15.12.2014

Puheviestinnän opetussuunnitelma 2012 - 2015

Puheviestintä oppiaineena

Puheviestintä tarkastelee ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on ymmärtää ja selittää puhe- ja viestintäkäyttäytymistä sekä vuorovaikutuksen dynamiikkaa niin kasvokkais- kuin verkkoviestinnässäkin. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi ystävyys-, pari- ja perhesuhteet, tiimit, ryhmät ja verkostot, työyhteisön ja organisaation sisäisen vuorovaikutuksen kysymykset, vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin yhteydet, vaikuttaminen ja argumentointi sekä viestinnän eettiset kysymykset. Jyväskylän yliopiston puheviestintä-oppiaineen tutkimuksen erityisinä painoaloina ovat vuorovaikutussuhteet, viestintäkompetenssi ja vuorovaikutustaidot sekä teknologiavälitteinen vuorovaikutus.

Sijoittuminen työelämään

Puheviestinnässä voi opiskella laaja-alaiseksi viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntijaksi. Yhteistyön ja vaikuttamisen asiantuntemusta tarvitaan kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Valmistuneet maisterit työskentelevät yrityselämän, koulutuksen, median, viestintäteknologian, politiikan, kulttuurin ja hallinnon aloilla. Puheviestinnän maisterit ovat sijoittuneet esimerkiksi yrityksen, järjestön tai muun organisaation johtoon, työyhteisön ja henkilöstön rekrytointi- ja kehittämistehtäviin, viestintäkouluttajiksi ja -valmentajiksi, tiedottamisen ja viestintäsuunnittelun alalle sekä kansainvälisten yritysten ja järjestöjen asiantuntijatehtäviin.

Tutkintojen rakentuminen pääaineena puheviestintä

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK)                                    
180 op
Kieli- ja viestintäopinnot
10 op
Viestinnän ja median perusopinnot
25 op
Puheviestinnän aineopinnot
55 op
Sivuaineopinnot 90 op
- Vähintään yksi perusopintokokonaisuus

- Muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja                   

 

Puheviestinnän opiskelijoiden kieli- ja viestintäopinnot HuK-tutkinnossa
10 op
Äidinkielen viestintä
3 op
- Puheviestinnän tutkimusviestintä

Kypsyysnäyte (maturiteetti)
1 op
Toinen kotimainen kieli
3 op
Vieras kieli
3 op

 

Filosofian maisterin tutkinto (FM)
120 op
Puheviestinnän syventävät opinnot
80 op
- Pro gradu -tutkielma 40 op

- Muut syventävät opinnot 40 op

Muut opinnot
40 op
- Esim. sivuaineita, pääaineen täydentäviä tai valinnaisia opintoja      

Pro gradu -tutkielman tiivistelmä on maisterin tutkintoon vaadittava kypsyysnäyte (maturiteetti).


Opintojen alussa tehdään opintojakso:


VIEY010 Opintojen suunnittelu 1–2 op
Opiskelija
- osaa laatia oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (hops)
- aktivoituu oman asiantuntemuksensa kehittämisessä
- perehtyy yliopistoyhteisön toimintakulttuuriin ja tuntee omat oikeutensa ja velvollisuutensa
- hallitsee yliopisto-opintojen edellyttämiä tiedonhallinta- ja opiskelutaitoja
- motivoituu kehittämään oppimistaitojaan.
Opiskelutapa: Luennot, ryhmätapaamiset, ohjaus ja hops.
Arviointi: hyväksytty
Ajoitus: 1. vuosi (1.–2. periodi)

Suoraan maisteriopintoihin tulevien opiskelijoiden täydentävät opinnot (18–27 op)

PUHA211 Puheviestinnän teoriaperusta ( 5 op)
VIEA010 Tutkimuskurssi (5 op)
PUHA262 Maisteriopiskelijoiden täydentävä seminaari (8 op)

Sekä mahdollisesti  
PUHA206 Vuorovaikutussuhteiden dynamiikka (4 op)
PUHA207 Vuorovaikutus ryhmissä ja tiimeissä (5 op)


Opintojaksojen opetus- ja suorituskieli on suomi, jollei muuta erikseen mainita.


Opintokokonaisuuksien osaamistavoitteet

Viestinnän ja median perusopinnot 25 op

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija

- tuntee viestintätieteiden erityisluonteen tieteenaloina ja osaa hahmottaa viestinnän ja median ilmiöitä yhteiskunnassa
- ymmärtää teknologiavälitteisen viestinnän merkityksen mediamaiseman murrokselle ja hahmottaa murroksen taustalla olevat keskeiset median kehityslinjat
- ymmärtää vaikuttamisen ja argumentoinnin perusteet ja pystyy arvioimaan vaikuttamaan pyrkivää viestintää
- tuntee keskeiset organisaatio- ja ryhmäviestinnän käsitteet ja osaa tarkastella työelämää viestintä- ja vuorovaikutusilmiöiden näkökulmasta
- osaa kriittisesti analysoida mediasisältöjä ja journalistisia tuotteita
- ymmärtää viestintäetiikan merkityksen.

Puheviestinnän aineopinnot 55 op

Aineopinnot suoritettuaan opiskelija

- tuntee puheviestinnän peruskäsitteet sekä keskeiset teoriat ja osaa soveltaa niitä vuorovaikutusilmiöiden ja prosessien analysointiin kasvokkais- ja verkkovuorovaikutuksessa
- tuntee puheviestinnän erityisluonteen tieteenalana ja osaa hahmottaa puheviestinnän ilmiöitä viestintäyhteiskunnassa
- tuntee tutkimusprosessin vaiheet ja empiirisen tutkimuksen peruskäsitteet, aineiston keruumenetelmiä ja analysointitapoja sekä osaa tehdä empiirisen tutkielman ja raportoida sen
- ymmärtää monikulttuurisen vuorovaikutuksen ominaispiirteet ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä
- tunnistaa työelämän puheviestintäkysymyksiä ja -odotuksia sekä puheviestintätiedon tarpeita ja sovellusalueita
- hallitsee ryhmä- ja projektityöskentelyn sekä osaa arvioida tiimien ja ryhmien vuorovaikutuksen tuloksellisuutta.

Puheviestinnän syventävät opinnot 80 op

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

- ymmärtää syvällisesti viestintäosaamista, yksityis- ja työelämän interpersonaalista vuorovaikutusta sekä teknologiavälitteistä vuorovaikutusta ja osaa soveltaa tietoa puheviestintäilmiöiden tarkasteluun
- osaa jäsentää ja arvioida puheviestinnän tieteellistä tietoa sekä soveltaa tieteellisiä menetelmiä asiantuntijatyössä
- osaa toimia puheviestinnän asiantuntijana ja kehittäjänä esimerkiksi viestintäkoulutuksen ja -konsultaation, työyhteisön kehittämisen, organisaatioiden johtamisen ja interaktiivisen viestintäteknologian aloilla
- hallitsee puheviestinnän tieteellisen jatkokoulutuksen edellyttämät tiedot ja taidot.

Viestinnän ja median perusopinnot 25 op

VIEP012 Johdatus viestinnän ja median tutkimukseen 5 op

Opiskelija
- ymmärtää, mikä on viestintä- ja vuorovaikutusprosessi ja millaisista tekijöistä se rakentuu
- tuntee viestinnän malleja ja osaa vertailla niitä
- tuntee viestinnän merkkijärjestelmät
- ymmärtää, miten ihminen havaitsee, vastaanottaa ja tulkitsee viestintää
- ymmärtää, millaisen tutkimuskohteen viestintä ja media muodostavat
- tietää tieteellisyyden kriteerit ja tuntee tieteellisen tutkimuksen peruskäsitteet
- osaa erottaa tieteellisen tekstin muista teksteistä ja tuntee tieteellisen kirjoittamisen perusteet
- tuntee viestintätieteiden keskeiset tieteelliset julkaisut ja löytää oman alansa tutkimustietoa
- arvostaa tieteellistä tietoa ja sen sovellusmahdollisuuksia
- tuntee viestintäetiikan peruskäsitteet.
Opiskelutapa: Kurssi, oheiskirjallisuus ja oppimistehtävät.
Kirjallisuus: Kunelius, Viestinnän vallassa (5.–8.p.); Ruben & Stewart, Communication and Human Behavior (5. p.)
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi (1. periodi)

VIEP050 Mediamaiseman murros 5 op

Opiskelija
- osaa arvioida viestinnän ja median merkitystä ja vaikutusta yhteiskunnassa
- ymmärtää teknologiavälitteisen viestinnän merkityksen yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle
- tuntee median ja journalismin keskeiset kehityslinjat keskiajalta nykypäivään sekä niiden taustatekijät
- tuntee nykyisen länsimaisen mediajärjestelmän sekä osaa analysoida sen todennäköisiä kehityssuuntia
- ymmärtää sosiaalisen median aseman ja merkityksen mediajärjestelmän osana ja muutostekijänä
- tuntee keskeisiä teknologiavälitteisen viestinnän teorioita
- tuntee verkkoviestinnän eettiset ja juridiset normit.
Opiskelutapa: Luennot ja oheiskirjallisuus.
Kirjallisuus: Mandiberg (toim.), The social media reader; Suominen, Östman, Saarikoski ja Turtiainen: Sosiaalisen median lyhyt historia (2013); Vehkoo, Painokoneet seis. Kertomuksia uuden journalismin ajasta
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi (1.–2. periodi)

VIEP030 Viestintä ja vaikuttaminen 5 op

Opiskelija
- tuntee vaikuttamiseen ja argumentointiin liittyvät peruskäsitteet, keskeiset vaikuttamisen teoriat ja pystyy arvioimaan ja vertailemaan niitä
- pystyy arvioimaan, missä määrin ja millaisin ehdoin vaikuttamaan pyrkivällä viestinnällä voidaan muuttaa uskomuksia, arvoja, käyttäytymistä tai asenteita
- osaa tarkastella ja analysoida vaikuttamaan pyrkivää viestintää erilaisista teoreettisista ja eettisistä lähtökohdista
- tietää, miten vaikuttamispyrkimyksiä voidaan havaita ja arvioida.
Opiskelutapa: Kurssi ja/tai kirjallisuus.
Kirjallisuus: Rieke & Sillars, Argumentation and critical decision making (4. painos tai uudempi, osin) sekä toinen seuraavista Larson, Persuasion (10. tai uudempi painos) tai Stiff & Mongeau, Persuasive communication (2. painos)
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi (2.–3. periodi)

VIEP060 Työelämän viestintä 5 op

Opiskelija
- tuntee keskeiset organisaatioviestinnän käsitteet ja organisaatioteoriat
- tuntee keskeiset ryhmän vuorovaikutuksen teoriat ja tunnistaa tuloksellisen tiimityön lähtökohtia
- ymmärtää vuorovaikutustaitojen merkityksen työelämässä
- ymmärtää työelämän diversiteetin tuomat haasteet ja mahdollisuudet yhteistyölle
- osaa tarkastella työhyvinvointia viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta
- ymmärtää eettisten normien ja eettisen harkinnan merkityksen työssä ja työyhteisössä.
Opiskelutapa: Kurssi ja/tai kirjallisuus.
Kirjallisuus: Brilhart & Galanes, Effective group discussion (11. tai uudempi painos); Miller, Organizational communication (4. tai uudempi painos)
Arviointi: 0–5
Suorituskieli: suomi tai englanti
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi (2. periodi)

VIEP070 Media-analyysi ja -kritiikki 5 op

Opiskelija
- tuntee median ja journalismin analyysin ja kritiikin keskeiset näkökulmat ja teoreettiset käsitteet
- ymmärtää median ja journalismin yhteiskunnalliset tehtävät, merkityksen ja vaikutusvallan
- tuntee median ja journalistisen työprofession ihanteet, käytännöt ja niiden muutosprosessin
- osaa eritellä ja analysoida journalistista aineistoa teoreettisten käsitteiden ja tutkimustiedon avulla
- ymmärtää mediasisältöjen luonteen merkityksiä rakentavina esityksinä
- omaksuu mediakriittisen ajattelutavan ja osaa soveltaa sitä median sisältöjen tulkintaan.
Opiskelutapa: Kurssi ja/tai kirjallisuus.
Kirjallisuus: Kantola, Moring, Väliverronen (toim.), Media-analyysi: tekstistä tulkintaan; Kivikuru, Luostarinen & Ukkola (toim.), Sopulisilppuri: mediakritiikin näkökulmia; Mustonen, Mediapsykologia; Mörä, Salovaara-Moring, Valtonen (toim.), Mediatutkimuksen vaeltava teoria; Väliverronen (toim.), Journalismi murroksessa
Arviointi: 0–5
Ajoitus: 1. vuosi (3. periodi)

Puheviestinnän aineopinnot 55 op

PUHA205 Puheviestinnän lähtökohdat 5 op

Tavoite: Oppia jäsentämään vuorovaikutusta erilaisista teoreettisista lähtökohdista.
Opiskelija
- osaa soveltaa viestintäpiirteisiin, -orientaatioon ja -osaamiseen liittyviä käsitteitä oman ja toisten vuorovaikutuskäyttäytymisen arvioimiseen
- tuntee nonverbaalisen viestinnän keskeiset käsitteet ja osaa havainnoida verbaalista ja nonverbaalista viestintää
- osaa jäsentää viestintäosaamista ja ymmärtää vuorovaikutustaitojen kehittymisen lähtökohdat
- osaa tarkastella puheviestintää erilaisten arvo- ja uskomusjärjestelmien sekä diversiteetin näkökulmasta
- motivoituu pohtimaan omia eettisiä periaatteitaan viestijänä ja osaa arvioida niitä.
Opiskelutapa: Kurssi.
Kirjallisuus: Hargie (toim.) Handbook of communication skills (3. painos); Johannesen, Valde & Whedbee, Ethics in Human Communication (6. painos); Knapp & Hall, Nonverbal communication in human interaction (7. painos).
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

PUHA206 Vuorovaikutussuhteiden dynamiikka 4 op

Tavoite: Tutustua vuorovaikutussuhteiden dynamiikkaan ja oppia analysoimaan interpersonaalisen viestinnän ilmiöitä.
Opiskelija
- ymmärtää, mitä on interpersonaalinen viestintä ja tuntee kasvokkais- ja teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen ilmiöitä
- ymmärtää, miten vuorovaikutussuhteet syntyvät ja kehittyvät
- osaa analysoida vuorovaikutusta kognitiivisesta, affektiivisesta ja viestintäkäyttäytymisen näkökulmasta
- ymmärtää ja osaa arvioida vuorovaikutussuhteisiin liittyviä eettisiä valintoja.
Opiskelutapa: Kurssi.
Kirjallisuus: Guerrero, Andersen & Afifi, Close encounters (2. tai uudempi painos); Trenholm & Jensen, Interpersonal communication (7. painos).
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

PUHA207 Vuorovaikutus ryhmissä ja tiimeissä  5 op

Tavoite: Tutustua ryhmä- ja tiimiviestintään ja oppia analysoimaan ryhmien ja tiimien vuorovaikutusta.
Opiskelija
- ymmärtää ryhmän vuorovaikutuksen keskeiset käsitteet, ominaispiirteet ja lähtökohdat
- ymmärtää ryhmäviestinnän merkityksen organisaatioissa
- ymmärtää teknologiavälitteisten ryhmien ja tiimien erityispiirteitä
- osaa analysoida erilaisia vuorovaikutustilanteita ryhmäviestinnän teorioita hyödyntäen
- tuntee erilaisia vuorovaikutuksen analyysimenetelmiä ja osaa soveltaa niitä
- arvostaa ryhmätyötä ja toimii vastuullisesti ryhmän jäsenenä.
Opiskelutapa: Kurssi.
Kirjallisuus: Spangle & Isenhart, Negotiation; Keyton, Communicating in groups (3. painos).
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

PUHA211 Puheviestinnän teoriaperusta 5 op

Tavoite: Perehtyä vuorovaikutuskäyttäytymisen, interpersonaalisen viestinnän ja ryhmäviestinnän teoriaperustaan.
Opiskelija
- tuntee keskeiset vuorovaikutuskäyttäytymistä, interpersonaalista viestintää ja ryhmäviestintää selittävät teoriat ja niiden keskeiset käsitteet ja perusolettamukset
- osaa jäsentää puheviestinnän teoriakenttää ja vertailla erilaisia teorioita
- sisäistää puheviestinnän näkökulman ihmisen toiminnan tarkasteluun.
Opiskelutapa: Opintopiirityöskentely tai kirjatentti.
Kirjallisuus: Baxter & Braithwaite (toim.), Engaging theories in interpersonal communication; Griffin, A first look at communication theory (8. painos); Hirokawa, Cathcart, Samovar & Henman (toim.),  Small group communication (8. painos).
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 2. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1. vuosi)

PUHU202 Opinnot ulkomailla 10 op TAI PUHA208 Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus 6 op JA PUHA209 Ajankohtaisia puheviestinnän ilmiöitä 4 op


PUHU202 OPINNOT ULKOMAILLA 10 op
Tavoite: Perehtyä viestinnän tai lähialan kysymyksiin kansainvälisessä opiskelijavaihdossa sekä hankkia kansainvälistä opiskelukokemusta.
Opiskelija
- ymmärtää monikulttuurisen vuorovaikutuksen ominaispiirteet ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
Opiskelutapa: Yhden lukukauden opiskelu oppiaineen, laitoksen tai yliopiston vaihtokohteessa sekä raportti, jossa sovelletaan puheviestinnän tietoa.
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 2. vuosi

PUHA208 KANSAINVÄLISYYS JA MONIKULTTUURISUUS 6 op
Tavoite: Perehtyä kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen.
Opiskelija
- ymmärtää kansainvälisen ja monikulttuurisen vuorovaikutuksen ominaispiirteitä
- osaa soveltaa puheviestinnän teoreettisia jäsennyksiä monikulttuurisen vuorovaikutuksen tarkasteluun.
Opiskelutapa: Kurssi tai toimiminen kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvässä tehtävässä
Kirjallisuus: Gudykunst (toim.), Theorizing about intercultural communication; Spencer-Oatey & Franklin, Intercultural communication.
Arviointi: 0–5
Suorituskieli: englanti tai suomi
Suositus ajoituksesta: 2. vuosi

PUHA209 AJANKOHTAISIA PUHEVIESTINNÄN ILMIÖITÄ 4 op
Tavoite: Perehtyä johonkin ajankohtaiseen puheviestintäilmiöön
Opiskelija
- jäsentää ymmärrystään valitsemastaan puheviestintäilmiöstä
- osaa laatia kriittisen kirjallisuuskatsauksen puheviestinnän tieteellisissä lehdissä ilmestyneiden tutkimusraporttien perusteella.
Opiskelutapa: Kirjallisuuskatsaus.
Kirjallisuus: Puheviestinnän tieteelliset aikakauslehdet
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 2. vuosi

PUHA204 Työelämän projektiopinnot 6 op

Tavoite: Oppia soveltamaan puheviestinnän osaamista työelämän viestinnän kehittämisessä.
Opiskelija
- osaa markkinoida puheviestinnän osaamista
- toimii vastuullisesti osana projektiryhmää sekä yhteistyössä ulkopuolisen tahon kanssa
- osaa tehdä projektisuunnitelman ja toteuttaa projektin ryhmätyönä sekä esitellä projektin tulokset vertaisryhmälle ja yhteistyötaholle
- hallitsee ajankäyttöä ja muita projektityön resursseja sekä osaa arvioida omaa ja muiden projektiryhmien työskentelyä ja työn tuloksia.
Opiskelutapa: Projektiopinnot.
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 2. tai 3. vuosi

VIEA010 Tutkimuskurssi  5 op

Tavoite: Perehtyä viestinnän tutkimuksen käytänteisiin, aineistotyyppeihin, lähestymistapoihin ja tutkimusmenetelmiin.
Opiskelija
- tuntee laadullisen, määrällisen ja teoreettisen tutkimuksen ominaispiirteet ja peruskäsitteet
- ymmärtää tutkimusprosessin vaiheet ja tutkimuksen suunnittelun periaatteet
- osaa hahmottaa tutkimusongelman ja muodostaa tutkimuskysymyksiä
- tuntee erilaisia aineistonkeruutapoja
- tuntee laadullisen ja määrällisen analyysin periaatteet
- osaa arvioida tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
- tuntee tutkimuseettiset periaatteet ja motivoituu noudattamaan niitä.
Opiskelutapa: Luennot, oheiskirjallisuus ja oppimistehtävät.
Kirjallisuus: Reinard, Introduction to communication research (4. p).
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 3. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1. vuosi)

Puheviestinnän kandidaattiseminaari ja HuK-tutkielma &  Maisteriopiskelijoiden ja sivuaineopiskelijoiden täydentävä seminaari

Tavoite: Perehtyä puheviestinnän tutkimukseen ja sen menetelmiin sekä harjaantua tutkimustyöhön ja tieteellisen tiedon raportointiin.

PUHA261 KANDIDAATTISEMINAARI 5 op

PUHA262 TÄYDENTÄVÄ SEMINAARI (maisteriopiskelijoille ja sivuaineopiskelijoille) 8 op
Opiskelija
- jäsentää näkemystään puheviestinnän tutkimuskentästä ja osaa laatia tieteellisen raportin
- osaa esitellä työtään vertaisryhmälle, perustella ratkaisujaan ja käydä kriittistä keskustelua
- osaa arvioida kriittisesti omaa ja muiden osallistujien työprosessia ja työn tuloksia.
Opiskelutapa: Osallistuminen seminaarityöskentelyyn.
Arviointi: 1–5
Suositus ajoituksesta: 3. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1. vuosi)

PUHA260 HUK-TUTKIELMA 10 op
Opiskelija
- osaa laatia tutkimussuunnitelman rajatusta tutkimusongelmasta ja toteuttaa tutkimusprosessin vaiheet
- hyödyntää tutkielman kannalta tarkoituksenmukaista tieteellistä tietoa
- hyödyntää ohjausta ja ymmärtää ohjaavan palautteen merkityksen työprosessille
- osaa laatia tutkimusraportin puheviestinnän tieteellisten konventioiden mukaisesti
- arvioi kriittisesti tutkimusprosessiaan ja työnsä tuloksia.
Opiskelutapa: Tutkielman kirjoittaminen kandidaattiseminaarin yhteydessä. Sivuaineopiskelijat eivät tee HuK-tutkielmaa.
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 3. vuosi

Syventävät opinnot 80 op

PUHS312–PUHS315  Puheviestinnän erityiskysymyksiä  8 op

Tavoite: Syventyä vuorovaikutussuhteiden tai ryhmien, tiimien ja verkostojen tai johtamis- ja organisaatioviestinnän erityiskysymyksiin.
Opiskelija
- ymmärtää syvällisesti vuorovaikutussuhteisiin, ryhmien ja tiimien viestintään, organisaatioviestintään ja vuorovaikutusverkostoihin tai johtamiseen ja johtamisviestintään liittyviä teoreettisia jäsennyksiä ja niiden lähtökohtia sekä
- osaa arvioida ajankohtaisia puheviestinnän erityiskysymyksiä.
Opiskelutapa: Kirjatentti, johon valitaan kaksi seuraavista osioista (osiot PUHS312–PUHS315).

PUHS312 VUOROVAIKUTUSSUHTEET (4 op)
Kirjallisuus: Kinney & Pörhölä (toim.), Anti and pro-social communication; Wright & Webb (toim.), Computer-mediated communication in personal relationships.

PUHS313 RYHMÄT JA TIIMIT (4 op)
Kirjallisuus: Frey (toim.), New directions in group communication; Poole & Hollingshead (toim.), Theories of small groups.

PUHS314 ORGANISAATIOT JA VERKOSTOT (4 op)
Kirjallisuus: May & Mumby (toim.), Engaging organizational communication theory and research; Sias, Organizing relationships.

PUHS315 JOHTAMISVIESTINTÄ (4 op)
Kirjallisuus: Fairhurst, Discursive leadership; Hackman & Johnson, Leadership: A communication perspective.

Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 3. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 1. vuosi)

PUHS341 Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen 10 op

Tavoite: Syventyä työyhteisön vuorovaikutuksen kehittämiseen, perehtyä vuorovaikutuskoulutuksen suunnitteluun ja ymmärtää työyhteisön vuorovaikutuseettisiä ja vuorovaikutusteknologiaan liittyviä kysymyksiä.
Opiskelija
- osaa analysoida työelämän haasteita puheviestinnän näkökulmasta
- osaa analysoida työyhteisöjen vuorovaikutusta sekä vuorovaikutuksen kehittämis- ja koulutustarpeita
- ymmärtää työyhteisön teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen kysymyksiä niin suhde-, ryhmä- kuin työyhteisötasollakin

- tuntee työelämän ja työyhteisön vuorovaikutuseettisiä kysymyksiä
- tuntee erilaisia kehittämis- ja konsultaatiotyön muotoja sekä vuorovaikutuskoulutuksen työtapoja
- osaa soveltaa puheviestinnän osaamista työyhteisöjen kehittämisessä.
Opiskelutapa: Kurssi tai ohjattua työskentelyä oman osaamisen kehittämiseksi.
Oheiskirjallisuus: Esim. Einarsen & al. (toim.), Bullying and emotional abuse in the workplace (2. painos); Frey (toim.), Facilitating group communication in context, Vol I ja II; Fritz & Omdahl (toim.), Problematic relationships in the workplace; Greene & Burleson (toim.), Handbook of communication and social interaction skills; Huotari, Hurme & Valkonen, Viestinnästä tietoon; Littlejohn & Foss, Theories of human communication (10. painos); Oetzel & Ting-Toomey (toim.), The SAGE Handbook of conflict communication. 

Arviointi: 0–5 

Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)

VIES010 Syventävä tutkimuskurssi 5 op

Tavoite: Syventyä viestinnän ja median tutkimusnäkökulmiin, tutkimusmenetelmiin ja tutkimusprosessiin sekä oppia arvioimaan niitä tieteenfilosofisista ja tutkimuseettisistä lähtökohdista.
Opiskelija
- osaa suhteuttaa erilaiset tutkimusmenetelmät tieteenfilosofiseen ja viestintäteoreettiseen taustaan
- osaa arvioida erilaisilla menetelmillä tuotetun tiedon luonnetta ja soveltuvuutta tietyn tutkimusongelman ratkaisemiseen
- osaa laatia tutkimusasetelman
- osaa argumentoida omia menetelmävalintoja
- osaa soveltaa ja arvioida viestintätieteissä käytettäviä aineistonkeruu- ja analyysitapoja
- sisäistää tutkimuseettiset periaatteet ja arvostaa niitä.
Opiskelutapa: Luennot, oheiskirjallisuus ja oppimistehtävät.
Kirjallisuus: Menetelmäpolkuja humanisteille -verkkomateriaali; Denzin & Lincoln (toim.), Handbook of qualitative research (2. painos); Frey, Botan & Kreps, Investigating communication (2. painos); Jensen, Handbook of media and communication research (2 painos); Saunders, Thornhill & Lewis, Research methods for business students (5. painos).
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)

PUHS371 Maisteriseminaari 4 op

Tavoite: Syventyä tieteelliseen ongelmanasetteluun sekä tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Opiskelija
- osaa laatia tutkimus- tai työsuunnitelman sekä perustella vakuuttavasti ratkaisujaan seminaarikeskustelussa
- osaa hahmottaa, käsitellä ja ratkaista tutkimusprosessiin liittyviä kysymyksiä
- osaa arvioida suunnitelmien teoreettisia ja menetelmällisiä lähtökohtia.
Opiskelutapa: Osallistuminen graduryhmän työskentelyyn.
Arviointi: hyväksytty
Suositus ajoituksesta: 4.–5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)

PUHS307 Pro gradu -tutkielma 40 op

Tavoite: Osoittaa tieteellisen ajattelun hallintaa puheviestinnällisen ongelman ratkaisemisessa.
Opiskelija
- syventää ja laajentaa tietämystään puheviestinnästä
- tuntee tutkielmansa aihepiirin, osaa analysoida ja kriittisesti arvioida siihen liittyvää tietoa ja tehdä perusteltuja johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuskirjallisuuden tai omien empiiristen havaintojensa perusteella
- hallitsee työskentelyprosessinsa ja saattaa sen valmiiksi
 hallitsee luovalle työlle ominaisia epävarmuuden tunteita
- syventää tiedonhallintataitojaan ja tieteellisen kirjoittamisen taitojaan
- hallitsee tutkimus- ja työmenetelmiä puheviestinnällisen ongelman ratkaisemisessa
- tuottaa uutta tietoa tai uusia sovelluksia puheviestinnän alalta.
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 4.–5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)

PUHS351 Työssä oppiminen 10 op

Tavoite: Soveltaa puheviestinnän osaamista viestinnän alan työtehtävissä.
Opiskelija
- osaa arvioida työelämävalmiuksiaan ja viestintäosaamistaan sekä
osaamistaan puheviestinnän asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä
- osaa havainnoida rooliaan työyhteisössä
- verkostoituu ja kehittää yhteyksiään työelämään
- pohtii uramahdollisuuksiaan ja -toiveitaan
- osaa arvioida, kehittää ja arvostaa valmiuksiaan ja asenteitaan
jatkuvaan oppimiseen.
Opiskelutapa: Oppimissuunnitelma, ohjattu työssäoppiminen sekä raportti.
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 4.–5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)

PUHS308 Asiantuntemuksen arviointi 3 op

Tavoite: Oppia kehittämään, arvioimaan ja arvostamaan omaa asiantuntijuutta.
Opiskelija
- osaa jäsentää ja arvioida opintojensa aikana kehittämäänsä puheviestinnän osaamista
- osaa laatia asiantuntijuusportfolion puheviestinnän osaamisestaan (näytekansion, verkkoportfolion tai digitaalisen dokumentin)
- osaa kuvata uratavoitteitaan ja keinojaan asiantuntemuksensa kartuttamiseksi tutkinnon suorittamisen jälkeen
- arvostaa omaa osaamistaan.
Opiskelutapa: Näyteportfolio.
Arviointi: 0–5
Suositus ajoituksesta: 4.–5. vuosi (maisteriopintojen opiskelijoille 2. vuosi)