27.11.2015

Etnologian opetussuunnitelma 2015–2017

Opetussuunnitelma pdf-muodossa

 

Etnologia oppiaineena

 

Etnologi tutkii kulttuuria sen eri muodoissa ja luo valppaita katseita ympärilleen – olkoon katseen kohde sitten lähellä tai kaukana. Etnologin kiinnostuksen pääkohde on tavallinen ihminen: hänen arkensa, maailmankuvansa, arvonsa ja asenteensa. Etnologi tulkitsee inhimillistä kulttuuria kenttätyön menetelmin ruohonjuuritasolta käsin. Etnologian ainutlaatuisuus piilee kenttätyössä tarvittavan etnografisen työkalupakin sisällöissä, johon kuuluvat haastattelut, osallistuva havainnointi, tekstiaineistojen analyysi, kriittinen ja holistinen lähestymistapa sekä kontekstualisointi.  Etnologian oppiaineen piirissä tutkitaan mm. maahanmuuttoon, kansainvälisiin kehityskysymyksiin, muistitietoon, kulttuuriperintöön sekä uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyviä aihepiirejä.

Perusopintojen tavoitteena on tarjota oppihistoriallinen ja teoreettinen yleiskuva etnologiasta. Aineopinnot antavat opiskelijalle menetelmälliset valmiudet, ja niiden kuluessa opiskelija tutustuu ajankohtaisiin tutkimuksellisiin ja teoreettisiin suuntauksiin.  Aineopinnoissa etnologian ydinsisältöä käsitellään kursseilla, jotka keskittyvät alan keskeisiin tutkimusaloihin. Syventävissä opinnoissa opiskelija kehittää erityisosaamistaan ja oppii soveltamaan etnologista osaamistaan. Kaikki etnologian opintojaksot kehittävät monipuolisia työelämätaitoja: menetelmäosaamista, tiimityöskentelyn taitoja, vuorovaikutustaitoja, tieteellisen tekstin tuottamisen ja projektinhallinnan taitoja.

 

Sivuaineet

Sivuainevalinnat tukevat työelämään siirtymistä. Museo- ja arkistoalalle aikova voi valita sivuaineiksi esimerkiksi historian, taidehistorian, museologian, kauppatieteitä, viestintätieteitä, informaatioteknologian tai kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen. Maahanmuutto-, yritys- ja järjestötyössä on hyötyä yhteiskuntatieteistä, kauppatieteistä, viestintätieteistä tai vaikkapa terveystieteestä riippuen siitä, millaiseen järjestöön ja mihin tehtäviin opiskelija suunnittelee työllistyvänsä. Etnologian ja sivuaineiden opintojen lisäksi työelämässä tarvittavia taitoja tarjoavat tutkintoon kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot.

 

Työllistyminen

Etnologian opintosisällöt mahdollistavat monia työllistymisvaihtoehtoja. Etnologit työllistyvät muun muassa museo- ja arkistoalalle, maahanmuuttoon liittyviin tehtäviin, kansainvälisiin ja kotimaisiin järjestöihin sekä yrityksiin. Etnologiasta valmistuneet työskentelevät esimerkiksi seuraavilla nimekkeillä: tutkija, museoamanuenssi, museotoimenjohtaja, yksilövalmentaja maahanmuuttajille, tohtorikoulutettava, toiminnanjohtaja, suunnittelija (kansainväliset asiat), toimittaja, lasten osallisuussihteeri, ohjaaja (vastaanottokeskus), tuottaja, asiakkuuspäällikkö (kehitysyhteistyön sektori) sekä kouluttaja (maahanmuuttajatyö). Nimikkeet on poimittu vuonna 2011 tehdyn työllistymiskyselyn vastauksista.

Työllistymistä tukevat pääaineen ja sivuaineiden opiskelun lisäksi tutkintoon sisältyvät viestintä- ja kieliopinnot sekä kansainvälistymisen valmiudet (ks. seuraava luku).  Tutkinnon, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteissa kuvataan kunkin jakson ja kokonaisuuden tarjoamat työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot.

 

Kansainvälistyminen

 

Kansainvälistymisen valmiuksia voi kasvattaa muun muassa seuraavilla tavoilla:

    • opiskelijavaihtotyöharjoittelu ulkomailla
    • kieliharjoittelu ulkomailla
    • osallistuminen tiedekunnan vieraskieliseen opetukseen
    • toimiminen kansainvälisten opiskelijoiden tutorina
    • laajemmat kieliopinnot
    • kulttuurienvälisen viestinnän sivuaineopinnot
    • ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan kansainväliset tehtävät.

Kandidaatintutkinnossa ja maisteritutkinnossa etnologian opinnot ovat pääosin suomeksi, mutta opintoihin sisältyy vieraskielistä kirjallisuutta. Historian ja etnologian laitoksessa on ulkomaisia vaihto-opiskelijoita varten erillinen englanninkielinen opintokokonaisuus, ja etnologian opiskelijat voivat halutessaan osallistua joillekin ohjelman kursseista yhdessä vaihto-opiskeluiden kanssa. Myös sivuaineissa on usein mahdollista osallistua esimerkiksi englanninkielisille kursseille tai suorittaa vieraskielisiä opintokokonaisuuksia. Tätä kutsutaan kotikansainvälistymiseksi. Opintojen aikana voi esimerkiksi ohjaajana ulkomaalaiselle opiskelijalle, osallistua ylioppilaskunnan kansainväliseen toimintaan tai olla aktiivinen muissa kansainvälisissä järjestöissä.

Kansainväliset opinnot eli niin sanotut vaihto-opinnot sijoitetaan tutkinnossa muihin opintoihin, mikäli niitä on suoritettu yli 20 opintopistettä. Alle 20 opintopisteen laajuiset kansainväliset opinnot käsitellään Jyväskylän yliopistossa hyväksytyn AHOT-menettelyn mukaisesti korvaavuuksina. Menettelytapaohjeet löytyvät Jyväskylän yliopiston verkkosivustolta sekä humanistisen tiedekunnan verkkosivustolla prosessikaaviona.

 

Tutkinnon osaamistavoitteet

Etnologian pääaineesta maisteriksi valmistuva

    • hallitsee oman tieteenalansa (arkistonhallinnan maisteriohjelmassa sekä arkistonhallinnan alan että pääaineen) keskeiset sisällöt ja menetelmät ja on syventänyt asiantuntemustaan yhdellä tai useammalla erityisalueella,
    • osaa tuottaa uutta tietoa ja toimia oman alansa kehittäjänä,
    • osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä,
    • hallitsee monipuolisesti asiantuntijatehtävissä tarvittavat projektityön ja viestinnän taidot,
    • arvostaa ja osaa kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä,
    • tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen sekä
    • osaa jäsentää omaa osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa ja omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkintoon omalla alallaan.

 

 

Tutkintorakenteet

 

HuK-tutkinnon rakenne 180 op

Pääaineopinnot 80 op

Sivuaineopinnot

  • etnologian perusopinnot 25 op
  • etnologian aineopinnot 55 op
  • vähintään yksi perusopintokokonaisuus tai muu opintokokonaisuus
  • muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja

Tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, joka vastaa kolmen vuoden työmäärää.
Sivuaineita tai muita opintoja suoritetaan sen verran, että 180 opintopistettä täyttyy.

Viestintä- ja kieliopinnot, vähintään 10 op

  • äidinkielen puhe- tai kirjoitusviestinnän kurssi 3 op
  • toinen kotimainen kieli 3 op
  • vieras kieli (kirjallinen ja suullinen taito) 3 op
  • maturiteetti 1 op

Muut opinnot, pakolliset*

* Muut pakolliset opinnot koskevat opintonsa 1.9.2015 tai sen jälkeen aloittavia opiskelijoita.  Jos tällöin aloittavalla opiskelijalla on jo aiempia opintoja suoritettuina (esimerkiksi avoimen väylän kautta tulevat opiskelijat), eivät edellä mainitut opintojaksot ole pakollisia ko. opiskelijoille.

 

FM-tutkinnon rakenne 120 op

Etnologian syventävät opinnot 80 op

Muut opinnot 40 op

  • maisterintutkielma 40 op
  • muut etnologian syventävät opinnot 40 op
Esim. 

 

Etnologian perusopinnot 25 op

 

Etnologian aineopinnot 55/41 op

 

Etnologian syventävät opinnot 80 op

 

 

Opintojaksojen kuvaukset

 

Muut opinnot

Perus-, aine- ja syventäviin opintoihin sisältyvien opintojaksojen lisäksi etnologian pääaineopiskelijat suorittavat opintojaksot ETNY001 (1 op) ja ETNY002 (1 op). Opintojaksojen lisäksi opiskelijat osallistuvat HOPS-keskusteluun syventävien opintojen maisteriseminaarin yhteydessä. Lisäksi on mahdollista tehdä vapaaehtoinen työharjoittelu.

 

ETNY001 Opintojen suunnittelu I (1 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenteen sekä käsitteet pääaine, sivuaine, kieli- ja viestintäopinnot, opetussuunnitelma, opetusohjelma, opintokokonaisuus, opintojakso ja opintopiste,
    • tuntee Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön ja sen asettamat oikeudet ja velvollisuudet,
    • osaa suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan ja tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman,
    • osaa arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymishaasteitaan ja ymmärtää valintojensa merkityksen,
    • tuntee yliopiston tarjoamia kansainvälistymisen mahdollisuuksia sekä
    • osaa pohtia tulevaisuuden työelämään liittyviä toiveitaan ja sen mukaisia osaamistavoitteita sekä suuntaa oppiainevalintojaan niiden mukaisesti sekä
    • tuntee yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen hallintorakenteen.

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen laitoksen ja tiedekunnan järjestämälle orientaatiokurssille, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen sekä HOPS-keskustelu. Pakollinen pääaineopiskelijoille. Sijoitetaan tutkinnossa muihin opintoihin.

Ajoitus: 1. lukuvuosi.

Arviointi: hyväksytty/hylätty.

 

ETNY002 Opinto- ja urasuunnittelu II (1 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa analysoida omaa osaamistaan ja ammatillisia tavoitteitaan,
    • tunnistaa etnologian opintojen tarjoamia työelämävalmiuksia sekä
    • tuntee etnologien työllistymismahdollisuuksia.

Opiskelutapa: HOPS-keskustelu kandidaattiseminaarin ohjaajan ja professorin kanssa, oman osaamisen pohtiminen ja kirjaaminen HOPS-keskustelua varten ohjaajalta saatavien ohjeiden mukaisesti sekä osallistuminen työelämäpäivään tai muuhun laitoksen/oppiaineen/tiedekunnan järjestämään, erikseen nimettyyn työelämäsisältöiseen opetukseen. Opintojakso on pakollinen pääaineopiskelijoille ja se sijoitetaan opinnoissa muihin opintoihin.

Ajoitus: suoritetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä 2. tai 3. opiskeluvuonna.

Arviointi: hyväksytty/hylätty.

 

ETNS900 Työharjoittelu (5-15 op, 1-3 kk)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa kuvata työtehtäviään ja työyhteisön toimintaa,
    • osaa kuvata oman asiantuntijuutensa keskeiset piirteet,
    • osaa soveltaa opintojensa antamia tietoja ja taitoja käytännön työtehtävissä sekä
    • tunnistaa osaamisensa vahvat ja kehittämistä vaativat alueet.

Opiskelutapa: harjoittelupaikan mahdollinen etsiminen, harjoittelusuunnitelman tekeminen, ohjattu harjoittelu ja harjoitteluraportti. Työharjoittelu kestää pääsääntöisesti kolme kuukautta (15 op). Yhden (5 op) ja kahden kuukauden (10 op) jaksot ovat mahdollisia poikkeustapauksissa.

Arviointi: hyväksytty/hylätty.

 

 

Perusopinnot 25 op

 

 

Etnologian perusopintojen antamat tiedot ja taidot ovat tärkeitä inhimillisen kulttuurin ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi. Perusopintojen suorittamiseen paneudutaan opinto-ohjauksessa ja henkilökohtaisissa hops-keskusteluissa.

Perusopintoihin kuuluvat seuraavat opintojaksot:

 

ETNP101 Johdatus etnologiseen tutkimukseen (6 op)

ETNP102 Etnologian teoriat I (4 op)

ETNP113 Etnologian perintö (5 op)

ETNP104 Etnologisen tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä (5 op)

ETNP115 Etnologinen tutkimusprosessi (5 op)

 

Perusopintojen osaamistavoitteet

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija

    • osaa selittää mitä etnologia on,
    • osaa kertoa etnologian oppihistorian päälinjoista,
    • tunnistaa etnologian tieteenalan menetelmällisen työkalupakin välineet ja
    • ymmärtää etnografian ja eettisten kysymyksen erityisyyden etnologiassa.

 

ETNP101 Johdatus etnologiseen tutkimukseen (6 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tietää mitä etnologia tieteenalana on,
    • tunnistaa etnologisen tutkimuksen tehtävän ja keskeisimmät tutkimuskysymykset,
    • osaa luetella etnologian erityispiirteitä ja
    • osaa kertoa, mitä etnologia tuo tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Opiskelutapa: kontaktiopetus. Mahdollinen oppimateriaali ilmoitetaan opetusohjelmassa Korpissa.

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

 

ETNP102 Etnologian teoriat I (4 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tietää mitä teorialla tarkoitetaan,
    • tuntee etnologiseen tutkimukseen vaikuttaneet keskeiset teoreettiset koulukunnat,
    • on perehtynyt syvällisemmin yhteen valitsemaansa teoriaan ja osaa soveltaa sitä ajankohtaisiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä
    • tunnistaa teoreettisia argumentteja tieteellisissä teksteissä.

Opiskelutapa: kontaktiopetus. Mahdollinen oppimateriaali ilmoitetaan opetusohjelmassa Korpissa.

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

ETNP113 Etnologian perintö (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee etnologian ja sen lähitieteiden historiaan keskeisesti vaikuttaneita tutkijoita ja heidän pääteoksiaan sekä
    • osaa sijoittaa etnologian klassikkoja ja heidän tutkimuksiaan osaksi tieteenalan kehitystä.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla. Suositellaan suoritettavaksi opintojaksojen ETNP101 ja ETNP102 jälkeen.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

ETNP104 Etnologisen tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa vertailla suomalaista ja kansainvälistä etnologiaa toisiinsa,
    • osaa etsiä uutta etnologista tutkimuskirjallisuutta ja kertoa siitä sekä
    • tunnistaa etnologisen tutkimuksen viimeisimpiä suuntauksia ja tutkimusintressejä.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Oppimateriaali valitaan kurssilla opettajan johdolla. Muista suoritustavoista voi kysyä opintojakson vastuuopettajalta.

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

ETNP115 Etnologinen tutkimusprosessi (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tunnistaa etnologisen tutkimusprosessin eri vaiheet,
    • tietää, miten tutkimuskysymykset, tiedonhankinta, teoreettinen viitekehys, aineistot ja menetelmät ovat suhteessa keskenään etnologisessa tutkimuksessa,
    • tuntee etnologisten aineistojen analyysiprosessin ja
    • tietää, millainen tutkimussuunnitelma on.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

 

Aineopinnot 55 op, sivuaineopiskelijoille 41 op

 

Etnologian aineopinnot painottuvat etnologisen tutkimuksen metodeihin, teoriaan, käsitteisiin ja esimerkkeihin keskeisistä tutkimuksen suuntauksista. Opittua sovelletaan omassa tutkielmassa.

Aineopintoihin voi siirtyä perusopintojen jälkeen, ja niiden suorittamiseen on varattava vähintään vuosi tai puolitoista aikaa. Pääaineopiskelijoita kannustetaan hakeutumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon aineopintovaiheessa.

Sivuaineopiskelijat tekevät aineopinnot (41 op) ilman seminaaria ja tutkielmaa.

 

Etnologian aineopintoihin kuuluvat seuraavat opintojaksot:

ETNA210 Etnografia etnologisessa tutkimuksessa (4 op)

ETNA211 Menetelmät I: Haastattelu ja osallistuva havainnointi (4 op)

ETNA212 Menetelmät II: Kulttuurinen arkistotutkimus ja tekstiaineistot (4 op)

ETNA200 Etnologian teoriat II (5 op)

ETNA104 Kandidaattiseminaari (4 op)

ETNA105 Kandidaatin tutkielma (10 op)

ETNA214 Yhteiskuntaetnologia (4 op)

ETNA215 Etniset suhteet ja maahanmuuttotutkimus (4 op)

ETNA216 Ruumiillisuus ja sukupuoli etnologiassa (4 op)

ETNA204 Muisti ja kerronta I (4 op)

ETNA217 Mentaliteetit ja maailmankuvat (4 op)

ETNA218 Arjen tilallisuus, materiaalinen ympäristö, kulttuuriperintö (4 op)

 

Aineopintojen osaamistavoitteet

 

 

Aineopinnot suoritettuaan opiskelija

    • tuntee etnologisen tutkimuksen työkalupakin sisällön, osaa arvioida erilaisten tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen vaikutusta tutkimuksessa ja valita tutkimusaiheeseen soveltuvan menetelmän,
    • osaa luokitella, vertailla, analysoida, arvioida, suhteuttaa ja tuottaa tieteellistä tietoa ja
    • tunnistaa oman osaamisensa vahvuuksia ja osaa kertoa niistä.

 

ETNA210 Etnografia etnologisessa tutkimuksessa (4 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee etnografisen tutkimusperinteen ja -menetelmät,
    • osaa perustella etnografisen tutkimuksen tuottamien tutkimustulosten tieteellisen pätevyyden ja
    • osaa kriittisesti lukea ja arvioida etnografista tutkimusta.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

 

ETNA211 Menetelmät I: Haastattelu ja osallistuva havainnointi (4 op)

ETNA212 Menetelmät II: Kulttuurinen arkistotutkimus ja tekstiaineistot (4 op)

Opintojaksot suoritettuaan opiskelija

    • osaa käyttää etnologian tutkimusmenetelmiä sekä valita niistä tutkimusaiheeseen soveltuvat,
    • on perillä tutkijan roolin merkityksestä etnologisissa tutkimusmenetelmissä,
    • tunnistaa erilaiset aineistotyypit ja tietää niiden syntyprosessit, säilytyksen ja käytön sekä hallitsee aineistoetiikan.

Opiskelutapa: kontaktiopetus ja harjoitukset (ETNA211), kontaktiopetus ja harjoitukset tai itsenäinen työskentely (ETNA212). Opintojaksoissa harjoitellaan etnologiseen kenttätyöhön kuuluvia aineistonkeruumenetelmiä: haastatellaan ja havainnoidaan sekä tutustutaan arkisto- ja digitaalisten aineistojen käyttöön tutkimuksessa.

Opintojakson ETNA212 oppimateriaali

Ajoitus: suositellaan suoritettaviksi ennen kandidaattiseminaaria.

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5. Opintojaksot arvioidaan omina kokonaisuuksinaan.

 

ETNA200 Etnologian teoriat II (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • ymmärtää miten refleksiivinen ja narratiivinen käänne ovat haastaneet etnologisia tutkimustraditioita ja auttaneet kehittämään uusia näkökulmia,
    • tuntee käänteiden jälkeiset keskeiset teoreettiset nykykeskustelut ja
    • osaa soveltaa nykyteoreettisia lähestymistapoja erilaisiin tutkimusaiheisiin.

Opiskelutapa: kontaktiopetus. Opintojaksoon mahdollisesti liittyvä oppimateriaali ilmoitetaan opetusohjelmassa Korpissa.

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

ETNA104 Kandidaattiseminaari (4 op)

ETNA105 Kandidaatin tutkielma (10 op)

Opintojaksot suoritettuaan opiskelija osaa

    • valita ja rajata tutkimusaiheen, muodostaa etnologisesti relevantin tutkimuskysymyksen ja tehdä tutkielmaan soveltuvan tutkimussuunnitelman,
    • etsiä tutkimustyön kannalta oleellista teoreettista, metodologista ja empiiristä tietoa,
    • tunnistaa omaan tutkimukseensa liittyvät, eettisesti haasteelliset alueet, ja kykenee perustelemaan ja puolustamaan omassa tutkimuksessa tehtyjä valintoja,
    • osallistua tieteelliseen keskusteluun sekä kriittisesti arvioida toisten opiskelijoiden tutkielmia ja
    • tehdä etnologisen tutkielman.

Opiskelutapa: seminaarityöskentely (yksi lukuvuosi) sekä tutkimussuunnitelman ja tutkielman tekeminen ja kirjoittaminen. Sivuaineopiskelijoiden tutkielmaa ei arvioida kandidaatintutkielmana. Sivuaineopiskelijat voivat tehdä aineopinnot ilman seminaaria ja tutkielmaa.

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5. Opintojaksot arvioidaan omina kokonaisuuksinaan.

 

ETNA214 Yhteiskuntaetnologia (4 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee soveltavan etnologian periaatteet ja tarkoituksen,
    • tunnistaa ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita sekä sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia ongelmia (esimerkiksi eriarvoisuus, köyhyys, ympäristöongelmat, poliittiset ja uskonnolliset konfliktit, työttömyys, ihmisoikeusloukkaukset ja kulttuuriperintökysymykset) sekä
    • osaa kertoa, millaisia ratkaisuja etnologinen tutkimus ja etnografiset menetelmät tarjoavat yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

ETNA215 Etniset suhteet ja maahanmuuttotutkimus (4 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee tutkimusalueen keskeiset suuntaukset ja käsitteet,
    • osaa luetella etnisyys- ja maahanmuuttotutkimuksen tärkeimmät tutkijat ja heidän työnsä ja
    • tunnistaa muuttoliikkeeseen ja etnisiin identiteetteihin liittyviä yhteiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä ja haasteita.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

ETNA216 Ruumiillisuus ja sukupuoli (4 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tietää, miksi ruumiillisuus ja sukupuoli ovat tärkeitä etnologisia tutkimusalueita ja millaisia kriittisiä näkökulmia ne tarjoavat yhteiskunnan, yksilön ja kulttuurin ymmärtämiseen,
    • tunnistaa ruumiillisuutta ja sukupuolta koskevan etnografisen tutkimuksen haasteet ja tutkijan ruumiillisuuden, sukupuolen, iän ja etnisen taustan merkityksen tutkimuksessa sekä
    • osaa luetella ruumiillisuutta ja sukupuolta käsitteleviä tutkijoita ja tutkimussuuntauksia.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

ETNA204 Muisti ja kerronta I (4 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa kertoa, mitä muisti, muistelukerronta ja aineeton kulttuuriperintö ovat käsitteinä, etnologisina lähestymistapoina sekä yhteiskuntakritiikin välineinä,
    • tietää, miten muisti ja kerronta ovat tutkimuksen lähteitä, kohteita tai metodologioita ja
    • muistaa tärkeimmät muistin ja kerronnan tutkijat ja heidän työnsä.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

ETNA217 Mentaliteetit ja maailmankuvat (4 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tunnistaa mentaliteettien ja maailmankuvien merkityksen perustavanlaatuisina kulttuurisina ilmiöinä ja keskeisinä etnologisen tutkimuksen kohteina,
    • tietää mentaliteettien ja maailmankuvien tutkimukseen liittyviä teoreettisia keskusteluja ja peruskäsitteitä ja
    • osaa luetella tärkeimmät alan tutkijat ja heidän työnsä.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

ETNA218 Arjen tilallisuus, materiaalinen ympäristö, kulttuuriperintö (4 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee paikan ja tilan käsitteisiin liittyvän teoreettisen keskustelun,
    • tietää aikakauden ja yhteiskunnallisten arvostusten merkityksen materiaalisen ympäristön ja tilallisten käytänteiden rakentumisessa sekä
    • tiedostaa materiaalisen ympäristön ja tilallisten suhteiden vaikutuksen etnologisessa tutkimuksessa.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

 

Syventävät opinnot 40 + 40 op


Syventävien opintojen tavoitteena on lisätä opiskelijan asiantuntemusta etnologian alalla. Syventävien opintojen gradupolun tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiutta itsenäiseen, kriittiseen ja tieteellisesti perusteltuun ratkaisujen tekoon, tieteellisen tiedon luomiseen ja hyväksikäyttöön sekä tulosten suulliseen ja kirjalliseen ilmaisemiseen. Sisältöopinnot rakentuvat oppiaineen tutkimuksellisten vahvuusalueiden mukaan.

Etnologian syventäviin opintoihin kuuluvat seuraavat opintojaksot:

ETNS213 Maisteriseminaari 10 op

ETNS070 Maisterintutkielma 40 op

ETNS060 Sivututkielma 20 op (sivuaineopiskelijoille)

ETNS221 Teknologiat kulttuurissa (5 op)

ETNS222 Sosiaaliset rakenteet ja verkostot (5 op)

ETNS223 Muistitietotutkimus (5 op)

ETNS224 Kehitysetnologia (5 op)

ETNS225 Uskontoetnologia (5 op)

ETNS226 Etnografia lähellä ja kaukana (5 op)

 

Syventävien opintojen osaamistavoitteet

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

    • tuntee etnologiaan liittyvän teoreettisen keskustelun ja osaa soveltaa sitä omassa tutkimuksessaan,
    • hallitsee etnologisen tutkimuksen työkalujen käytön: kykenee itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn, eettisesti kestävän tiedon tuottamiseen, itsenäiseen tiedonhakuun ja tieteelliseen ajatteluun,
    • kykenee osallistumaan kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevaan keskusteluun kommentoiden, vertaillen, yleistäen ja uusia näkökulmia kehittäen ja
    • tunnistaa osaamisensa sekä osaa hyödyntää ja soveltaa tutkimustietoa käytännön työtehtävissä.

 

Tutkielmapolku (yhteensä 50 op)

 

Tutkielmapolun vaiheet ovat tutkimussuunnitelman tekeminen, aineiston keruu, analyysi, tutkielman kirjoittaminen seminaareissa sekä tutkielman loppuun saattaminen. Tutkimussuunnitelma ja -aikataulu laaditaan ohjaajan kanssa ja hyväksytetään ennen aineiston keruun aloittamista.

Maisteriseminaarissa (ETNS102) käsitellään tutkielmaprosessin osia niin, että opiskelijat voivat esittää seminaarissa tutkimussuunnitelman ja tutkielmakäsikirjoituksen osia.

 

ETNS102 Maisteriseminaari (10 op)

Maisteriseminaarissa työstetään tutkielman eri vaiheita kirjoittamalla.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutkielmapolun lopussa eli

    • on edennyt tutkielman kirjoittamisessa pitkälle,
    • osaa kertoa miten ja millä aikataululla saattaa tutkielmansa loppuun sekä
    • on perillä maisterintutkielman valmistumiseen ja arviointiin liittyvästä prosessista.

Opiskelutapa: aktiivinen osallistuminen seminaariin, maisterintutkielman lukujen kirjoittaminen ja esittäminen sekä vertaisarviointi. Opintojaksoon liittyy HOPS-keskustelu, johon valmistaudutaan kirjoittamalla kuvaus omasta osaamisesta ja tulevaisuuden työllistymistavoitteista. Mikäli käsikirjoitus on valmis, suorituksesta sovitaan maisteriseminaarin vastuuopettajan kanssa.

 

ETNS070 Maisterintutkielma (40 op)

Maisterintutkielma on maisterin tutkintoon kuuluva tieteellinen opinnäytetyö. Tutkielman pituus on 60–80 sivua. Tutkielman aiheen hyväksyy pääaineen professori. Samalla tutkielmalle nimetään ohjaaja. Etnologian maisterintutkielman on tarkoitus valmistua etnologian syventäviin opintoihin kuuluvan gradupolun päättyessä eli kun maisteriseminaari on käyty.

Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa selkeään kysymysten asetteluun, käsitteiden hallintaan ja niiden soveltamiseen, lähdekirjallisuuden hankintaan ja käyttöön, tutkimusmenetelmien käyttöön, johtopäätelmien tekoon ja tieteelliset kriteerit täyttävän, sujuvan tekstin kirjoittamiseen. Maisterintutkielmassa esitetään tutkimuskysymys, jota tarkastellaan tutkimusaineistojen ja -kirjallisuuden analyysin pohjalta.

Maisterintutkielman valmistuttua opiskelija osaa

    • toteuttaa itsenäisen tutkimusprojektin: laatia tutkimussuunnitelman, kerätä tutkimusaineiston etnologisilla menetelmillä, analysoida aineiston ja tehdä siitä tulkintoja teoreettisen viitekehyksen avulla sekä raportoida tuloksista,
    • liittää tutkimustuloksensa aiheesta käytyyn tieteelliseen keskusteluun ja tuottaa eettisesti kestävää uutta tietoa,
    • raportoida tutkimuksensa tuloksista siten, että argumentointi, selitykset ja käsitteet ovat ymmärrettäviä ja hyväksyttyjä etnologiassa ja
    • perustella tutkimuksensa merkityksen sekä etnologisesti että yhteiskunnallisesti.

Opiskelutapa: tutkielmapolun kulkeminen, itsenäinen työskentely, ohjaukseen osallistuminen.

Humanistisessa tiedekunnassa on useita vaihtoehtoisia tapoja tehdä maisterintutkielma (ks. https://www.jyu.fi/hum/opiskelu-ohjeet/pikaohjeet/gradutyypit) Perinteisen monografiamuotoisen tutkielman lisäksi sen voi mm. tehdä ammatilliseen työhön pohjautuvana monimuototutkielmana, joka tarkastelee ammatilliseen työhön liittyvää tutkimuskysymystä. Monimuototutkielma soveltuu siis erityisesti jo työelämässä toimiville opiskelijoille. Monimuototutkielma koostuu ammatillisen työprosessin dokumentoinnista ja aihepiiriä käsittelevästä analyyttisesta tekstistä, joka usein toimii työn johdantona. Analyyttinen osuus (30–40 sivua) koostuu työn metodien, metodologian, käsitteiden ja aihepiirin tieteellisten keskustelujen selostuksesta.

Arviointi: sanallinen asteikko erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty, humanistisen tiedekunnan vahvistaman tutkielmien arviointiasteikon mukaisesti (lisätiedot humanistisen tiedekunnan sivuilta).

 

ETNS060 Sivututkielma (20 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

    • toteuttaa itsenäisen tutkimusprojektin: laatia tutkimussuunnitelman, kerätä tutkimusaineiston etnologisilla menetelmillä, analysoida aineiston ja tehdä siitä tulkintoja teoreettisen viitekehyksen avulla sekä raportoida tuloksista,
    • liittää tutkimustuloksensa aiheesta käytyyn tieteelliseen keskusteluun ja tuottaa eettisesti kestävää uutta tietoa,
    • raportoida tutkimuksensa tuloksista siten, että argumentointi, selitykset ja käsitteet ovat ymmärrettäviä ja hyväksyttyjä etnologiassa,
    • perustella tutkimuksensa merkityksen sekä etnologisesti että yhteiskunnallisesti. Aiheesta sovitaan ohjaajan kanssa.
    • Sivututkielman ohjeellinen vähimmäislaajuus on 30 sivua.

Opiskelutapa: kohdan ETNS070 mukaisesti.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Sivuaineopiskelijan pääaineessaan tekemä maisterintutkielma voidaan hyväksyä sivututkielmana, mikäli tutkielma on hyväksytty vähintään arvosanalla hyvä (3) ja tutkielman aiheesta sekä prosessista on sovittu pää- ja sivuaineen ohjaajien kanssa etukäteen.

 

 

ETNS221 Teknologiat kulttuurissa (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • ymmärtää teknologioita ja innovaatioita kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta: miten kulttuuri vaikuttaa teknologisiin innovaatioihin ja niiden käyttöön, ja miten teknologiat vaikuttavat kulttuuriin,
    • hahmottaa teknologioiden tutkimuksen suuntauksia ja
    • osaa soveltaa teknologian tutkimuksen suuntauksia teknologioiden suunnittelun ja käyttöönoton ymmärtämiseen.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

 

ETNS222 Sosiaaliset rakenteet ja verkostot (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa kertoa, miten sosiaaliset verkostot ja rakenteet toimivat kulttuurin tasolla,
    • tuntee keskeiset sosiaalisia rakenteita ja verkostoja käsittelevät teoriat ja
    • tunnistaa keskeiset metodit, joilla etnologiassa tutkitaan sosiaalisia rakenteita ja verkostoja sekä niiden vuorovaikutuksellisia käytänteitä.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

 

ETNS223 Muistitietotutkimus (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa määritellä muistitiedon,
    • tietää kansainvälisen oral history -liikkeen synnyn ja tehtävän,
    • tunnistaa muistitietoon liittyvät erityiskysymykset ja osaa soveltaa niitä eri tutkimusaiheisiin sekä
    • osaa valita itsenäisesti muistitietoon kytkeytyvän etnologisen tapaustutkimuksen perehtyäkseen siihen syvällisemmin.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

 

ETNS224 Kehitysetnologia (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tietää, mitkä ovat vaikeissa sosiaalis-ekonomisissa olosuhteissa elävien ihmisten kannalta haastavimmat kehitykseen liittyvät kysymykset,
    • osaa kriittisesti arvioida valtasuhteiden vaikutusta siihen, mitä kehitys tarkoittaa eri konteksteissa,
    • tietää, miten etnografisin menetelmin kerätty tieto eroaa luonteeltaan muusta kehitystutkimuksessa käytetystä tiedosta sekä
    • osaa arvioida miten etnografista tietoa käytetään soveltavasti tutkittavien yhteisöjen kehityksen tukena.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai opetusohjelmassa mainittu kontaktiopetuskurssi.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

 

ETNS225 Uskontoetnologia (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • tuntee keskeiset käsitteelliset ja teoreettiset perusteet, joiden avulla uskontoa voi tarkastella etnologisesti,
    • ymmärtää erilaisia uskonnon ja kulttuurin välisiä suhteita ja tietää, miten niitä on etnologiassa tutkittu ja
    • osaa valita itsenäisesti uskonnollisia käytänteitä, konflikteja tai väittelyitä käsittelevän etnologisen tapaustutkimuksen perehtyäkseen siihen syvällisemmin.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.

 

 

ETNS226 Etnografia lähellä ja kaukana (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • on perehtynyt valitsemaansa alueeseen (Afrikka, Etelä-Aasia, Etelä- ja Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Kaakkois-Aasia, Pohjoismaat, Venäjä ja pohjoiset yhteisöt) kulttuurintutkimuksen näkökulmasta,
    • tuntee valitsemansa alueen tutkimustraditioita sekä
    • osaa arvioida valitsemansa alueen etnografisessa tutkimuksessa käytäviä keskusteluja suhteessa etnologian ajankohtaiseen tutkimukseen.

Opiskelutapa: itsenäinen työskentely tai kontaktiopetus opetusohjelmassa mainitulla tavalla.

Opintojaksoon liittyvä oppimateriaali (valitaan opintojakson vastuuopettajan kanssa neuvotellen)

Arviointi: numeerinen arviointi 0-5.