08.06.2012

Puheviestinnän opetussuunnitelma 2009 - 2012

Huom. Opintojaksojen tarkemmat aika- ja paikkatiedot sekä tenttiohjeet löytyvät puheviestinnän opetusohjelmasta ja Korpista. Tutustu myös suositukseen opintojen ajoittamisesta.

Puheviestintä oppiaineena

Puheviestintä tarkastelee ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on ymmärtää ja selittää puhe- ja viestintäkäyttäytymistä sekä vuorovaikutuksen dynamiikkaa niin kasvokkais- kuin verkkoviestinnässäkin. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi ystävyys-, pari- ja perhesuhteet, tiimit, ryhmät ja verkostot, työyhteisön ja organisaation sisäisen vuorovaikutuksen kysymykset, vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin yhteydet, vaikuttamisen ja argumentoinnin keinot sekä viestinnän eettiset kysymykset. Jyväskylän yliopiston puheviestintä-oppiaineen erityisinä painoaloina ovat viestintäkompetenssi ja vuorovaikutustaidot, yksityis- ja työelämän vuorovaikutussuhteet sekä teknologiavälitteinen vuorovaikutus.

Sijoittuminen työelämään

Puheviestinnässä voi opiskella laaja-alaiseksi viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntijaksi. Valmistuneet maisterit työskentelevät yrityselämän, koulutuksen, median, viestintäteknologian, politiikan, kulttuurin tai hallinnon aloilla. Puheviestinnän maisterit ovat sijoittuneet esimerkiksi yrityksen, järjestön tai muun organisaation johtoon, työyhteisön ja henkilöstön rekrytointi- ja kehittämistehtäviin, viestintäkouluttajiksi ja -valmentajiksi, tiedottamisen ja viestintäsuunnittelun alalle sekä kansainvälisten yritysten ja järjestöjen asiantuntijatehtäviin. Yhteistyön ja vaikuttamisen asiantuntemusta tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

Tutkintojen rakentuminen pääaineena puheviestintä

 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto                                    
180 op
Kieli- ja viestintäopinnot
15 op
Puheviestinnän perus- ja aineopinnot
80 op
- Perusopinnot 25 op
- Aineopinnot 55 op
Sivuaineopinnot 85 op
- Vähintään yksi perusopintokokonaisuus
- Muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja                   

 

Filosofian maisterin tutkinto
120 op
Puheviestinnän syventävät opinnot
80 op
- Pro gradu -tutkielma 40 op
- Muut syventävät opinnot 40 op
Muut opinnot
40 op
- Esim. sivuaineita, pääaineen täydentäviä tai valinnaisia opintoja      

 

Puheviestinnän opiskelijoiden kieli- ja viestintäopinnot                   
15 op  
Äidinkielen viestintä
3 op
- Puheviestinnän tutkimusviestintä
Kypsyysnäyte (maturiteetti)
1 op
Toinen kotimainen kieli
3 op
Vieras kieli
3 op
Valinnaiset kieli- ja viestintäkurssit
5 op

 

Opintokokonaisuuksien osaamistavoitteet

Perusopinnot 25 op

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija
- tuntee puheviestinnän erityisluonteen tieteenalana ja osaa hahmottaa puheviestinnän ilmiöitä viestintäyhteiskunnassa
- tuntee puheviestinnän peruskäsitteet sekä keskeiset teoriat ja osaa soveltaa puheviestinnän teoriatietoa vuorovaikutusilmiöiden ja
prosessien analysointiin kasvokkais- ja verkkovuorovaikutuksessa
- ymmärtää vaikuttamisen ja argumentoinnin perusteet ja pystyy arvioimaan vaikuttamaan pyrkivää viestintää
- osaa jäsentää viestintäosaamista ja ymmärtää vuorovaikutustaitojen kehittymisen ja kehittämisen lähtökohdat
- arvostaa ja osaa arvioida puheviestintätiedon merkitystä.

Aineopinnot 55 op

Aineopinnot suoritettuaan opiskelija
- tuntee tutkimusprosessin vaiheet ja empiirisen tutkimuksen peruskäsitteet, aineiston keruumenetelmiä ja analysointitapoja sekä osaa tehdä empiirisen tutkielman ja raportoida sen
- osaa käyttää puheviestinnän tietoa vuorovaikutusprosessien ja -käyttäytymisen analysoimiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen
- ymmärtää teknologiavälitteisen viestinnän erityispiirteet
- ymmärtää monikulttuurisen vuorovaikutuksen ominaispiirteet ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä
- tunnistaa työelämän puheviestintäkysymyksiä ja odotuksia sekä puheviestintätiedon tarpeita ja sovellusalueita
- hallitsee projektityöskentelyn.

Syventävät opinnot 80 op

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija
- ymmärtää syvällisesti viestintäosaamiseen, yksityis- ja työelämän interpersonaaliseen vuorovaikutukseen sekä teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen liittyvää tietoa ja osaa soveltaa sitä puheviestintäilmiöiden tarkasteluun
- osaa jäsentää ja arvioida puheviestinnän tieteellistä tietoa sekä soveltaa tieteellisiä menetelmiä tutkimus- tai muussa asiantuntijatyössä
- osaa toimia työelämässä puheviestinnän asiantuntijana ja kehittäjänä esimerkiksi viestintäkoulutuksen ja -konsultaation, työelämän kehittämisen, organisaatioiden johtamisen ja interaktiivisen viestintäteknologian aloilla
- hallitsee puheviestinnän tieteellisen jatkokoulutuksen edellyttämät tiedot ja taidot.

Perusopinnot 25 op

VIEP010 Johdatus viestintätieteisiin 3 op

Tavoite: Tutustua viestintätieteiden tutkimukseen ja tieteelliseen ajatteluun, tieteellisen tiedon hankintaan ja arviointiin sekä tieteellisen kirjoittamisen perusteisiin. Opintojakson aikana opiskelija orientoituu viestintätieteiden tutkimukseen, oppimiseen ja opiskeluun.
Opiskelija
- osaa määritellä, mitä ovat viestintätieteet Suomessa
- ymmärtää viestintätieteiden erityisluonteen; tietää, mitä tarkoittaa se, että viestintätieteet ovat yhteiskunnallis-humanistisia tieteitä ja tuntee tieteenalojen erityisyyden ja yhtäläisyyden
- osaa vertailla, miten journalistiikan, puheviestinnän ja yhteisöviestinnän näkökulmista lähestytään tutkittavia ilmiöitä
- ymmärtää viestintätieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallisen merkityksen
- tietää tieteellisyyden kriteerit ja osaa tunnistaa tieteellisen tekstin muista teksteistä
- tietää tutkimusprosessin vaiheet ja osaa soveltaa tietoaan tieteellisen artikkelin arvioimisessa
- tuntee oman alansa keskeiset tieteelliset julkaisut ja löytää oman alansa tutkimustietoa
- osaa perustella, miksi jokin teksti soveltuu tieteellisen tekstin lähteeksi
- osaa laatia relevanttiin lähdekirjallisuuteen perustuvan tieteellisen esseen
- osaa arvioida tieteellisen tiedon sovellusmahdollisuuksia
- osaa laatia oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (hops) ja
- aktivoituu oman asiantuntemuksensa kehittämisessä.
Opiskelutapa: Pääaineopiskelijoille kurssi, ryhmätyöskentelyä ja hopsin laatiminen. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson oppimistehtävänä.
Kirjallisuus: Verkko-oppimateriaalit: Johdatus viestintätieteisiin (http://www.uta.fi/viesverk/johdviest/johdatus.html) ja Viestintätieteellinen tutkimus -verkko-oppimateriaalista kokonaisuus Viestintätieteet (http://www.uta.fi/viesverk/viesttiet/viestintatiede.html).
Suositus ajoituksesta: 1. syksy

VIEP020 Viestinnän ja median teoreettiset perusteet 6 op

Tavoite: Tutustua viestinnän ja median tutkimuksen kehittymiseen ja suuntauksiin sekä keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin.
Opiskelija
- tietää teorian, mallin ja käsitteen eron
- tuntee viestinnän malleja ja osaa vertailla niitä
- osaa määritellä viestinnän ja median keskeiset käsitteet (teksti, konteksti, diskurssi, merkki, symboli, kieli, merkkijärjestelmä, mediajärjestelmä)
- tietää viestinnän tasot (intrapersonaalinen taso, interpersonaalinen taso, ryhmä- ja organisaatiotaso, joukkoviestinnän taso, kulttuurin taso)
- ymmärtää, miten ihminen havaitsee, vastaanottaa ja tulkitsee viestintää
- tuntee viestinnän ja median funktiot
- ymmärtää tietokonevälitteisen viestinnän merkitystä yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle
- tietää viestinnän ja median keskeisten teorioiden käsitteet ja lähtökohdat
- osaa arvioida viestinnän ja median merkitystä ja vaikutusta yhteiskunnassa.
Opiskelutapa: Pää- ja sivuaineopiskelijoille kurssi, jolla perehdytään erilaisiin tapoihin määritellä, mallintaa ja teoreettisesti jäsentää viestintää. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson myös kirjatenttinä.
Kirjallisuus: Kunelius, Viestinnän vallassa (2003 tai uudempi); Rosengren, Karl E., Communication - An Introduction (2000); Ruben, Brent D. & Stewart, Lea P., Communication and human behavior (2006).
Suositus ajoituksesta: 1. syksy

PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka 5 op

Tavoite: Tutustua vuorovaikutuskäyttäytymiseen, vuorovaikutussuhteisiin ja ryhmiin puheviestinnän ilmiöiden näkökulmasta.
Opiskelija
- tuntee nonverbaalisen viestinnän keskeisimmät käsitteet ja osaa analysoida nonverbaalisen viestinnän funktiota
- ymmärtää, mitä on interpersonaalinen viestintä ja millaisia vuorovaikutusilmiöitä siihen liittyy
- ymmärtää, miten vuorovaikutussuhteet syntyvät ja kehittyvät
- ymmärtää ryhmän vuorovaikutuksen keskeiset käsitteet, ominaispiirteet ja lähtökohdat
- ymmärtää puheviestinnän merkityksen organisaatioissa
- osaa eritellä ja analysoida erilaisia vuorovaikutustilanteita puheviestinnän teorioita hyödyntäen.
Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta esim. seuraavista: Booth-Butterfield, Interpersonal essentials; Keyton, Group communication; Knapp & Hall, Nonverbal communication in human interaction; Ryhmäviestinnän perusteet -verkko-oppimateriaali (http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/); Thurlow, Lengel & Tomic, Computer-mediated communication; Wood, Communication theories in action.
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

VIEP030 Viestintä ja vaikuttaminen 4 op

Tavoite: Tutustua vaikuttamisen, suostuttelun, argumentoinnin ja retoriikan lähestymistapoihin, käsitteisiin ja teorioihin.
Opiskelija
- tuntee vaikuttamiseen ja argumentointiin liittyvät peruskäsitteet
- tuntee keskeisimmät vaikuttamisen teoriat ja teoreettiset jäsennykset, ymmärtää niiden lähtökohtia sekä pystyy arvioimaan ja vertailemaan niitä
- pystyy arvioimaan, missä määrin ja millaisin ehdoin vaikuttamaan pyrkivällä viestinnällä voidaan muuttaa uskomuksia, arvoja, käyttäytymistä tai asenteita
- osaa eritellä ja arvioida teoreettisesti argumentoiden niitä osatekijöitä, jotka liittyvät lähteen luotettavuuteen, vaikuttamaan pyrkivän sanoman ominaispiirteisiin, viestien vastaanottajan ominaisuuksiin tai viestintätilanteeseen
- ymmärtää, millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon vaikuttamaan pyrkivän viestinnän tai viestintäkampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa
- tietää, miten vaikuttamispyrkimyksiä voidaan havaita ja vastustaa
- osaa tarkastella vaikuttamaan pyrkivää viestintää erilaisista teoreettisista ja eettisistä lähtökohdista.
Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuus.
Kirjallisuus: Rieke & Sillars, Argumentation and critical decision making (4. painos tai uudempi, osin) sekä toinen seuraavista Larson, Persuasion (10. tai uudempi painos) tai Stiff & Mongeau, Persuasive communication (2. painos).
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

PUHP102 Viestintäkompetenssi 7 op

Tavoite: Oppia jäsentämään viestintäosaamista ja vuorovaikutustaitoja.
Opiskelija
- tuntee erilaisia tapoja määritellä viestintäkompetenssin käsitettä sekä ryhmitellä ja jäsentää vuorovaikutustaitoja
- pystyy arvioimaan, millaista viestintäosaamista ja millaisia vuorovaikutustaitoja erityisesti työelämässä tarvitaan
- pystyy pääpiirteittäin kuvaamaan ja arvioimaan puheviestinnän opetustraditiota
- osaa perustellusti esitellä puheviestintätaitojen arviointi- ja palautetapoja sekä arvioida niiden käytettävyyttä
- tuntee tutkimustuloksia puheviestinnän opetuksen ja koulutuksen vaikuttavuudesta
- osaa soveltaa viestintäkompetenssiin ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä käsitteitä oman viestintäkompetenssinsa sekä omien ja toisten vuorovaikutustaitojen analysoimiseen, arvioimiseen ja arvostamiseen.
Opiskelutapa: Kurssi tai kirjatentti.
Kirjallisuus: Valkonen, Puheviestintätaitojen arviointi: näkökulmia lukiolaisten esiintymis- ja ryhmätaitoihin; Valo (toim.), Haasteita puheviestinnän opetukseen; Valo (toim.), Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta.
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

Aineopinnot 55 op

PUHA211 Puheviestinnän teoriaperusta 5 op

Tavoite: Perehtyä vuorovaikutuskäyttäytymisen, interpersonaalisen viestinnän ja ryhmäviestinnän teoriaperustaan.
Opiskelija
- tuntee keskeiset vuorovaikutuskäyttäytymistä, interpersonaalista viestintää ja ryhmäviestintää selittävät teoriat ja niiden keskeiset käsitteet ja perusolettamukset
- osaa jäsentää puheviestinnän teoriakenttää ja vertailla erilaisia teorioita
- osaa soveltaa puheviestinnän teorioita vuorovaikutuksen tarkastelussa
- sisäistää puheviestinnän näkökulman ihmisen toiminnan tarkasteluun.
Opiskelutapa: Kirjatentti.
Kirjallisuus: Griffin, A first look at communication theory (7. painos); Poole & Hollingshead, Theories of small groups; Trenholm & Jensen, Interpersonal communication (6. painos).
Suositus ajoituksesta: 1. tai 2. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1. syksy)

VIEA040 Teknologiavälitteinen viestintä (Technologically Mediated Communication) 4 op

Tavoite: Perehtyä teknologiavälitteiseen viestintään eri konteksteissa ja ymmärtää monipuolisesti viestintäteknologian käyttöön kytkeytyviä viestinnällisiä ilmiöitä.
Opiskelija
- ymmärtää teknologiavälitteisen viestinnän merkityksen sekä tekniseltä että sosiokulttuuriselta kannalta
- osaa arvioida teknologiavälitteisen viestinnän sovellusten käyttömahdollisuuksia eri yhteyksissä
- osaa soveltaa keskeisiä teknologiavälitteisen viestinnän teorioita
- tuntee tietokonevälitteisen ja teknologiavälitteisen viestinnän historian ja kehityslinjat.
Opiskelutapa: Englanninkielinen kurssi Technologically Mediated Communication.
Kirjallisuus: Oheiskirjallisuutena esim. Büchel, Using Communication Technology. Creating Knowledge Organizations; Castells, Fernandez-Ardevol & Qiu, Mobile communication and society. A Global perspective; Holmes, Communication theory. Media, technology and society.
Suositus ajoituksesta: 1. tai 2. vuosi

PUHA201 Vuorovaikutuksen analysointi 6 op

Tavoite: Oppia analysoimaan puheviestintäkäyttäytymistä ja vuorovaikutusprosesseja.
Opiskelija
- osaa analysoida vuorovaikutusta kognitiivisesta, affektiivisesta ja viestintäkäyttäytymisen näkökulmasta
- tuntee erilaisia vuorovaikutuksen analyysimenetelmiä ja osata soveltaa niitä
- osaa arvioida omaa ja ryhmän jäsenten toimintaa ryhmän tuloksellisuuden näkökulmasta
- osaa analysoida vuorovaikutussuhteiden ja ryhmien kehittymistä erilaisista teoreettisista näkökulmista
- arvostaa ryhmätyötä ja osaa toimia vastuullisesti ryhmän jäsenenä
- ymmärtää ja osaa soveltaa dialogisen viestintäetiikan periaatteita.
Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja kirjallisuutta esim. seuraavista: Brilhart & Galanes, Effective group discussion; Guerrero, Andersen & Afifi, Close encounters. Communicating in relationships; Manusov & Patterson, The SAGE handbook of nonverbal communication; Putnam & Roloff, Communication and negotiation.
Suositus ajoituksesta: 2. vuosi

PUHU202 Opinnot ulkomailla 10 op

Tavoite: Perehtyä viestinnän tai lähialan kysymyksiin kansainvälisessä opiskelijavaihdossa sekä hankkia kansainvälistä opiskelukokemusta.
Opiskelija
- ymmärtää monikulttuurisen vuorovaikutuksen ominaispiirteet ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
Opiskelutapa: Yhden lukukauden opiskelu oppiaineen, laitoksen tai yliopiston vaihtokohteessa sekä raportti, jossa sovelletaan puheviestinnän tietoa.
Suositus ajoituksesta: 2. vuosi

TAI

VIEA032 Viestintä ja media monikulttuurisessa maailmassa (Communication and Media in a Multicultural World) 6 op

Tavoite: Perehtyä monikulttuurisuuteen median, ryhmäviestinnän, organisaatioviestinnän sekä henkilökohtaisen vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteiden näkökulmista.
Opiskelija
- osaa tarkastella vuorovaikutusta, mediaa sekä ryhmien ja yhteisöjen viestintää monikulttuurisuuden kannalta
- osaa eritellä kulttuurin ja viestinnän yhteyksiä
- ymmärtää kulttuurisia arvoja ja normeja sekä viestintäkäyttäytymisen kulttuurista perustaa
- tunnistaa ja arvioi kriittisesti stereotypioita viestinnässä ja mediassa
- ymmärtää, millaista viestintäosaamista kulttuurienvälisessä viestinnässä ja monikulttuurisissa yhteyksissä tarvitaan
- tunnistaa kulttuurienvälisen viestinnän eettisiä kysymyksiä.
Opiskelutapa: Englanninkielinen kurssi Communication and media in a multicultural world.
Kirjallisuus: Oheiskirjallisuutena esim. Chen & Starosta, Foundations of intercultural communication; Kim, Becoming intercultural; Mead, International management; Pan, Scollon & Scollon, Professional communication in international settings; Samovar, Porter & Stefani, Communication between cultures; Wiseman (toim.), Intercultural communication theory.
Suositus ajoituksesta: 2. vuosi

JA

PUHA202 Viestintäetiikka ja arvot 4 op

Tavoite: Perehtyä viestintäetiikan kysymyksiin.
Opiskelija
- ymmärtää erilaisia teoreettisia lähestymistapoja viestintäetiikkaan
- osaa tarkastella puheviestintää erilaisten arvo- ja uskomusjärjestelmien sekä diversiteetin näkökulmasta
- motivoituu pohtimaan omia eettisiä periaatteitaan viestijänä ja osaa arvioida niitä.
Opiskelutapa: Oppimistehtävät tai kirjatentti.
Kirjallisuus: Johannesen, Ethics in human communication; Makau & Arnett, Communication ethics in an age of diversity; Neher & Sandin, Communicating ethically.
Suositus ajoituksesta: 2. vuosi

PUHA204 Työelämän projektiopinnot 10 op

Tavoite: Oppia soveltamaan puheviestinnän osaamista työelämän viestinnän kehittämisessä.
Opiskelija
- tunnistaa ja osaa markkinoida puheviestinnän osaamista
- osaa toimia vastuullisesti osana projektiryhmää sekä yhteistyössä ulkopuolisen tahon kanssa
- osaa tehdä projektisuunnitelman ja toteuttaa projektin ryhmätyönä sekä esitellä projektin tulokset vertaisryhmälle ja yhteistyötaholle
- hallitsee ajankäyttöä ja muita projektityön resursseja sekä osaa arvioida omaa ja muiden projektiryhmien työskentelyä ja työn tuloksia.
Edellytetyt opinnot: Puheviestinnän perusopinnot ja PUHA211 Puheviestinnän teoriaperusta
Opiskelutapa: Projektiopinnot. Oheiskirjallisuutena esim. Ruuska, Projekti hallintaan.
Suositus ajoituksesta: 2. vuosi

VIEA010 Tutkimuskurssi  5 op

Tavoite: Perehtyä tutkimustyön käytänteisiin, aineistotyyppeihin, lähestymistapoihin ja tutkimusmenetelmiin.
Opiskelija
- ymmärtää, mitä tiede on tutkimustyönä ja tieteellisenä tietona
- ymmärtää viestinnän ja median tutkimuksen erityispiirteet ihmistieteenä
- tietää tieteenfilosofian peruskäsitteet
- osaa tunnistaa ja arvioida eettisiä kysymyksiä tieteessä ja tutkimustyössä
- tuntee tutkimusprosessin vaiheet ja tutkimuksen suunnittelun periaatteet
- ymmärtää laadullisen, määrällisen ja teoreettisen tutkimuksen ominaispiirteet ja peruskäsitteet
- osaa arvioida tutkimuksen luotettavuutta
- tuntee erilaisia aineistonkeruutapoja
- ymmärtää otannan merkityksen tutkimuksessa, tuntee keskeiset tilastolliset tunnusluvut ja ymmärtää tilastollisen testaamisen periaatteen
- tuntee erilaisia tapoja analysoida laadullista aineistoa
- tietää erilaisia tutkimusstrategioita.
Opiskelutapa: Kurssi pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson kirjatenttinä.
Kirjallisuus: Frey, Botan & Kreps, Investigating communication (2. painos).
Suositus ajoituksesta: 3. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1. vuosi)

Puheviestinnän proseminaari ja HuK-tutkielma

Tavoite: Perehtyä puheviestinnän tutkimukseen ja sen menetelmiin sekä harjaantua tutkimustyöhön ja tieteellisen tiedon raportointiin.

PUHA203 Proseminaari 6 op

Opiskelija
- jäsentää näkemystään puheviestinnän tutkimuskentästä ja osaa laatia tieteellisen esitelmän aiheestaan
- osaa esitellä työtään vertaisryhmälle, perustella ratkaisujaan ja käydä kriittistä keskustelua omasta ja toisten proseminaaritöistä
- osaa arvioida kriittisesti omaa ja muiden osallistujien työprosessia ja työn tuloksia.
Opiskelutapa: Osallistuminen seminaarityöskentelyyn.
Suositus ajoituksesta: 3. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1. vuosi)

PUHA260 HuK-tutkielma 9 op

Opiskelija
- osaa laatia tutkimussuunnitelman rajatusta tutkimusongelmasta ja esittää tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja tutkimuskysymyksiä sekä toteuttaa tutkimusprosessin eri vaiheet
- löytää ja hyödyntää tutkielman kannalta tarkoituksenmukaista tieteellistä tietoa
- hyödyntää ohjausta ja ymmärtää ohjaavan palautteen merkityksen työprosessin laadulle
- osaa laatia tutkimusraportin puheviestinnän tieteellisten konventioiden mukaisesti
- arvioi kriittisesti tutkimusprosessiaan ja työnsä tuloksia.
Opiskelutapa: Tutkielman kirjoittaminen proseminaarin yhteydessä. Sivuaineopiskelijat eivät tee HuK-tutkielmaa. 
Suositus ajoituksesta: 3. vuosi

Syventävät opinnot 80 op

PUHS312–PUHS315  Puheviestinnän erityiskysymyksiä 8 op

Tavoite: Syventyä vuorovaikutussuhteiden tai ryhmien, tiimien ja verkostojen tai johtamis- ja organisaatioviestinnän erityiskysymyksiin.
Opiskelija
- ymmärtää syvällisesti vuorovaikutussuhteisiin, ryhmien ja tiimien viestintään, organisaatioviestintään ja vuorovaikutusverkostoihin tai johtamiseen ja johtamisviestintään liittyviä teoreettisia jäsennyksiä ja niiden lähtökohtia sekä
- osaa soveltaa niitä vuorovaikutuksen tarkasteluun eri konteksteissa.
Opiskelutapa: Kirjatentti, johon valitaan kaksi seuraavista osioista (osiot PUHS312–PUHS315):

PUHS312 Vuorovaikutussuhteet (4 op)

Kirjallisuus: Baxter & Braithwaite (toim.), Engaging theories in interpersonal communication; Kinney & Pörhölä (toim.), Anti and pro-social communication. Theories, methods and applications; Sias, Organizing relationships.

PUHS313 Ryhmät ja tiimit (4 op)

Kirjallisuus: DeDreu & Van de Vliert (toim.), Using conflicts in organizations; Frey (toim.), New directions in group communication; Godar & Ferris, Virtual and collaborative teams.

PUHS314 Organisaatiot ja verkostot (4 op)

Kirjallisuus: May & Mumby (toim.), Engaging organizational communication theory and research; Miller, Organizational communication (4.  tai uudempi painos); Monge & Contractor, Theories of communication networks.

PUHS315 Johtaminen ja johtamisviestintä (4 op)

Kirjallisuus: Hackman & Johnson, Leadership: A communication perspective (4. painos); Huotari, Hurme & Valkonen, Viestinnästä tietoon; Northouse, Leadership: Theory and practice (4. painos).

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1. vuosi)

PUHS302–PUHS304 Puheviestintäprofessiot 10 op

Tavoite: Kehittää osaamista jollakin seuraavista alueista:

PUHS302 Viestintäkoulutus

Tavoite: Syventyä puheviestinnän oppimisen kysymyksiin ja harjaantua suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan viestintäkoulutusta.
Opiskelija
- ymmärtää puheviestinnän koulutuksen lähtökohdat ja tavoitteet ja osaa arvioida kriittisesti puheviestinnän koulutustraditiota
osaa arvioida viestintäkoulutuksen eettisiä periaatteita
- tuntee erilaisia oppimiskäsityksiä ja osaa laatia perustellun kuvauksen omasta puheviestinnän koulutusfilosofiastaan
- tietää koulutuksen suunnittelun periaatteet ja osaa laatia koulutustarveanalyysin viestintäkoulutusta varten
- tuntee erilaisia koulutuksen työtapoja ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta viestintäkoulutukseen
- osaa suunnitella viestintäkoulutuskokonaisuuden (esim. tavoitteet, sisällöt, materiaalit, työtavat)
- syventää tietämystään puheviestintätaitojen arvioinnin ja palautteen lähtökohdista ja periaatteista
- osaa koota arviointitietoa viestintäkoulutuksesta (mm. sen vaikuttavuudesta)
- syventää taitojaan analysoida ja arvioida viestintäkäyttäytymisen tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä osaa antaa rakentavasti osaamista tukevaa palautetta toisille
- osaa arvioida ja arvostaa viestintäkoulutusta puheviestinnän professiona.

PUHS303 Työyhteisön kehittäminen

Tavoite: Syventää ymmärrystä vuorovaikutuksesta erilaisissa työyhteisöissä ja organisaatioissa sekä oppia soveltamaan omaa osaamista henkilöstön, vuorovaikutussuhteiden ja yhteisöjen kehittämis- ja ohjaustehtävissä.
Opiskelija
- ymmärtää interpersonaalisen ja ryhmän vuorovaikutuksen erityispiirteitä työn ja työyhteisön kontekstissa
- ymmärtää puheviestinnän, johtamisen ja strategisen ajattelun yhteydet
- tunnistaa ja osaa analysoida työelämän haasteita puheviestinnän näkökulmasta
- tuntee erilaisia kehittämis- ja konsultaatiotyön välineitä ja osaa arvioida niitä
- osaa soveltaa puheviestinnän alan osaamistaan työyhteisöjen ja organisaatioiden johtamisessa, kehittämisessä ja ongelmanratkaisussa
- osaa arvioida teoreettisia lähestymistapoja organisaatioiden kehittämiseen ja osaa laatia perustellun kuvauksen omasta lähestymistavastaan
- tunnistaa ja osaa ratkaista puheviestinnän asiantuntijana toimimiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä
- osaa arvioida ja arvostaa puheviestinnän asiantuntijuutta työyhteisöjen kehittämisessä.

PUHS304 Viestintäteknologian interaktiivisuus

Tavoite: Syventyä viestintäteknologiaan ja sen käyttöön puheviestinnän asiantuntijuuden 
näkökulmasta.
Opiskelija
- ymmärtää syvällisesti interaktiivisen viestintäteknologian lähtökohdat, muodot ja mahdollisuudet
- ymmärtää teknologiavälitteiseen viestintään liittyviä erityiskysymyksiä niin suhde-, ryhmä- kuin organisaatiotasollakin
- osaa analysoida kriittisesti interaktiivisen viestintäteknologian sovelluksia ja käyttötapoja
- osaa soveltaa puheviestinnän alan osaamistaan interaktiivisen viestintäteknologian suunnitteluun ja kehittämiseen
- osaa arvioida teknologiavälitteisen viestinnän eettisiä periaatteita
- osaa arvioida ja arvostaa puheviestinnän ammattilaisen mahdollisuuksia viestintäteknologiapainotteisissa professioissa.

Opiskelutapa: Kurssi tai ohjattua työskentelyä oman osaamisen kehittämiseksi.
Oheiskirjallisuus: Esim. DeWine, The consultant’s craft improving organizational communication; Einarsen & al. (toim.), Bullying and emotional abuse in the workplace; Fairhurst, Discoursive leadership; Frey (toim.), Facilitating group communication in context, Vol I ja II; Fritz & Omdhal (toim.), Problematic relationships in workplace; Greene & Burleson (toim.), Handbook of communication and social interaction skills; Lievrouw & Livingstone (toim.), Handbook of new media; Littlejohn, Theories of human communication.
Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)

PUHS305 Työharjoittelu 10 op

Tavoite: Soveltaa puheviestinnän osaamista viestinnän alan työtehtävissä.
Opiskelija
- tuntee työelämän lainalaisuuksia sekä työyhteisön toimintaa ja
viestintää
- osaa arvioida omia työelämävalmiuksiaan ja viestintäosaamistaan sekä
osaamistaan puheviestinnän asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä
- on tietoinen uramahdollisuuksistaan ja -toiveistaan
- osaa havainnoida rooliaan työyhteisössä
- verkostoituu ja kehittää yhteyksiään työelämään
- osaa arvioida, kehittää ja arvostaa valmiuksiaan ja asenteitaan
jatkuvaan oppimiseen.
Opiskelutapa: Harjoittelusuunnitelma, ohjattu harjoittelu sekä harjoitteluraportti.
Suositus ajoituksesta: 4. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)

VIES010 Syventävä tutkimuskurssi 6 op

Tavoite: Syventyä viestinnän tutkimusnäkökulmiin, tutkimusmenetelmiin ja tutkimusprosessiin sekä oppia arvioimaan niitä tieteenfilosofisista ja tutkimuseettisistä lähtökohdista.
Opiskelija
- osaa suhteuttaa erilaiset tutkimusmenetelmät tieteenfilosofiseen ja viestintäteoreettiseen taustaan
- tuntee ja osaa arvioida erilaisia viestintätieteissä käytettäviä aineistonkeruu- ja analyysitapoja ja niiden taustoja
- osaa arvioida erilaisilla menetelmillä tuotetun tiedon luonnetta ja soveltuvuutta tietyn tutkimusongelman ratkaisemiseen
- osaa laatia tutkimusstrategian
- osaa kerätä, analysoida ja tulkita tutkimusaineistoja ja argumentoida omia menetelmävalintoja
- on sisäistänyt tutkimuseettiset periaatteet ja osaa arvostaa niitä.
Opiskelutapa: Kurssi tai verkkokurssi.
Kirjallisuus: Menetelmäpolkuja humanisteille -verkkomateriaali sekä oheiskirjallisuutta esim. Denzin & Lincoln (toim.), Handbook of qualitative research; Frey, Botan & Kreps, Interpreting communication research. A case study approach; Jensen, Handbook of media and communication research; Saunders, Thornhill & Lewis, Research methods for business students.
Suositus ajoituksesta: 3. tai 4.  vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1.–2. vuosi)

PUHS306 Tutkimusseminaari 3 op

Tavoite: Syventyä tieteelliseen ongelmanasetteluun sekä tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Opiskelija
- osaa laatia tutkimus- tai työsuunnitelman sekä esitellä ja perustella vakuuttavasti ratkaisujaan seminaarikeskustelussa
- pystyy tarjoamaan perusteltuja ratkaisuja tai uusia näkökulmia suunnitelmien kehittämiseksi
- osaa hahmottaa, käsitellä ja ratkaista ongelmia
- osaa arvioida suunnitelmien teoreettisia, metodologisia ja teleologisia lähtökohtia.
Opiskelutapa: Osallistuminen graduryhmän työskentelyyn.
Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1.–2. vuosi)

PUHS307 Pro gradu -tutkielma 40 op

Tavoite: Osoittaa tieteellisen ajattelun hallintaa puheviestinnällisen ongelman ratkaisemisessa.
Opiskelija
- syventää ja laajentaa tietämystään puheviestinnästä
- tuntee hyvin tutkielmansa aihepiirin, osaa analysoida ja kriittisesti arvioida siihen liittyvää tietoa ja tehdä perusteltuja johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuskirjallisuuden tai omien empiiristen havaintojensa perusteella
- osaa ajoittaa ja hallitsee työskentelyprosessinsa ja saattaa sen valmiiksi
- sietää ja hallitsee luovalle työlle ominaisia epävarmuuden tunteita
- syventää tiedonhallintataitojaan (esim. taitoja määritellä ja rajata tiedontarpeita, tunnistaa, löytää ja käyttää relevantteja tieteellisen tiedon lähteitä, kykyä eritellä, arvioida, jäsentää ja soveltaa tietoa) ja tieteellisen kirjoittamisen taitojaan
- hallitsee tutkimus- ja työmenetelmiä puheviestinnällisen ongelman ratkaisemisessa
- tuottaa uutta tietoa tai uusia sovelluksia puheviestinnän alalta.
Suositus ajoituksesta: 4. - 5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1.–2. vuosi)

PUHS308 Asiantuntemuksen arviointi 3 op

Tavoite: Oppia kehittämään, arvioimaan ja arvostamaan omaa asiantuntijuutta.
Opiskelija
- osaa jäsentää ja arvioida opintojensa aikana kehittämäänsä puheviestinnän osaamista
- osaa laatia asiantuntijuusportfolion, joka on edustava, riittävän monipuolinen ja viimeistelty näytekansio tai digitaalinen dokumentti omasta puheviestinnän osaamisesta
- osaa kuvata uratavoitteitaan ja keinojaan asiantuntemuksensa kartuttamiseksi tutkinnon suorittamisen jälkeen
- arvostaa omaa osaamistaan.
Opiskelutapa: Näyteportfolio.
Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)


Puheviestinnän opetussuunnitelma 2007 - 2009