23.04.2018

Kasvatus, politiikka ja yhteiskunta

Childhood and Education -tutkimusryhmä operoi lähtökohtaisesti monitieteisellä tutkimuskentällä. Tälle kentälle kuuluvat olennaisesti kysymykset koulutuksen ja kasvatuksen politiikoista, ideologioista, instituutioista ja tietovallasta.

Tutkimusryhmämme on erityisesti kiinnostunut kasvatuksen ja koulutuksen laajan kentän ja sitä määrittävien politiikkojen ja intressien vuorovaikutuksesta. Näemme koulutuksen ja kasvatuksen monimuotoisena ja muuttuvana ilmiönä, joka kytkeytyy sekä sosioekonomisiin rakenteisiin ja diskursseihin että toimijuuteen ja erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä tapahtuvaan vuorovaikutukseen, joilla on vaikutusta muun muassa koulutuksen ja kasvatuksen resursointiin ja institutionaalisiin sovelluksiin mukaan lukien koulutusjärjestelmä ja sen muutokset.

Ryhmämme analysoi koulutuksen ja kasvatuksen instituutioiden ja rakenteiden muutosdynamiikkaa ja kiinnittää paljon huomiota myös erilaisten toimintatapojen ja -mallien uusintamiseen (reproduction). Vaikka kasvatus on jatkuvan muutoksen pelikenttä, on myös pysyvyyden ymmärtäminen olennaista. Esimerkiksi koulutusta ja kasvatusta koskevien diskurssien rakentumisen analyysi voi paljastaa, kuinka uudemmat ja vanhemmat käsitteet ja ajattelutavat kietoutuvat yhteen.

Kasvatuksen ja koulutuksen tutkiminen historiallisena ja yhteiskunnallisesti vaikuttavana tekijänä vaatii myös ylirajaista tutkimusotetta ja globaalin tutkimuskentän haltuunottoa. Ylirajainen näkökulmamme kiinnittää huomion paikallisen, alueellisen ja globaalin vuorovaikutussuhteisiin sekä ideologioiden, käsitteiden, käytäntöjen ja institutionaalisten toimintamallien liikkuvuuteen ja juurtumiseen osaksi kansallisen tason politiikkavalintoja. Toisaalta tarkastelemme myös yhteiskunnan sisällä tapahtuvia rajanylityksiä, esimerkiksi eri palvelusektorien ja tieteenalojen (esim. psykologia ja kasvatustiede) välillä. Kysymme myös, miten koulutuksen ja kasvatuksen rajoja on siirrelty eri aikoina (esim. kysymykset kodin, koulun ja yhteiskunnan kasvatusvastuusta eri aikoina).

Tiedon ja vallan problematiikat kietoutuvat monin tavoin osaksi kasvatusta ja koulutusta käsittelevää tutkimusta. Esimerkiksi sosioekonomiset ja sukupuolittuneet valtarakenteet kuuluvat keskeisesti koulutuksen ja kasvatuksen historiaan. Olemme kiinnostuneet siitä miten asiantuntijatieto ja -valta sekä niihin liittyvät kasvatukselliset ideat ja ihanteet kytkeytyvät osaksi yhteiskunnallista ja poliittista muutosta. Esimerkiksi psykologinen asiantuntijuus on monin tavoin kytkeytynyt kasvatuksen ja koulutuksen instituutioiden muotoutumiseen.

Erityisesti ’poikkeaviin’ yksilöihin ja ryhmiin kohdistuneet diskurssit ja käytännöt ovat ilmentäneet, erityisesti modernina aikana, asiantuntijavetoista tietovallan käyttöä. Samalla on tärkeä muistaa, että yksilö ei ole vain hallinnan kohde vaan myös aktiivinen toimija. Valta voi olla päätösvaltaa, vaikutusvaltaa, määrittelyvaltaa tai neuvotteluvaltaa, mutta myös valtasuhteiden väistämistä, kiistämistä tai omapäisyyttä. Yksilön ja rakenteiden vuorovaikutusta korostava näkökulmamme tarkastelee koulutuksen ja kasvatuksen moniäänistä kenttää myös ’alhaalta’ päin. Politiikat, ideologiat ja institutionaalinen valta ruumiillistuvat yksilön pyrkimyksissä ja vaikuttavat hänen kokemuksiinsa ja hänen yksilöllinen äänensä on nostettava esiin. 

 

 

Sundström Eric, Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin kaupunginmuseo