22.05.2018

Tutkielman tekeminen

Tämä sivusto kertoo pääpiirteissään, mistä kandidaatin- ja maisterintutkielmassa (eli gradussa) on kyse. Tältä sivustolta löydät myös esimerkiksi vinkkejä siihen, miten aiheen etsinnässä voi lähteä liikkeelle.

Sekä kandidaatin- että maisterintutkielman tekemiseen liittyy kiinteästi seminaarityöskentely. Tutkielmaa kannattaa lähteä tekemään ja seminaariin kannattaa osallistua silloin, kun myös tutkielman tekemiseen löytyy kylliksi aikaa seminaari-istuntojen lisäksi. Seminaari ei ole vain suoritus, joka tehdään alta pois, vaan kaikki seminaarityöskentely edistää omaa tutkielmaa. Seminaarista hyötyy eniten, kun samalla edistää omaa tutkielmaa aktiivisesti.

TÄMÄN SIVUN SISÄLLYSLUETTELO

MIKÄ ON KANDIDAATINTUTKIELMA?

Kandidaatintutkielma on alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte eli tieteellisiä menetelmiä käyttäen laadittu tutkimus. Se on osa aineopintoja, ja sen laajuus yhdessä kandidaattiseminaarin kanssa on 10 opintopistettä. Työmääränä tämä tarkoittaa reilua 270 tuntia.

Kandidaatintutkielma on ensimmäinen itsenäisesti toteutettava tieteellinen tutkimus. Sitä tehtäessä opitaan tutkimustehtävän rajaamista, oman tutkimuksen kannalta oleelliseen teoriapohjaan ja tutkimustietoon perehtymistä, uuden tiedon tuottamista sekä tulosten raportointia ja niiden merkityksen ja sovellettavuuden arviointia. Tutkielmaa tehdessä karttuvat myös palautteenantotaidot ja isomman projektin hallintataidot.

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintutkielman osaamistavoitteet löydät opetussuunnitelmasta.

Kandidaatintutkielman pohjalta kirjoitetaan kypsyysnäyte eli maturiteetti. Oman kandidaattiseminaarin ohjaajalta saat lisätietoa maturiteetin suorittamisesta.

Takaisin ylös

MIKÄ ON MAISTERINTUTKIELMA?

Maisterintutkielma on ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte eli tieteellisiä menetelmiä käyttäen laadittu tutkimus. Se on osa syventäviä opintoja, ja sen laajuus on 40 opintopistettä.

Tutkielmanteko kehittää tutkimuksen teon valmiuksia: tiedonhaun ja -hallinnan taitoja, tiedon erittelyn ja kriittiseen arvioinnin taitoja sekä uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen taitoja. Se kehittää myös monia työelämän kannalta keskeisiä taitoja, esimerkiksi itsenäisen työskentelyn, projektinhallinnan, lukemisen, kirjoittamisen ja hankitun tiedon esittämisen taitoja. Seminaarityöskentely kehittää myös yhteistyötaitoja ja palautteenantamisen taitoja.

Maisteriseminaarin ja maisterintutkielman osaamistavoitteet löydät opetussuunnitelmasta.

Takaisin ylös

SIVUTUTKIELMA

Mikäli opiskelet sivuaineenasi jonkin seuraavista kielistä syventäviä opintoja, on sinun mahdollista tehdä kyseisestä kielestä myös ns. sivututkielma: englannin kieli, romaaninen filologia, ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, suomalainen viittomakieli, suomen kieli, venäjän kieli ja kulttuuri. 

Sivututkielman laajuus on 20 opintopistettä.  Sivututkielma voidaan tehdä erillisenä, suppeampana tutkielmana, mutta myös omaan pääaineeseen/opintosuuntaan tehty varsinainen maisterintutkielma voidaan hyväksyä sivuaineen tutkielmaksi, mikäli se on aiheeltaan sopiva, laajuudeltaan riittävä ja hyväksytty vähintään arvosanalla hyvä. Joissakin sivuaineissa edellytetään seminaariosallistumista myös sivututkielman laatijoilta. Mikäli suunnittelet maisterintutkielmasi käyttämistä myös sivuaineen tutkielmana, neuvottele asiasta sivuaineen yhteyshenkilön kanssa jo maisterintutkielmasi suunnitteluvaiheessa. Maisterintutkielmasi ohjaajalta voit kysyä lisäohjeita.

Takaisin ylös

KAKSOISGRADU

Mikäli suoritat kahta maisterin tutkintoa, on sinulla tiettyjen edellytysten täyttyessä mahdollista tehdä ns. kaksoisgradu. Kaksoisgradu tarkoittaa, että yksi ja sama maisterintutkielma hyväksytään kahden eri pääaineen/tutkinto-ohjelman tutkielmana. Lisätietoa kaksoisgradusta löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Takaisin ylös

MILLAINEN TUTKIELMA VOI OLLA?

Tutkielman muodosta sovitaan ohjaajan kanssa. Tutkielma voi olla esimerkiksi tutkimusraportti, artikkeligradu, kirjallisuuskartoitus tai monimuotogradu. Tutkielmatyyppien kuvaukset löydät tiedekunnan sivuilta.

Maisterintutkielman voit tehdä joko yksin tai yhdessä toisen opiskelijan kanssa, jolloin tutkielman aineiston ja analyysin pitäisi olla suhteessa yksin tehtävää tutkielmaa laajempi. Parityönä toteutettua tutkielmaa, sen osia tai aineistoa ei voi myöhemmin käyttää sivututkielmaksi tai toisen tutkinnon opinnäytteeksi ilman molempien tekijöiden lupaa.

Parityön onnistumisen edellytyksiä ovat mm.

  • Sama kiinnostuksen kohde
  • Samanlaiset tavoitteet mm. arvosanan ja aikataulun suhteen
  • Työskentelytavat sopivat yhteen ja täydentävät toisiaan

Takaisin ylös

MISTÄ LÖYDÄN AIHEEN?

Tutkielman teon prosessi käynnistyy aiheen valinnalla. Tutkimusaihetta on hyvä miettiä jo ennen seminaariin osallistumista, vaikka asiaan palataan heti seminaarin alkuvaiheessa. Aiheen tiimoilta voit olla yhteydessä seminaarien vetäjiin. Seminaarin voit aloittaa myös ilman aihetta; seminaarikeskusteluissa aihe varmasti löytyy.

Aiheen valinnassa saattaa auttaa seuraavien kysymysten pohtiminen:

Mieti käymiäsi kursseja ja niiden teemoja: mikä niissä on innostanut tai kiinnostanut?

  • Kielenoppijoiden käsityksiä monikielisyydestä
  • Eurooppalainen viitekehys suullisen kielitaidon arvioinnissa
  • Astronomixista Marcus Normaliukseen. Asterix-sarjakuvan henkilönnimistö
  • Genre ja kielikäytänteiden muutos

Mitä sivuaineita olet opiskellut? Voisiko niiden aihepiirejä yhdistää tutkielman tekoon?

  • Ruotsin käyttö pohjoismaisessa yhteistyössä kaupan alalla
  • Sosiologian termistö suomessa ja venäjässä. Vertaileva tutkimus.
  • Kansanedustajaehdokkaiden julkisuuskuvan rakentuminen ehdokkaiden blogeissa

Millaiselle uralle olet suuntautumassa? Työhaastattelussa yksi lisävaltti voi olla se, että olet osoittanut kiinnostusta alaa kohtaa mm. tekemällä siitä maisterintutkielmasi.

  • Englanti lingua francana järjestötoiminnassa
  • Toimijat Die Welt –lehden otsikoissa
  • Vuorovaikutus verkkokeskusteluissa: yläkoululaiset Netlibris-kirjallisuuspiirissä
  • Journalistisen osaamisen soveltuminen viestinnän työtehtäviin
  • Vaikuttaminen kansainvälisessä etujärjestössä

Missä työskentelet tai teet harjoittelusi? Maisterintutkielmien aiheet voivat myös nousta tekijänsä kokemuksista työelämässä tai suoraan työelämän tarpeista.

  • Rikastetaanko lukija hengiltä? Featurejuttujen digitaalinen kerronta Helsingin Sanomissa
  • Vinkkejä, vedätystä ja venäläisiä sotilaita. Sosiaalisen median käyttö Ukrainan konfliktiuutisoinnissa Ylen ja Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksissa
  • Työyhteisön vuorovaikutus kasvuyrityksessä. Tapaustutkimus Naturvention
  • Näkyvää ja kestävää vuorovaikutusta. Vuorovaikutusteknologian tarjoamia mahdollisuuksia  työyhteisöviestintään
  • Äidinkielen opettajien käsityksiä kielitiedon opettamisesta

Mitä harrastat/mistä olet kiinnostunut opintojen ulkopuolella? Löytyisikö sieltä aihetta tutkielmaasi?

  • Lainasanat ranskalaisissa rap-lyriikoissa
  • Dialogin rakentuminen Kotikatu-sarjassa
  • Internetkielen variaatio ja sen funktiot Rautaneito-keskustelupalstalla
  • Jääkiekon liigaseurojen sidosryhmävuorovaikutus sosiaalisessa mediassa
  • Maailman tunnetuin putkimies. Retrokonsolipelaamista käsittelevän dokumenttielokuvan tekoprosessin analyysi

Millaisia tutkimusprojekteja laitoksella on käynnissä? Kiinnostaisiko jokin niistä? Projekteissa on usein myös valmiita aineistoja, joista voi löytyä sinulle sopiva aihe.

  • Ajanilmaukset Cefling-hankkeen koululaisaineistossa
  • Kieli-ideologiat Pohjoinen monikielisyys -hankkeen turismiaineistossa
  • Korkeakoulukiusaamisen yhteys opiskelijan opiskelukykyyn ja opintomenestykseen
  • Ryhmän vuorovaikutuksen havainnointiin perustuvat analyysimenetelmät
  • Vuorovaikutusteknologialle annetut merkitykset tiimien virtuaalitapaamisissa

Mitä muut ovat tutkineet aiemmin? JYX ja kirjaston opinnäytehaku tarjoavat paljon vinkkejä.

Millainen on hyvä aihe?

  • Aidosti kiinnostava ja motivoiva. Olet siitä itse riittävän kiinnostunut, että jaksat sitoutua työn tekemiseen, ja aiheella on myös laajempaa merkitystä niin, että perusteluja tutkimukselle löytyy myös henkilökohtaisen kiinnostuksen lisäksi.
  • Tieteenalalle sopiva (täyttää jonkin aukon aiemmassa tutkimuksessa)
  • Pohjaa aiempiin opintoihin (voi myös olla jatkumo kandidaatintutkielmalle)
  • Työelämärelevantti: edistää ammatillista kasvuasi tai kehittää sellaista asiantuntijuutta, jolla arvelet olevan käyttöä työelämässä
  • Sopivasti rajattavissa maisterintutkielman kokoiseksi

Takaisin ylös

GRADUSPURTTI

Graduspurtti on laitoksen vapaamuotoinen ja vapaaehtoinen tapaaminen, joka järjestetään joka kevät huhti-toukokuussa. Spurtti on suunnattu erityisesti kielten opiskelijoille. Se on tarkoitettu niille, jotka haluavat pohtia tai lähteä jo tekemään graduaan kesän aikana ennen seuraavan syksyn seminaaria. Spurtista tiedotetaan oppiaineiden sähköpostilistojen kautta maalis-huhtikuussa.

Takaisin ylös

SEMINAARIRYHMÄN VALINTA JA ILMOITTAUTUMINEN

Seminaarit ovat yleensä oppiainekohtaisia, mutta kielten opiskelijoille on tarjolla myös kielen oppimiseen ja opettamiseen sekä diskurssintutkimukseen keskittyvät seminaarit. Myös oppiaineissa voi olla useampia seminaariryhmiä, jotka keskittyvät eri teemoihin tai tutkimussuuntauksiin. Tarkista oman oppiaineesi käytänteet ja seminaariryhmien tiedot Korpista tai oppiaineen sivuilta. Jos olet epävarma ryhmävalinnasta, ota yhteyttä seminaarin vetäjään.

Useimmat seminaariryhmät aloittavat työskentelynsä syyslukukauden alussa, jolloin ryhmiin ilmoittaudutaan Korpissa elokuussa. Joissakin oppiaineissa aloittaminen on mahdollista myös tammikuussa. Kun tulet seminaariin, varaa riittävästi aikaa tutkielman tekemiseen. Tavoitteena on, että tutkielma edistyy merkittävästi seminaarivuoden aikana.

Jos teet sivututkielmaa, tarkista seminaariin osallistuminen kyseisestä oppiaineesta.

Takaisin ylös

TYÖSKENTELY SEMINAARISSA

Maisteriseminaari on luonteeltaan tutkielmatyöpajatoimintaa: seminaaritapaamisten tarkoitus on viedä tutkielmaprosessiasi askel askeleelta eteenpäin, kartuttaa prosessissa tarvittavia tietoja ja taitoja ja tukea itsenäisen kriittisen ajattelun kehittymistä. Suurin osa tutkielmatyöstä tapahtuu seminaari-istuntojen ulkopuolella: projektin onnistuminen riippuu vahvasti siitä, miten sitoutunut olet itsenäiseen työskentelyyn.

Eri seminaariryhmissä voi olla erilaisia käytänteitä. Kaikissa seminaareissa käydään kuitenkin läpi opinnäytetyön tekemiseen liittyviä kysymyksiä ja ohjeita ja keskustellaan kunkin osallistujan tutkielmasta. Tutkielmaprosessin alkuvaihe sisältää useita eri välietappeja, jotka on aikataulutettu seminaarin ohjelmaan: tutkimusaihe => tutkimusidea => tutkimussuunnitelma => johdanto jne.

Seminaaritapaamisiin kuuluu joissain oppiaineissa pakollisena osallistuminen kirjaston tiedonhankintakoulutukseen. Jos näin ei ole, kirjaston koulutustilaisuuksia kannattaa hyödyntää omatoimisesti. Kirjasto järjestää niitä säännöllisesti, ja ne on suunnattu tiettyjen alojen opiskelijoille. Koulutukseen osallistuminen ohjaa sinua tehokkaaseen tiedonhankintaan ja pystyt näin hyödyntämään tietokantoja täysipainoisemmin.

Seminaari toimii keskustelufoorumina: tapaamisissa saat palautetta kunkin työvaiheesi tarpeisiin: rakentavaa kritiikkiä, uusia ideoita ja hyviä neuvoja tutkielman eteenpäinviemiseksi. Seminaarityöskentely myös rytmittää tutkielman etenemistä. Ryhmässä saatava palaute täydentää ohjaajalta saamaasi tukea koko seminaarivaiheen ajan. Seminaarin tarkoituksena on voimaannuttaa sinut viemään tutkielmaprosessisi loppuun saakka.

Seminaariryhmällä on myös suuri sosiaalinen merkitys: vertaistuki samankaltaisten ongelmien kanssa painiskelevien, samassa veneessä olevien opiskelijoiden taholta rohkaisee, motivoi ja kannustaa eteenpäin. Ryhmä tarjoaa tukiverkoston, jossa asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Tutkielmaryhmässä on hyvä muistaa, että tarkoituksena on oman työn edistämisen ohella oppia myös toisten töistä: erilaiset työt tarjoavat laaja-alaisia näkökulmia ja niiden käsittely harjaannuttaa kriittistä ajattelua ja argumentaatiotaitoja, kehittää arviointikykyä ja edistää tieteellistä asiantuntijuutta, mistä on hyötyä myös omaan työskentelyyn.

Seminaarin on tarkoitus palvella mahdollisimman hyvin tutkielman valmistumista. Jos kuitenkin koet tapaamiset hyödyttömiksi tai turhauttaviksi, mieti, mistä se johtuu ja miten voisit itse asiaan vaikuttaa. Seminaarivastaavalle kannattaa rohkeasti esittää toiveita ja tehdä ehdotuksia, joilla ryhmän ilmapiiriä, työtapoja, istuntojen sisältöjä jne. voidaan kehittää siten, että ne palvelevat tutkielmaprosessia parhaalla mahdollisella tavalla.

Seminaarin käytyään opiskelija:

  • osaa laatia tutkimus- tai työsuunnitelman
  • tuntee ja ymmärtää tutkimuksenteon eettiset periaatteet ja noudattaa niitä
  • osaa suunnitella ja hallitsee työskentelyprosessinsa yhteisesti sovittujen aikataulujen mukaisesti
  • osaa keskustella omasta työstään, esitellä sitä suullisesti ja kirjallisesti sekä perustella omia valintojaan
  • osaa antaa, hakea ja ottaa vastaan palautetta osana seminaarikeskustelua
  • on oppinut toimimaan seminaariryhmän aktiivisena ja yhteistyökykyisenä jäsenenä.

Takaisin ylös

OHJAUS - MILLAISTA APUA OHJAAJALTA ON LUPA ODOTTAA?

Tutkielmasi ohjaaja voi olla seminaariryhmän vetäjä tai joku muu aihepiirisi asiantuntija. Ohjaajaltasi saat henkilökohtaista ohjausta ja tukea koko tutkielmaprosessin keston ajan. Ohjaajasi kanssa voit keskustella aiheen ideointiin, tarkempaan rajaukseen, näkökulman valintaan, materiaalivalintaan, metodisiin ratkaisuihin jne. liittyvistä kysymyksistä, mutta myös aikataulusta ja prosessista. Ohjaajasi myös lukee tutkielmaasi sen eri vaiheissa ja antaa palautetta ja tukea työn tekemiseen. 

Ohjaajan kanssa on hyvä myös keskustella arvosanatavoitteestasi jo tutkimuksen alkumetreillä. Tavoitteet voivat olla hyvinkin erilaisia: joku haluaa valmistua mahdollisimman nopeasti voidakseen hakea avautuvaa virkaa, joku toinen taas tähtää jatko-opintoihin. Ohjaajan on hyvä tietää tavoitteistasi heti alkuvaiheessa.

Opiskelijana sinulla on oikeus ohjaukseen, oikeus saada rakentavaa palautetta työstäsi kohtuuajassa. Tästä oikeudesta sinun on itse pidettävä kiinni. Opinnäytteesi valmistuminen ei saa kariutua ohjauksen riittämättömyyteen tai muunlaisiin ohjaussuhteessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin. Jos ohjaussuhde ei toimi tai koet saamasi ohjauksen riittämättömäksi, mieti, miten voit asiaan vaikuttaa. Aluksi kannattaa keskustella asiasta avoimesti ohjaajan kanssa ja pohtia yhdessä, olisiko syytä vaihtaa ohjaajaa. Mahdollisista vaihdoksista sovitaan aina kaikkien osapuolten (ohjattava, aiempi ohjaaja, uusi ohjaaja) kesken. Pulmatilanteissa voit olla yhteyksissä esimerkiksi seminaarin vetäjään tai omaopettajaan. 

Takaisin ylös

MITÄ OHJAAJA ODOTTAA SINULTA?

Ohjaaja odottaa sinulta aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja päättäväisyyttä. Sinulta odotetaan myös vastuullisuutta ja sitoutumista tutkielmantekoon ja aikatauluihin sekä säännöllistä yhteydenpitoa ja raportointia etenemisestä. Tutkielmantekijänä noudatat myös hyviä tieteellisiä käytänteitä. Lue hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja suhtautumisesta plagiointiin laitoksen verkkosivuilta.

Sovi ohjausaika etukäteen. Mene ohjaustapaamiseen valmistautuneena: mieti valmiiksi selkeitä kysymyksiä, joihin odotat vastauksia, kirjaa ylös ongelmakohtia ja omia ideoitasi niiden ratkaisemiseksi. Voit myös laittaa ohjaajalle tiedoksi jo ohjausaikaa sovittaessa kysymyksiä, joihin toivot tukea, jotta tällä on ainakin periaatteessa tilaisuus pohtia niitä etukäteen. Muista kuitenkin, että ohjaaja ei tee päätöksiä ja ajatustyötä puolestasi, vaan auttaa ajatusten selkiyttämisessä ja miettii kanssasi eri vaihtoehtoja.

Ohjaajalta saat usein vinkkejä mahdollisista lähteistä, mutta ohjaaja ei tee kirjallisuushakuja puolestasi. Jos haluat, että ohjaaja lukee tekstiäsi, toimita se hänelle hyvissä ajoin ennen tapaamistanne. Älä luetuta ohjaajalla tekstiä turhaan: kun laitat ohjaajalle luettavaa, kerro selkeästi, mistä erityisesti haluat palautetta, mitä kohtia olet ehtinyt työstää ja mitkä osat ovat ennallaan kommenteista huolimatta. Tutkielman kieliasu on pääosin omalla vastuullasi, ei ohjaajan.

Ota huomioon, että ohjaajallasi on useita ohjattavia, ja hänellä saattaa olla samaan aikaan luettavanaan useita tekstejä. Palautteen saaminen voi siis kestää jonkin aikaa. Usein on viisainta keskustella aikataulusta ja  odotuksista ohjaajan kanssa.

Takaisin ylös

TUKEA TUTKIELMAN TEKEMISEEN

Laitoksella on kielten opiskelijoille tarjolla GRAKA-ryhmä, joka on tarkoitettu maisterin- ja kandidaatintutkielmien tekijöille. Maisterintutkielman tekijöistä ryhmään voivat osallistua kaikki halukkaat työvaiheesta riippumatta, ja kandin tekijöistä ne, joiden työ on syystä tai toisesta jäänyt kandidaattiseminaarin jälkeen valmistumatta. GRAKA tarjoaa erityisesti tilaisuuden keskustella työstään, saada vertaistukea ja palautetta. Ryhmälle järjestetään myös mahdollisuuksia keskittyä kirjoittamiseen intensiivisesti. Ryhmä kokoontuu syyskuusta toukokuuhun kerran kuussa. Siihen ei tarvitse ilmoittautua, vaan tapaamisista tiedotetaan sähköpostilistojen kautta.

Grakasta lisätietoa: Jaana Toomar tai Katja Mäntylä. Jos gradusi on jäänyt roikkumaan pidemmäksi aikaa, ota reippaasti yhteyttä Jaanaan tai Katjaan!

Yliopiston Kielikeskuksen gradupajoja kannattaa harkita, jos haluaa lisäpuhtia kirjoittamiseen.

Opiskelijalähtöinen Hommat haltuun -projekti järjestää Opinnäyterupeamia opinnäytetöiden kirjoittamisen tueksi.

Ohjelmisto- ja muihin tietoteknisiin asioihin löydät ensiapua esimerkiksi tiedekunnan Tieto- ja viestintäteknologian perusteet -kurssien materiaaleista. Tiedekunta on myös tarjonnut vuosittain TVT-klinikoita tutkielman tekijöille. Klinikoista tiedotetaan sähköpostilistojen kautta.

Tilastotukea ja apua tilasto-ohjelmien käytössä tarjoaa yliopiston IT-palveluiden tilastoneuvonta. IT-palvelut myös välittää ohjelmistoja opiskelijahintaan Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. 

Yliopiston kirjasto tarjoaa apua ja verkkomateriaaleja tiedonhankintaan. Kirjastolla on verkkosivuillaan myös tieteenalakohtaisia ohjeita tiedonhankintaan.

Takaisin ylös

ESITARKASTUSVAIHE

Kun olet saanut tutkielmasi siihen vaiheeseen, että kaikki pää- ja alaluvut ovat valmiita, työsi alkaa olla valmis esitarkastukseen. Tutkielman ohjaaja toimii tyypillisesti sen esitarkastajana. Laadi myös nimiölehti, tiivistelmä, sisällysluettelo, lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet. Tarkista tekstisi itse vielä kerran pala palalta ja korjaa havaitsemasi puutteet. Tässä vaiheessa viet työsi Urkundiin, eli yliopiston käyttämään plagioinnintunnistusjärjestelmään ohjaajasi ohjeiden mukaisesti. Urkund lähettää ohjaajallesi työstäsi raportin, ja työsi tallentuu Urkundiin niin, että kukaan ei voi puolestaan plagioida sinua.

Tiivistelmäsivulla pyydettäviä asiasanoja on hyvä olla 3-5. Asiasanoja valitessasi voit hyödyntää esimerkiksi Yleistä suomalaista asiasanastoa, jotta työsi löytyisi hyvin kirjastotietokannoista asiasanojen avulla.

Kun työsi on valmis esitarkastukseen, toimita se ohjaajallesi. Ohjaaja lukee työsi ja antaa siitä palautetta. Joissain tapauksissa työ voidaan luettaa jo tässä vaiheessa myös toisella ohjaajalla tai tulevalla tarkastajalla. Esitarkastuspalautteen pohjalta voit hioa käsikirjoitustasi edelleen, kunnes olette molemmat sitä mieltä, että työ on valmis tarkastettavaksi.

Takaisin ylös

TYÖN TARKASTUS JA ARVIOINTI

Oman ohjaajasi lisäksi työlläsi on myös toinen tarkastaja. Omalta ohjaajaltasi saat tarvittaessa tarkemmat ohjeet työn palautuksesta. 

Maisterintutkielma arvioidaan tiedekunnan yhteisen viisiportaisen arviointiasteikon (pdf) avulla. Arvosana ei vaikuta syventävien opintojen arvosanaan. Sivututkielmat arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty.

Tutkielmien tarkastajien on annettava työstäsi lausunto kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Ohjaaja toimittaa lausunnon laitoksen koulutuksesta vastaavalle varajohtajalle ja sen kopion sähköisessä muodossa sinulle itsellesi. Mikäli olet tyytymätön arviointiin, sinulla on mahdollisuus laatia vastine 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun lausunto on saatettu tietoosi. Prosessia nopeuttaaksesi voit halutessasi ilmoittaa luopuvasi vastinemahdollisuudesta. Tällöin hyväksymisprosessi pääsee etenemään ilman 14 vuorokauden odotusaikaa.

Mikäli olet tehnyt maturiteetin jo kandidaatintutkinnossa, uutta maturiteettia ei tarvitse tehdä, vaan maisterintutkielmasi tiivistelmä hyväksytään maturiteettina.

Takaisin ylös

TUTKIELMAN JULKAISEMINEN JA LUETTELOINTI

Tarkastuksen jälkeen sinun on huolehdittava siitä, että tutkielmasi tulee luetteloiduksi kirjaston tietokantaan. Jyväskylän yliopiston julistamien ja ajamien OpenAccess-periaatteiden mukaan kaikki tieteelliset työt tulisi julkaista verkossa, jotta ne olisivat sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön luettavissa internetistä ilmaiseksi ja esteettömästi. Tutkielmat julkaistaan Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa JYXissä. Vain joissakin hankalissa tekijänoikeustapauksissa työ voidaan jättää julkaisematta, mutta silloinkin tutkielma on luetteloitava. Muista siis vielä asioida kirjaston kanssa – toimi ohjeiden mukaan.

LOPPUSILAUS

Onnittele itseäsi – olet tehnyt ison urakan! Juhlista siis sitä.

Takaisin ylös

TIETOA LAITTEIDEN LAINAUKSESTA

Laitoksellamme on laitoksen tutkijoiden ja opinnäyte- ja kurssitöitään tekevien opiskelijoiden käytettävissä laitteita aineistonkeruuta varten. Meillä on tällä hetkellä useita digitaalivideokameroita ja mp3-tallentimia.

Koska laitteita saavat käyttää sekä tutkijat että opiskelijat, tarvitsijoita on paljon. Tarkista siis laitteiden varaustilanne ja aloita lainausprosessi heti kun tiedät aineistonkeruun tarkan ajankohdan. Suunnittele aineistonkeruu niin, että saat aineiston kerättyä laitteen laina-ajan puitteissa. Jos tämä ei ole mahdollista, sinun tulee palauttaa ja varata laite uudelleen.

Tietoa laitteiden lainaamisesta ja varaamisesta

Takaisin ylös

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

Oppiainekohtaisia ohjeita opinnäytetyön kirjoittamisen tueksi:

Muita linkkejä:


Sivun alkuun