30.01.2018

Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat: Bibliometrinen ja kvalitatiivinen analyysi varhaismodernista Ruotsin valtakunnasta Ruotsin ja Suomen historiografiassa 1860–2020 (Hirsu)

In English / På svenska se nedan

Charta_öfver_Svea_och_Göta_Riken_med_Finland_och_Norland.jpgHankkeessa vertaillaan systemaattisesti Ruotsissa ja Suomessa vuosina 1860–2020 tehdyn historiankirjoituksen eli historiografian muodostamaa kuvaa Suomen ja Ruotsin yhteisestä varhaismodernista ajasta aina vuoteen 1809 asti. Vuosisatojen ajan Ruotsi ja Suomi olivat osa yhteistä Ruotsin valtakuntaa, mutta moderni historiantutkimus varhaismodernista Ruotsista on kirjoitettu vasta maiden eriydyttyä. Hankkeen avulla voidaan havaita yhtä lailla ruotsalaisille kuin suomalaisille yhä merkittäviä teemoja, kuten yhteisen menneisyyden vaikutus esimerkiksi nykypäivän ulko- ja puolustuspoliittisiin valintoihin, oikeusjärjestykseen, yhteiskunnalliseen luottamukseen, instituutioihin, talouteen, väestöön sekä ihmisten mentaliteetteihin ja kulttuuriin. Silti historiankirjoituksen historian näkökulmasta ei ole juuri pohdittu, miksi ja miten kuva Ruotsin ja Suomen yhteisestä historiasta on muodostunut sellaiseksi kuin se on. Mistä erilaiset näkökulmat kumpuavat? Kuka kuva(t) on rakentanut? Miten ne ovat muuttuneet aikojen saatossa? Mitä aiheita, teorioita, menetelmiä ja aineistoja historiografiassa on painotettu?

Hankkeessa yhdistetään humanistisella alalla ensimmäisen kerran bibliometriikka ja laadullinen tutkimus valtavaan kirjalliseen aineistoon. Hanke tuottaa merkittävää tieteellistä tietoa Suomen ja Ruotsin historiografiasta sekä maiden historiallisesti muotoutuvasta itseymmärryksestä. Transnationaali, systemaattinen ja vertaileva tutkimus vastaa myös tieteensosiologisesti perustavaan kysymykseen eli miten tieteellinen tieto muodostuu eri aikoina ja konteksteissa. Projektin tuloksilla tulee olemaan huomattava tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Hanke tuottaa uutta tietoa Itämeren piirin historiankirjoituksesta sekä aikanaan mittavan Open Access -aineiston. Samalla kehitetään ja arvioidaan bibliometrisiä tutkimusmenetelmiä.

 

Musta-Koneensaatio-logo1.jpgHanke on saanut rahoituksen Koneen Säätiöltä vuodesta 2018 alkaen. Tutkimusryhmään kuuluu kuusi uransa eri vaiheissa olevaa tutkijaa, jotka kaikki ovat Ruotsin ja Suomen historian asiantuntijoita. Hanke toteutetaan Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella yhteistyössä yliopiston kirjaston eli Avoimen tiedon keskuksen kanssa.

 
Avainsanat:

historiografia, historiankirjoituksen historia, bibliometriikka, bibliografia, Suomi, Ruotsi, Ruotsin valtakunta, varhaismoderni aika, historiakuva, historiakulttuuri, historiapolitiikka, historian käyttö, tieteensosiologia, tieteellinen tieto, historiantutkijat, koulukunnat, viittaussuhteet, julkaisumuodot

Tutkijat

 

Ett gemensamt förflutet, flera olika tolkningar: En bibliometrisk och kvalitativ analys av historiografin över det tidigmoderna svenska riket i Sverige och Finland 1860–2020 (Hirsu)

Detta tvärvetenskapliga projekt studerar historiografin i Sverige respektive Finland över den gemensamma perioden i ländernas historia under den s.k. professionella historieforskningens tid, det vill säga från cirka år 1860 fram till idag. Man har redan länge och utförligt behandlat den gemensamma perioden i ländernas historia. Trots detta har man ändå inte systematiskt reflekterat över varför och hur bilden av Sveriges och Finlands gemensamma historia har blivit sådan som den är idag. Varifrån härstammar de olika perspektiven och vad berättar de om? Vem har byggt upp bilden/bilderna?

På ett alldeles nytt sätt förenas i projektet etablerade kvalitativa metoder inom historieforskningen med bibliometriska metoder, vilka utnyttjats sparsamt inom de humanistiska vetenskaperna, samt täckande digitala databaser. Nytt är också att vi undersöker historiebranschens publiceringsverksamhet i sin helhet i två olika länder. Att utnyttja bibliometrik och systematiskt insamla bibliografiskt material i kombination med ett kvalitativt-hermeneutiskt tillvägagångssätt har tidigare varit sällsynt, rentav totalt okänt, inom humanistisk forskning.

Det handlar om ett tvärvetenskapligt pionjärprojekt inom humaniora, där vi för första gången förenar bibliometrik och kvalitativa forskningsmetoder med enorma mängder skriftliga källor. Projektet ger upphov till betydande vetenskaplig kunskap om finsk och svensk historiografi samt om ländernas historiskt uppbyggda självförståelse. Den transnationella, systematiska och komparativa forskningen besvarar också den grundläggande vetenskapssociologiska frågan om hur vetenskaplig kunskap byggs upp under olika tider och i olika kontexter.

Resultaten har en stor vetenskaplig och samhällelig relevans. Projektet resulterar i ny kunskap om historieskrivningen i Östersjöområdet samt ett omfattande Open Access -material. Resultaten kommer att få betydelse också för utvecklingen av metoderna inom humanvetenskaperna, eftersom iakttagelserna gynnar bland annat forskare som är intresserade av bibliometrik.

Projektet genomförs vid institutionen för historia och etnologi vid Jyväskylä universitet och projektledaren är professorn i Finlands historia Petri Karonen. Projektet finansieras av Konestiftelsen.

Nyckelord:

historiografi, bibliometri, bibliografi, Finland, Sverige, svenska riket,  tidigmoderna tiden, historiebild, historiekultur, historiepolitik, historiebruk, vetenskapssociologi, vetenskaplig kunskap, historieforskare, skolor, referensnätverk, citeringsanalys, publiceringsformer