19.10.2011

Historian opetussuunnitelma 2010-2012

 Historia oppiaineena

Keitä me olemme? Mistä me tulemme? Perehtyessään historiaan ihminen oppii ymmärtämään myös itseään ja paikkaansa maailmassa. Historian tutkimus ulottuu syrjäseutujen asukkaista suurmiehiin, paikallisyhteisöistä valtioihin, arjen historiasta kansojen mentaliteetteihin sekä yksittäisistä ilmiöistä suuriin muutoksiin ja jatkumoihin. Tutkimuksen kohteet ovat miltei rajattomat, jos vain kohteesta on säilynyt tiedon murusia meidän ajallemme saakka.

Opiskelun ja opetuksen periaatteet on kirjattu laitoksen Koulutuskäsikirjaan.

 

Sijoittuminen työelämään

Historian ja etnologian laitos tähtää kaikessa koulutuksessaan opiskelijoiden kasvamiseen itsenäisiksi ja vuorovaikutukseen kykeneviksi akateemisiksi asiantuntijoiksi, jotka voivat toimia valmistuttuaan erilaisissa työtehtävissä yliopiston ulkopuolella.

Historian opiskelu antaa valmiudet tehokkaaseen tiedon löytämiseen, sen lähdekriittiseen analysoimiseen ja siihen pohjautuvan uuden tiedon tuottamiseen. Näistä taidoista on hyötyä lähes millä alalla tahansa. Historian alalta valmistutaan esimerkiksi opettajaksi tai tutkijaksi.

Tietoja historian maistereiden sijoittumisesta työelämään saat Helan työllistymiskyselystä.

 

Yleisopinnot

HISY001 Opintojen suunnittelu (2 op)

Tavoite: Ohjauskeskustelun jälkeen opiskelija

- tuntee kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenteen

- pystyy valitsemaan sivuaineet

- osaa jatkossa täydentää opintosuunnitelmaansa

- on selvillä työllistymismahdollisuuksista

Opiskelutapa:Opiskelija osallistuu syyslukukauden alussa järjestettävälle yhteiselle kurssille opintojen suunnittelusta, jonka jälkeen kukin laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka hyväksymiseen liittyy ohjauskeskustelu.

Suoritus ja arviointi: hyväksytty / hylätty

Ajoitus: ensimmäisen vuoden syyslukukauden alku

Vastuuopettajat: amanuenssi, yliassistentit, lehtori

 

Perusopinnot (25 op)

Tavoite: Perusopintojen jälkeen opiskelija

- tuntee kulttuurin, aatteiden, yhteiskuntien, talouden ja politiikan yleisen kehityksen

- osaa esittää oppimaansa suullisesti ja kirjallisesti

- on kehittänyt ryhmätyötaitoja

- on kehittänyt kieli- ja tietoteknisiä taitojaan

- löytää tarvitsemiaan tietoja

- pystyy valitsemaan omat alueensa aineopintojen erikoistumisopinnoista

HISP011 Johdatus historian tutkimukseen (5 op)

Tavoite: Suoritettuaan kurssin opiskelija

- tunnistaa historian tutkimuksen keskeiset käsitteet

- osaa nimetä historian yleisimmät tutkimussuuntaukset

- on selvillä laitoksen tutkimuksen painoaloista

- pystyy keskustelemaan tutkimusteksteistä

- osaa vertailla erilaisia tulkintoja

Opiskelutapa: Pakollinen luento ja harjoitustyöt

Suoritus ja arviointi: harjoitustöiden arviointi (1—5)

Ajoitus: ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukausi

Vastuuopettaja: lehtori/professori/yliassistentti

 

Peruskurssi (20 op)

Tavoite: Peruskurssin suoritettuaan opiskelija

- osaa jäsentää historian aikakaudet

- pystyy palauttamaan mieleen keskeisen tapahtumahistorian

- osaa nimetä historian temaattiset pääpiirteet

- osaa selittää merkittävimmät historian eri alojen kehityslinjat

- tuntee laitoksen tutkimukselliset painoalat historian kentässä

Opiskelutapa: Pakolliset johdattelevat luennot ja kirjallisuus

Suoritus ja arviointi: tentit (1 – 5)

Ajoitus: Luennot ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukaudella (lukuvuonna 2011 - 2012 syys- ja kevätlukukaudella), kirjallisuus ensimmäisen lukuvuoden aikana, kirjatenttiin voi osallistua vasta kunkin luento-osuuden päätyttyä.

Vastuuopettajat: professorit

 

HISP012 Antiikki ja keskiaika (4 op)

Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija

- osaa vertailla Kreikan ja Rooman asemaa antiikin historiassa

- tunnistaa antiikin ja keskiajan kulttuuriperinnön myöhempiä piirteitä

- pystyy arvioimaan uskontojen merkitystä antiikissa ja keskiajalla

- osaa selittää Euroopan valtiollisen ja taloudellisen historian päälinjat keskiajalla

- pystyy suhteuttamaan Suomen historian muun Euroopan keskiaikaan

Luento syyslukukaudella

Kirjallisuus:

Winks, Robin W., Mattern-Parkes, Susan P., The Ancient Mediterranean World: From the Stone Age to A. D. 600 (Oxford University Press, 2004),

Heikkilä, Tuomas,  Niskanen, Samu, Euroopan synty. Keskiajan historia (2004),

Tarkiainen, Kari, Ruotsin Itämaa. Esihistoriasta Kustaa Vaasaan (2010)

 

HISP013 Uusi aika (4 op)

Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija

- osaa esittää aikakauden uskonnolliset ja valtiolliset konfliktit Euroopassa

- pystyy analysoimaan eurooppalaisen maailmankuvan laajenemista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä

- osaa vertailla eri Euroopan valtioiden yhteiskunnallista kehitystä

- pystyy nimeämään aikakauden tärkeimmät aatteelliset, kulttuuriset ja taloudelliset tapahtumat ja kehityskulut

- osaa selittää suurvalta-ajan perusteet ja merkityksen Ruotsin historiassa

- tuntee hallitsijan ja yhteiskuntaryhmien aseman muutoksen uuden ajan Ruotsissa

Luento syyslukukaudella

Kirjallisuus:

Karonen, Petri, Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521 – 1809 (2008),

Wiesner-Hanks, Merry E., Early Modern Europe, 1450 – 1789 (2006)

 

HISP014 Uusin aika (4 op)

Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija

- pystyy perustelemaan vallan tasapainon muutoksia 1800-luvulla

- osaa selittää Euroopan valtapolitiikan luonteen ennen ensimmäistä maailmansotaa

- osaa arvioida aikakauden konfliktien ja rauhantekojen problematiikkaa

- on selvillä Suomen autonomisen aseman valtiollisesta, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta merkityksestä

- tuntee aikakauden tärkeimmät aatevirtaukset

Luento syyslukukaudella

Kirjallisuus:

Gildea, Robert, Barricades and Borders. Europe 1800 - 1914 (1996),

Virrankoski, Pentti, Suomen historia. Toinen osa (2001), 1800-luvun osuus.

 

HISP015 Lähihistoria (4 op)

Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija

- osaa tehdä yhteenvedon suurvaltojen asemasta ja muutoksista 1900-luvulla

- tuntee maailmansotien taustat, tärkeimmät vaiheet ja rauhansopimukset

- on selvillä talouden ja demokratian kriiseistä 1920- ja 1930-luvulla

- pystyy selittämään entisten siirtomaiden kansalliset liikkeet ja itsenäistymisprosessit

- pystyy analysoimaan itsenäisen Suomen syntyvaiheita

- osaa selittää Suomen maailmansotien välisen ajan poliittiset ääriliikkeet ja sisäpoliittiset konfliktit

- tuntee Suomen ulkopolitiikan päälinjat 1900-luvulla

- osaa esittää pääpiirteittäin Suomen yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja taloudellisen

kehityksen

- tunnistaa Suomen osana Euroopan ja globaalin maailman historiaa

Luento syyslukukaudella (lukuvuonna 2011-12 kevätlukukaudella)

Kirjallisuus:

Goff, Richard, Moss, Walter, Terry, Janice,  Upshur, Jiu-Hwa, The Twentieth Century. A Brief Global History (1998 tai 2008 painos),

Meinander, Henrik, Tasavallan tiellä. Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle (1999)

 

HISP016 Talous ja yhteiskunta pitkällä aikavälillä (4 op)

Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija

- pystyy sijoittamaan taloushistoria historiatieteen kenttään

- tuntee taloushistorian osa-alueet

- on selvillä tärkeimmistä talouspoliittisista suuntauksista

- osaa nimetä talouden murroskaudet ja merkittävimmät innovaatiot esihistoriasta nykypäiviin

- tuntee Suomen ja Euroopan väestökehityksen pääpiirteet

- osaa arvioida suomalaisten tutkijoiden tulkintoja Suomen taloushistorian erityispiirteistä

Luento syyslukukaudella (lukuvuonna 2011-12 kevätlukukaudella)

Kirjallisuus:

Cameron, Rondo, Maailman taloushistoria, WSOY (1995)

Ojala, Jari, Eloranta, Jari, Jalava, Jukka (toim.), The Road to Prosperity. An Economic History of Finland (2006)

 

Aineopinnot (55 op)

Tavoite: Aineopinnot suoritettuaan opiskelija

- osaa soveltaa historiatieteen keskeisiä teoreettisia viitekehyksiä sekä käyttää erilaisia  tutkimusmenetelmiä ja lähdeaineistoja

- pystyy osallistumaan projektityöskentelyyn ja tieteelliseen keskusteluun

- pystyy laatimaan tieteellisen tutkielman

- osaa valita maisteriopintojen pääaineen ja oman erikoistumisalansa

Kandidaatintutkielman valmistuttua opiskelija käy ohjauskeskustelun yliassistentin tai lehtorin, professorin ja amanuenssin kanssa. Opiskelija esittää maisteriopintojen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja keskustelussa sovitaan alustavasti opiskelijan pro gradu -tutkielman aihepiiristä.

 

Yhteinen osuus (23 op)

Tavoite: Aineopintojen yhteisen osuuden jälkeen opiskelija

- tuntee historiantutkimuksen teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat

- osaa valikoida ja käyttää alkuperäislähteitä ja tutkimuskirjallisuutta

- osaa soveltaa lähdekritiikkiä

- pystyy luokittelemaan lähdeaineistoja

- osaa laatia toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman ja kirjoittaa pienimuotoisen tutkielman rajatusta aiheesta

- pystyy keskustelemaan analyyttisesti eri aihepiirien opinnäytteistä

- osaa lukea vanhoilla käsialoilla ja kielimuodoilla kirjoitettuja suomalaisia ja ruotsalaisia lähteitä

- pystyy käyttämään keskeisimpiä tilastomenetelmiä opinnäytetöissä

HISA012 Historiantutkijan taidot (4 op)

Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssit, jotka käsittelevät vanhoja käsialoja ja kvantitatiivisia menetelmiä historiantutkimuksessa.

Arviointi: 1 – 5

Ajoitus: ensimmäisen opintovuoden kevätlukukausi

Vastuuopettajat: yliassistentit ja professorit

HISA001 Tutkimusmenetelmät (5 op)

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin

Arviointi: 1 – 5

Ajoitus: toisen opiskeluvuoden syyslukukausi

Vastuuopettajat: yliassistentit, lehtori

HISA002 Tutkielmakollokvio (14 op, jossa tutkielman osuus on 10 op)

Opiskelutapa: Luennoilla ja harjoituksissa perehdytään keskeisimpiin lähdeaineistoihin. Laaditaan tutkimussuunnitelma (syyslukukausi) ja esitetään kollokviossa kandidaatintutkielma sekä toimitaan toisen tutkielman opponenttina (kevätlukukausi). Tutkielmakollokvion yhteydessä suoritetaan historian tutkimusviestintä pakollisiin kieliopitoihin (kevätlukukausi).

Arviointi: 1 – 5

Ajoitus: toinen opiskeluvuosi

Vastuuopettajat: yliassistentit, lehtori

Historiaa sivuaineena opiskelevat laativat kollokviotyön, jota ei tarkasteta kandidaatintutkielmana eivätkä he tee maturiteettia.

 

HISY096 Kypsyysnäyte eli maturiteetti

Pääaineopiskelijoille tarkoitettu kypsyysnäyte kuuluu kaikille pakollisiin yleisopintoihin ja se suoritetaan humanistisen tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä sen jälkeen kun kandidaatintutkielma on hyväksytty tutkielmakollokviossa. Huom. Maturiteettia ( 1 op) ei lasketa mukaan aineopintojen kokonaisuuteen.

Arviointi: hyväksytty / hylätty

Vastuuopettaja: kollokvioryhmän vetäjä

 

Erikoistumisopinnot (32 op)

Tavoite: Erikoistumisopintojen jälkeen opiskelija

- osaa antaa esimerkkejä viideltä eri erikoistumisalueelta

- pystyy analysoimaan vähintään yhden alueen tutkimuskirjallisuutta

- kykenee perustellusti valitsemaan oman erikoistumisalansa

Opiskelutapa: Lukupiirit, kirjallisuus (luennot)

Jokaisesta viidestä erikoistumisalueesta suoritetaan yksi osio (á 4 op, yhteensä 20 op). Lisäksi suoritetaan kolme osiota opiskelijan valitsemilta erikoistumisalueilta (á 4 op, yhteensä 12 op). Kirjatentteinä suoritettaessa neljä opintopistettä koostuu kahdesta kirjasta.

Ajoitus: ensimmäinen, toinen ja kolmas opiskeluvuosi

Suoritus ja arviointi: oppimispäiväkirjat, tentit, 1 - 5

Vastuuopettajat: lukupiirien vetäjinä tohtorikoulutettavat ja post doc -tutkijat, kirjatenttien tentaattoreina yliassistentit ja lehtori

 

Erikoistumisopintojen alueet ja niihin sisältyvät osiot (á 4 p)

 

Aate- ja
käsitehistoria
Poliittinen
historia

Kulttuuri- ja
mentaliteetti-
historia

Sosiaali-
historia

Talous- ja
liiketoiminta-
historia

HISA101
Aatehistoria
HISA201
Kansainväliset
suhteet
HISA301
Kulttuurihistoria ja
uusi kulttuuri-
historia
HISA401 Uusi sosiaali-
historia
HISA501 Hyvinvointi ja elintaso
HISA102 Poliittiset aatteet HISA202 Kriisit ja rauhaan palaaminen HISA302 Arjen historia (populaarihistoria) HISA402 Gender / sukupuolihistoria HISA502 Liiketoiminta-historia
HISA103 Poliittinen kulttuuri HISA203 Suurvaltojen historia HISA303 Tieto ja taito historiassa HISA403 Yhteisöhistoria HISA503 Ympäristö-
historia
HISA104 Antiikin perintö ja filosofia HISA204 Poliittinen järjestelmä HISA304 Rikos ja kulttuuri HISA404 Sosiaaliset rakenteet HISA504 Agraarihistoria

 

ERIKOISTUMISOPINTOJEN OPINTOJAKSOT

Aate- ja käsitehistoria

Tavoite: Erikoistuttuaan aate- ja käsitehistoriaan opiskelija

- tuntee aatehistorian keskeisimmät käsitteet ja eri aikakausien merkittävimmät aatevirtaukset

- osaa eritellä poliittisia aatteita ja niiden historiallisia ulottuvuuksia

- on selvillä poliittisen kulttuurin ja identiteettien aikasidonnaisuudesta

- osaa arvioida antiikin filosofian ja kulttuuriperinnön merkitystä

HISA101 Aatehistoria

Kirjallisuus:

Hyrkkänen, Markku, Aatehistorian mieli (2002),

van Horn Melton, James, The Rise of the Public in Enlightenment Europe  (2001, Ebrary)

Munck, Thomas, The Enlightenment. A Comparative Social History 1721 – 1794 (2002)

Saastamoinen, Kari, Eurooppalainen liberalismi. Etiikka, talous, politiikka (1998)

 

HISA102 Poliittiset aatteet

Kirjallisuus:

Baycroft, Timothy, Hewitson, Mark (toim.), What is a Nation? Europe 1789-1914 (2006),

Green, E. H. H., Ideologies of Conservatism. Oxford University Press, (2002)

Leerssen, Joep, National Thought in Europe. A Cultural History (2007, Ebrary) HUOM. kirja ei enää ole saatavilla Ebraryssa, joten sitä ei voi tenttiä.

Spellman, W. M., European Political Thought 1600 - 1700 (1998, Ebrary)

 

HISA103 Poliittinen kulttuuri

Kirjallisuus:

Gustafsson, Harald, Gamla riken, nya stater. Statsbildning, politisk kultur och identiteter under Kalmarunionens upplösningsskede 1512-1541(2000),

Harnesk, Börje, Maktens skiftande skepnader. Studier i makt, legitimitet och inflytande i det tidigmoderna Sverige (2003)

Wilson, Kathleen, The Sense of the People (1998)

Katajala, Kimmo, Suomalainen kapina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002.

 

HISA104 Antiikin perintö ja filosofia

Kirjallisuus:

Dowden, Ken, The Uses of Greek Mythology (Routledge, 1992)

M. Kajava, S. Kivistö, H. K. Riikonen, E. Salmenkivi & R. Sarasti-Wilenius, toim., Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009)          

Kivistö, Sari,  Riikonen, H. K.,  Salmenkivi, Erja, Sarasti-Wilenius, Raija, Kirjallisuus antiikin maailmassa (2007)

Thesleff, Holger, Sihvola, Juha, Antiikin filosofia ja aatemaailma (1994)

 

Poliittinen historia

Tavoite: Erikoistuttuaan poliittiseen historiaan opiskelija

- on selvillä kansainvälisten suhteiden mekanismeista 1600-luvulta nykypäiviin

- tuntee pitkän aikavälin kriisien ja rauhaan palaamisen problematiikan

- osaa arvioida uuden ja uusimman ajan suurvaltojen poliittista ja taloudellista kehitystä

- pystyy vertailemaan eri maiden ja aikakausien poliittisia järjestelmiä

HISA201 Kansainväliset suhteet

Kirjallisuus:

Armstrong, David, Lloyd, Lorna, Redmond, John, International organization in world politics (2004),

Black, Jeremy, European International Relations 1648 – 1815 (2002),

Englund, Peter, Voittamaton. Erään miehen tie Ruotsin suurvalta-aikana (2001)

Kallenautio, Jorma, Suomi kylmän rauhan maailmassa. Suomen ulkopolitiikka Porkkalan palautuksesta 1955 Euroopan unionin jäsenyyteen 1995 (2005)

HISA202 Kriisit ja rauhaan palaaminen

Kirjallisuus:

Ferguson, Niall, The War of the World. Twentieth-Century Conflict and the Descent of the West (2006)

Karonen, Petri, Tarjamo, Kerttu (toim.), Kun sota on ohi. Sodista selviytymisen ongelmia ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla (2006)

Katajala, Kimmo (toim.), Northern Revolts. Medieval and early modern Peasant Unrest in the Nordic Countries,

Lennersand, Marie, Oja, Linda (toim.), När oväsendet tystnat. Efterspelet till uppror och religiösa konflikter, 1670 – 1860 (2004)

HISA203 Suurvaltojen historia

Kirjallisuus:

Glete, Jan, War and the State in early modern Europe. Spain, the Duch Republic and Sweden as fiscal-military States, 1500 – 1660 (2002)

Norton, Mary Beth, et al., A People and a Nation. A History of the United States (Brief 6th ed., 2003),

Pipes, Richard, Russia Under the Old Regime (2. ed., 1995)

Pomeranz, Kenneth, The great divergence: China, Europe, and the making of the modern world economy (2000, EBRARY)

HISA204 Poliittinen järjestelmä

Kirjallisuus:

Anderson, Bebedict, Kuvitellut yhteisöt. Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua (2007)

Asker, Björn, Hur riket styrdes. Förvaltning, politik och arkiv 1520 – 1920 (2007)

Jupp, Peter, The Governing of Britain 1688-1848: The Executive,

Parliament and the People (2006)

Savolainen, Raimo, Keskusvirastolinnakkeista virastoarmeijaksi. Senaatin ja valtioneuvoston alainen keskushallinto Suomessa 1809 – 1995 (1996)

 

Kulttuuri- ja mentaliteettihistoria

Tavoite: Erikoistuttuaan kulttuuri- ja mentaliteettihistoriaan opiskelija

- tuntee kokonaisvaltaisen sivilisaatioprosessin ja kulttuurihistorian käsitteen

- osaa problematisoida keskiajan ja uuden ajan arjen historian kysymyksiä

- on perillä teknologian, tietoyhteiskunnan ja innovaatioiden historiasta

- osaa vertailla rikoshistoriaa ja yhteisöjen kontrollijärjestelmiä eri maissa

HISA301 Kulttuurihistoria ja uusi kulttuurihistoria

Kirjallisuus:

Burke, Peter, The Art of Conversation (1993)

Elias, Norbert, The civilizing process, Vol. 1: The history of manners (1982)

Frykman, Jonas, Löfgren, Orvar, Den kultiverade Människan (1981)

Virtanen, Keijo, Kulttuurihistoria - tie kokonaisvaltaiseen historiaan (1987)

HISA302 Arjen historia (populaarihistoria)

Kirjallisuus:

Burke, Peter, Popular Culture in Early Modern Europe (Revised repr., 1994),

Gurevich, Aron, Medieval Popular Culture. Problems of Belief and Perception. (Cambridge University Press 1990)

Peltonen, Matti (toim.), Rillumarei ja valistus. Kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa (1996)

Vilkuna, Kustaa H. J., Arkielämää patriarkaalisessa työmiesyhteisössä. Rautaruukkilaiset suurvalta-ajan Suomessa (1996)

HISA303 Tieto ja taito historiassa

Kirjallisuus:

Mokyr, Joel, The gifts of Athena. Historical origins of the knowledge economy (2002)

Müller, Leos, Ojala, Jari (toim.), Information flows. New Approaches in the Historical Study of Business Information Sudia Historica 74 (2007)

Nurminen, Marjo T., Tiedon tyttäret. Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen (2008)

Tommila, Päiviö,  Korppi-Tommola, Aura (toim.), Suomen tieteen vaiheet (2003)

HISA304 Rikos ja kulttuuri

Kirjallisuus:

Emsley, Clive, Crime and society in England, 1750 – 1900 (1997)

Matikainen, Olli, Verenperijät. Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa 1500 – 1600-luvulla (2002)

Vilkuna, Kustaa H. J., Paholaisen sota (2006)

Österberg, Eva, Sogner, Sølvi (toim.), People meet law. Control and conflict-handling in the courts. The Nordic Countries in the post-reformation and pre-industrial period (2000)

 

Sosiaalihistoria

Tavoite: Erikoistuttuaan sosiaalihistoriaan opiskelija

- osaa vertailla eri aikakausien mikrohistorian ilmiöitä

- osaa analysoida valtaa, väkivaltaa ja taloutta sukupuolihistorian näkökulmasta

- on perillä perhe- ja yhteisöhistorian keskeisistä kysymyksistä

- osaa luokitella pitkän aikavälin sosiaalisia rakenteita sekä valtiovallan ja kansan suhdetta

HISA401 Uusi sosiaalihistoria

Kirjallisuus:

Alapuro, Risto, Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890 - 1933 (1995)

Bartlett, Robert, Hirtetty mies. Kertomus ihmeestä, muistista ja kolonialismista keskiajalla (2006)

Ginzburg, Carlo, Johtolankoja. Kirjoituksia mikrohistoriasta ja historiallisesta metodista (1996)

Levi, Giovanni, Aineeton perintö. Manaajapappi ja talonpoikaisyhteisö 1600-luvun Italiassa (1992)

HISA402 Gender / sukupuolihistoria

Kirjallisuus:

Markkola, Pirjo, Synti ja siveys. Naiset uskonto ja sosiaalinen työ Suomessa 1860 – 1920 (2002)

Munns, Jessica, Richards, Penny, Gender, Power and Privilege in early modern Europe (2003)

Spierenburg, Pieter (toim.), Men and Violence. Gender, Honor, and Rituals in modern Europe and America (1998)

Ågren, Maria, Erickson, Amy Louise (toim.), The Marital Economy in Scandinavia and Britain 1400 – 1900 (2005)

HISA403 Yhteisöhistoria

Kirjallisuus:

Gaunt, David, Familjeliv i Norden (1996)

Häggman, Kai, Johdatus perhehistoriaan (1996)

Keskinen, Jarkko, Teräs, kari (toim.), Luottamus, sosiaalinen pääoma, historia (2008)

Lamberg, Marko, Nuoruus ja toivo. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934 - 2003 (2004)

HISA404 Sosiaalisten rakenteiden historia

Kirjallisuus:

Braudel, Fernand, Civilization and Capitalism, 15th-18th Century, Vol. I: The Structure of Everyday Life. The Limits of the Possible (University of California Press 1992)

Saari, Juho (toim.): Historiallinen käänne. Johdatus pitkän aikavälin historian tutkimukseen. Gaudeamus 2006

Teräs, Kari, Arjessa ja liikkeessä. Verkostonäkökulma modernisoituviin työelämän suhteisiin 1880 – 1920 (2001)

Thompson, E. P., Herrojen valta ja rahvaan kulttuuri. Valta, kulttuuri ja perinnäistavat 1700- ja 1800-lukujen Englannissa (1996)

 

Talous- ja liiketoimintahistoria

Tavoite: Erikoistuttuaan talous- ja liiketoimintahistoriaan opiskelija

- osaa arvioida pitkän aikavälin väestö- ja elintasomuutoksia

- osaa selittää liiketoiminnan historiaa pitkällä aikavälillä

- on selvillä ympäristön vaikutuksista yhteisöihin

- osaa vertailla Suomen ja Ruotsin maataloushistorian vaiheita

HISA501 Hyvinvointi ja elintaso

Kirjallisuus:

Clark, Gregory, A Farewell to Alms. A Brief Economic History of the World (2007)

Fogel, Robert William, The Escape from Hunger and Premature Death, 1700-2100: Europe, America, and the Third World (2004)

Jalava, Jukka, Eloranta, Jari, Ojala, Jari, (toim.), Muutoksen merkit. Kvantitatiivisia perspektiivejä Suomen taloushistoriaan (2007)

Koskinen, Seppo et al. (toim.), Suomen väestö (2. uud. laitos, 2007)

HISA502 Liiketoimintahistoria

Kirjallisuus:

Chandler, Alfred D. Jr., Scale and scope. The dynamics of industrial capitalism (3rd pr., 1994)

Fellman, Susanna et al.(toim.), Creating Nordic Capitalism. The Business History of a Competitive Periphery (2008)

Jones, Geoffrey. Multinationals and Global Capitalism: From the Nineteenth to the Twenty-First Century. Oxford: Oxford University Press, 2005.

Karonen, Petri, Patruunat ja poliitikot. Yritysjohtajat taloudellisina ja poliittisina toimijoina Suomessa 1600 - 1920 (2004)

HISA503 Ympäristöhistoria

Kirjallisuus:

Diamond, Jared., Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä (2. pianos 2007)

Jones, Michael, Olwig, Kenneth (toim.), Nordic Landscapes. Region and Belonging on the Northern Edge of Europe (2008)

Lunkka, Juha Pekka, Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneista jääkausiin (2008)

McNeill, J.R, Something New under the Sun. An Environmental History of the Twentieth Century Word, 2001

HISA504 Agraarihistoria

Kirjallisuus:

Suomen maatalouden historia I. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (2003)

Suomen maatalouden historia II. Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle (2004)

Suomen maatalouden historia III. Suurten muutosten aika. Jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (2004)

Söderberg, Johan, Myrdal, Janken, The Agrarian Economy of Sixteenth-Century Sweden (2002)

 

HISA601 – 604 Muita opintojaksoja

Esimerkiksi:

Opiskelijan vaihdossa suorittamia opintoja tai vierailuluentoja, jotka voivat olla myös muiden oppiaineiden järjestämiä. Käytetään luentopassia, mihin vierailuluennot kootaan.

 

Syventävät opinnot (80 op)

Tavoite: Suoritettuaan syventävät opinnot opiskelija

- tuntee historiatieteellisen keskustelun ja pystyy osallistumaan siihen

- pystyy itsenäiseen tiedonhakuun ja tieteelliseen työskentelyyn

- osaa tuottaa uutta tietoa ja välittää sitä muille

- pystyy toimimaan valitsemansa erikoisalan asiantuntijana

- osaa hyödyntää hankkimaansa tutkimustietoa työelämässä

 

Yhteinen osuus

HISS010 Historiankirjoituksen historia (4 op)

Tavoite: Suoritettuaan kurssin opiskelija

- tuntee historiankirjoituksen suuntaukset ja merkittävimmät edustajat

- osaa arvioida eri aikakausien ja maiden historiankirjoitusta omassa kulttuuriympäristössään

- tuntee historiallisen tulkinnan ja päättelyn keskeiset piirteet

- pystyy analysoimaan historiallisen tiedon muutosta

Opiskelutapa: luennot ja/tai kirjallisuus

Ajoitus: Voidaan suorittaa jo kandidaatinopintojen aikana, viimeistään maisteriopintojen ensimmäisenä vuonna.

Suoritus ja arviointi: tentit, 1 – 5

Vastuuopettajat: professori

Kirjallisuus:

Setälä, Päivi, Suvanto, Pekka, Viikari, Matti, Historiankirjoituksen historia (1983)

Tommila, Päiviö, Suomen historiankirjoitus. Tutkimuksen historia (1989)

 

Syventävät erikoistumisopinnot (18 op)

Opiskelutapa: Opiskelija suorittaa pääaineestaan vähintään kaksi kuuden opintopisteen osiota, kolmas voi olla myös toisesta historia-aineesta tai työelämäopinnoista.

Suoritus ja arviointi: kirjatentit, luennot ja työryhmät, 1 – 5

Ajoitus:  Erikoistumisopintojen suorittaminen voidaan aloittaa jo kandidaattivaiheen aikana ja saadaan päätökseen maisteriopintojen ensimmäisenä tai toisena vuonna.

Vastuuopettajat: oppiaineen professorit ja post doc –tutkijat, tentaattoreina professorit, lehtori, yliassistentit

 

 

Syventävät erikoistumisopinnot ja niihin sisältyvät osiot, á 6 p. (ks. kirjallisuus oppiainekohtaisista ohjeista, kukin kirja on 2 op)


Suomen historia Taloushistoria Yleinen historia Työelämäopinnot
SHIS101 Varhaismoderni yhteiskunta THIS101 Hyvinvointi ja elintaso YHIS101 Aate- ja käsitehistoria TEOS101 Työelämäpeda-gogiikka
SHIS102 Kulttuuri- ja mentaliteettihistoria THIS102 Liiketoimintahistoria YHIS102 Poliittinen historia TEOS102 Projektit ja johtaminen
SHIS103          Uusi sosiaalihistoria THIS103 Taloudellinen kasvu YHIS103 Antiikin perintö ja filosofia TEOS103 Asiakirjahallinta
SHIS104 Poliittinen historia THIS104 Globaali talous YHIS104 Kulttuurialueet TEOS104 Työharjoittelu

 

Suomen historian oppiainekohtaiset opinnot

SHIS001 Menetelmäopinnot (8 op)

Tavoite: Menetelmäopintojen jälkeen opiskelija

- tuntee historiatieteellisen tutkimusprosessin

- osaa soveltaa erilaisia teoreettisia lähtökohtia ja tutkimusmenetelmiä omissa opinnoissaan

- pystyy vertailemaan erilaisia tutkimuksellisia lähestymistapoja ja selitysmalleja Suomen historiassa

- on laajentanut tieteellistä ajatteluaan ja valmiuksiaan

Opiskelutapa: kirjallisuus, esseet, luento- ja harjoituskurssit

Ajoitus: Menetelmäopinnot suoritetaan ennen maisteriseminaaria ja sen aikana.

Arviointi: 1 - 5

Vastuuopettaja: professori

Pakollinen kirjallisuus (4 op):

Kalela, Jorma, Historiantutkimus ja historia (2002)

Renvall, Pentti, Nykyajan historiantutkimus (1983)

Sovittava kirjallisuus: Kirjallisuutta voidaan valita erikseen ilmoitettavan listan mukaisesti.

Esseet: Esseistä sovitaan aina etukäteen vastuuopettajan kanssa ja essee laaditaan tentaattorin kanssa sovittavasta teoksesta, jonka ytimeen essee pureutuu. Opiskelija analysoi, miten tutkimus on tehty, mitä menetelmiä ja lähteitä on käytetty sekä tutkimuksen kysymyksenasettelua. Analysoinnin kohteena on nimenomaan tutkimuksen tekotapa ja keinot tuloksien saavuttamiseksi, eivät niinkään itse tulokset. Kyse ei ole pelkästä kirjareferaatista. Suositeltava laajuus (2 op) on 7 – 10 sivua. Erityistapauksissa essee voi olla myös laajempi.

Opiskelijan tulee pohtia esseessään, kuinka käsiteltävää teosta voi hyödyntää oman tutkimuksen valmistelussa. Siksi on välttämätöntä, että esseen lähteenä käytettävä tutkimus liittyy ainakin jossain määrin omaan opinnäytetyöhön.

 

SHIS012 Maisteriseminaari (10 op)

Tavoite: Maisteriseminaarin käytyään opiskelija

- osaa etsiä tieteelliseen tutkielmaan relevantit lähteet

- pystyy suunnittelemaan jäsennellyn opinnäytteen rakenteen

- osaa perustellusti valita tutkielmalle sopivat metodit ja lähestymistavan

- osaa kommentoida tieteellisiä esityksiä

- on harjaantunut esittämään opinnäytteen tuloksia kirjallisesti ja suullisesti

- on saavuttanut metodologisen ja tieteellisen valmiuden itsenäisen tutkielman laatimiseen

Opiskelutapa: Maisteriseminaarissa laaditaan pro gradu -työn tutkimussuunnitelma ja seminaariesitelmä pro gradu -työn aihepiiristä joko tutkimussuunnitelmavaiheen aikana tai sen jälkeen. Lisäksi jokainen osallistuja toimii toisen seminaarilaisen esitelmän opponenttina ja pöytäkirjanpitäjänä.

Arviointi: 1 – 5

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäinen vuosi

Vastuuopettaja: professorit

 

SHIS101-104 SUOMEN HISTORIAN SYVENTÄVIEN ERIKOISTUMISOPINTOJEN OPINTOJAKSOT

SHIS101 Varhaismoderni yhteiskunta (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan varhaismoderniin yhteiskuntaan opiskelija

- osaa tulkita Ruotsin ajan merkitystä Suomen historiassa

- pystyy tekemään johtopäätöksiä yhteiskuntaryhmien asemasta varhaismoderneissa pohjoismaisissa yhteisöissä

- osaa esittää näkökulmia uuden ajan kriiseihin ja sotiin

- tuntee aikakautta koskevassa tutkimuksessa hyödynnetyt keskeiset metodit ja lähteet

Kirjallisuus:

Einonen, Piia, Poliittiset areenat ja toimintatavat. Tukholman porvaristo vallan käyttäjänä ja vallankäytön kohteena n. 1592 – 1644 (2005)

Haikari, Janne, Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä. Vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (2009)

Karonen, Petri, Eilola, Jari, Hakanen,  Marko, Lamberg, Marko, Matikainen, Olli (toim.), Hopes and Fears for the Future in Early Modern Sweden 1500 – 1800 (2009)

Lamberg. Marko, Dannemännen i stadens råd. Rådmanskretsen i nordiska köpstäder under senmedeltiden (2001)

Lappalainen,  Mirkka, Suku, valta, suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (2005)

Vilkuna, Kustaa H. J., Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (2005)

 

SHIS102 Kulttuuri- ja mentaliteettihistoria (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan kulttuuri- ja mentaliteettihistoriaan opiskelija

- osaa vertailla erilaisia kulttuurisia ilmiöitä

- pystyy tulkitsemaan mentaliteetteja erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä ja kulttuurien kohtaamisissa

Kirjallisuus:

Eilola, Rajapinnoilla. Sallitun ja kielletyn määritteleminen 1600-luvun jälkipuoliskon noituus- ja taikuustapauksissa (2003)

Niemi, Marjaana & Vuolanto, Ville (toim.), Reclaiming the City. Innovation, Culture, Experience (2003)

Saarikangas, Kirsi, Eletyt tilat ja sukupuoli. Asukkaiden ja ympäristön kulttuurisia kohtaamisia (2006)

Salmi, Hannu, Koivunen, Anu, Varjojen valtakunta. Elokuvahistorian uusi lukukirja (1997)

Signums svenska kulturhistoria. Stormaktstiden (2005)

Talve, Ilmar, Suomen kansankulttuuri. Historiallisia päälinjoja (2. painos 1980)

 

SHIS103 Uusi sosiaalihistoria (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan uuteen sosiaalihistoriaan opiskelija

- osaa kategorisoida uuteen sosiaalihistoriaan kuuluvia ilmiöitä

- pystyy arvioimaan arjen ja marginaaliryhmien historian tutkimusta

Kirjallisuus:

Eilola, Jari (toim.), Makaaberi ruumis (2009)

Hoppu, Tuomas, Historian unohtamat. Suomalaiset vapaaehtoiset Venäjän armeijassa 1. maailmansodassa 1914-1918 (2005)

Häkkinen, Antti, Pulma, Panu, Tervonen, Miika (toim.), Vieraat kulkijat – tutut talot. Näkökulmia etnisyyden ja köyhyyden historiaan Suomessa (2005)

Kinnunen, Tiina, Kivimäki, Ville (toim.), Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta (2006)

Näre, Sari, Kirves, Jenni, Ruma sota. Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia (2008)

Peltonen, Matti, Lukkari Saxbergin rikos ja herännäispappilan etiikka (2008)

 

SHIS104 Poliittinen historia (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan poliittiseen historiaan opiskelija

- osaa selittää poliittisen historian problematiikkaa

- pystyy tekemään johtopäätöksiä vaihtoehtoisista malleista valtiollisessa päätöksenteossa

- osaa vertailla eri tasojen poliittisten toimijoiden merkitystä historiassa

Kirjallisuus:

Aunesluoma, Juhana, Kettunen, Pauli (toim.), The Cold war and the politics of history (2008)

Kalleinen, Kristiina, "Isänmaani onni on kuuluaVenäjälle". Vapaaherra Lars Gabriel von Haartmanin elämä (2001)

Niemi, Mari K., Pernaa, Ville (toim.), Entäs jos... Vaihtoehtoinen Suomen historia (2005)

Nygård, Toivo, Kustaa III. Vallanomaava mutta alamaisilleen armollinen kuningas (2005)

Tikka, Marko, Valkoisen hämärän maa? Suojeluskuntalaiset, virkavalta ja kansa 1918 – 1921 (2006)

Visuri, Pekka, Suomi kylmässä sodassa (2006)

 

SHIS005 Pro gradu -tutkielma (40 op)

Tavoite: Laadittuaan pro gradu -tutkielman opiskelija

- osaa valita riittävän laajan ja haastavan tutkimustehtävän

- tuntee kattavasti käsittelemänsä aihepiirin aikaisemman tutkimuksen

- osaa esitellä alan keskeiset teoriat ja määritellä käytetyt käsitteet

- pysty perustelemaan valitsemansa lähdeaineistot ja metodit

- osaa muotoilla ja rajata tutkimuskysymykset

- osaa kirjoittaa analyyttisesti ja loogisesti tieteellistä tekstiä

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäinen ja toinen vuosi

Arviointi: erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä

Vastuuopettajat: professorit

 

Taloushistorian oppiainekohtaiset opinnot

THIS001 Menetelmäopinnot (8 op)

Tavoite: Menetelmäopintojen jälkeen opiskelija

- tuntee hyvin liiketoimintahistorian ja institutionaalisen taloushistorian alueen ja käsitteet

- osaa tulkita pitkän aikavälin taloudellisten muutosten selitysmalleja

- pystyy arvioimaan monipuolisesti taloushistorian asemaa historiantutkimuksen kokonaisuudessa

- on laajentanut tieteellistä ajatteluaan ja valmiuksiaan

Opiskelutapa: kirjallisuus, esseet, luento- ja harjoituskurssit

Ajoitus: Menetelmäopinnot suoritetaan ennen maisteriseminaaria ja sen aikana.

Arviointi: 1 – 5

Vastuuopettaja: professori

Pakollinen kirjallisuus:

Jones, Geoffrey, Zeitlin, Jonathan (toim.), The Oxford Handbook of Business History (2008)

Anderson, J. L., Explaining long-term economic change (1995)

North, Douglass Cecil, Institutions, institutional change and economic performance (2002)

Kindleberger, Charles P., Historical economics. Art or science (1990)

Blaug, Mark, Economic history and the history of economics (1986)

 

THIS012 Maisteriseminaari (10 op)

Tavoite: Maisteriseminaarin käytyään opiskelija

- osaa etsiä tieteelliseen tutkielmaan relevantit lähteet

- pystyy suunnittelemaan jäsennellyn opinnäytteen rakenteen

- osaa perustellusti valita taloushistorialliselle tutkielmalle sopivat metodit ja lähestymistavan

- osaa kommentoida tieteellisiä esityksiä

- on harjaantunut esittämään opinnäytteen tuloksia kirjallisesti ja suullisesti

- on saavuttanut metodologisen ja tieteellisen valmiuden itsenäisen tutkielman laatimiseen

Opiskelutapa:

Seminaarin yhteydessä käydään läpi teokset: Jarrick, Arne, Söderberg, Johan, Praktisk historieteori (1993) ja North, Douglass Cecil, Structure and change in economic history (1981).

Seminaari jakautuu kahteen osaan, joista ensin on käytävä pro gradu -työn tutkimussuunnitelman laatimiseen keskittyvä seminaari. Tutkimussuunnitelmavaiheen rinnalla tai sen jälkeen osallistutaan toiseen osioon, jossa laaditaan esitelmä pro gradu -työn aihepiiristä ja toimitaan toisen seminaarilaisen esitelmän kommentaattorina.

Arviointi: 1 – 5

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäinen vuosi

Vastuuopettaja: professori

 

THIS101 – 104 TALOUSHISTORIAN SYVENTÄVIEN ERIKOISTUMISOPINTOJEN OPINTOJAKSOT

THIS101 Hyvinvointi ja elintaso (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan hyvinvoinnin ja elintason historiaan opiskelija

- osaa arvioida taloudellisen kasvun ja kulutuksen vaihteluja

- pystyy vertailemaan hyvinvointiin, terveyteen ja väestömuutoksiin vaikuttaneita tekijöitä taloushistorian näkökulmasta

Kirjallisuus:

Komlos, John, The biological standard of living on three continents. Further explorations in anthropometric history (1995)

Livi-Bacci, Massimo, A concise history of world population (1997)

Steckel, Richard H., Floud, Roderick, Health and welfare during industralization (1997)

Lindert, Peter H.,  Growing Public: Social Spending and Economic Growth since the Eighteenth Century. Two volumes. Cambridge University Press (2004)

Sundin, Jan, Willner, Sam, Social Change and Health in Sweden. 250 Years of Politics and Practice (2007)

 

THIS102 Liiketoimintahistoria (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan liiketoimintahistoriaan opiskelija

- osaa selittää 1900-luvun suuryritysten toimintamallien ja toimijoiden kehitystä

- pystyy analysoimaan talouselämän eri alojen kilpailua ja murroskausia

Kirjallisuus:

Cassis, Youssef, Big business. The European experience in the twentieth century (1997)

Fellman, Susanna, Uppkomsten av en direktörsprofession. Industriledarnas utbilding och karriär i Finland 1900 – 1975 (2000)

Kuisma, Markku (toim.), Kriisi ja kumous. Metsäteollisuus ja maailmantalouden murros 1973—2008. SKS 2008.

Lamberg, Juha-Antti, Näsi, Juha, Ojala, Jari, Sajasalo, Pasi (toim.): The Evolution of Competitive Strategies in Global Forestry Industries (2006) SPRINGERLINK

Murmann, Johann Peter, Knowledge and Competitive Advantage : The Co-evolution of Firms, Technology, and National Institutions. Cambridge University Press 2003 EBRARY.

Means, Howard, Money and Power: The History of Business. John Wiley & Sons, Incorporated 2001 EBRARY

 

THIS103 Taloudellinen kasvu (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan taloudellisen kasvun historiaan opiskelija

- tunnistaa makrotalouden ilmiöt

- osaa vertailla teollistumista ja teknologista kehitystä erilaisissa yhteiskunnissa

Kirjallisuus:

Kaukiainen, Yrjö, Ulos maailmaan! Suomalaisen merenkulun historia (2008)

Angus Maddison Contours of the World Economy 1-2030 Ad, Essays in Macro-economic History

Magnusson, Lars, Den synliga handen. Nation, stat och det industriella bygget (2005)

Mokyr, Joel, The lever of riches. Technological creativity and economic progress (1990)

Snooks, Graeme Donald, The dynamic society. Exploring the sources of global change (1996)

Sterns, Peter N., The Industrial Revolution in World History (2007)

 

THIS104 Globaali talous (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan globaalin talouden historiaan opiskelija

- osaa vertailla globaalin talouden ilmiöitä pitkällä aikavälillä

- osaa suhteuttaa eri alueiden ja innovaatioiden aseman globaalin talouden kehitykseen

Kirjallisuus:

Bayly, C. A., The Birth of the Modern World 1780 – 1914. Global Connections and Comparisons (2004)

Diamond, Jared, Tykit, taudit ja teräs. Ihmisen yhteiskuntien kohtalot (2003)

McCusker, John J. ja Morgan, Kenneth (toim.), The Early Modern Atlantic Economy. Cambridge University Press 2000.

McNeill, J. R., McNeill, William H., Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan (2006)

Pamuk, Sevket, Williamson, Jeffrey G. (toim.), The Mediterranean response to Globalization before 1950 (2000, Ebrary)

Williamson, Jeffrey G., Globalization and the Poor Periphery Before 1950. MIT Press 2006. EBRARY

 

THIS005 Pro gradu -tutkielma (40 op)

Tavoite: Laadittuaan pro gradu -tutkielman opiskelija

- osaa valita riittävän laajan ja haastavan tutkimustehtävän

- tuntee kattavasti käsittelemänsä aihepiirin aikaisemman tutkimuksen

- osaa esitellä alan keskeiset teoriat ja määritellä käytetyt käsitteet

- pysty perustelemaan valitsemansa lähdeaineistot ja metodit

- osaa muotoilla ja rajata tutkimuskysymykset

- osaa kirjoittaa analyyttisesti ja loogisesti tieteellistä tekstiä

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäinen ja toinen vuosi

Arviointi: erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä

Vastuuopettaja: professori

 

Yleisen historian oppiainekohtaiset opinnot

YHIS001 Menetelmäopinnot (8 op)

Tavoite: Menetelmäopintojen jälkeen opiskelija

- osaa tulkita historiankirjoituksen uusia suuntauksia

- pystyy vertailemaan historian eri osa-alueiden menetelmiä

- tuntee hyvin tietoteorian ja historiantutkimuksen päättelyprosessin

- on laajentanut tieteellistä ajatteluaan ja valmiuksiaan

Opiskelutapa: kirjallisuus, esseet, luento- ja harjoituskurssit

Ajoitus: Menetelmäopinnot suoritetaan ennen maisteriseminaaria ja sen aikana.

Arviointi: 1 – 5

Vastuuopettaja: professori

Pakollinen kirjallisuus (4 op):

Burke, Peter (ed.), New perspectives on historical writing (2001)

Marwick, Arthur, The New Nature of History: Knowledge, Evedence, Language (2001)

Muu kirjallisuus (4 op) suositellaan korvattavaksi metodityöryhmän toimintaan osallistumalla. Vaihtoehtoisesti tentitään seuraavat tai tentaattorin kanssa erikseen sovittavat teokset:

Skinner, Quentin, Visions of Politics, Volume I: Regarding Method (2002)

Burke, Peter, History and social theory (1996)

 

YHIS012 Maisteriseminaari (10 op)

Tavoite: Maisteriseminaarin käytyään opiskelija

- osaa etsiä tieteelliseen tutkielmaan relevantit lähteet

- pystyy suunnittelemaan jäsennellyn opinnäytteen rakenteen

- osaa perustellusti valita tutkielmalle sopivat metodit ja lähestymistavan

- osaa kommentoida tieteellisiä esityksiä

- on harjaantunut esittämään opinnäytteen tuloksia kirjallisesti ja suullisesti

- on saavuttanut metodologisen ja tieteellisen valmiuden itsenäisen tutkielman laatimiseen

Opiskelutapa: Maisteriseminaarissa laaditaan pro gradu -työn tutkimussuunnitelma ja seminaariesitelmä pro gradu -työn aihepiiristä joko tutkimussuunnitelmavaiheen aikana tai sen jälkeen. Lisäksi jokainen osallistuja toimii toisen seminaarilaisen esitelmän opponenttina.

Arviointi: 1 – 5

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäinen vuosi

Vastuuopettajat: professorit

 

YHIS101 – 104 YLEISEN HISTORIAN SYVENTÄVIEN ERIKOISTUMISOPINTOJEN OPINTOJAKSOT

YHIS101 Aate- ja käsitehistoria (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan aate- ja käsitehistoriaan opiskelija

- osaa selittää eurooppalaisen aateperinnön merkityksen

- pystyy vertailemaan eri aikakausien poliittisia aatteita

Kirjallisuus:

Ankersmit, F.R.,  Historical Representations (2002)

Eley, Geoff,  Forging Democracy. The History of the Left in Europe, 1850-2000 (2002, Ebrary)

Fitzpatrick, Martin et al. (toim.), The Enlightenment World (2007)

van Gelderen, Martin, Skinner, Quentin (toim.), Republicanism. A Shared European Heritage,  osa 1 tai 2  (2002, Ebrary)

Goldie, Mark, Wokler, Robert (toim.), The Cambridge History of Eighteenth-Century Political Thought (2006)

Ihalainen, Pasi, Protestant Nations Redefined (2005)

 

YHIS102 Poliittinen historia (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan poliittiseen historiaan opiskelija

- on laajentanut tietämystään uuden ja uusimman ajan suurvaltapolitiikasta

- osaa vertailla eri maiden poliittista kehitystä ja kriisejä

Kirjallisuus:

Gaddis, John Lewis, We Now Know. Rethinking Cold War History (1998)

Gartner, Lloyd P., History of the Jews in modern times (2001)

Kershaw, Ian, The 'Hitler Myth'. Image and Reality in the Third Reich (2001)

Muller, Jan-Werner, Memory and Power in Post-War Europe (2002)

Pugh, Martin,  The Making of Modern British Politics, 1867-1939 (1993)

Scott, H.M., The Birth of a Great Power System 1740-1815 (2006)

 

YHIS103 Antiikin perintö ja filosofia (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan antiikin perintöön ja filosofian historiaan opiskelija

- on kehittänyt tietämystään antiikin taide- ja aatesuuntauksista

- omaa valmiuden laajentaa teoreettista perehtymistä aikakauteen

Kirjallisuus:

Beard, Mary,  Henderson, John,(toim.), Classical Art. From Greece to Rome (2001)

Fox, Robert Lane, Pagans and Christians (2006)

Kaarakainen, Teija, Kaukua, Jari, (toim.), Stoalaisuus (2004)

Lloyd, G. E. R., Revolutions of Wisdom (1989)

MacIntyre, Alasdair, Hyveiden jäljillä. Moraaliteoreettinen tutkimus (2004)

Nussbaum, Martha, The Fragility of Goodness. Luck and Ethics in Greek Tragedy and Philosophy (2001)

 

YHIS104 Kulttuurialueet (6 op)

Tavoite: Erikoistuttuaan kulttuurialueiden historiaan opiskelija

- osaa vertailla eri maanosien kulttuurialueiden kehitystä

- pystyy käsittelemään yksittäisen maan kehitystä osana laajempaa kontekstia

- osaa yleistää suurvaltojen nousuun ja hajoamiseen liittyviä kysymyksiä

Kirjallisuus:

Beasley, W. G., The Rise of Modern Japan (2nd ed., repr. 1997)

Iliffe, John, Africans. The History of a Continent (2. ed. 2007)

Misiunas, Romuald , Taagepera, Rein, The Baltic States. Years of Dependence 1940 - 1990 (1993)

Pipes, Richard, The Formation of the Soviet Union. Communism and Nationalism 1917-1923 (1997)

Sicker, Martin, Middle East in the Twentieth Century (2001, Ebrary)

Sked, Alan, The Decline and Fall of the Habsburg Empire 1815 - 1918. (Second Edition 2001)

 

YHIS005 Pro gradu -tutkielma (40 op)

Tavoite: Laadittuaan pro gradu -tutkielman opiskelija

- osaa valita riittävän laajan ja haastavan tutkimustehtävän

- tuntee kattavasti käsittelemänsä aihepiirin aikaisemman tutkimuksen

- osaa esitellä alan keskeiset teoriat ja määritellä käytetyt käsitteet

- pysty perustelemaan valitsemansa lähdeaineistot ja metodit

- osaa muotoilla ja rajata tutkimuskysymykset

- osaa kirjoittaa analyyttisesti ja loogisesti tieteellistä tekstiä

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäinen ja toinen vuosi

Arviointi: erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä

Vastuuopettajat: professorit

 

Työelämäopinnot

TEOS101 Työelämäpedagogiikka (6 op)

Yhteistyössä OKL:n kanssa järjestettäviä yleispedagogisia opintoja muille kuin aineenopettajakoulutuksessa oleville.

Opetusmuotoina luennot ja pienryhmät, mahdollinen osallistuminen tiedelukion opetukseen sekä aineopintojen erikoistumisopintojen lukupiirien suunnitteluun ja toteutukseen ohjatusti.

 

TEOS102 Projektit ja johtaminen (6 op)

Projektimuotoinen opiskelu ja työskentely laitoksen tutkimusryhmissä (gradutyö).

 

TEOS103 Asiakirjahallinta (6 op)

Yhteistyössä arkistonhallinnan maisteriohjelman (Ahmo) kanssa, mistä suoritetaan kokonaisuudet:

AHAS001 Asiakirjahallinnan perusteet (verkkokurssi, 3 op)

AHAS002 Asiakirjahallinnan normivaatimukset (JYMA, 3 op)

 

TEOS104 Työharjoittelu (6 op)

Opiskelijoita ohjataan projektityyppisiin, tutkimushankkeisiin liittyvään harjoitteluun.

Suoritustapa: harjoittelusuunnitelma, ohjattu harjoittelu ja harjoitteluraportti

Ajoitus: maisteriopintojen ensimmäinen tai toinen vuosi