Childhood and Education (CE)

Childhood and Education -ryhmässä tutkitaan lapsuuden ja nuoruuden sekä kasvatuksen ja koulutuksen historiaa monitieteisesti ja monesta eri näkökulmasta. Ryhmän tutkijat tarkastelevat muun muassa lapsuutta sotienjälkeisessä Suomessa, avioliitto- ja perhehistoriaa, lastensuojelun historiaa, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä historian oppimista ja opettamista. Tutkimusaiheemme kytkeytyvät laajasti yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin ja ideologioihin sekä poliittisiin kysymyksiin ja sosioekonomisiin rakenteisiin. Taustalla vaikuttavat kysymykset siitä, miten kasvatusta, koulutusta ja yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamia palveluita voitaisiin kehittää. Entä miten eri sukupolvien lapsuuden kokemukset ovat läsnä tässä ajassa?

Väitöstutkimusten sekä laajempien tutkimushankkeiden parissa työskentelyn ohella ryhmämme järjestää seminaareja, luentoja ja erilaisia yleisötilaisuuksia, joissa tiedotamme tutkimushankkeistamme ja niiden tuloksista. Lisäksi osallistumme lapsuuteen, kasvatukseen ja koulutukseen liittyvään yhteiskunnalliseen vuoropuheluun, muun muassa tekemällä erilaisia keskustelunavauksia. Teemme myös laajasti yhteistyötä koti- ja ulkomaisten alan tutkijoiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Tutkimusryhmä jakautuu kolmeen alaryhmään:

Kasvatus, politiikka ja yhteiskunta

Kasvatus ja koulutus ovat monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä. Ne kytkeytyvät sekä sosioekonomisiin rakenteisiin ja diskursseihin että toimijuuteen ja erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä tapahtuvaan vuorovaikutukseen, joilla on vaikutusta muun muassa koulutuksen ja kasvatuksen resursointiin ja institutionaalisiin sovelluksiin mukaan lukien koulutusjärjestelmä ja sen muutokset.

Lap­suu­den so­si­aa­li- ja kult­tuu­ri­his­toria: tun­teet, muis­tot ja ko­ke­muk­set

Lapsuuden sosiaali- ja kulttuurihistoria ja muistitietotutkimus (oral history) kuuluvat niin kutsuttuihin uusiin historioihin, joiden kohteena ovat historian marginaaleihin aiemmin jääneet ihmisryhmät ja niiden jäsenten yksilölliset kokemukset. Lapsuuteen ja kasvatukseen liittyviä ilmiöitä voidaan tutkia esimerkiksi yhteiskuntaluokan, perhemuodon, sukupuolen, ikävaiheen, äidinkielen tai etnisyyden näkökulmista.

Pedagogiikka ja historiallinen ajattelu

Historia ei ole vuosilukujen tai nimien muistamista, eikä historiaa osaa parhaiten se, kenellä on paras muisti. Sen sijaan historia on taitoaine: historian osaaminen vaatii kriittistä ajattelutaitoa, tekstitaitoja, syiden ja seurausten ymmärtämistä, muutoksen ja jatkuvuuden hahmottamista, kykyä eläytyä menneisyyden ihmisen toimintaan, sekä ajan hahmottamista. Tätä toimintaa voidaan kutsua historialliseksi ajatteluksi.

CE-ryhmän jäsenet

Moni ryhmän tutkija on mukana useammassa kuin yhdessä alaryhmässä, ja lisäksi myös muissa Helan tutkimuskeskittymissä.