29.01.2018

Postwar Studies

Johtaja: professori Pertti Ahonen

Tämä poikkitieteellinen tutkimusyhmä koostuu historian ja etnologian tutkijoista, jotka tarkastelevat sotien ja muiden konfliktejen lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia, etenkin siirtymiä sodan ja rauhan olosuhteiden välillä. Tutkimme aihetta laajalla analyyttisellä pohjalla, joka ulottuu poliittisista ja yhteiskunnallisista rakenteista kulttuurin ja muistamisen alueille. Suuri osa tutkimustyöstä keskittyy 1900-luvulle, etenkin maailmansotiin ja kylmään sotaan, mutta vertailemme ja analysoimme postwar-tilanteita myȍs pitemmällä aikavälillä, varhaismodernista ajanjaksosta aina lähihistoriaan. Mielenkiintomme aiheena on myös postwar-tilanteiden päättyminen; milloin ja miten sotilaallisten konfliktejen seuraukset alkavat väistyä ja antaa tilaa muille haasteillle.

 

Tutkimusprojekteja

 

Valikoima julkaisuja:

  • Pertti Ahonen, ”On Forced Migrations: Trans-National Realities and National Narratives in Post-1945 (West) Germany”, German History, 32, 4 (December 2014): 599-614
  • Pertti Ahonen, ‘Germany and the Aftermath of the Second World War‘, The Journal of Modern History,vol 89, no 2 (June 2017): 355-387
  • Pertti Ahonen, ”Europe and Refugees: 1938 and 2015/2016”,  Patterns of Prejudice, vol. 52, no 2 (2018), Special Issue “"Refugees Then and Now: History, Memory and Politics in the Long Twentieth Century", forthcoming 2018
  • Anssi Halmesvirta, “István Bibó and the European Nemesis”, Diptichon. Tanulmányok Bartha Elek tisztéletére. Szerk. Bihari Nagy Éva, Melinda Malinka, Keményfi Róbert & Kavecsánszki Maté. MTA-DE: Debrecen, 2016, 711–727.
  • Antero Holmila & Pasi Ihalainen, “Nationalism and internationalism reconciled? British concepts for a new world order during and after the First and the Second World War”, Contributions to the history of Concepts, forthcoming 2018.
  • Antero Holmila & Simo Mikkonen, Suomi sodan jälkeen: pelon, katkeruuden ja toivon vuodet, 1944-1949 (Jyväskylä: Atena, 2015)
  • Antero Holmila & Jouni Tilli, “From Oblivion to Historical Consciousness: Finnish Responses to the Holocaust and WWII since the End of the Cold War”, Scandinavian-Canadian Journal 23, 2015-2016, 122-145
  • Pasi Ihalainen, ”’Läntinen demokratia’ Euroopan sisäisenä jakolinjana ensimmäisen maailmansodan lopulla”, Länsi: käsite, kertomus ja maailmankuva, eds Jukka Jouhki and Henna-Riikka Pennanen, Finnish Literature Society: Helsinki 2016, 94–114.
  • Pasi Ihalainen, The Springs of Democracy: National and Transnational Debates on Constitutional Reform in the British, German, Swedish and Finnish Parliaments, 1917–1919. Finnish Literature Society: Helsinki 2017. Open access, (589 pages).
  • Pasi Ihalainen, “The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates”, in Democracy in Modern Europe: A Conceptual HistoryEuropean Conceptual Histories, eds. Jussi Kurunmäki, Jeppe Nevers and Henk te Velde, forthcoming Berghahn Books: New York 2018.
  • Petri Karonen & Ville Kivimäki, toim., Continued Violence and Troublesome Pasts: Post-War Europe Between the Victors after the Second World War (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 Studia Fennica Historica vol. 22)
  • Simo Mikkonen, “Mass Communications as a Vehicle to Lure Russian Émigrés Homeward” Journal of International and Global Studies (Lindenwood UP) vol. 2, nro 2: April 2011, 45-61.
  • Simo Mikkonen, “Exploiting the Exiles: The Soviet Emigration in US Cold War Strategy,” Journal of Cold War Studies (MIT press), vol 14, issue 2 (Summer 2012), 98-127.
  • Simo Mikkonen, “Not by Force Alone. Soviet Return Migration in the 1950s.” In Soo, Scott & Gemie, Sharif (eds) Coming Home? Conflict and Return Migration in the Aftermath of Europe’s civil wars (Newcastle: Cambridge Scholars Press, 2013), 183-200.
  • Simo Mikkonen, “The Finnish-Soviet Society: From Political to Cultural Connections” in Valur Ingimundarsson & Rosa Magnusdottir (eds), Nordic Cold War Cultures. Ideological Promotion, Public Reception and East-West Interactions (Helsinki: Kikimora, 2015), 109-131.
  • Simo Mikkonen, Кража монополии знания? Советская реакция на американское радиовещание во время Холодной войны,” in Beate Fieseler and Rosa Magnusdottir (eds.), ССР и США в XX веке: восприятие «другого» (Moscow: Rossiiskaia politicheskaia entsiklopediia, 2017).

 

Henkilöstö

Professorit:

Tutkijat:

Tohtorikoulutettavat: