. Jos pystyy tunnistamaan itsessään omat kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet, omia opintoja on mahdollista suunnata johonkin tiettyyn suuntaan.