22.06.2017

Tutkielman tekeminen

  • Alla olevat ohjeet on suunnattu ensisijaisesti kielten opiskelijoille, mutta myös viestintätieteiden opiskelijat voivat hyödyntää niitä soveltuvin osin.
  • Viestintätieteiden opiskelijoita ohjeistetaan käyttämään tutkielmiensa laadinnassa puheviestinnän graduohjeita (pdf).
  • Kulttuurienvälisen viestinnän maisteriohjelman opiskelijoiden englanninkieliset graduohjeet (pdf).

 

Tämä sivusto kertoo pääpiirteissään, mistä kandidaatin- ja maisterintutkielmassa kielten oppiaineissa on kyse. Tarkemmat oppiaineiden ja seminaariryhmien kuvaukset löytyvät opetussuunnitelmista ja Korpista kunkin seminaariryhmän kohdalla. Tältä sivustolta löydät myös vinkkejä siitä, miten aiheen etsinnässä voi lähteä liikkeelle.

Tutkielmaa kannattaa lähteä tekemään ja seminaariin kannattaa osallistua silloin, kun myös tutkielman tekemiseen löytyy kylliksi aikaa seminaari-istuntojen lisäksi. Seminaari ei ole vain suoritus, joka tehdään alta pois, vaan kaikki seminaarityöskentely edistää omaa tutkielmaa. Seminaarista hyötyy eniten, kun samalla edistää omaa tutkielmaa aktiivisesti.

TÄMÄN SIVUN SISÄLLYSLUETTELO

 

MIKÄ ON KANDIDAATINTUTKIELMA?

Kandidaatintutkielma on alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte eli tieteellisiä menetelmiä käyttäen laadittu tutkimus. Se on osa pääaineen aineopintoja, ja sen laajuus on 7 opintopistettä. Työmääränä tämä tarkoittaa reilua 200 tuntia. Työ painottuu yleensä kevätlukukauteen.

Kandidaatintutkielma on ensimmäinen itsenäisesti toteutettava tieteellinen tutkimus. Sitä tehtäessä opitaan tutkimustehtävän rajaamista, oman tutkimuksen kannalta oleelliseen teoriapohjaan ja tutkimustietoon perehtymistä, uuden tiedon tuottamista sekä tulosten raportointia ja niiden merkityksen ja sovellettavuuden arviointia. Tutkielmaa tehdessä karttuvat myös palautteenantotaidot ja isomman projektin hallintataidot.

Kandidaatintutkielman pohjalta kirjoitetaan kypsyysnäyte eli maturiteetti. Huhtikuussa järjestetään kielten laitoksen opiskelijoille maturiteettikoulutus, ja oppiaineittain järjestetään huhti-toukokuussa tilaisuus, jossa maturiteetti kirjoitetaan. Oman kandidaattiseminaarin ohjaajalta saa lisätietoa.

Osaamistavoitteet: Kandidaatintutkielman laadittuaan opiskelija on perehtynyt aiheensa mukaiseen tutkimukseen ja pääpiirteissään kielitieteessä käytettäviin tutkimusmenetelmiin

Opiskelija osaa

  • ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimusprojektin yksin tai parin kanssa
  • muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
  • etsiä aiheeseen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta
  • valita tutkimuskysymykseen soveltuvat aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät
  • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
  • kirjoittaa tutkimusraportin

Takaisin ylös

MIKÄ ON MAISTERINTUTKIELMA?

Maisterintutkielma on ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte eli tieteellisiä menetelmiä käyttäen laadittu tutkimus. Se on osa pääaineen syventäviä opintoja, ja sen laajuus on 40 opintopistettä.

Tutkielmanteko kehittää tutkimuksen teon valmiuksia: tiedonhaun ja -hallinnan taitoja, tiedon erittelyn ja kriittiseen arvioinnin taitoja sekä uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen taitoja. Se kehittää myös monia työelämän kannalta keskeisiä taitoja, esimerkiksi itsenäisen työskentelyn, projektinhallinnan, lukemisen, kirjoittamisen ja hankitun tiedon esittämisen taitoja. Seminaarityöskentely kehittää myös tiimityöskentelyn ja palautteenantamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Maisterintutkielman laadittuaan opiskelija on perehtynyt laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin.

Opiskelija osaa

  • toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin
  • etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusaiheita
  • etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta
  • rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
  • muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen
  • laatia tutkimussuunnitelman
  • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
  • kirjoittaa tutkimusraportin
  • esitellä tutkimustaan suullisesti

Takaisin ylös

 

SIVUTUTKIELMA JA KAKSOISGRADU

Varsinaisen maisterintutkielman eli pro gradu -tutkielman lisäksi ylempään korkeakoulututkintoon voi sisällyttää myös 20 opintopisteen laajuisen sivuaineen tutkielman. Se voidaan tehdä erillisenä, suppeampana tutkielmana, mutta myös pääaineeseen tehty varsinainen maisterintutkielma voidaan hyväksyä sivuaineen tutkielmaksi, mikäli se on aiheeltaan sopiva, laajuudeltaan riittävä ja hyväksytty pääaineessa vähintään arvosanalla hyvä. Joissakin sivuaineissa edellytetään seminaariosallistumista myös sivututkielman laatijoilta. Mikäli suunnittelee varsinaisen tutkielman käyttämistä myös sivuaineen tutkielmana, asiasta pitää neuvotella sivuaineen yhteyshenkilön kanssa jo pääaineen tutkielman suunnitteluvaiheessa. Pääaineen ohjaajalta saa lisäohjeita.

Kahta maisterintutkintoa suorittavat voivat tehdä tietyin edellytyksin myös ns. kaksoisgradun, joka on laajuudeltaan 70-80 op oppiaineiden vaatimuksista riippuen. Tästä erityistapauksesta löydät lisätietoa tiedekunnan sivuilta.

Takaisin ylös

 

MILLAINEN TUTKIELMA VOI OLLA?

Maisterintutkielman voi tehdä joko yksin tai yhdessä toisen opiskelijan kanssa, jolloin tutkielman aineiston ja analyysin pitäisi olla suhteessa yksin tehtävää tutkielmaa laajempi. Parityönä toteutettua tutkielmaa, sen osia tai aineistoa ei voi myöhemmin käyttää sivuainetutkielmaksi tai toisen tutkinnon opinnäytteeksi ilman molempien tekijöiden lupaa.

Parityön onnistumisen edellytyksiä ovat mm.

  • Sama kiinnostuksen kohde
  • Samanlaiset tavoitteet mm. arvosanan ja aikataulun suhteen
  • Työskentelytavat sopivat yhteen ja täydentävät toisiaan

Tutkielman muodosta sovitaan ohjaajan kanssa. Tutkimusraportti ja oppimateriaali ovat tyypillisimmät maisterintutkielman muodot. Niiden ja muiden tutkielmatyyppien kuvaukset ovat tiedekunnan sivuilla.

Tutkielman muodosta riippumatta siinä on aina katsaus aiempaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen sekä joko oma tutkimus, jota raportoidaan, tai opiskelijan laatima oppimateriaalipaketti.

Takaisin ylös

 

MISTÄ LÖYDÄN AIHEEN?

Tutkielman teon prosessi käynnistyy aiheen valinnalla. Tutkimusaihetta on hyvä miettiä jo hyvissä ajoin ennen seminaariin osallistumista, vaikka asiaan palataan heti seminaarin alkuvaiheessa. Aiheen tiimoilta voit olla yhteydessä ohjaushenkilöstöön tai seminaarivastaavaan heti, kun idea syntyy. Seminaarin toki voi aloittaa ilman aihetta, seminaarikeskusteluissa aihe varmasti löytyy.

Aiheen valinnassa saattaa auttaa seuraavien kysymysten pohtiminen:

Mieti käymiäsi kursseja ja niiden teemoja: mikä niissä on innostanut tai kiinnostanut?

  • Kielenoppijoiden käsityksiä monikielisyydestä
  • Eurooppalainen viitekehys suullisen kielitaidon arvioinnissa
  • Astronomixista Marcus Normaliukseen. Asterix-sarjakuvan henkilönnimistö
  • Genre ja kielikäytänteiden muutos

Mitä sivuaineita olet opiskellut? Voisiko niiden aihepiirejä yhdistää tutkielman tekoon?

  • Ruotsin käyttö pohjoismaisessa yhteistyössä kaupan alalla
  • Sosiologian termistö suomessa ja venäjässä. Vertaileva tutkimus.
  • Kansanedustajaehdokkaiden julkisuuskuvan rakentuminen ehdokkaiden blogeissa

Millaiselle uralle olet suuntautumassa? Työhaastattelussa yksi lisävaltti voi olla se, että olet osoittanut kiinnostusta alaa kohtaa mm. tekemällä siitä maisterintutkielmasi.

  • Englanti lingua francana järjestötoiminnassa
  • Toimijat Die Welt – lehden otsikoissa
  • Vuorovaikutus verkkokeskusteluissa: yläkoululaiset Netlibris-kirjallisuuspiirissä

Mitä harrastat/mistä olet kiinnostunut opintojen ulkopuolella? Löytyisikö sieltä aihetta tutkielmaasi?

  • Lainasanat ranskalaisissa rap-lyriikoissa
  • Dialogin rakentuminen Kotikatu -sarjassa
  • Internetkielen variaatio ja sen funktiot Rautaneito-keskustelupalstalla

Millaisia tutkimusprojekteja laitoksella on käynnissä? Kiinnostaisiko jokin niistä? Projekteissa on usein myös valmiita aineistoja, joista voi löytyä sinulle sopiva aihe.

  • Ajanilmaukset Cefling-hankkeen koululaisaineistossa
  • Kieli-ideologiat Pohjoinen monikielisyys – hankkeen turismiaineistossa

Mitä muut ovat tutkineet aiemmin? JYX ja kirjaston opinnäytehaku tarjoavat paljon vinkkejä.

Takaisin ylös

 

MILLAINEN ON HYVÄ AIHE?

  • aidosti kiinnostava ja motivoiva. Olet siitä itse riittävän kiinnostunut, että jaksat sitoutua työn tekemiseen, ja aiheella on myös laajempaa merkitystä niin, että perusteluja tutkimukselle löytyy myös henkilökohtaisen kiinnostuksen lisäksi
  • tieteenalalle sopiva (täyttää jonkin aukon aiemmassa tutkimuksessa)
  • pohjaa aiempiin opintoihin (voi myös olla jatkumo kandidaatintutkielmalle)
  • työelämärelevantti: edistää ammatillista kasvuasi tai kehittää sellaista asiantuntijuutta, jolla arvelet olevan käyttöä työelämässä
  • sopivasti rajattavissa maisterintutkielman kokoiseksi

Takaisin ylös

GRADUSPURTTI

Graduspurtti on laitoksen vapaamuotoinen ja vapaaehtoinen tapaaminen, joka järjestetään joka kevät huhti-toukokuussa. Se on tarkoitettu niille, jotka haluavat pohtia tai lähteä jo tekemään graduaan kesän aikana ennen seuraavan syksyn seminaaria. Spurtti on suunnattu erityisesti kielten opiskelijoille ja se tapaa 2-3 kertaa ennen kesälomia. Spurtista tiedotetaan oppiaineiden sähköpostilistojen kautta maalis-huhtikuussa.

 

SEMINAARIRYHMÄN VALINTA JA ILMOITTAUTUMINEN

Kieliaineissa on sekä oppiainekohtaisia että kielen oppimiseen ja opettamiseen sekä diskurssintutkimukseen keskittyviä seminaareja. Voit osallistua jompaankumpaan. Oppiaineissa voi olla useampia seminaariryhmiä, jotka keskittyvät eri teemoihin tai tutkimussuuntauksiin seminaarin vetäjän asiantuntijuusalueen mukaan. Niissä oppiaineissa, joissa on vain yksi seminaariryhmä, töiden aihepiirit vaihtelevat enemmän. Tarkista oman oppiaineesi käytänteet ja eri seminaariryhmien teemat Korpin kurssikuvauksista tai oppiaineen sivuilta. Jos olet epävarma ryhmävalinnasta, ota yhteyttä jonkin seminaariryhmän vetäjään.

Useimmat seminaariryhmät aloittavat työskentelyn syyslukukauden alussa, jolloin ryhmiin ilmoittaudutaan Korpissa elokuun alussa. Joissakin oppiaineissa aloittaminen on mahdollista myös tammikuussa. Seminaariin kannattaa tulla siinä vaiheessa, kun todella pystyt keskittymään tutkielman tekemiseen. Tavoitteena on, että tutkielma valmistuu seminaarivuoden aikana.

Jos teet sivuainegradua, tarkista seminaariin osallistuminen oppiaineesta.

Takaisin ylös

 

TYÖSKENTELY SEMINAARISSA

Maisteriseminaari on luonteeltaan tutkielmatyöpajatoimintaa: seminaaritapaamisten tarkoitus on viedä tutkielmaprosessiasi askel askeleelta eteenpäin, kartuttaa prosessissa tarvittavia tietoja ja taitoja ja tukea itsenäisen kriittisen ajattelun kehittymistä. Suurin osa tutkielmatyöstä tapahtuu seminaari-istuntojen ulkopuolella: projektin onnistuminen riippuu vahvasti siitä, miten sitoutunut olet itsenäiseen työskentelyyn.

Eri seminaariryhmissä voi olla erilaisia käytänteitä, kaikissa seminaareissa käydään kuitenkin läpi opinnäytetyön tekemiseen liittyviä kysymyksiä ja ohjeita ja keskustellaan kunkin osallistujan tutkielmasta. Tutkielmaprosessin alkuvaihe sisältää useita eri välietappeja, jotka on aikataulutettu seminaarin ohjelmaan: tutkimusaihe => tutkimusidea => tutkimussuunnitelma => johdanto jne.

Seminaaritapaamisiin kuuluu joissain oppiaineissa pakollisena osallistuminen kirjaston tiedonhankintakoulutukseen. Jos näin ei ole, kirjaston koulutustilaisuuksia kannattaa hyödyntää omatoimisesti. Kirjasto järjestää niitä säännöllisesti, ja ne on suunnattu tiettyjen alojen opiskelijoille. Koulutukseen osallistuminen ohjaa sinua tehokkaaseen tiedonhankintaan ja pystyt näin hyödyntämään tietokantoja täysipainoisemmin.

Seminaari toimii keskustelufoorumina: tapaamisissa saat palautetta kunkin työvaiheesi tarpeisiin: rakentavaa kritiikkiä, uusia ideoita ja hyviä neuvoja tutkielman eteenpäinviemiseksi. Ryhmässä saatava palaute täydentää ohjaajalta saamaasi tukea koko seminaarivaiheen ajan. Seminaarin tarkoituksena on voimaannuttaa sinut viemään tutkielmaprosessisi loppuun saakka.

Seminaarityöskentely myös rytmittää tutkielman etenemistä. Tarkkaan aikataulutetut välitavoitteet ”piiskaavat” eteenpäin tilanteissa, joissa itsekuri muutoin olisi vaarassa höltyä. Välietappien saavuttaminen puolestaan vahvistaa edistymisen tunnetta ja lisää uskoa siihen, että tutkielma todella valmistuu ja vieläpä kohtuuajassa. Prosessin pilkkominen pieniin vaiheistettuihin välitavoitteisiin synnyttää mielikuvan, jossa on hypätty junaan, joka vääjäämättä puksuttaa asemalta toiselle ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Seminaariryhmällä on myös suuri sosiaalinen merkitys: vertaistuki samankaltaisten ongelmien kanssa painiskelevien, ”samassa veneessä” olevien opiskelijoiden taholta rohkaisee, motivoi ja kannustaa eteenpäin. Ryhmä tarjoaa tukiverkoston, jossa asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Tutkielmaryhmässä on hyvä muistaa, että tarkoituksena on oman työn edistämisen ohella oppia myös toisten töistä: erilaiset työt tarjoavat laaja-alaisia näkökulmia ja niiden käsittely harjaannuttaa kriittistä ajattelua ja argumentaatiotaitoja, kehittää arviointikykyä ja edistää tieteellistä asiantuntijuutta, mistä on hyötyä myös omaan työskentelyyn.

Seminaarin on tarkoitus palvella mahdollisimman hyvin tutkielman valmistumista. Jos kuitenkin koet tapaamiset hyödyttömiksi tai turhauttaviksi, mieti, mistä se johtuu ja miten voisit itse asiaan vaikuttaa. Seminaarivastaavalle kannattaa rohkeasti esittää toiveita ja tehdä ehdotuksia, joilla ryhmän ilmapiiriä, työtapoja, istuntojen sisältöjä jne. voidaan kehittää siten, että ne palvelevat tutkielmaprosessia parhaalla mahdollisella tavalla.

Seminaarin käytyään opiskelija:

  • osaa suunnitella pienimuotoisen tutkimushankkeen aiheen valinnasta ja tiedonhankinnasta tutkimustulosten raportointiin ulottuen
  • osaa lukea tutkimuskirjallisuutta kriittisesti ja muotoilla sen perusteelta oman näkökulmansa tutkimusaiheeseensa
  • osaa nimetä tutkimusaiheensa kannalta relevantit tutkimuskysymykset ja löytää niihin sopivat tutkimuksen menetelmät
  • tuntee tieteellisen kirjoittamisen, keskustelun ja kommentoinnin tapoja
  • osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta

Takaisin ylös

 

OHJAUS - MILLAISTA APUA OHJAAJALTA ON LUPA ODOTTAA?

Tutkielmasi ohjaaja määräytyy ensisijaisesti tutkimusaiheesi perusteella. Ohjaaja voi olla seminaariryhmän vetäjä tai joku muu aihepiirisi asiantuntija. Ohjaajan valinnasta neuvotellaan seminaariryhmässä.

Ohjaajaltasi saat henkilökohtaista ohjausta ja tukea koko tutkielmaprosessin keston ajan. Ohjauksen määrä ja laatu riippuu pitkälti omista tarpeistasi. Ohjaajasi kanssa voit keskustella aiheen ideointiin, tarkempaan rajaukseen, näkökulman valintaan, materiaalivalintaan, metodisiin ratkaisuihin jne. liittyvistä kysymyksistä, mutta myös aikatauluun ja itse prosessiin liittyvissä kysymyksissä. Ohjaajasi myös lukee tutkielmaasi sen eri vaiheissa ja antaa palautetta ja tukea työn tekemiseen. Voit myös käydä opinnäytteesi tiimoilta konsultoimassa ketä tahansa laitoksen henkilöstöön kuuluvaa asiantuntijaa. Ohjauksen päävastuu on kuitenkin aina työn varsinaisella ohjaajalla.

Ohjaajan kanssa on hyvä myös keskustella arvosanatavoitteestasi jo tutkimuksen alkumetreillä. Tavoitteet voivat olla hyvinkin erilaisia: joku haluaa valmistua mahdollisimman nopeasti voidakseen hakea avautuvaa virkaa, joku toinen taas tähtää jatko-opintoihin. Ohjaajan on hyvä tietää tavoitteistasi heti alkuvaiheessa.

Opiskelijana sinulla on oikeus ohjaukseen, oikeus saada rakentavaa palautetta työstäsi kohtuuajassa. Tästä oikeudesta sinun on itse pidettävä kiinni. Opinnäytteesi valmistuminen ei saa kariutua ohjauksen riittämättömyyteen tai muunlaisiin ohjaussuhteessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin. Jos henkilökemiat eivät toimi tai koet saamasi ohjauksen riittämättömäksi, mieti, miten voit asiaan vaikuttaa. Aluksi kannattaa keskustella asiasta avoimesti ohjaajan kanssa ja pohtia yhdessä, olisiko syytä vaihtaa ohjaajaa. Mahdollisista vaihdoksista sovitaan aina kaikkien osapuolten (ohjattava, aiempi ohjaaja, uusi ohjaaja) kesken.

Takaisin ylös

 

MITÄ OHJAAJA ODOTTAA SINULTA?

Ohjaaja odottaa sinulta aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja päättäväisyyttä. Sinulta odotetaan myös vastuullisuutta ja sitoutumista tutkielmantekoon ja aikatauluihin sekä säännöllistä yhteydenpitoa ja raportointia etenemisestä. Tutkielmantekijänä noudatat myös hyviä tieteellisiä käytänteitä. Jyväskylän yliopiston suhtautumisesta plagiointiin kerrotaan tarkemmin täällä.

Sovi ohjausaika etukäteen esimerkiksi sähköpostilla tai Korpin ohjaustoiminnon kautta. Mene ohjaustapaamiseen valmistautuneena: mieti valmiiksi selkeitä kysymyksiä, joihin odotat vastauksia, kirjaa ylös ongelmakohtia ja omia ideoitasi niiden ratkaisemiseksi. Voit myös laittaa ohjaajalle tiedoksi (esimerkiksi Korpin ohjaus-toiminnolla) jo ohjausaikaa sovittaessa kysymyksiä, joihin toivot tukea, jotta tällä on ainakin periaatteessa tilaisuus pohtia niitä etukäteen. Muista kuitenkin, että ohjaaja ei tee päätöksiä ja ajatustyötä puolestasi, vaan auttaa ajatusten selkiyttämisessä ja miettii kanssasi eri vaihtoehtoja.

Ohjaajalta saat usein vinkkejä mahdollisista lähteistä, mutta ohjaaja ei tee kirjallisuushakuja puolestasi. Jos haluat, että ohjaaja lukee tekstiäsi, toimita se hänelle hyvissä ajoin ennen tapaamistanne. Älä luetuta ohjaajalla tekstiä turhaan: kun laitat ohjaajalle luettavaa, kerro selkeästi, mistä erityisesti haluat palautetta, mitä kohtia olet ehtinyt työstää ja mitkä osat ovat ennallaan kommenteista huolimatta. Tutkielman kieliasu on pääosin omalla vastuullasi, ei ohjaajan.

Ota huomioon, että ohjaajallasi on useita ohjattavia, ja hänellä saattaa olla samaan aikaan luettavanaan useita tekstejä. Älä siis oleta, että saat palautteen aina muutamassa päivässä. Usein on viisainta sopia aikataulusta ohjaajan kanssa.

Takaisin ylös

 

SEMINAARIN JÄLKEEN

Tutkielmaa ei tarvitse tehdä yksin, vaan ohjaaja neuvoo ja antaa palautetta. Jos et saa työtäsi seminaarivuoden aikana valmiiksi, työ ohjaajan kanssa jatkuu. Myös tämä työvaihe on hyvä yhdessä jakaa pienempiin osatavoitteisiin ja aikatauluttaa ne. Erityisesti nyt sinulta odotetaan säännöllistä oma-aloitteista yhteydenpitoa ohjaajaan. Eri ohjaajilla voi olla erilaisia tapoja ohjata opinnäytteitä ja vaihtelevia käsityksiä hyvistä ohjauskäytänteistä. Samoin opiskelijoiden parissa käsitykset ohjattavan ja ohjaajan rooleista ja keskinäisistä odotuksista voivat vaihdella. Jotta ohjaussuhde toimisi hyvin, näistä asioista kannattaa keskustella ohjaajan kanssa.

 

TUKEA TUTKIELMAN TEKEMISEEN

Laitoksella on kielten opiskelijoille tarjolla GRAKA-ryhmä, joka on tarkoitettu maisterin- ja kandidaatintutkielmien tekijöille. Maisterintutkielman tekijöistä ryhmään voivat osallistua kaikki halukkaat työvaiheesta riippumatta, ja kandin tekijöistä ne, joiden työ on syystä tai toisesta jäänyt kandidaattiseminaarin jälkeen valmistumatta. GRAKA tarjoaa erityisesti tilaisuuden keskustella työstään, saada vertaistukea ja palautetta. Ryhmälle järjestetään myös mahdollisuuksia keskittyä kirjoittamiseen intensiivisesti. Ryhmä kokoontuu syyskuusta toukokuuhun kerran kuussa. Siihen ei tarvitse ilmoittautua, vaan tapaamisista tiedotetaan sähköpostilistojen kautta.

Grakasta lisätietoa: Jaana Toomar tai Katja Mäntylä. Jos gradusi on jäänyt ’roikkumaan’ pidemmäksi aikaa, ota reippaasti yhteyttä Jaanaan tai Katjaan!

Ohjelmisto- ja muissa TVT-asioissa ensiapua löytyy täältä tai tiedekunnan TVT-klinikoilta. Tilastotukea ja apua tilasto-ohjelmien käytössä tarjoaa palvelupiste.

Kirjasto auttaa mielellään tiedonhaussa. Kielikeskuksen gradupajoja kannattaa harkita, jos haluaa lisäpuhtia kirjoittamiseen.

Kielten laitoksella on myös hyviksiä, joiden puoleen voi kääntyä, jos opinnoissa tai muussa elämässä on asioita, joista et halua puhua ohjaajalle, mutta jotka kuitenkin tavalla tai toisella vaikuttavat opintoihin ja tutkielman tekemiseen.

Takaisin ylös

ESITARKASTUSVAIHE

Kun olet saanut tutkielmasi siihen vaiheeseen, että kaikki pää- ja alaluvut ovat valmiita, työsi alkaa olla valmis esitarkastukseen. Tutkielman ohjaaja toimii sen esitarkastajana. Laadi myös nimiölehti, tiivistelmä, sisällysluettelo, lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet. Tarkista tekstisi itse vielä kerran pala palalta ja korjaa havaitsemasi puutteet. Tässä vaiheessa viet työsi Urkundiin, eli yliopiston käyttämään plagioinnintunnistusjärjestelmään ohjaajasi ohjeiden mukaisesti joko Optiman, Moodlen tai sähköpostin kautta. Urkund lähettää ohjaajallesi työstäsi raportin, ja työsi tallentuu Urkundiin niin, että kukaan ei voi puolestaan plagioida sinua.

Tiivistelmäsivulla pyydettäviä asiasanoja on hyvä olla 3-5. Asiasanat pitää poimia Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, jotta työsi löytyy kirjastotietokannoista asiasanojen avulla.

Taita teksti alla olevien ohjeiden mukaan (suomen oppiaineen asetteluohjeet löytyvät oppiaineen sivuilta).

Varmista, että sivun asetukset (marginaalit, sivunumeron sijainti) soveltuvat kaksipuoliseen tulostukseen:

TYÖN ENSIMMÄISET SIVUT

  1. Nimiölehti
  2. Tyhjä sivu
  3. Tiivistelmäsivu
  4. Tyhjä sivu
  5. Sisällysluettelon ensimmäinen sivu
  6. Sisällysluettelon toinen sivu (tai tyhjä sivu, jos sisällysluettelo mahtuu kokonaisuudessaan yhdelle sivulle)
  7. Sivu, jolta johdanto alkaa (tai tarvittaessa sisällysluettelon kolmas sivu, jolloin ennen johdantosivua vielä yksi tyhjä sivu)

Sivunumeroinnissa ovat laskennallisesti mukana kaikki johdantosivua edeltävät sivut - myös nimiölehti ja tyhjät sivut -, mutta sivunumero näkyy ensimmäisen kerran vasta johdantosivulla, jolloin sen sivunumero on joko 7 tai 9, riippuen sisällysluettelon pituudesta.

 

SIVUNUMERON ASETTELU:

Alhaalla keskellä

REUNUKSET:

Peilikuvareunukset 2 + 2 + 2 + 4 (sidontareunus)

SIVUNASETUKSET > REUNUKSET > PEILIKUVAREUNUS > MUKAUTETUT ASETUKSET > YLÄREUNA 2, ALAREUNA 2, SISÄREUNA 4, ULKOREUNA 2

Toimita sen jälkeen ohjaajallesi paperituloste koko työstä. Ohjaaja lukee työsi ja antaa siitä palautetta. Joissain tapauksissa työ voidaan luettaa jo tässä vaiheessa myös toisella ohjaajalla tai tulevalla tarkastajalla. Esitarkastuspalautteen pohjalta voit hioa käsikirjoitustasi edelleen, kunnes olette molemmat sitä mieltä, että työ on valmis tarkastettavaksi.

Takaisin ylös

 

TYÖN TARKASTUS JA ARVIOINTI

Oman ohjaajan lisäksi toinen aiheen asiantuntija tarkastaa tutkielman. Valmiista tutkielmasta palautetaan laitokselle printattu versio. Omalta ohjaajaltasi saat tarkemmat ohjeet työn palautuksesta. Voit tuoda työstä myös kaksi paperikopiota, jolloin molemmat tarkastajat saavat oman kappaleensa, mikä nopeuttaa tarkastamista. Saat kopiot takaisin tarkastuksen jälkeen.

Maisterintutkielma arvioidaan viisiportaisen arviointiasteikon (pdf) avulla. Arvosana ei vaikuta syventävien opintojen arvosanaan. Sivututkielmat arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty.

Tutkielmien tarkastajien on annettava työstäsi lausunto kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Ohjaaja toimittaa lausunnon laitoksen pedagogiselle johtajalle (Kirsi Pakkanen-Kilpiä) ja sen kopion sähköisessä muodossa sinulle itsellesi. Mikäli olet arviointiin tyytymätön, sinulla on mahdollisuus laatia vastine ja toimittaa se pedagogiselle johtajalle 14 vrk. kuluessa siitä, kun lausunto on saatettu tietoosi. Prosessia nopeuttaaksesi voit halutessasi ilmoittaa pedagogiselle johtajalle s-postitse tai kirjeitse luopuvasi vastinemahdollisuudesta. Tällöin hyväksymisprosessi pääsee etenemään ilman 14 vrk:n odotusaikaa.

Mikäli olet tehnyt maturiteetin jo kandidaatintutkielmasi yhteydessä, uutta maturiteettia ei tarvitse tehdä vaan maisterintutkielmasi tiivistelmä hyväksytään maturiteettina.

Takaisin ylös

 

TUTKIELMAN JULKAISEMINEN JA LUETTELOINTI

Tarkastuksen jälkeen sinun on huolehdittava siitä, että tutkielmasi tulee luetteloiduksi kirjaston tietokantaan. Jyväskylän yliopiston julistamien ja ajamien OpenAccess-periaatteiden mukaan kaikki tieteelliset työt, myös kandidaatin- ja maisterintutkielmat, julkaistaan verkossa, jotta ne olisivat sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön luettavissa internetistä ilmaiseksi ja esteettömästi. Työt julkaistaan Jyväskylä yliopiston julkaisuarkistossa JYXissä. Koska töitä ei enää kansiteta laitoksen gradukirjastoon, JYXiin tallentaminen on tae siitä, että työsi jää näkyville. Vain joissakin hankalissa tekijänoikeustapauksissa työ voidaan jättää julkaisematta. Niissäkin tapauksissa tutkielma on kuitenkin luetteloitava. Muista siis vielä asioida kirjaston kanssa – toimi ohjeiden mukaan.

LOPPUSILAUS

Onnittele itseäsi – olet tehnyt ison urakan! Juhlista siis sitä.

Takaisin ylös

 

TIETOA LAITTEIDEN LAINAUKSESTA

Laitoksellamme on laitoksen tutkijoiden ja opinnäyte- ja kurssitöitään tekevien opiskelijoiden käytettävissä laitteita aineistonkeruuta varten. Meillä on tällä hetkellä useita digitaalivideokameroita ja mp3-tallentimia.

Koska laitteita saavat käyttää sekä tutkijat että opiskelijat, tarvitsijoita on paljon. Tarkista siis laitteiden varaustilanne ja aloita lainausprosessi heti kun tiedät aineistonkeruun tarkan ajankohdan. Suunnittele aineistonkeruu niin, että saat aineiston kerättyä laitteen laina-ajan puitteissa. Jos tämä ei ole mahdollista, sinun tulee palauttaa ja varata laite uudelleen.

Digitaalivideokameran maksimi laina-aika on 4 päivää ja mp3-tallentimen 2 viikkoa. Laina-ajan jälkeen laite palautetaan aina X-rakennukseen, sitä ei siis "vaihdeta lennossa" kahden peräkkäisen lainaajan välillä. Poikkeuksen ylläolevaan muodostavat esim. tutkijat jotka tekevät pitkittäistutkimusta ja tarvitsevat laitteita pidempään. Näissä tapauksissa laina-aika sovitaan tapauskohtaisesti.

Näin varaat ja lainaat laitteita.

Takaisin ylös

 

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

 

Eri oppiaineiden viittauskäytänteet:

Yleisiä ohjeita:

Muut:

 

Sivun alkuun