10.03.2015

Arkistonhallinnan maisteriohjelman opetussuunnitelma 2015 - 2017

 

Arkistonhallinnan maisteriohjelman kuvaus

Arkistotoimen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja edistää niiden tutkimuskäyttöä. Miten yhteisöllisesti tärkeäksi koettu aineisto saadaan talteen tulevia sukupolvia varten? Miten nyt ja tulevaisuudessa taataan erilaisten, yhä useammin digitaalisessa muodossa olevien aineistojen turvallinen säilyminen? Miten ja millaisilla hakujärjestelmillä nämä aineistot ovat niitä tarvitsevien käytössä?

Monitieteisen maisteriohjelman toteuttamisesta vastaavat Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos (HELA) ja taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos (TAIKU). Pääainevaihtoehtoina ovat historia, etnologia, museologia, taidehistoria ja kirjallisuus. Arkistonhallinnan maisterikoulutus johtaa filosofian maisterin tutkintoon (120 opintopistettä).

Maisteriohjelman opintojen aluksi tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opintosuunnitelmaan liitetään maisteriohjelmaan liittyvien opintojaksojen aikataulusuunnitelma. Tarvittavista täydentävistä opinnoista sovitaan HOPS-keskustelun yhteydessä. Historian opiskelijat valitsevat ohjauskeskustelun yhteydessä suuntautumisensa mukaisesti joko Suomen historian, taloushistorian tai yleisen historian pääaineen.

 

Opintoihin sisältyvät työelämätaidot ja -valmiudet

Arkistonhallinnan maisteriohjelmassa opiskellaan monimuotoisesti arkistotoimen sisältöihin, rakenteisiin ja käyttöön liittyviä asioita. Erityistä huomiota kiinnitetään digitaalisiin aineistoihin. Ohjelma antaa valmiudet vastata alati muuttavan teknologian haasteisiin. Opintoihin sisältyy työharjoittelu.

Tutkinnon, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet antavat suuntaviivoja työelämässä tarvittavista tiedoista, taidoista ja asenteista.

 

Kansainvälistyminen

Jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälistymistä tukevia osioita. Kansainvälistymisen valmiuksia voi kasvattaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti muun muassa opiskelemalla tai työharjoittelemalla ulkomailla, osallistumalla vieraskieliseen opetukseen, toimimalla kansainvälisten opiskelijoiden tutorina, opiskelemalla kieliä, kulttuurienvälisen viestinnän tai monikulttuurisuuden opinnoilla sekä toimimalla ainejärjestön tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä. Kansainvälistymisen muodoista sovitaan ohjauskeskustelussa.

Maisteriohjelman ja pääaineiden opinnot ovat pääosin suomeksi, mutta opintoihin sisältyy kirjallisuutta myös muilla kielillä.

 

Maisteriohjelman rakenne


Filosofian maisterin tutkintoon
(120 op) sisältyvät seuraavat opinnot:

Arkistonhallinnan opinnot 85 op

Pää- ja sivuaineen opinnot ja/tai muut opinnot 35 op

  • maisterintutkielma 35/40 op
  • arkistonhallinnan syventävät opinnot 45 op
  • pääaineen opetussuunnitelmassa mainitut menetelmä- ja teoriaopinnot + maisteriseminaari
  • muut pääaineen opinnot ja ohjauskeskustelussa hyväksytyt muiden oppiaineiden opintojaksot

 

Maisterin tutkinnon osaamistavoitteet

Maisteriohjelma rakentuu Valtioneuvoston yliopistojen tutkinnoista antaman asetuksen sekä Jyväskylän yliopiston Humanistisen tiedekunnan hyväksymien yleisten osaamistavoitteiden mukaisesti. Ohjelmasta valmistunut

  • hallitsee oman tieteenalansa (arkistonhallinnan maisteriohjelmassa sekä arkistonhallinnan alan että pääaineen) keskeiset sisällöt ja menetelmät ja on syventänyt asiantuntemustaan yhdellä tai useammalla erityisalueella,
  • osaa tuottaa uutta tietoa ja toimia oman alansa kehittäjänä,
  • osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä,
  • hallitsee monipuolisesti asiantuntijatehtävissä tarvittavat projektityön ja viestinnän taidot,
  • arvostaa ja osaa kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä,
  • tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen sekä
  • osaa jäsentää omaa osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa ja omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkintoon omalla alallaan.

Maisteriohjelma sisältää myös arkistonhallintaan liittyviä, alakohtaisia osaamistavoitteita. Niiden mukaisesti ohjelmasta valmistunut

  • tuntee aineistojen hallintaa, käytettävyyttä ja saatavuutta edistävät tiedon organisointi- ja kuvailumenetelmät ja osaa huomioida erityisesti digitaalisten aineistojen käytettävyyden ja saatavuuden,
  • on omaksunut asiantuntijatehtäviin tarvittavan teoreettisen ja ammatillisen tietopohjan sekä ongelmanratkaisutaidot ja tunnistaa johtamiseen liittyvät prosessit,
  • tunnistaa oman asiantuntijuutensa,
  • tuntee asiakirjahallinnan juridiset ja eettiset perusteet ja osaa tehdä näihin liittyen perusteltuja, muun muassa aineiston seulontaan ja käyttöön liittyviä päätöksiä,
  • kykenee hakemaan tietoa, analysoimaan aineistoja ja tuottamaan uutta tietoa sekä kirjallisesti että suullisesti,
  • kykenee osallistumaan asiakirjahallintaa koskevaan keskusteluun kommentoiden, vertaillen, yleistäen ja uusia näkökulmia kehittäen sekä
  • hyödyntää ja soveltaa tutkimustietoa käytännön työtehtävissä ja ymmärtää asiakirja-aineiston tutkimuksellisen merkityksen.

Tiedonhankinnan taitoja harjoitellaan erityisesti pääaineen maisteriseminaarissa osana pro maisterintutkielman tekemistä.

 

1) Maisteriohjelman syventävät opinnot 45 + 35/40 op

AHAS100 Asiakirjahallinnan perusteet 4 op

AHAS200 Arkistonmuodostus 4 op

AHAS250 Turvallisuus, julkisuus ja tietosuoja 4 op

AHAS300 Sähköiset arkistoaineistot 4 op

AHAS400 Aineistojen arvonmääritys ja seulonta 4 op

AHAS500 Muistiorganisaation johtaminen 4 op

AHAS006 Erikoisalojen valinnaiset opintojaksot 6 op (sovitaan erikseen opintosuunnitelmakeskustelussa)

AHAS008 Työharjoittelu 15 op

Maisterintutkielma 35/40 op (ETNS070, KIRS521, MSLS050, SHIS005, TAHS520, THIS005, YHIS005)

 

 

Opintojaksojen kuvaukset


AHAS100 Asiakirjahallinnan perusteet 4 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

    • tuntee asiakirjahallinnan periaatteet, prosessit, hallintavälineet sekä keskeiset käsitteet ja osaa käyttää niitä,
    • osaa selittää erilaisia organisaatioiden tieto- ja asiakirjahallinnon periaatteita sekä niiden tavoitteita, tehtäviä, vastuurakenteita ja normiympäristöjä,
    • tuntee asiakirjahallinnan jatkumomallin, joka integroi arkistotoimen osaksi elinkaarihallinnan kokonaisuutta sekä
    • osaa määritellä asiakirjahallinnan ja tietoaineistojen suunnitelmallisen käsittelyn ja säilyttämisen merkityksen sekä hyödyllisyyden organisaation toiminnan rationaalisuuden ja asiakirjallisen kulttuuriperinnön näkökulmasta.

Sisältö: keskeiset käsitteet, asiakirjahallinnan periaatteet ja prosessit, tieto- ja asiakirjahallinnan tehtävät, asiakirjatiedon elinkaarihallinnan suunnittelu, käytettävyyden ja saatavuuden kehittäminen. Opintojaksoon liittyy opastettu vierailu arkistoissa.

Kirjallisuus:

    • S. McKemmish et al (Eds.) (2005), Archives: Recordkeeping in Society
    • Henttonen, Pekka & Valtonen, Marjo & Voutilainen, Tytti 2015: Johdatus asiakirjahallinnan tutkimukseen. BTJ-Kustannus, Helsinki.

Opiskelutapa: Kirjatentti tai essee sekä arkistovierailut.

Arviointi: 0–5.

Ajoitus: Suositellaan arkistonhallinnan alaan johdattelevan sisältönsä vuoksi suoritettavaksi ennen muita opintojaksoja.

 

AHAS200 Arkistonmuodostus 4 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

    • tuntee asiakirjatietoa ja sen hallintaa koskevat normit ja niiden merkityksen aineiston elinkaaren eri vaiheissa sekä vaikutuksen asiakirjahallinnan toteuttamisessa,
    • osaa suunnitella asiakirjahallintaa ottaen huomioon asiakirjatiedon koko elinkaaren,
    • tuntee arkistonmuodostuksen sekä digitaalisen asiakirjahallinnon periaatteet sekä
    • osaa järjestää, luetteloida ja kuvailla arkistoaineistoja.

Sisältö: 1) Arkistoalaan liittyvä lainsäädäntö, julkishallinnon määräykset, ohjeet ja suositukset, kansainväliset ja kansalliset standardit sekä 2) asiakirjahallinnan suunnittelu ja elinkaarivaiheet, tehtäväluokittelu, arkistonmuodostuksen periaatteet, rekisteröinti ja metatiedon tuottaminen, arkistointiperusteet, asiakirjasarjat, asiakirja-aineiston kuvailu, kuvailuperiaatteet ja -käytännöt, tietojärjestelmät, sähköiset asiakirjat.

Opiskelutapa: kontaktiopetus ja harjoitustyöt.

Arviointi: 0–5.

Ajoitus: maisteriohjelman ensimmäinen lukuvuosi.

 

AHAS250 Turvallisuus, julkisuus ja tietosuoja 4 op

Osaamistavoitteet:

    • hallitsee kansallisen arkistolainsäädännön, julkisuus- ja tietosuojalainsäädännön, hallinnonalakohtaiset erityislait sekä alan keskeiset suositukset ja standardit,
    • tuntee syvällisesti asiakirjaturvallisuuden periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännössä,
    • osaa vertailla julkisten ja yksityisten aineistojen arkistointiin liittyviä turvallisuus-, julkisuus- ja tietosuojanäkökohtia sekä
    • hallitsee globaaliin digitaaliseen asiakirjajulkisuuteen ja -turvallisuuteen liittyvät kansainväliset ohjeistukset (Unesco, EU, YK).

Sisältö: Asiakirjaturvallisuus, -julkisuus ja tietosuoja; julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntö, tekijänoikeuslaki, hallinnonalakohtainen lainsäädäntö sekä alan keskeiset kansalliset ja kansainväliset suositukset ja standardit; sähköisten asiakirjojen tietoturva.

Opiskelutapa: kontaktiopetus ja essee, johon liittyvä oppimateriaali kerrotaan opetusohjelman yhteydessä Korpissa.

Arviointi: 0-5.

 

AHAS350 Digitaaliset arkistoaineistot 4 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee

    • arkistoalan digitaalisen toimintaympäristön toimintaperiaatteet ja toimintaympäristön tutkimuslähtöisen käytön,
    • osaa kertoa mitä toimenpiteitä digitaalisen aineiston saatavuuden edistäminen edellyttää ja
    • tuntee digitaalisiin arkistoaineistoihin liittyvät prosessit.

Sisältö: arkistoaineiston digitoinnin nykytila ja tulevaisuus, sähköisenä syntyneen aineiston arkistointi ja paperiaineiston digitointi, keskeiset järjestelmät ja järjestelyt, digitointiprosessit ja niiden johtaminen, virallisaineiston ja yksityisluontoisen aineiston digitointi, sähköisten asiakirjojen normivaatimukset.

Opiskelutapa: kirjatentti tai essee.

Arviointi: 0–5.

Ajoitus: maisteriohjelman ensimmäinen lukuvuosi.

Kirjallisuus ilmoitetaan opetusohjelman yhteydessä Korpissa.

 

AHAS400 Aineistojen arvonmääritys ja seulonta 4 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

    • osaa määrittää asiakirjatiedon arvon,
    • osaa soveltaa seulonnan teorioita ja periaatteita historiallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa sekä luoda uutta tietoa niiden pohjalta,
    • osaa määritellä seulontatoiminnan roolin asiakirjallisen kulttuuriperinnön muokkaajana sekä
    • osaa kuvailla, arvioida ja suhteuttaa arkistoaineistojen säilytysaikasuunnitteluun ja säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä,
    • osaa erottaa erilaisten arkistoaineistojen (digitaaliset ja paperiset) seulontaan vaikuttavat tekijät ja tunnistaa aineistojen erityisominaisuudet sekä
    • tuntee alan tutkimusta ja teorioita.

Sisältö: Arvonmääritys, seulonta ja säilyttäminen, arvonmääritysteoriat, säilytystarpeiden arviointi toiminnan, oikeusturvan ja tutkimuksen näkökulmasta, asiakirjallinen kulttuuriperintö, arkisto muistina, sähköisen aineiston säilyttäminen ja seulonta sekä seulontatoiminta ja tutkimus.

Opiskelutapa: Kontaktiopetus.

Arviointi: 0–5.

Ajoitus: maisteriohjelman ensimmäinen lukuvuosi.

 

AHAS500 Muistiorganisaation johtaminen 4 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

    • osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida tutkimusprojektin ja
    • tunnistaa oman asiantuntijuutensa ja johtamiseen liittyvät prosessit sekä periaatteet.

Sisältö: muistiorganisaation johtamiseen liittyvät teoriat; johtamisstrategiat; taloushallinnon perusteet.

Opiskelutapa: kontaktiopetus ja käytännön johtamisharjoitukset tai kirjatentti.

Kirjallisuus:

March, James G. (2009). Primer on Decision Making: How Decisions Happen.

Järvenpää & Länsiluoto & Partanen & Pellinen (2010 tai uudempi). Talousohjaus ja kustannuslaskenta.

Arviointi: 0-5.

Ajoitus: maisteriohjelman ensimmäinen tai toinen lukuvuosi.

 

AHAS006 Erikoisalojen opintojaksot 6 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa

    • käyttää erikoisalaan liittyviä käsitteitä, metodeja sekä teorioita sekä
    • suhteuttaa asiakirjahallinnan ja arkistolaitoksen perusteisiin liittyvät toiminnot erityiskysymyksiin.

Sisältö: Arkistolaitoksen, yliopistojen tai muiden vastaavien organisaatioiden järjestämät seminaarit, luennot, työryhmät tai kontaktiopetuskurssit sekä historian ja etnologian laitoksessa mahdollisesti järjestettävät projektikurssit; vastuuopettajan ohjeiden mukaan tapahtuva itsenäinen työskentely alaan liittyvän kirjallisuuden ja artikkelien osalta.

Opiskelutapa: sovitaan etukäteen HOPS-ohjaajan kanssa.

Arviointi: opintojaksoon sisällytettävien kurssien ja/tai muiden suoritusten arviointikäytänteiden mukaisesti.

Ajoitus: maisteriohjelman ensimmäinen ja toinen lukuvuosi.

 

AHAS008 Työharjoittelu 15 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

    • tunnistaa konkreettisesti opintojen aikana oppimansa tiedot ja taidot, jotka hyödyttävät häntä käytännön työelämässä,
    • osaa soveltaa oppimaansa työelämässä,
    • osaa kertoa omaksumistaan tiedoista ja taidoista mahdolliselle työnantajalle sekä kirjoittaa itsenäisesti työhakemuksen sekä
    • osaa kirjoittaa harjoitteluraportin ja kertoa tekemästään työstä suhteessa koulutuksen antamiin valmiuksiin.

Sisältö: harjoittelupaikan hakeminen, harjoittelu työpaikassa sekä harjoittelusuunnitelman ja -raportin kirjoittaminen. Ohjeet raportin kirjoittamiseen pyydetään vastuuopettajalta.

Opiskelutapa: Ohjattu kolmen kuukauden mittainen työharjoittelu, harjoitteluraportti.

Arviointi: hyväksytty/hylätty.

Ajoitus: maisteriohjelman ensimmäisen lukuvuoden kevät/kesä tai toinen lukuvuosi.

 

 

Arkistonhallinnan maisteriohjelmaan sisältyvät, pääainekohtaiset opinnot

 

Etnologia


ETNS211, ETNS102 ja ETNS050, yhteensä 50 op

Etnologian gradupolun vaiheet ovat tutkimussuunnitelman tekeminen, aineiston keruu (5 op), analyysi, tutkielman kirjoittaminen seminaarissa (10 op) sekä tutkielman loppuun saattaminen (35 op). Tutkimussuunnitelma ja -aikataulu laaditaan ohjaajan kanssa ja hyväksytetään ohjaajalla ennen aineiston keruun aloittamista.

Opintojakson ETNS211 Aineistonkeruu (5 op) opintopistemäärä ja arviointi sisällytetään maisterintutkielmaan siinä vaiheessa, kun tutkielma valmistuu.  Maisteriseminaarissa (ETNS102) käsitellään tutkielmaprosessin osia niin, että opiskelijat voivat esittää seminaarissa tutkimussuunnitelman ja tutkielmakäsikirjoituksen osia.

 

ETNS211 Aineistonkeruu (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on aloittanut gradupolun eli

    • on valinnut tutkielman aiheen, kehittänyt ohjaajiensa kanssa tutkimuskysymyksen ja kerännyt tutkimusaineiston tutkielmaansa varten,
    • tietää, mihin tieteelliseen keskusteluun hänen tutkielmansa aihe, tutkimuskysymys ja tutkimuskirjallisuus liittyvät,
    • tietää, millaisia menetelmiä aineistonkeruun tueksi tarvitaan, osaa valita tutkimusaiheeseensa soveltuvan menetelmän ja perustella valintansa,
    • tunnistaa tutkimusaineistonsa keräämiseen liittyvät eettiset kysymykset ja
    • osaa raportoida aineistonkeruunsa maisterintutkielmaan.

Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely ohjaajan ohjauksessa sekä kontaktiopetus, jos sellaista järjestetään. Mahdollinen kontaktiopetus ilmoitetaan vuosittain opetusohjelmassa Korpissa.

Arviointi: numeraalinen arviointi 0-5.

Opintojakson ETNS211 opintopistemäärä ja arviointi sisällytetään maisterintutkielmaan siinä vaiheessa, kun tutkielma valmistuu.

 

ETNS102 Maisteriseminaari (10 op)

Maisteriseminaarin suoritettuaan opiskelija on gradupolun lopussa eli

    • tuntee laadullisten aineistojen keskeisimmät analyysimenetelmät ja osaa hyödyntää niitä tutkielmassaan,
    • tietää, millaisia teoreettisia välineitä aineistojen analyysiin tarvitaan,
    • on edennyt tutkielman kirjoittamisessa pitkälle,
    • osaa kertoa miten ja millä aikataululla saattaa tutkielmansa loppuun sekä
    • on perillä maisterintutkielman valmistumiseen ja arviointiin liittyvästä prosessista.

Opiskelutapa: aktiivinen osallistuminen seminaariin, maisterintutkielman lukujen kirjoittaminen ja esittäminen sekä vertaisarviointi. Opintojaksoon liittyy HOPS-keskustelu, johon valmistaudutaan kirjoittamalla kuvaus omasta osaamisesta ja tulevaisuuden työllistymistavoitteista. Mikäli maisterintutkielman käsikirjoitus on valmis, suorituksesta sovitaan maisteriseminaarin vastuuopettajan kanssa.

 

 

Kolme seuraavista syventävien opintojen opintojaksoista, yhteensä yht. 15 op:


ETNS221 Teknologiat kulttuurissa (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • ymmärtää teknologioita ja innovaatioita kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta: miten kulttuuri vaikuttaa teknologisiin innovaatioihin ja niiden käyttöön, ja miten teknologiat vaikuttavat kulttuuriin,
    • hahmottaa teknologioiden tutkimuksen suuntauksia ja
    • osaa soveltaa teknologian tutkimuksen suuntauksia teknologioiden suunnittelun ja käyttöönoton ymmärtämiseen.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson yhteydessä opetussuunnitelmassa erillisenä listana.

Arviointi: numeraalinen arviointi 0-5.

 

ETNS222 Sosiaaliset rakenteet ja verkostot (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa kertoa, miten sosiaaliset verkostot ja rakenteet toimivat kulttuurin tasolla,
    • tuntee keskeiset sosiaalisia rakenteita ja verkostoja käsittelevät teoriat ja
    • tunnistaa keskeiset metodit, joilla etnologiassa tutkitaan sosiaalisia rakenteita ja verkostoja sekä niiden vuorovaikutuksellisia käytänteitä.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson yhteydessä opetussuunnitelmassa erillisenä listana.

Arviointi: numeraalinen arviointi 0-5.

 

ETNS223 Muistitietotutkimus (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa määritellä muistitiedon,
    • tietää kansainvälisen oral history -liikkeen synnyn ja tehtävän,
    • tunnistaa muistitietoon liittyvät erityiskysymykset ja osaa soveltaa niitä eri tutkimusaiheisiin sekä
    • osaa valita itsenäisesti muistitietoon kytkeytyvän etnologisen tapaustutkimuksen perehtyäkseen siihen syvällisemmin.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson yhteydessä opetussuunnitelmassa erillisenä listana.

Arviointi: numeraalinen arviointi 0-5.

 

ETNS224 Kehitysetnologia (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tietää, mitkä ovat vaikeissa sosiaalis-ekonomisissa olosuhteissa elävien ihmisten kannalta haastavimmat kehitykseen liittyvät kysymykset,
    • osaa kriittisesti arvioida valtasuhteiden vaikutusta siihen, mitä kehitys tarkoittaa eri konteksteissa,
    • tietää, miten etnografisin menetelmin kerätty tieto eroaa luonteeltaan muusta kehitystutkimuksessa käytetystä tiedosta sekä
    • osaa arvioida miten etnografista tietoa käytetään soveltavasti tutkittavien yhteisöjen kehityksen tukena.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai opetusohjelmassa mainittu kontaktiopetuskurssi.

Oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson yhteydessä opetussuunnitelmassa erillisenä listana.

Arviointi: numeraalinen arviointi 0-5.

 

ETNS225 Uskontoetnologia (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee keskeiset käsitteelliset ja teoreettiset perusteet, joiden avulla uskontoa voi tarkastella etnologisesti,
    • ymmärtää erilaisia uskonnon ja kulttuurin välisiä suhteita ja tietää, miten niitä on etnologiassa tutkittu ja
    • osaa valita itsenäisesti uskonnollisia käytänteitä, konflikteja tai väittelyitä käsittelevän etnologisen tapaustutkimuksen perehtyäkseen siihen syvällisemmin.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson yhteydessä opetussuunnitelmassa erillisenä listana.

Arviointi: numeraalinen arviointi 0-5.

 

ETNS226 Etnografia lähellä ja kaukana (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • on perehtynyt valitsemaansa alueeseen (Afrikka, Etelä-Aasia, Etelä- ja Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Kaakkois-Aasia, Pohjoismaat, Venäjä ja pohjoiset yhteisöt) kulttuurintutkimuksen näkökulmasta,
    • tuntee valitsemansa alueen tutkimustraditioita sekä
    • osaa arvioida valitsemansa alueen etnografisessa tutkimuksessa käytäviä keskusteluja suhteessa etnologian ajankohtaiseen tutkimukseen.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Oppimateriaali valitaan opintojakson vastuuopettajan kanssa neuvotellen opetussuunnitelmaan liitetystä kirjalistasta.

Arviointi: numeraalinen arviointi 0-5.

 

Kirjallisuus

 

Arkistonhallinnan syventävissä opinnoissa (45 op) kirjallisuuden pääaineopiskelijat tekevät joko opintojaksot

    • KIRS111/112/113 Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät I/II/III (yht. 15 op)
    • tai edellä mainituista kaksi ja lisäksi yksi seuraavista opintojaksoista KIRS212/213/214 Kotimaisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III tai KIRS222/223/234 Yleisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III (yht. 15 op).

Kirjallisuuden pääaineopiskelijat suorittavat myös opintojakson KIRS310 Maisteriseminaari (10 op). Tämän lisäksi kirjallisuuden pääaineopiskelijat tekevät joko kirjallisuuden pääaineopintoja tai muiden oppiaineiden opintojaksoja niin, että 45 op täyttyy.

 

KIRS111/112/113 Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät I/II/III (yksi opintojakso 5 op)

Sisältö: Maisterintutkielman teoreettista taustaa avaavaa tutkimuskirjallisuutta.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy soveltamaan kirjallisuustieteen teorioita ja menetelmiä maisterintutkielmaansa.

Suoritustapa: kontaktiopetus, essee tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

Tenttiä tai esseetä varten luettavasta kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin tai maisterintutkielman ohjaajan kanssa. Tentittävästä kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin tai maisterintutkielman ohjaajan kanssa viimeistään kuukautta ennen tenttiä.

Valittaessa kirjallisuutta voidaan käyttää ohjeellista laskukaavaa: keskimäärin 500 sivua suomenkielistä teoriakirjallisuutta tai noin 300 sivua vieraskielistä teoriakirjallisuutta = 5 op.

Kirjallisuus voidaan valita joko erillisestä kirjalistasta www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/opetussuunnitelmat tai tutkielmassa käytettävästä teoriakirjallisuudesta tentaattorin kanssa sopien.

 

TAI


Kaksi edellä mainittua + joku seuraavista opintojaksoista:


KIRS212/213/214 Kotimaisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III

KIRS222/223/234 Yleisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III

Sisältö: mielellään maisterintutkielmaan liittyvä kirjallinen virtaus tausta-aineistoineen

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on vahva tietämys niistä kirjallisuuden virtauksista, lajeista, kielialueista ja tutkimuksen painotuksista, joihin hän on syventävissä opinnoissaan keskittynyt.

Suoritustapa: essee tai kirjatentti

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus:

Kirjallisuus voidaan valita joko erillisestä kirjalistasta www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/opiskelu/kirjallisuus/opiskelu/kirjalistat/ tai maisterintutkielman tekoa tukevasta kirjallisuudesta tentaattorin tai tutkielman ohjaajan kanssa sopien.

Kussakin virtauksessa perehdytään keskimäärin kuuteen kaunokirjalliseen teokseen ja tentaattorin tai maisterintutkielman ohjaajan kanssa sovittavaan tausta-aineistoon. Tausta-aineistona käytettävää tutkimuskirjallisuutta on lueteltu kirjalistojen ohessa.

 

KIRS212/213/214 Kotimaisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III (yksi opintojakso 5 op)

Realismista nykykirjallisuuteen:

    • realismi ja naturalismi
    • symbolismi
    • 1920-luvun ruotsinkieliset modernistit
    • Tulenkantajat ja 1920-luku
    • Kiila ja 1930-luku
    • lyriikan modernismi
    • proosan modernismi
    • 1960–1970-luvun dokumentaarinen ja yhteiskunnallinen kirjallisuus
    • Nykykirjallisuus
    • nykylyriikka

Kotimaisen kirjallisuuden lajeja (esim.):

    • regionalistinen kirjallisuus ja maaseudun kuvaus
    • lasten- ja nuortenkirjallisuus
    • viihde-/populaarikirjallisuus
    • fantasia ja scifi

Tutkimuksen painotuksia:

    • kirjallisuuden kokeellisuus
    • kirjallisuuden poliittisuus (esim. sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys, ja/tai luokka kirjallisuudessa)

Ehdottaa voi myös virtauksia, kielialueita (suomenruotsalainen, saamelais- tai ylirajainen kirjallisuus), lajeja ja tutkimuksen painotuksia, joita edellä ei ole mainittu.

 

KIRS222/223/234 Yleisen kirjallisuuden virtaukset I/II/III (yksi opintojakso 5 op)

Modernismista nykykirjallisuuteen:

      • modernistinen romaani
      • modernistinen lyriikka
      • dokumenttiromaani ja -draama 1950–1960-luvuilla
      • postmoderni proosakirjallisuus
      • kokeellisen kirjallisuuden muotoja (proosa, lyriikka tai draama)
      • nykykirjallisuus (proosa, lyriikka tai draama)

(Kieli)alueittain:

      • Skandinavian kirjallisuus
      • saksankielinen kirjallisuus
      • ranskalainen kirjallisuus
      • brittiläinen ja kansainyhteisön kirjallisuus
      • pohjoisamerikkalainen kirjallisuus
      • latinalaisamerikkalainen kirjallisuus
      • venäläinen kirjallisuus

Tutkimuksen painotuksia:

      • kirjallisuuden kokeellisuus
      • kirjallisuuden poliittisuus (esim. sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys, ja/tai luokka kirjallisuudessa)

Ehdottaa voi myös virtauksia, maita, kielialueita ja tutkimuksen painotuksia, joita edellä ei ole mainittu.

 

KIRS310 Maisteriseminaari 10 op

Sisältö: Maisteriseminaarissa osallistutaan tiedonhaun koulutukseen, laaditaan valitulta kirjallisuudentutkimuksen alueelta maisterintutkielman tutkimussuunnitelma ja suunnitelmaa laajempi tutkimuspaperi, pidetään kaksi omaa tutkimusta esittelevää alustusta sekä käydään kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua useilta erilaisilta kirjallisuudentutkimuksen alueilta.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen valitsemaltaan kirjallisuudentutkimuksen alueelta. Hän osaa tehdä itsenäisesti tiedonhakuja ja arvioida tietoa kriittisesti. Hän on perehtynyt tutkimuseettisiin käytäntöihin ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin. Opiskelija osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua useilta kirjallisuudentutkimuksen alueilta ja argumentoida perustellusti.

Suoritustapa: kaksi lukukautta kestävä seminaari

Arviointi: 0–5.

 

Museologia

 

Arkistonhallinnan syventävissä opinnoissa (45 op) museologian pääaineopiskelijat tekevät opintojaksot MSLS001, MSLS002 ja MSLS012 sekä MSLS005 Maisteriseminaarin, yhteensä 26 op. Nämä suositellaan suoritettavaksi tentin sijasta muunlaisina kirjallisina töinä professorin kanssa asiasta sopien. Tämän lisäksi museologian pääaineopiskelijat tekevät joko museologian pääaineopintoja tai muiden oppiaineiden opintojaksoja niin, että 45 op täyttyy.

 

MSLS001 Tutkielmaan liittyvät opinnot I (5 op)

Sisältö: Oman tutkimuksen teoreettinen ja menetelmällinen osaaminen tutustumalla museologian ja lähitieteiden metodologiseen kirjallisuuteen. Opintojaksoilla syvennetään myös oman tutkimusaiheen sisältöosaamista perehtymällä tutkielman aiheeseen liittyvään kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen. Opintojakson aikana harjoitellaan asiantuntijatyöhön olennaisesti kuuluvaa tieteellisen tiedon välittämistä tieteelliselle yleisölle.

Osaamistavoitteet: opintojaksot suoritettuaan opiskelija

    • on perehtynyt syvällisesti tutkimuksensa aihepiiriin ja siihen liittyviin kysymyksiin,
    • tuntee laaja-alaisesti museologian menetelmiä ja osaa arvioida niitä suhteessa omaan tutkimusaiheeseensa sekä
    • osaa kertoa muille kirjallisuudesta tekemistään havainnoista.

Suoritustapa: itsenäinen työskentely (kirjallisuuden lukeminen tai esseen kirjoittaminen) tai muut tentaattorin kanssa sovittavat suoritustavat. Osan kirjallisuudesta voi halutessaan suorittaa pitämällä kirjaesitelmän maisteriseminaarissa.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus: Valitaan yhdessä maisteriseminaarin ohjaajan kanssa maisterintutkielman kirjoittamista tukevaa kirjallisuutta.

 

MSLS002 Museologian erikoisalat II 5 op

MSLS012 Museologian erikoisalat III 5 op

Sisältö: Kaksi museologian erikoisalaa. Toinen erikoisaloista voi olla sama kuin aineopinnoissa (MSLA002 ja MSLA007) valittu erikoisala, mutta toisen erikoisalan tulee olla kokonaan uusi. Museologian erikoisaloja ovat muun muassa kulttuuriperintö ja sen prosessit, kulttuuriympäristön tutkimus, museohistoria, objektit ja kokoelmat, museopedagogiikka, kokoelmien hoito ja konservointi, museologisen tutkimuksen metodologia, museon yhteiskunnallisuus ja institutionaalisuus, museonäyttelyt viestintänä, museopolitiikka tai jokin muu tentaattorin kanssa sovittava esimerkiksi tutkielmaa tukeva erikoisala.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

      • tuntee valitsemansa museologian erikoisalat hyvin ja kykenee toimimaan erikoisalueiden asiantuntijana,
      • tuntee laajemmin museologian erikoisaloja sekä
      • kykenee arvioimaan kriittisesti ja asettamaan valitsemiensa erikoisalojen keskustelun laajempaan museologiseen kontekstiin.

Suoritustapa: itsenäinen työskentely, josta sovitaan tentaattorin kanssa

Arviointi: 0–5.

Museologian erikoisalojen opintojaksoissa suositellaan tutustumista

      • kulttuuriperintöprosessiin ja muistiorganisaatioiden rooliin siinä
      • muistiorganisaatioiden kokoelmahallintaan ja digitaalisten kokoelmien muodostamiseen.

 

MSLS005 Maisteriseminaari (10 op)

Sisältö: Museologisen tutkimusprosessin kulku ja sisältö. Seminaarityöskentelyn aikana laaditaan tutkielman tai sivututkielman tutkimussuunnitelma sekä kirjoitetaan tutkielman lukuja seminaarissa esitettäväksi ja vertaisarviointia varten. Opintojakson aikana harjoitellaan myös tieteellistä argumentointia ja viestintää.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee laajasti ja syvällisesti museologian ja heritologian keskeisiä tutkimusmenetelmiä sekä erilaisia lähdeaineistoja ja osaa soveltaa niitä omassa työssään,
    • osaa tehdä itsenäisesti tiedonhakuja ja arvioida tietoa kriittisesti,
    • osaa arvioida oman tutkimusaiheensa tutkimuseettisiä kysymyksiä,
    • osaa tuottaa oikeakielisyyden ja tieteellisen kirjoittamisen vaatimukset täyttävän jäsennellyn tutkielman ja arvioida sitä kriittisesti sekä
    • osaa puolustaa omaa näkemystään ja arvioida muiden seminaariin osallistuvien töitä.

Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen maisteriseminaariin kahden lukukauden ajan, tutkimussuunnitelman laatiminen, oman tutkimuksen lukujen esittely ja toisen työn vertaisarviointi

Arviointi: 0–5.

 

Suomen historia


HISS010 Historiankirjoituksen historia (4 op)

Tavoite: Suoritettuaan opintojakson opiskelija

    • tuntee historiankirjoituksen suuntaukset ja merkittävimmät edustajat
    • osaa arvioida eri aikakausien ja maiden historiankirjoitusta niiden omissa konteksteissaan
    • tuntee historiallisen tulkinnan ja päättelyn keskeiset piirteet
    • pystyy analysoimaan historiallisen tiedon aikasidonnaisuutta ja muutosta

Opiskelutapa: luennot ja/tai kirjallisuus

Suoritus ja arviointi: 0-5.

Ajoitus: suoritetaan maisteriopintojen ensimmäisenä vuotena.

Kirjallisuus:

Burrow, John, A History of Histories (2009)

Tommila, Päiviö, Suomen historiankirjoitus. Tutkimuksen historia (1989)

 

HISSXXX Historianfilosofia (2 op)

Tavoite: Suoritettuaan opintojakson opiskelija

    • osaa jäsentää historianfilosofian kehityslinjat antiikista nykypäivään
    • hallitsee historianfilosofian klassikoiden käsitteet ja pystyy analysoimaan niitä spekulatiivisesta tieteelliseen historiankäsitykseen
    • ymmärtää historianfilosofian vaikutuksen historiankirjoitukseen.

Opiskelutapa: luennot ja/tai kirjallisuus.

Arviointi: 0-5.

Ajoitus: suoritetaan maisteriopintojen ensimmäisenä vuotena.

Kirjallisuus:

Megill, Allan, Historical Knowledge, historical error: a contemporary guide to practice (2007).

 

SHIS001 Menetelmäopinnot (6 op)

Tavoite: Menetelmäopintojen jälkeen opiskelija

    • tuntee historiatieteellisen tutkimusprosessin
    • osaa soveltaa erilaisia teoreettisia lähtökohtia ja tutkimusmenetelmiä omissa opinnoissaan
    • pystyy vertailemaan erilaisia tutkimuksellisia lähestymistapoja ja selitysmalleja Suomen historiassa
    • on laajentanut tieteellistä ajatteluaan ja valmiuksiaan.

Opiskelutapa: kirjallisuus, esseet, luento- ja harjoituskurssit.

Arviointi: 0-5.

Ajoitus: Menetelmäopinnot suoritetaan ennen maisteriseminaaria ja sen aikana.

Pakollinen kirjallisuus (4 op):

Kalela, Jorma, Historiantutkimus ja historia (2002).

Burke, Peter, History and Social Theory, second edition (2005).

Sovittava kirjallisuus: Kirjallisuutta voidaan edellisten lisäksi valita sopimuksen mukaan. Osan jaksosta voi suorittaa myös esseenä tai kontaktiopetuksena.

 

SHIS012 Maisteriseminaari (10 op)

Tavoite: Maisteriseminaarin käytyään opiskelija

    • pystyy suunnittelemaan jäsennellyn opinnäytteen
    • kykenee muotoilemaan tieteellisesti perustellun tutkimustehtävän
    • osaa etsiä tutkimuksensa relevantit lähteet ja tutkimuskirjallisuuden
    • osaa perustellusti valita tutkielmalleen sopivat metodit ja lähestymistavan
    • osaa kommentoida tieteellisiä esityksiä
    • on harjaantunut esittämään opinnäytteen tuloksia kirjallisesti ja suullisesti
    • on saavuttanut metodologisen ja tieteellisen valmiuden itsenäisen tutkielman laatimiseen.

Opiskelutapa: Lukuvuoden mittaisessa maisteriseminaarissa laaditaan maisterintutkielman tutkimussuunnitelma ja seminaariesitelmä tulevan tutkielman aihepiiristä. Jokainen osallistuja toimii seminaariesitelmien opponenttina ja pöytäkirjanpitäjänä sekä osallistuu aktiivisesti keskusteluun. HOPS-keskustelu maisteriseminaaria ohjaavan professorin kanssa.

Arviointi: 0-5.

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäinen vuosi.

 

 

Taidehistoria


Arkistonhallinnan syventävissä opinnoissa (45 op) taidehistorian pääaineopiskelijat tekevät opintojaksot TAHS112, TAHS121 ja TAHS410 sekä TAHS510 Maisteriseminaari 10 op, yhteensä 25 op. Tämän lisäksi taidehistorian pääaineopiskelijat tekevät joko taidehistorian pääaineopintoja tai muiden oppiaineiden opintojaksoja niin, että 45 op täyttyy.

 

TAHS510 Maisteriseminaari (10 op)

Sisältö: Perehtyminen tieteelliseen keskustelukulttuuriin. Perehtyminen maisterintutkielman tekemiseen, sen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin periaatteisiin.

Maisteriseminaari on maisteriopintojen tärkein opintojakso. Seminaarin voit aloittaa kun maisterintutkielman aihe tai aihepiiri on selvillä ja olet valmis aloittamaan työn sen parissa. Tavoitteena on, että tutkielman esitarkastusversio valmistuu seminaarin aikana tai seminaarin päättymisen jälkeisenä lukukautena.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa hankkia tutkimusaineiston ja siihen liittyvät lähteet,
    • osaa tehdä itsenäisesti tiedonhakuja ja arvioida tietoa kriittisesti,
    • osaa muotoilla tutkimusaiheestaan oleellisia tai mielekkäitä tutkimuskysymyksiä ja raportoida ne tutkimussuunnitelman muodossa,
    • on kykenevä osallistumaan tieteelliseen keskusteluun ja vertaisarviointiin,
    • osaa tuottaa maisterintutkielman aiheeseen liittyvän tekstin sekä
    • tunnistaa tutkimusaiheeseensa liittyvät eettiset kysymykset.

Suoritustapa: osallistuminen kaksi lukukautta kestävään seminaariin. Seminaarin aikana harjoitellaan tiedonhakua, esitellään maisterintutkielman tutkimussuunnitelma, esitellään maisterintutkielmaan liittyvä kirjallinen esitys ja laaditaan vertaisarviointi vastaavasta esityksestä sekä osallistutaan tieteelliseen keskusteluun. Ajankohdaksi suositellaan maisterintutkielman laatimisen ajankohtaa.

Arviointi: 0–5.

 

TAHS112 Tutkielmaa tukeva teoria (5 op)

Sisältö: taidehistorian tutkimuksen teoria ja oman tutkielman teoreettiset mahdollisuudet ja metodologia

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee omalle tutkielmalleen relevantin teoreettisen viitekehyksen ja metodologian,
    • kehittää valmiuksia luoda yhtenäisen teoreettisen viitekehyksen ja valita tutkielmaansa soveltuvia menetelmiä sekä
    • kykenee perustelemaan tekemiään valintoja tutkimuksensa kontekstissa.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5.

 

TAHSxxx Taiteentutkimuksen visuaalinen analyysi (5 op)

Sisältö: Perehdytään taidehistorian, taiteentutkimuksen ja visuaalisen kulttuurin piirissä käytettyihin visuaalisen aineiston tulkintatapoihin ja analyysimenetelmiin sekä arvioidaan niiden soveltumista oman tutkimusalan ja tutkimusongelman edellyttämään metodologiaan.

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • saa yleiskäsityksen visuaalisen aineiston tulkintatavoista ja analyysimenetelmistä,
    • pystyy valitsemaan ja soveltamaan omaan tutkimusalaansa sopivia visuaalisen analyysin menetelmiä sekä
    • saa valmiuksia hyödyntää visuaalisen analyysin mahdollisuuksia edelleen erilaisissa tutkimustehtävissä.

Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)

Arviointi: 0–5.

 

TAHS410 Tutkielmaan liittyvä sisältöasiantuntemus 5 op

Sisältö: omasta tutkimusalueesta hankitun asiantuntijuuden syventäminen ja jakaminen, työelämään suuntautuvan asiantuntijuuden tunnistaminen

Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • kykenee syventämään, laajentamaan tai soveltamaan tutkielma-aiheensa sisältöihin liittyviä osa-alueita,
    • kykenee viestimään asiantuntijuuttaan myös tiedeyhteisön ulkopuolelle sekä
    • tunnistaa asiantuntijuutensa tarjoamat mahdollisuudet työelämässä.

Suoritustapa: itsenäiseen työskentelyyn perustuvat oppimistehtävät kuten luennon tai esitelmän valmistelu, artikkelit, työllistymissuunnitelmat sekä niiden arviointi. Suositellaan suoritettavaksi maisterintutkielman laatimisen aikana.

Arviointi: 0–5.

 

 

Taloushistoria


HISS010 Historiankirjoituksen historia (4 op)

Tavoite: Suoritettuaan opintojakson opiskelija

    • tuntee historiankirjoituksen suuntaukset ja merkittävimmät edustajat
    • osaa arvioida eri aikakausien ja maiden historiankirjoitusta niiden omissa konteksteissaan
    • tuntee historiallisen tulkinnan ja päättelyn keskeiset piirteet
    • pystyy analysoimaan historiallisen tiedon aikasidonnaisuutta ja muutosta.

Opiskelutapa: luennot ja/tai kirjallisuus.

Suoritus ja arviointi: 0-5.

Ajoitus: suoritetaan maisteriopintojen ensimmäisenä vuotena.

Kirjallisuus:

Burrow, John, A History of Histories (2009)

Tommila, Päiviö, Suomen historiankirjoitus. Tutkimuksen historia (1989).

 

HISSXXX Historianfilosofia (2 op)

Tavoite: Suoritettuaan opintojakson opiskelija

    • osaa jäsentää historianfilosofian kehityslinjat antiikista nykypäivään
    • hallitsee historianfilosofian klassikoiden käsitteet ja pystyy analysoimaan niitä spekulatiivisesta tieteelliseen historiankäsitykseen
    • ymmärtää historianfilosofian vaikutuksen historiankirjoitukseen.

Opiskelutapa: luennot ja/tai kirjallisuus.

Arviointirviointi: 0-5.

Ajoitus: suoritetaan maisteriopintojen ensimmäisenä vuotena.

Kirjallisuus:

Megill, Allan, Historical Knowledge, historical error: a contemporary guide to practice (2007).

 

THIS001 Menetelmäopinnot (6 op)

Tavoite: Menetelmäopintojen jälkeen opiskelija

    • tuntee hyvin taloushistorian analyyttiset lähestymistavat
    • osaa tulkita pitkän aikavälin taloudellisten muutosten selitysmalleja
    • ymmärtää taloushistorian oppihistorialliset juuret suhteessa käytettyihin menetelmiin
    • on laajentanut tieteellistä ajatteluaan ja valmiuksiaan ja kykenee muodostamaan mielenkiintoisen ja uskottavan argumentin.

Opiskelutapa: kirjallisuus, esseet, luento- ja harjoituskurssit.

Ajoitus: Menetelmäopinnot suoritetaan ennen maisteriseminaaria ja sen aikana.

Arviointi: 0-5.

Kirjallisuus (á 2 op; sovitaan tentaattorin kanssa):

Fogel, Robert W., Railroads and American Economic Growth: Essays in Econometric History (1964).

Fogel, Robert & Engerman, Stanley, Time on the Cross: The Economics of American Negro Slavery (1974)

Lamberg, Juha-Antti, Näsi, Juha, Ojala, Jari, Sajasalo, Pasi (toim.), The Evolution of Competitive Strategies in Global Forestry Industries (2006)

Nevalainen, Pasi, Virastosta liikeyritys. Posti- ja telelaitoksen muutosprosessi 1930–1994 (2014)

North, Douglass, Institutions, institutional change and economic performance (2002)

North, Douglass & Thomas, Robert Paul, The Rise of the Western World: A New Economic History (1976)

 

THIS012 Maisteriseminaari (10 op)

Tavoite: Maisteriseminaarin käytyään opiskelija

    • osaa etsiä tieteelliseen tutkielmaan relevantit lähteet
    • pystyy suunnittelemaan jäsennellyn opinnäytteen rakenteen
    • osaa perustellusti valita taloushistorialliselle tutkielmalle sopivat metodit ja lähestymistavan
    • osaa kommentoida tieteellisiä esityksiä
    • on harjaantunut esittämään opinnäytteen tuloksia kirjallisesti ja suullisesti
    • on saavuttanut metodologisen ja tieteellisen valmiuden itsenäisen tutkielman laatimiseen.

Opiskelutapa: Seminaari jakautuu kahteen osaan, joista ensin on käytävä maisterintutkielman tutkimussuunnitelman laatimiseen keskittyvä seminaari. Tutkimussuunnitelmavaiheen rinnalla tai sen jälkeen osallistutaan toiseen osioon, jossa laaditaan esitelmä tutkielman aihepiiristä ja toimitaan toisen seminaarilaisen esitelmän kommentaattorina. HOPS-keskustelu maisteriseminaaria ohjaavan professorin kanssa.

Arviointi: 0-5.

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäinen vuosi.

 

 

Yleinen historia


HISS010 Historiankirjoituksen historia (4 op)

Tavoite: Suoritettuaan opintojakson opiskelija

    • tuntee historiankirjoituksen suuntaukset ja merkittävimmät edustajat
    • osaa arvioida eri aikakausien ja maiden historiankirjoitusta niiden omissa konteksteissaan
    • tuntee historiallisen tulkinnan ja päättelyn keskeiset piirteet
    • pystyy analysoimaan historiallisen tiedon aikasidonnaisuutta ja muutosta.

Opiskelutapa: luennot ja/tai kirjallisuus.

Suoritus ja arviointi: 0-5.

Ajoitus: suoritetaan maisteriopintojen ensimmäisenä vuotena.

Kirjallisuus:

Burrow, John, A History of Histories (2009)

Tommila, Päiviö, Suomen historiankirjoitus. Tutkimuksen historia (1989)

 

HISSXXX Historianfilosofia (2 op)

Tavoite: Suoritettuaan opintojakson opiskelija

    • osaa jäsentää historianfilosofian kehityslinjat antiikista nykypäivään
    • hallitsee historianfilosofian klassikoiden käsitteet ja pystyy analysoimaan niitä spekulatiivisesta tieteelliseen historiankäsitykseen
    • ymmärtää historianfilosofian vaikutuksen historiankirjoitukseen.

Opiskelutapa: luennot ja/tai kirjallisuus.

Arviointirviointi: 0-5.

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäisenä vuotena.

Kirjallisuus:

Megill, Allan, Historical Knowledge, historical error: a contemporary guide to practice (2007).

 

YHIS001 Menetelmäopinnot (6 op)

Tavoite: Menetelmäopintojen jälkeen opiskelija

    • hallitsee yleisen historian keskeiset lähestymistavat ja menetelmät (erityisesti aate- ja poliittinen historia sekä vertaileva ja poikkikansallinen historiantutkimus)
    • on syventänyt asiantuntemusta vähintään yhden yleisen historian metodologisen suuntauksen osalta
    • osaa soveltaa teoriakeskustelua omaan tutkimusaiheeseensa
    • on saavuttanut valmiudet syventää jonkin erityisalan tutkimusta maisteriseminaarissa.

Opiskelutapa: kirjallisuus, esseet, luento- ja harjoituskurssit. Suosituksena on kurssille osallistuminen, mutta osuuden voi halutessaan tenttiä myös kirjoina. Vaihtoehtoisesti voi myös sopia tentaattorin kanssa oman tutkielman teemaan liittyvistä esseeaiheista, jolloin käytetään myös itse etsittyä muuta metodikirjallisuutta.

Ajoitus: Menetelmäopinnot suoritetaan ennen maisteriseminaaria tai viimeistään sen aikana.

Arviointi: 0-5.

Kirjallisuus:

Burke, Peter, What is Cultural History? (2008) (1 op)

Canning, Kathleen, Gender History in Practice: Historical Perspectives on Bodies, Class and Citizenship (2006) (2 op)

Cohen, Deborah, & O’Connor, Maura, Comparison and History: Europe in Cross-National Perspective (2004) (2 op)

Halonen, Mia, Ihalainen, Pasi & Saarinen, Taina (eds.), Language Policies in Finland and Sweden: Interdisciplinary and Multi-sited Comparisons (2014) (2 op)

Hampsher-Monk, Iain, Tilmans, Karin & van Vree, Frank (eds), History of Concepts: Comparative Perspectives (1998) (2 op)

Haupt, Heinz-Gerhard, & Kocka, Jürgen  (eds), Comparative and Transnational History: Central European Approaches and New Perspectives (2009) (2 op)

Pocock, J.G.A., Political Thought and History: Essays on Theory and Method (2009) (2 op)

Saunier, Pierre Yves, Transnational History (2013) (2 op)

Skinner, Quentin, Visions of Politics, Volume I: Regarding Method (2002) (2 op)

Steinmetz, Willibald et al. (ed.), Writing Political History Today (2013) (3 op)

 

YHIS012 Maisteriseminaari (10 op)

Tavoite: Maisteriseminaarin käytyään opiskelija

    • osaa etsiä tieteelliseen tutkielmaan relevantit lähteet ja syventää niiden pohjalta asiantuntemustaan
    • pystyy suunnittelemaan jäsennellyn opinnäytteen rakenteen
    • osaa perustellusti valita tutkielmalle sopivat metodit ja lähestymistavan
    • tuntee tieteenteon pelisäännöt ja osaa kommentoida tieteellisiä esityksiä
    • on harjaantunut esittämään opinnäytteen tuloksia kirjallisesti ja suullisesti
    • on saavuttanut metodologisen ja tieteellisen valmiuden itsenäisen tutkielman laatimiseen

Opiskelutapa: Lukuvuoden kestävässä maisteriseminaarissa laaditaan maisterintutkielman tutkimussuunnitelma ja seminaariesitelmä tulevan tutkielman aihepiiristä. Lisäksi jokainen osallistuja toimii toisten seminaarilaisten esitelmien opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. HOPS-keskustelu maisteriseminaaria ohjaavan professorin kanssa.

Arviointi: 0-5.

Ajoitus: Suositellaan suoritettavaksi neljäntenä opiskeluvuonna.

 

3) Arkistonhallinnan maisteriohjelmaan sisältyvät pääaineen ja muiden oppiaineiden syventävät opinnot oppiaineiden opetussuunnitelmien mukaisesti; sovitaan kunkin opiskelijan kanssa ohjauskeskustelussa.