05.12.2017

Journalistiikan opetussuunnitelma 2015 - 2017

Journalismin tehtävänä on välittää olennaista ja ajankohtaista tietoa sekä tukea demokratiaa valvomalla ja arvioimalla julkisen ja yksityisen vallan käyttöä yhteiskunnassa.  Journalisteilta edellytetään kykyä kriittisesti analysoida ja selittää tapahtumia sekä nostaa julkisuuteen yhteiskunnan kannalta tärkeitä kysymyksiä. Yliopistokoulutus journalistiikasta antaa tähän tehtävään valmiudet.

Journalistiikan opinnot valmistavat tuottamaan monimediaista journalistista sisältöä ja toimimaan erilaisissa journalistisissa tehtävissä. Journalistiikan opinnoissa opitaan tekemään journalistisia sisältöjä eri joukkoviestimiin, kuten sanomalehtiin, aikakauslehtiin, radioon, televisioon, verkkoon ja mobiileihin päätelaitteisiin, kuten älypuhelimiin ja tabletteihin.

HuK-tutkinnon rakenne 180 op

Pääaineopinnot 80 op

Sivuaineopinnot

  • viestinnän ja median perusopinnot 25 op
  • journalistiikan aineopinnot 55 op
  • vähintään yksi perusopintokokonaisuus tai muu opintokokonaisuus
  • muita valinnaisia sivuaineopintoja
Viestintä- ja kieliopinnot, vähintään 10 op

Pakolliset viestintä- ja kieliopinnot:

  • äidinkielen viestintä 5 op
  • toinen kotimainen kieli 3 op
  • vieras kieli (kirjallinen ja suullinen taito) 3 op
  • maturiteetti 1 op

Muut opinnot

Muut opinnot, pakolliset*:

Opintojen alussa tehdään opintojaksot

  • HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op
  • VIEY010 Opintojen suunnittelu 1 op

Lisäksi muita opintoja voivat olla esim.

  • tieto- ja viestintäteknologian opinnot
  • erilliset työelämätaitoja edistävät opinnot
  • kansainvälisen opiskelijavaihdon aikana suoritetut opinnot

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) vähimmäislaajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto sisältää pääaineen perus- ja aineopinnot, viestintä- ja kieliopinnot ja vähintään yhden perusopintotasoisen sivuaineen sekä muita opintoja niin paljon, että vaadittu kokonaispistemäärä täyttyy.

*Muut pakolliset opinnot koskevat opintonsa 1.9.2015 tai sen jälkeen aloittavia opiskelijoita. Jos tällöin opintonsa aloittavalla opiskelijalla on jo aiempia yliopisto-opintoja suoritettuina, voi AHOT-menettelyn kautta hakea ko. opintojen hyväksilukemista.

FM-tutkinnon rakenne 120 op

Journalistiikan syventävät opinnot 80 op

Muut opinnot 40 op

  • maisterintutkielma 40 op
  • muut journalistiikan syventävät opinnot 40 op
  • sivuaineopintoja
  • pääaineen täydentäviä opintoja
  • muita vapaavalintaisia opintoja
  • erilliset työelämätaitoja edistävät opinnot

Opintokokonaisuuksien sisällöt ja opinnot ulkomailla

Täydentävät opinnot suoraan maisteriopintoihin tuleville opiskelijoille

Suoraan maisteriopintoihin valitut opiskelijat tekevät pääaineen syventävät opinnot pro gradu -tutkielmineen opetussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi täydentävinä opintoina tehdään opetussuunnitelman mukaisista aineopinnoista VIEA010 Tutkimuskurssi sekä toimitustyön kurssit, ellei opiskelija ole suorittanut vastaavia kursseja aiemmissa yliopisto-opinnoissaan. Uutisjournalismin (JOUA11), Radiojournalismin (JOUA012) ja Videojournalismin (JOUA013) kurssit voidaan korvata ns. näyttösuorituksina, mikäli opiskelijalla on vastaavia aiempia opintoja ja/tai työkokemusta. Näyttösuorituksesta saa puolet kurssin opetussuunnitelman mukaisesta opintopistemäärästä. Harjoittelun (JOUA005) tekevät kaikki opiskelijat ja myös se kuuluu täydentäviin opintoihin. Täydentäviä opintoja voidaan tarvittaessa tehdä myös edellä mainittua enemmän.

Opinnot ulkomailla

Journalistiikan opiskelijoita kannustetaan lähtemään vaihtoon hakemaan opintoihinsa laajuutta ja uusia näkökulmia sekä kartuttamaan elämänkokemustaan. Vaihdossa tehdyt opinnot sisällytetään tutkintoon, joten vaihtoon on mahdollista lähteä ilman, että opinnot Suomessa sen vuoksi viivästyvät.  Yleisimmin vaihto-opinnot sisällytetään sellaisenaan osaksi tutkinnon sivuaine- ja muita opintoja ja/tai oman pää- tai sivuaineen valinnaisiksi kursseiksi.

Suositus ajoituksesta: kandidaattiopintojen 2. vuoden kevät

Opintojaksojen kuvaukset

Viestinnän ja median perusopinnot

Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija

    • tuntee viestintätieteiden erityisluonteen tieteenaloina ja osaa hahmottaa viestinnän ja median ilmiöitä yhteiskunnassa
    • ymmärtää teknologiavälitteisen viestinnän merkityksen mediamaiseman murrokselle ja hahmottaa murroksen taustalla olevat keskeiset median kehityslinjat
    • ymmärtää vaikuttamisen ja argumentoinnin perusteet ja pystyy arvioimaan vaikuttamaan pyrkivää viestintää
    • tuntee keskeiset organisaatio- ja ryhmäviestinnän käsitteet ja osaa tarkastella työelämää viestintä- ja vuorovaikutusilmiöiden näkökulmasta
    • osaa kriittisesti analysoida mediasisältöjä ja journalistisia tuotteita
    • ymmärtää viestintäetiikan merkityksen.

VIEP012 Johdatus viestinnän ja median tutkimukseen 5 op

Tavoite: Perehtyä viestintäprosessin osatekijöihin ja viestinnän peruskäsitteisiin sekä oppia hahmottamaan viestinnän ja median ilmiöitä yhteiskunnassa.

Opiskelija

    • ymmärtää, mikä on viestintä- ja vuorovaikutusprosessi ja millaisista tekijöistä se rakentuu
    • tuntee viestinnän malleja ja osaa vertailla niitä
    • tuntee viestinnän merkkijärjestelmät
    • ymmärtää, miten ihminen havaitsee, vastaanottaa ja tulkitsee viestintää
    • ymmärtää, millaisen tutkimuskohteen viestintä ja media muodostavat
    • tietää tieteellisyyden kriteerit ja tuntee tieteellisen tutkimuksen peruskäsitteet
    • osaa erottaa tieteellisen tekstin muista teksteistä ja tuntee tieteellisen kirjoittamisen perusteet
    • tuntee viestintätieteiden keskeiset tieteelliset julkaisut ja löytää oman alansa tutkimustietoa
    • arvostaa tieteellistä tietoa ja sen sovellusmahdollisuuksia.

Opiskelutapa: Luennot ja oppimistehtävät. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson myös laajempina oppimistehtävinä.

Kirjallisuus: Kunelius, Viestinnän vallassa (5.–8.p.); Ruben & Stewart, Communication and Human Behavior (5. p.)

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 1. syksy

VIEP030 Viestintä ja vaikuttaminen 5 op

Tavoite: Tutustua vaikuttamisen ja argumentoinnin perusteisiin ja oppia tarkastelemaan ja analysoimaan vaikuttamaan pyrkivää viestintää.

Opiskelija

    • tuntee vaikuttamiseen ja argumentointiin liittyvät peruskäsitteet, keskeiset vaikuttamisen teoriat ja pystyy arvioimaan ja vertailemaan niitä
    • pystyy arvioimaan, missä määrin ja millaisin ehdoin vaikuttamaan pyrkivällä viestinnällä voidaan muuttaa uskomuksia, arvoja, käyttäytymistä tai asenteita
    • osaa tarkastella ja analysoida vaikuttamaan pyrkivää viestintää erilaisista teoreettisista ja eettisistä lähtökohdista
    • tietää, miten vaikuttamispyrkimyksiä voidaan havaita ja arvioida.

Opiskelutapa: Luennot ja kirjatentti. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson myös kirjatenttinä.

Kirjallisuus: Rieke & Sillars, Argumentation and critical decision making (4. painos tai uudempi, osin) sekä toinen seuraavista Larson, Persuasion (10. tai uudempi painos) tai Stiff & Mongeau, Persuasive communication (2. painos)

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

VIEP060 Työelämän viestintä 5 op

Tavoite: Perehtyä viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitykseen työelämässä.

Opiskelija

    • tuntee keskeiset ryhmän vuorovaikutuksen ja organisaatioviestinnän käsitteet
    • tuntee tuloksellisen tiimityön lähtökohtia
    • ymmärtää vuorovaikutustaitojen merkityksen työelämässä
    • ymmärtää työelämän diversiteetin tuomat haasteet ja mahdollisuudet yhteistyölle
    • osaa tarkastella työhyvinvointia viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Opiskelutapa: Luennot ja oppimistehtävät. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson myös kirjatenttinä.

Kirjallisuus: Brilhart & Galanes, Effective group discussion (11. tai uudempi painos); Miller, Organizational communication (4. tai uudempi painos)

Arviointi: 0–5

Suorituskieli: suomi tai englanti

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

VIEP041 Media-analyysi ja mediamaiseman murrokset (5 op)

Tavoite: Tutustua mediamaiseman murrokseen, sen keskeisiin taustatekijöihin ja vaikutuksiin. Oppia media-analyysin ja -kritiikin perusteet.

Opiskelija

    • tuntee mediajärjestelmien keskeiset kehityslinjat ja –suuntaukset
    • ymmärtää teknologiavälitteisen viestinnän merkityksen yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle
    • osaa arvioida viestinnän ja median merkitystä ja vaikutusta muuttuvassa yhteiskunnassa
    • tuntee media-analyysin ja -kritiikin keskeisiä näkökulmia ja teoreettisia käsitteitä ja osaa soveltaa niitä ajankohtaisten mediasisältöjen tulkintaan
    • omaksuu mediakriittisen ajattelutavan.

Opiskelutapa: Luennot ja analyysitehtävä. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson myös kirjatenttinä.

Kirjallisuus: Jones & Salter, Digital journalism (2012); Luostarinen & Raittila (toim.), Journalistin vapaus (2014); McQuail, Journalism and Society (2013); Nieminen & Pantti, Media markkinoilla ( 3. uud., 2012); Ramonet, Mediaräjähdys – journalismi hajonneen viestinnän aikakaudella (2012); Suominen ym., Sosiaalisen median lyhyt historia (2013)

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

VIEP042 Viestinnän etiikka ja normit (5 op)

Tavoite: Perehtyä viestinnän etiikkaan ja juridisiin normeihin sekä itsesääntelyyn.

Opiskelija

    • ymmärtää erilaisia teoreettisia lähestymistapoja viestintä- ja vuorovaikutusetiikkaan
    • osaa tarkastella viestintää ja vuorovaikutusta diversiteetin näkökulmasta
    • tuntee keskeiset mediaa ja verkkoviestintää sekä journalismia ja tiedottamista säätelevät lainkohdat ja normistot
    • ymmärtää eettisten normien ja eettisen harkinnan merkityksen työssä ja työyhteisössä
    • ymmärtää journalismin ja tiedottamisen itsesääntelyn tavoitteet ja niiden merkityksen toimittajan ja tiedottajan työssä
    • motivoituu pohtimaan omia eettisiä periaatteitaan viestijänä ja osaa arvioida niitä.

Opiskelutapa: Luennot ja oppimistehtävä tai tentti. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson myös kirjatenttinä.

Kirjallisuus: Tiilikka, Journalistin sananvapaus (2008); Neuvonen, Sananvapaus, joukkoviestintä ja sääntely (2005); Mäntylä, Journalistin etiikka (2. uud. laitos 2008); Johannesen, Valde & Whedbee, Ethics in Human Communication (6. painos).

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

Journalistiikan aineopinnot

Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet

Journalistiikan aineopintojen painopisteenä on journalistinen ja tieteellinen tiedon hankinta, arvioiminen ja esittäminen. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija

    • tuntee omakohtaisesti journalistiprofession ja sen ajankohtaiset haasteet sekä kykenee arvioimaan sen roolia ja merkitystä yhteiskunnassa
    • omaa valmiudet toimia journalistisissa tehtävissä monimediaisessa ympäristössä lehdistössä, radiossa ja televisiossa sekä verkko- ja mobiiliviestinnässä
    • ymmärtää niin journalismin ja tutkimuksen yhteisen perustan kuin niiden käytännön tason erot
    • kykenee kriittis-analyyttiseen tiedon hankintaan, arviointiin ja luomiseen
    • tuntee median ja journalismin tutkimuksen käytäntöjen perusteet ja keskeiset metodit sekä osaa soveltaa niitä omaan tutkielmaan

JOUA011 Uutisjournalismi 10 op

Tavoite: Perehtyä uutisjournalismiin, journalistiseen työprosessiin ja uutisjournalismin muotokieleen eri julkaisualustoilla. Kurssin käytyään opiskelija osaa työskennellä toimittajana monimediaisessa lehtitoimituksessa.

Opiskelija

    • tuntee uutisen erityisenä journalistisena genrenä sekä uutisen välinekohtaiset erityispiirteet
    • osaa journalistisen työprosessin eri vaiheet uutisen ideoinnista lähdekriittiseen tiedon hankintaan ja esittämiseen
    • tuntee uutiskriteerit sekä niiden merkityksen uutistyötä määrittävänä tekijänä
    • hallitsee sanomalehden taiton tabloid- ja broadsheetformaateissa
    • ymmärtää uutisjournalismin merkityksen suomalaisen yhteiskunnan ja muun maailman tulkitsevana kuvaajana.

Opiskelutapa: Luennot, harjoitukset, kirjallisuus sekä työharjoittelu toimituksessa tai muu vastaava suoritus.

Kirjallisuus: McKane, News Writing (2014); Pulkkinen, Uutisten arkkitehtuuri: sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto (2008)

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 1. syksy

 

JOUA012 Radiojournalismi 6 op

Tavoite: Perehtyä radiojournalismin perusteisiin osana monimediaista uutistyötä. Kurssin käytyään opiskelija osaa tehdä radiouutisen eri muodoissaan sekä ymmärtää ääniohjelmien toimittamisen erityispiirteet.

Opiskelija

    • tuntee radion ominaisuudet uutis- ja ajankohtaistyössä sekä ymmärtää radion aseman osana mediajärjestelmää
    • hallitsee radiouutisen toteuttamisen eri muodoissaan, käsikirjoittamisen sekä ajankohtaisohjelman rakenteen
    • osaa tallennuksen ja editoinnin perustekniikat
    • osaa sähköisen uutis- ja ajankohtaisjournalismin vaatimat haastattelun perustaidot
    • osaa journalistisen radiokielen ja ääni-ilmaisun perusteet.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset.

Kirjallisuus: Starkey & Crisell, Radio Journalism (2009)

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 1. kevät

Edeltävät opinnot: JOUA011 Uutisjournalismi

JOUA013 Videojournalismi 6 op

Tavoite: Perehtyä television ja internetin uutisvideoiden ominaisuuksiin osana monimediaista uutis- ja ajankohtaistyötä. Kurssin käytyään opiskelija osaa tehdä televisiouutisen eri muodoissaan sekä ymmärtää audiovisuaalisen journalismin erityispiirteet.

Opiskelija

    • tuntee audiovisuaalisen journalismin ominaisuudet uutis- ja ajankohtaistyössä sekä ymmärtää uutisvideoiden aseman osana mediajärjestelmää
    • osaa tv-uutisen perusformaattien (sähke, sähkekommentti, uutisinsertti) teon
    • hallitsee tv-uutislähetyksen rakenteen ja taiton
    • hallitsee kuvauksen ja editoinnin perusteet ja on perehtynyt television kuvakerrontaan.

Opiskelutapa: Luennot, kirjallisuus ja harjoitukset.

Kirjallisuus: Barnas & White, Broadcast News: Writing, Reporting and Producing (6. painos, 2013); Cushion, Television Journalism (2011); Lancaster, Video Journalism for the Web, A Practical Introduction to Documentary Storytelling  (2013)

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 1. kevät

Edeltävät opinnot: JOUA011 Uutisjournalismi, JOUA012 Radiojournalismi

JOUA007 Monimediajournalismi 5 op

Tavoite: Perehtyä monimediajournalismiin ja monimediaiseen työprosessiin sekä teoriassa että käytännössä.

Opiskelija

    • tuntee ja hallitsee monimediaisen journalistisen työprosessin vaiheet ja merkityksen
    • ymmärtää mediakonvergenssin, sosiaalisen median ja journalismin murroksen vaikutuksen journalismiin, journalistiseen työhön ja mediajärjestelmään
    • osaa tehdä hyperlokaalin uutismedian verkkoon sekä journalistisia juttuja mobiiliin ja mobiilisti
    • osaa käyttää kamerakopteria uutisvideoiden tuotannossa sekä tuntee niiden käyttöön liittyvän eettisen ja juridisen normiston
    • osaa hyödyntää sosiaalista mediaa journalistisessa työssä
    • kykenee kriittisesti analysoimaan ja ideoimaan monimediaisia ilmaisumuotoja

Opiskelutapa: Luennot, kirjallisuus ja harjoitukset.

Kirjallisuus: Hill & Lashmar, Online Journalism, The Essential Guide (2014); Jones & Salter, Digital Journalism (2011); Meikle & Redden, News Online: Transformations and Continuities (2010)

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 2. syksy

Edeltävät opinnot: JOUA011 Uutisjournalismi, JOUA012 Radiojournalismi, JOUA013 Videojournalismi

JOUA005 Harjoittelu 6 op

Tavoite: Soveltaa, testata ja kehittää opiskelun antamia tietoja ja journalistisia valmiuksia toimitusympäristössä.

Opiskelija

    • tuntee ja hallitsee toimituskäytänteitä sekä journalistisen työn organisointia työskenneltyään toimittajana yhdessä tai useammassa toimituksessa
    • saa toimitustyötä tekemällä lisää valmiuksia analysoida ja arvioida omaa journalistista työskentelyään sekä journalismin yhteiskunnallista vaikutusta

Opiskelutapa: Kolmen kuukauden kokopäivätyö journalistina tai sitä vastaava työkokemus, sekä siitä raportoiminen.

Arviointi: hyväksytty

Suositus ajoituksesta: 1.–3. kesä

Edeltävät opinnot: JOUA011 Uutisjournalismi, JOUA012 Radiojournalismi, JOUA013 Videojournalismi

JOUA010 Suomalainen mediajärjestelmä ja yhteiskunta 3 op

Tavoite: Perehtyä valittujen teemojen kautta siihen, miten Suomen mediamaiseman ja suomalaisen journalismin historialliset muutokset ovat yhteydessä yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja teknologiseen kehitykseen.

Opiskelija

    • tuntee suomalaisen median ja journalismin kehityksen päälinjat ja käännekohdat
    • ymmärtää median ja journalismin erilaiset roolit ja merkitykset suomalaisessa yhteiskunnassa
    • tuntee Suomen mediamaiseman liitännät yleiseen mediakehitykseen

Opiskelutapa: Luennot sekä oppimistehtävät ja niistä raportointi.

Kirjallisuus: Oppimistehtävien tarpeiden mukaan.

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 2.–3. vuosi

 

VIEA010 Tutkimuskurssi 5 op

Tavoite: Perehtyä viestinnän ja median tutkimuksen käytänteisiin, lähestymistapoihin ja tutkimusmenetelmiin.

Opiskelija

    • tuntee laadullisen, määrällisen ja teoreettisen tutkimuksen ominaispiirteet
    • osaa hahmottaa tutkimusongelman ja muodostaa tutkimuskysymyksiä
    • ymmärtää tutkimusprosessin vaiheet sekä tuntee erilaisia aineistonkeruun ja analysoinnin tapoja
    • tuntee tutkimuseettiset periaatteet ja motivoituu noudattamaan niitä
    • tuntee tutkimuksen luotettavuuden kriteerit

Opiskelutapa: Luennot ja oppimistehtävät

Kirjallisuus: Croucher & Cronn-Mills, Understanding communication research methods: A theoretical and practical approach; Reinard, Introduction to communication research (4. p).

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1. vuosi)

 

JOUA104 Kandidaattiseminaari 4 op

Tavoite: Perehtyä mediaan ja journalismiin tutkimusalueena sekä tutkimusprosessiin ja tutkimuksen arviointiin.

Opiskelija

    • tuntee alan tutkimussuuntauksia ja -menetelmiä sekä hallitsee tieteellisen kirjoittamisen muodon
    • osaa laatia tutkimussuunnitelman, kehittää sitä ja toteuttaa sen kandidaatintutkielmana
    • osaa arvioida median ja journalismin tutkimusta sekä käydä tieteellistä keskustelua seminaarissa tehtävistä tutkielmista
    • kykenee käyttämään tutkimusta ja omia tutkimustaitoja hyödyksi myös journalistisessa työssä

Opiskelutapa: Seminaari.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi

JOUA103 Kandidaatintutkielma 10 op

Tavoite: Soveltaa tutkimuksen perustaitoja tutkielman tekemiseen.

Opiskelija

    • osaa tunnistaa ja rajata kandidaatintutkielmaksi soveltuvan aiheen sekä muokata sitä koskevan kysymyksenasettelun
    • osaa valita aiheen ja kysymyksenasettelun kannalta relevantin materiaalin, lähestymistavan ja menetelmän
    • osaa muokata tutkielmastaan hyvällä kielellä esitetyn tutkimuksellisen kokonaisuuden

Opiskelutapa: Itsenäistä työskentelyä ohjaajan tukemana. Tutkielma kirjoitetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Niiden opiskelijoiden, jotka suorittavat kandidaatintutkinnon johonkin toiseen pääaineeseen, ei tarvitse tehdä journalistiikan HuK-tutkielmaa.

Arviointi: 0–5
Edeltävät opinnot: VIEA010 Tutkimuskurssi

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi

Journalistiikan syventävät opinnot

Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet

Journalistiikan syventävät opinnot painottuvat journalistisen osaamisen syventämiseen sekä tutkimukseen. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

    • kykenee toteuttamaan perusuutistyötä vaativampiin journalistisiin lajityyppeihin sijoittuvia tuotteita erilaisille julkaisualustoille
    • hallitsee median ja journalismin tutkimuksen teoreettista ajattelua, metodeja ja materiaaleja niin, että kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan vaativia tutkimus- ja selvitystehtäviä, sekä siirtymään tieteelliseen jatkokoulutukseen
    • kykenee kriittisesti arvioimaan ja kehittämään journalistista työtä sekä jäsentämään ja arvioimaan median ja journalismin tutkimusta

VIES010 Syventävä tutkimuskurssi 5 op

Tavoite: Syventyä viestinnän ja median tutkimuksen menetelmiin sekä oppia arvioimaan tutkimuksen luotettavuutta, tieteenfilosofisia lähtökohtia ja eettisiä valintoja.

Opiskelija

    • ymmärtää tutkimusmenetelmien tieteenfilosofisia lähtökohtia
    • osaa arvioida erilaisilla menetelmillä tuotetun tiedon luonnetta ja soveltuvuutta tietyn tutkimusongelman ratkaisemiseen
    • osaa soveltaa viestintätieteissä käytettäviä aineistonkeruu- ja analyysitapoja
    • osaa arvioida tutkimuksen luotettavuutta
    • sisäistää tutkimuseettiset periaatteet ja arvostaa niitä.

Opiskelutapa: Luennot ja oppimistehtävät

Kirjallisuus: Artikkelipaketti; Courtright, Observing and analyzing communication behavior; Denzin & Lincoln, The Sage handbook of qualitative research; Frey, Botan & Kreps, Introduction to communication research.

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)

JOUS104 Median ja journalismin tutkimuksen teoriat 5 op

Tavoite: Syventää ymmärrystä median ja journalismin tutkimuksen teoreettisten ajattelutapojen kehityksestä ja suuntauksista.

Opiskelija

    • tuntee joukkoviestintää koskevan ajattelun ja tutkimuksen kehitystä ja tärkeimpien tutkijoiden roolin siinä kehityksessä
    • tuntee median ja journalismin nykytutkimukseen liittyvät keskeiset teoriat ja kykenee soveltamaan niitä pro gradu -tutkielmassaan.

Opiskelutapa: lukupäiväkirja tai essee kirjallisuuden pohjalta

Kirjallisuus: tekstikokoelma saatavissa ilmoittautuneille

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: ennen maisteriseminaarin suorittamista

JOUS105 Maisteriseminaari 4 op

Tavoite: Syventää perehtymistä mediaan ja journalismiin tutkimusalueena suunnittelemalla ja toteuttamalla oma tutkielma.

Opiskelija

    • syventyy median ja journalismin tutkimuksen lähestymistapoihin, ongelmanasetteluihin ja menetelmiin
    • osaa ratkaista tutkimusongelmia suunnittelemalla ja toteuttamalla oman tutkimuksen
    • osaa valita ja rajata laajahkon tutkimusaiheen
    • pystyy arvioimaan kriittisesti tutkielmaan liittyvää lähdeaineistoa
    • kykenee tieteelliseen keskusteluun
    • osaa esitellään tutkimustaan sekä suullisesti että kirjallisesti
    • noudattaa tutkimuseettisiä periaatteita

Opiskelutapa: Seminaari

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)

Edeltävät/samanaikaiset opinnot: VIES010 Syventävä tutkimuskurssi, JOUS104 Median ja journalismin tutkimuksen teoriat.

JOUS106 Maisterintutkielma 40 op

Tavoite: Itsenäisen tieteellisen tutkimuksen tekeminen

Opiskelija

    • hallitsee median ja journalismin tutkimuksen menetelmiä
    • kykenee tieteelliseen ongelmanasetteluun ja osaa valita ratkaisuun sopivat välineet
    • on perehtynyt syvällisesti jonkin aihepiirin tutkimukseen
    • hallitsee tieteellisen esitystavan konventiot ja tutkimuksen ilmaisutavan
    • kykenee käyttämään tutkimusaineistoja sekä hallitsemaan laajoja asiakokonaisuuksia

Opiskelutapa: Itsenäistä työskentelyä ohjaajan tukemana.

Arviointi: erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty

Suositus ajoituksesta: 4.–5. vuosi (maisteriopiskelijoille 1.–2. vuosi).

 

Journalismin analyysin ja journalistisen työn erikoistumisopinnot 26 op

Tarjolla olevat kurssit vaihtelevat vuosittain ja tarjonta näkyy kunkin lukuvuoden opetusohjelmasta.

Lisäksi on sopimuksen mukaan mahdollista suorittaa valinnaisia kursseja (JOUS014), verkkokursseja (JOUS015), esseitä ja kirjatenttejä (JOUS016), ulkomailla suoritettuja journalistiikan tai lähiaineen opintoja tai muita valinnaisia suorituksia (JOUS017).

Suositus ajoituksesta: maisteriopintoihin kuuluvat kurssit suositellaan suoritettavaksi 4.–5. vuonna eli kandidaatintutkinnon jälkeen. Suoraan maisteriopintoihin valitut suorittavat kurssit 1.–2. vuonna.

JOUS038 Datajournalismi 5 op

Tavoite: Tuottaa datajournalistisia julkaisuja sekä analysoida juttuprosesseja.

Opiskelija

    • ymmärtää laajojen digitaalisten data-aineistojen merkityksen journalismissa
    • ymmärtää datajournalismin osaksi uutta digitaalista journalistista kerrontaa
    • tunnistaa datajournalismin yhteydet aikaisempiin journalismin traditioihin, kuten tietokoneavusteiseen journalismiin ja tutkivaan journalismiin
    • pystyy etsimään ja vaatimaan (tietopyynnöt) uusia digitaalisia data-aineistoja
    • oppii hallitsemaan datajournalismin kannalta keskeisiä perusdatatyökaluja, kuten taulukkolaskentaohjelmia ja visualisointityökaluja
    • kykenee tekemään sekä nopean että hitaan datajournalistisen jutun
    • tuntee datajournalismin etiikan perusteet

Opiskelutapa: luentoja, datajournalististen juttujen tekeminen ja prosessien kriittinen analyysi

Kirjallisuus: Gray, J., Bounegru, L, and Chambers, L (Eds.) Data Journalism Handbook, (2012)

Arviointi: 0–5

 

 

JOUS030 Ajankohtaisjournalismi televisiossa 8 op

Tavoite: Edetä uutis- ja ajankohtaisformaatin journalistisesta osaamisesta kohti näkemyksellisempää ja luovempaa audiovisuaalista kerrontaa. Kurssilla syvennetään journalistisen televisioilmaisun ja haastattelun taitoja, rakennetaan uutisinserttiä laajempia kokonaisuuksia sekä opetellaan televisiojournalismille ominaista ryhmätyötä.

Opiskelija

    • kykenee analysoimaan ja kyseenalaistamaan television perinteisen uutis- ja ajankohtaiskerronnan muotoja ja merkityksenantoa sekä ideoimaan uusia journalistisia ilmaisukeinoja
    • on perehtynyt ajankohtaisen tv-makasiiniohjelman tekemiseen ja toimimiseen osana työryhmää
    • hallitsee makasiini-insertin tekemisen
    • osaa tehdä studiohaastattelun
    • osaa kuvata, miksata ja ohjata television ajankohtaisohjelmaa

Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja itsenäistä työskentelyä

Kirjallisuus: Barnas & White, Broadcast News: Writing, Reporting and Producing (6. painos, 2013)

Arviointi: 0–5

Edeltävät opinnot: JOUA012 Radiojournalismi, JOUA013 Videojournalismi, JOUA007 Monimediajournalismi

JOUS043 Verkko- ja sanomalehtijournalismin juttugenret 5 op

Tavoite: Laajentaa journalistisia kirjoittamistaitoja uutisgenren ulkopuolisiin juttutyyppeihin.

Opiskelija

    • hallitsee sanomalehden journalistisen kokonaisuuden ja kykenee erittelemään eri juttutyyppien ominaispirteitä ja funktioita
    • osaa kirjoittaa tärkeimpiin perusjuttutyyppeihin kuuluvia tekstejä
    • omaa edellytykset kokeilla ja kehittää uusia ilmaisutapoja niin paperilehdessä kuin verkko- ja mobiilimediassa

Opiskelutapa: Luentoja, analyysitehtäviä ja kirjoitusharjoituksia

Kirjallisuus: Pietilä, Kirjoitus, juttu, tekstielementti (2008), s. 35-88 ja 639-665;

Arviointi: 0–5

JOUS024 Mediajärjestelmät muutoksessa: kansainvälisiä näkökulmia (5 op)

Tavoite: Edistää opiskelijoiden ymmärrystä eri maiden ja maanosien mediajärjestelmien kehityksestä, kiinnittäen erityistä huomiota median ja yhteiskuntien demokraattisiin muutosprosesseihin.

Opiskelija

    • tuntee mediajärjestelmien vertailun teoreettiset perustat
    • tuntee ja ymmärtää ”transitioksi” ja ”transformaatioksi” nimetyt yhteiskunnalliset prosessit ja niiden merkityksen mediajärjestelmien kehityksen kannalta
    • osaa analysoida median ja yhteiskunnan yhteyksiä ja keskinäistä riippuvuutta demokratisoitumisprosessissa
    • osaa analysoida ja vertailla eri maiden mediajärjestelmien tärkeimpiä ominaisuuksia ja kehitystrendejä.

Opiskelutapa: luentoja, lukutehtäviä ja ryhmätöitä

Suorituskieli: englanti

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus: opetusmateriaalit ja luettavat tekstit ovat ilmoittautuneiden opiskelijoiden saatavilla kurssin alkaessa

JOUS051 Viestintäyrittäjyys 3 op

Tavoite: Perehtyä viestintäyrittäjyyteen ja omiin mahdollisuuksiin viestintäyrittäjänä.

Opiskelija

    • tuntee viestintäyrittäjyyden eri muodot
    • tuntee viestintäyrittäjyyteen liittyvän keskeisen lainsäädännön ja kauppatavat
    • tunnistaa oman osaamisensa ja sen kaupallistamisen mahdollisuudet
    • osaa tehdä itselleen realistisen liiketoimintasuunnitelman
    • osaa markkinoida omaa tuotettaan ja neuvotella juttukaupasta (sisältää tekstin, kuvan, äänen ja multimedian) ostajan kanssa
    • osaa arvioida kriittisesti omia mahdollisuuksiaan työskennellä viestintäyrittäjänä

Opiskelutapa: Luentoja, kirjallisuutta, oppimistehtävä ja oppimispäiväkirja, liiketoimintasuunnitelman laatiminen

Kirjallisuus: Pakkanen, Käydään juttukauppaa (2011); Briggs, Entrepreneurial Journalism (2012).

Arviointi: 0–5

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi (maisteriopiskelijoille 1. vuosi)

JOUS044 Ulkomaanjournalismi (4 op)

Tavoite: oppia teoriassa, ja vähän myös käytännössä, ulkomaantoimittajan ja kirjeenvaihtajan perustyörutiineja.

Opiskelija

    • tuntee ulkomaanuutisoinnin historian
    • tuntee ulkomaanuutisoinnin kannalta keskeiset kansainväliset ja kansalliset uutismediat
    • tuntee ulkomaantoimittajien ja -kirjeenvaihtajien keskeiset työrutiinit
    • tietää keskeiset ulkomaanuutisoinnin lähteet
    • ymmärtää sananvapauden merkityksen ulkomaantoimittajan työssä
    • tunnistaa ulkomaanuutisointiin liittyvät riskit etenkin kriisialueilla
    • osaa etsiä tietoa eri maista sekä tehdä yhteenvetoja ulkomaantapahtumista
    • kykenee kriittisesti analysoimaan ulkomaanuutisjuttuja

Kirjallisuus: Uskali, Ulkomaanuutisoinnin uusi maailma (2007); Hannerz, Foreign news (2004); Sambrook, Are  Foreign Correspondents redundant? The changing face of international news. RISJ: Oxford. (2010); Terzis (ed.). Mapping Foreign Correspondence in Europe (2015)

Suorituskielet: englanti ja suomi

Opiskelutapa: Luennot, ulkomaanuutisjuttujen ja esseen tekeminen

Arviointi: 0–5

 

JOUS039 Julkisuuslaki ja tiedon saaminen (5 op)

Tavoite: Perehtyä Suomen julkisuuslain tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin viranomaisaineistojen hankinnassa sekä kansalaisten tiedonsaannin toteutumisessa.

Opiskelija

    • tuntee suomalaisen julkisuusperiaatteen ja käytännön
    • osaa tehdä viranomaisille tietopyyntöjä tarvittavien aineistojen saamiseksi
    • kykenee kriittisesti arvioimaan viranomaisten menettelyä jos pyydettyä aineistoa ei luovuteta tai siitä luovutetaan vain osa
    • ymmärtää sananvapauden merkityksen ja rajoitteet joukkoviestinnässä, demokratian toteutumisessa ja kansalaisten tiedonsaannissa

Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja itsenäistä työskentelyä

Kirjallisuus: Kuutti (toim.), Julkisuusjournalismi (2011); verkkoaineisto www.julkisuuslaki.fi; Mäenpää, Julkisuusperiaate (2009); Ollila, Sananvapaus (2004); Mediadem-tutkimushankkeen verkkoaineisto www.mediadem.eliamep.gr

Arviointi: 0–5

JOUS033 Monimediajournalismin harjoittelu 6 op

Tavoite: Syventää journalistista ammattitaitoa työskennellä tekstin, äänen ja kuvan parissa monipuolisissa toimitustehtävissä monimediaisessa journalistisessa ympäristössä.

Opiskelija

    • hallitsee syvällisesti monimediaisen journalistisen työprosessin eri vaiheet sekä osaa tehokkaasti hyödyntää versiointia journalistisena työmenetelmänä
    • pystyy toimimaan luovasti ja tehokkaasti monimediatoimituksen eri tehtävissä
    • pystyy syvällisesti reflektoimaan omaa journalistista työskentelyään sekä sen merkitystä

Opiskelutapa: Neljän kuukauden työskentely yhteistyövälineen toimituksessa kurssin opettajan ja yhteistyövälineen toimittajatutorin ohjauksessa, sekä harjoitteluraportin kirjoittaminen.

Arviointi: hyväksytty

Edeltävät opinnot: JOUA007 Monimediajournalismi

 

JOUS037 Journalismin innovaatiot (4 op)

Tavoite: Oppia teoriassa hahmottamaan jokin uusi innovatiivinen journalistinen palvelu tai tuote.

Opiskelija:

    • ymmärtää innovaatioiden merkityksen yhteiskunnassa, media-alalla ja journalismissa
    • tuntee tärkeimmät innovaatioteoriat ja teoreetikot
    • tunnistaa uudet journalistiset trendit sekä innovatiivisimmat journalistiset organisaatiot
    • kykenee analyyttisesti pohtimaan journalismin uusia bisnesmalleja
    • pystyy tuottamaan yksin tai yhdessä parin kanssa journalistisen innovaation luonnoksen

Opiskelutapa: luentoja, harjoituksia ja itsenäistä työskentelyä

Suorituskielet: englanti ja suomi

Kirjallisuus: Gillmor, Mediactive (2010); Sirkkunen & Cook (eds.), Chasing Sustainability on the Net (2012); Christensen et al., Breaking the news. Mastering the art of disruptive innovation in journalism (2012); Uskali, Innovaatiot ja journalismi (2011)

Arviointi: 0–5

JOUS008 Tutkiva journalismi (5 op)

Tavoite: Perehtyä tutkivan journalismin yhteiskunnalliseen ja journalistiseen merkitykseen sekä sen toteuttamisessa tarvittaviin työmenetelmiin.

Opiskelija

    • ymmärtää tutkivan journalismin aseman ja merkityksen toimitustyössä
    • havaitsee tutkimista kaipaavia aiheita ja ilmiöitä
    • osaa tunnistaa ja hankkia jutussa tarvittavaa lähdeaineistoa ja osaa suhtautua kriittisesti lähteisiin
    • pystyy analysoimaan keräämäänsä aineistoa ja työstämään jutun sen pohjalta

Opiskelutapa: luentoja, harjoituksia ja itsenäistä työskentelyä

Kirjallisuus: Kuutti, Tutkittu juttu (2001)

Arviointi: 0–5

 

JOUS053 Julkaisukurssi 8 op

Tavoite: Perehtyä painetun aikakauslehden ja siihen kuuluvan verkkosivuston muodostaman monimediaisen lehtikonseptin suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Opiskelija

    • ymmärtää konseptin käsitteen painetun aikakauslehden ja siihen kuuluvan verkkosivuston julkaisemisen lähtökohtana
    • osaa konseptin pohjalta ideoida aikakauslehden jutturakenteen, kuvituksen ja ulkoasun painettuna sekä verkossa
    • osaa monipuolisesti käyttää visuaalisen kerronnan mahdollisuuksia painetussa ja verkkojournalismissa
    • osaa toteuttaa monipuolisen tiedonhankintaan perustuvia ei-päiväkohtaisia juttumuotoja
    • osaa teknisesti toteuttaa visuaalisesti laadukkaan verkkosivuston

Opiskelutapa: Luentoja, kirjallisuus ja harjoituksia.

Kirjallisuus: Helle, Toimitustyö muutoksessa (2011); Töyry, Räty & Kuisma, Editointi aikakauslehdessä (2008); Korpela, Verkkojulkaisun typografia (2010); Lassila-Merisalo, Faktan ja fiktion rajamailla (2009)

Arviointi: 0–5

 

Viestintä- ja kieliopinnot

Kandidaatin tutkinnon pakolliset viestintä- ja kieliopinnot koostuvat seuraavista opinnoista  (12 op):

    • äidinkielen viestintä (5 op),
    • vieras kieli (3 op),
    • toinen kotimainen kieli (3 op) sekä
    • maturiteetti (1 op).

Äidinkielen viestinnän opintojakso on journalistiikan opiskelijoilla XKVH011 Journalistiikan kielenhuolto (5 op). Tämä kurssi on integroitu Uutisjournalismin kurssiin. Vieraaksi kieleksi käy esimerkiksi englannin kielen kurssi XENH002 Academic Reading and Communication Skills (3 op), mikäli ensimmäinen vieras kielesi on englanti. Ruotsin kurssi on puolestaan XRUH005 Svenska för journalister och kommunikationsvetare (3 op). Maturiteetin koodi on JOU0Y96.

Muut opinnot

Kandidaattiopintojen alussa tehdään opintojaksot:

HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op

Sisältö:

    • Itsetuntemuksesta hyvinvointia
    • Tunteiden säätely
    • Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys
    • Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona
    • Arki haltuun palanen kerrallaan
    • Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan
    • Hyvinvoinnin riskitekijät
    • Vahvuudet ja voimavarat

Osaamistavoitteet:

      • opiskelijalla on perusvalmiudet hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimiseen
      • opiskelija oppii tunnistamaan ja ymmärtämään haasteellisia tilanteita ennalta sekä ratkaisemaan mahdollisia ongelmia
      • opiskelijalla on keinoja vahvistaa itsetuntemustaan ja soveltaa itsetutkiskelua sekä hyvinvoinnissa että opiskelussa
      • opiskelija ymmärtää työn ja levon merkityksen opiskelukyvylle
      • opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa elämäntapaansa hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta

VIEY010 Opintojen suunnittelu 1 op

Opiskelija

    • osaa laatia oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (hops)
    • aktivoituu oman asiantuntemuksensa kehittämisessä
    • perehtyy yliopistoyhteisön toimintakulttuuriin ja tuntee omat oikeutensa ja velvollisuutensa
    • hallitsee yliopisto-opintojen edellyttämiä tiedonhallinta- ja opiskelutaitoja
    • motivoituu kehittämään oppimistaitojaan.

Opiskelutapa: Luennot, ryhmätapaamiset, ohjaus ja hops.

Arviointi: hyväksytty

Ajoitus: 1. syksy