15.08.2016

Kirjalista-sm

 

 

Kurssikirjallisuus / suomen kieli

OPS 2015–2017

 

Perusopinnot


 

SKIP004 Kohti suomen kielen opettajuutta

Virittäjä 115, numero 3 (3/2011, äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen teemanumero)

ja

Virittäjä 113, numero 3 (3/2009, suomi toisena kielenä -opetuksen teemanumero).

 

Lisäksi on tutustuttava joihinkin Äidinkielen opettajain liiton vuosikirjoihin sekä aikakauslehtiin Virke (Äidinkielen opettajain liitto) ja Sutina (Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistys). Tutustumisen pohjalta valitaan jokin suomen kielen opetuksen kannalta keskeinen teema, johon liittyviä artikkeleita kerätään näistä (ja tarvittaessa muistakin) lähteistä.

 

SKIP102 Näkökulmia suomen kieleen

ONIKKI-RANTAJÄÄSKÖ–SIIROINEN (toim.): Kieltä kohti.

 

SKIP005 Kohti suomen kielen asiantuntijuutta

Lähteet:

      • Hakulinen, Auli (ym.) 2009. Suomen kielen tulevaisuus. Kielipoliittinen toimintaohjelma s. 97–164. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 7. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk7/suomen_kielen_tulevaisuus_kotus_verkkojulkaisuja_7.pdf
        • Huom! Vain luvut 5 (Suomen kieli korkeakouluopinnoissa ja tieteen kielenä), 6 (Kieliteknologia ja suomen kieli) sekä 7 (Suomen kieli yritysmaailmassa).
      • Hiidenmaa, Pirjo 2000. Työ ja kieli. – Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa & Ulla Tiililä (toim.), Teksti työnä, virka kielenä s. 19–34. Helsinki: Gaudeamus.
      • Hyvärinen, Riitta 2001. Kustannustoimittaja – kirjailijan paras kaveri? Kielikello 3/2001. luettavissa myös verkossa: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1286
      • Luku- ja kirjoitustaito, kaikille välttämätön. – Kiittäen hyväksytty. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2008.
      • Kotilainen, Lari. Suomensuojelija. Blogi kielen pelastamiseen. www.suomensuojelija.fi
      • Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivut. www.kotus.fi
      • Laaksonen, Kaino 2003. Kielenhuoltajana Kelassa. Kielikello 4/2003.
      • luettavissa myös verkossa: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1463
      • Nuolijärvi, Pirkko 2010. Sosiolingvistin laboratorio ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. – Hanna Lappalainen, Marja-Leena Sorjonen & Maria Vilkuna (toim.), Kielellä on merkitystä. Näkökulmia kielipolitiikkaan s. 417–439. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
      • Ruohomäki, Katriina 2003. Uutiskirjoittamisen asiantuntijuus. – Merja Koskela & Nina Pilke (toim.), Kieli ja asiantuntijuus s. 37–55. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn vuosikirja nro 61. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA.
      • Vuolle, Jukka. Kustannustoimittaja. Ammattinetti-verkkosivustolla julkaistu haastattelu. http://www.ammattinetti.fi/haastattelut/detail/3/4/62_haastattelu

SKIP203 Äänteistä puheeksi

Oheiskirjallisuus:

    • Irja Alho & Anneli Kauppinen 2008: Käyttökielioppi. SKS.
    • Auli Hakulinen et al. 2005: Iso suomen kielioppi §1 - 39 (s. 37 - 69). SKS..
    • Hanna Lappalainen 2008: Vaihteleva kieli. - Tiina Onikki-Rantajääskö & Mari Siiroinen (toim.) Kieltä kohti s. 66 - 85. Otava.
    • Laila Lehikoinen 1994: Suomea ennen ja nyt. Suomen kielen kehitys ja vaihtelu s. 90 - 164. Finn Lectura.

 

SKIP204 Sanoista lauseiksi

Oheiskirjallisuus:

    • Irja Alho & Anneli Kauppinen 2008: Käyttökielioppi. SKS.
    • Auli Hakulinen et al. 2005: Iso suomen kielioppi §53 - 124, 155 - 166, 438 - 443, 864 - 1002 (s. 85 - 152, 179 - 188, 425 - 433, 827 - 952). SKS.
    • Auli Hakulinen 2008: Mitä kielioppi kertoo? - Tiina Onikki-Rantajääskö & Mari Siiroinen (toim.) Kieltä kohti s. 268 - 285. Otava.
    • Leila White 1993: Suomen kielioppia ulkomaalaisille. 3. korjattu painos.

 

    SKIP205 Merkitysten äärellä

     

      • Kuiri, Kaija 2012: Johdatus semantiikkaan. Helsinki: Finn Lectura. TAI Saeed, John I. 2003: Semantics (ei lukuja 9 - 10). 2nd edition. Malden, MA: Blackwell.
      • Kangasniemi, Heikki 1997: Sana, merkitys, maailma: katsaus leksikaalisen semantiikan perusteisiin. Helsinki: Finn Lectura.
      • Larjavaara, Martti 2007: Pragmasemantiikka  s. 399 - 426. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1077. Helsinki: SKS.
      • Nikula, Tarja 2000: Pragmaattinen näkökulma kieleen. - Sajavaara,Kari & A. Piirainen-Marsh (toim.): Kieli, diskurssi & yhteisö.  Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 2 s. 331- 358. Jyväskylän yliopiston soveltavan kielen tutkimuksen keskus.

     

       

        SKIP301 Tekstianalyysi (vain oheislukemistona)

         

          • Enkvist, Nils 1975. Tekstilingvistiikan perusteet
          • Kauppinen – Laurinen 1988. Tekstioppi
          • VISK

         

           

          SKIP305 Tekstinhuoltoa käytännössä

          Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin

          SKIP403 Kielipolitiikka ja maahanmuuton kielikysymykset

             

              • HAKULINEN - KALLIOKOSKI - KANKAANPÄÄ - KANNER - KOSKENNIEMI - LAITINEN - MAAMIES - NUOLIJÄRVI 2009: Suomen kielen tulevaisuus, Kielipoliittinen toimintaohjelma, s. 9–72. Saatavilla verkossa.
              • Jyväskylän yliopiston kielipolitiikka ja Jyväskylän yliopiston kielipolitiikan toimenpideohjelma. Saatavilla verkossa.
              • LATOMAA, S. 2007: Miten maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen -opinpolku varhaiskasvatuksesta työelämään. Teoksessa Pöyhönen, S. & Luukka, M-R. (toim.): Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, s. 317–368. Saatavilla verkossa.
              • LATOMAA, Sirkku & SUNI, Minna 2010: Toisen sukupolven kielelliset valinnat. Teoksessa Martikainen, Tuomas & Haikkola, Lotta (toim.): Maahanmuutto ja sukupolvet. Tietolipas 233. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, s. 151–174.
              • LATOMAA - PÖYHÖNEN - SUNI - TARNANEN 2013: Kielikysymykset muuttoliikkeessä. Teoksessa Martikainen, Tuomas, Saukkonen, Pasi & Säävälä, Minna (toim.) Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, s. 163–183.
              • LUUKKA, Minna-Riitta 2013: Kielitietoinen koulu ja monilukutaitoinen oppilas. Esitelmä Kielikampusseminaarissa 12.4.2013. Saatavilla verkossa.
              • OPETUSHALLITUS 2014: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, s. 86–93, 286–318. Saatavilla verkossa.
              • OPETUSHALLITUS 2012: Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012, s. 7–15. Saatavilla verkossa.
              • PÖYHÖNEN - TARNANEN - KYLLÖNEN - VEHVILÄINEN - RYNKÄNEN 2009: Kielikoulutus maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa. Tavoitteet, toteutus ja hallinnollinen yhteistyö. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, s. 9–29. Saatavilla verkossa.
              • TARNANEN - PÖYHÖNEN - LAPPALAINEN - HAAVISTO 2013. Osallisena Suomessa. Kokeiluhankkeiden satoa. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Esipuhe, s. 15–19, s. 309–324. Saatavilla verkossa.

             

             

             

            Aineopinnot

             

             

            SKIA215 Kielen kehitys

            Oheiskirjallisuus:

             

              • GRÜNTHAL, Riho – KALLIO, Petri (toim): A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 266.
              • HÄKKINEN, Jaakko 2009: Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. – Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 92. http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf
              • HÄKKINEN, Kaisa 1994: Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia. WSOY.
              • LEHIKOINEN, Laila - KIURU, Silva 2001: Kirjasuomen kehitys. 5. painos. Sivut 1-138.
              • LEHTINEN, Tapani 2007: Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen.  Sivut 1–58. Tietolipas 215. SKS.

             

               

              SKIA216 Kielioppien äärellä

              Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.

               

              SKIA303 Tekstintutkimus

              > kirjallisuus tarkemmin Korpissa

               

              SKIA305 Asiantuntijan tekstitaidot

               

                • Kortetjärvi, Sirkka, Kuronen Marja-Liisa ja Ollikainen Marja 2011. Yrityksen viestintä. 5.–7. painos tai uudempi

               

                 

                SKIA402 Nimistö

                 

                  • AINIALA, Terhi (toim.) 2005: Kaupungin nimet. Kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä. SKS.
                  • AINIALA, Terhi - SAARELMA, Minna - SJÖBLOM, Paula (toim.) 2008: Nimistöntutkimuksen perusteet. Tietolipas 221. SKS.
                  • NÄRHI, Eeva Maria 1996:  Suomalaista sukunimikäytäntöä. Sivut 1–123. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Edita.

                 

                   

                  SKIA602 Suomi toisena kielenä

                  Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin

                  SKIA609 Kielen omaksuminen

                   

                    • Teoksesta Kieli ja aivot (toim. Korpilahti, Aaltonen & Laine) s. 175 - 210. Pdf-tiedosto.
                    • Kauppinen, A. 1998.  Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto. Luku I/4 Konditionaalin omaksuminen puhekuvioissa, s. 77─95.
                    • Clark, H. H. 2014. How to talk with children. Teoksessa Arnon, Casillas, Kurumada & Esticarribias (toim.) Language in interaction. s.333 - 352. Pdf-tiedosto.
                    • Hassinen, S. 2005. Lapsesta kasvaa kaksikielinen, s. 9 - 118.
                    • Takkinen, R. (2000). Viittomakielen kehitys. Teoksessa E. Lonka & A.-M. Korpijaakko-Huuhka (toim.), Kuulon ja kielen kuntoutus – vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Helsinki: Palmenia, s. 51 – 74.

                   

                     

                    SKIA618 Kielen omaksumisesta osaamiseen

                    • Tolchinsky, L. 2004: The nature and scope of later language development. – R. A. Berman (toim.), Language development across childhood and adolescence, 233–248. Amsterdam: John Benjamins. (artikkeli on sähköisesti kirjastossa)

                    Lisäksi valinnaista kirjallisuutta (valikoiden n. 300 s.)

                      • Aro, T., Siiskonen, T., Ahonen, T. (toim.) 2007: Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. (osia)
                      • Arvonen, A., Katva, L. & A. Nurminen 2010: Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Jyväskylä: PS-kustannus. (osia)
                      • Blum-Kulka, S. 2004: The role of peer interaction in later pragmatic development. The case of speech representation. – R. Berman (toim.) Language development across childhood and adolescence, 191–210. Philadelphia, PA: John Benjamins. (n. 20 s.)
                      • Granqvist, K. & P. Rainò 2013 (toim.): Rapautuva kieli. Esipuhe (s. 7–10), Johdannoksi: Ensikielen attritiosta (s. 11–36) sekä Ikääntyminen ja kielen attritio puhuttua sekä viitottua kieltä käyttävillä (s. 208–231). Helsinki: SKS. (n. 40 s.)
                      • Hassinen, S. Simultaaninen kaksikielisyys. Läheiset sukukielet viro ja suomi rinnakkain, luvut 5 (s. 44–53) ja 7 (s.70–126). Oulu: Oulun yliopisto. (n. 65 s., luettavissa verkossa) http://herkules.oulu.fi/isbn951426648X/isbn951426648X.pdf
                      • Honko, M. 2013: Alakouluikäisten leksikaalinen tieto ja taito: toisen sukupolven suomi ja S1-verrokit. Tampere: Tampereen yliopisto. (osia, luettavissa verkossa) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9251-8
                      • de Houwer, A. 2009: An Introduction to Bilingual Development, 43–74.  Clevedon/Buffalo: Multilingual Matters. (n. 30 s.)
                      • de Houwer, A. 1990: The acquisition of two languages from birth: a Case Study, s. 1–115, 310–344. Cambridge: Cambridge University Press. (n. 150 s.)
                      • Latomaa, S. (toim.) 2007: Oma kieli kullan kallis: opas oman äidinkielen opetukseen, Oman äidinkielen opetuksen lähtökohtia s. 13–56 sekä Hyviä käytänteitä meillä ja muualla s.156–185. Helsinki: Opetushallitus. (n. 40 s. + 30 s., luettavissa verkossa) http://www.familiaclub.fi/duo_teemat_kieli_pdf.pdf
                      • Nieminen, L. & M. Suni 2009: Vuorovaikutus kompleksisuuden kasvualustana ensikielessä ja toisessa kielessä. – J. Kalliokoski, T. Nikko, S. Pyhäniemi & S. Shore (toim.), Puheen ja kirjoituksen moninaisuus - Variationsrikedom i tal och skrift - The Diversity of Speech and Writing. AFinLA:n vuosikirja 2009, s. 119–138. Jyväskylä: AFinLA. (n. 20 s.)
                      • Paukkunen, U.-M. Lauseiden virrassa, luvut 2 (s. 35–52), 6 (s. 101–128) ja 7 (s.129–148). Oulu: Oulun yliopisto. (n. 60 s., luettavissa verkossa) http://herkules.oulu.fi/isbn9789514295362/isbn9789514295362.pdf
                      • Routarinne, S. ja T. Uusi-Hallila 2008 (toim.): Nuoret kielikuvassa, s. 9–43, 290–310 ja 344–348. Helsinki: SKS. (n. 60 s.) (ellei suoriteta osana muita opintojaksoja)
                      • Rynkänen, T.a & Pöyhönen S. 2010: Eri-ikäisinä muuttaneet venäjänkieliset nuoret. Suhde kielen ylläpitämiseen, kielenoppimiseen ja integroitumiseen. – T. Martikainen & L. Haikkola (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet, s. 175–192. Helsinki: SKS. (n. 20 s.)
                      • Ullakonoja, R., Nieminen, L., Haapakangas, E.-L. Huhta, A. & J. C. Alderson 2012: Kaksikieliset oppilaat suomea ja venäjää kirjoittamassa: Minun rakkaus väri – valeasininen ja violetti. – L. Meriläinen, L. Kolehmainen & T. Nieminen (toim.), Monikielinen arki, AFinLAn vuosikirja, s. 113–134. Jyväskylä: AFinLA. (n. 20 s.)

                     

                    Syventävät opinnot

                     

                     

                    SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia

                    SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia, 5 op

                    Valitse seuraavista kielentutkimuksen alueista yksi:

                    1. Keskusteluntutkimus (vastuuhenkilö Minna Suni)
                    2. Lapsen kielenomaksuminen (vastuuhenkilö Minna Suni)
                    3. Toisen kielen oppimisen tutkimus (vastuuhenkilö Minna Suni)
                    4. Sosiolingvistinen tutkimus (vastuuhenkilö Jarmo Jantunen)
                    5. Tekstit ja diskurssit (vastuuhenkilö Anne Mäntynen)
                    6. Kirjoittaminen (vastuuhenkilö Anne Mäntynen)
                    7. Kieliopin ja sanaston tutkimus (vastuuhenkilö Jarmo Jantunen)
                    8. Korpustutkimus (vastuuhenkilö Jarmo Jantunen)

                    Kultakin edellä mainitulta tutkimusalueelta on valikoitu joukko väitöstutkimuksia. Valitse ensin alue ja sen jälkeen valikoimasta kaksi teosta luettavaksesi. Voit myös itse ehdottaa jotakin muuta väitöskirjaa, mikäli se teoreettisesti tai menetelmällisesti tukee paremmin omaa tutkielmaprosessiasi.

                    Tehtävänanto:

                    • Kirjoita noin 15–20 sivun mittainen essee, jossa analysoit tutkimuksia erityisesti teoreettiselta ja metodiselta kannalta, vertailet tutkimusten lähestymistapoja ja pohdit tutkimusten antia. Essee ei siis ole referaatti vaan pohdiskeleva, arvioiva ja kommentoiva teksti.
                    • Käytä lukiessasi ja kirjoittaessasi apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
                    • Selvitä tutkimusten lähtökohdat:
                      • Miten tutkimuksen aihepiiri on esitelty, miten tutkimus on motivoitu?
                      • Mihin tutkimussuuntaukseen, -alaan tai -koulukuntaan tutkimus liittyy?
                      • Mikä on tutkimusongelma? Miten se on rajattu? Kuinka onnistunut ja selkeä rajaus on?
                      • Mitkä ovat tutkimuksen tutkimuskysymykset? Miksi juuri näitä asioita tutkitaan?  Onko kysymykset muotoiltu selkeästi?
                    • Pohdi tutkimusten teoreettisia ja metodisia valintoja:
                      • Minkälaiset taustateoriat ja menetelmät tutkimuksiin on valittu ja miten valinnat on perusteltu?
                      • Mitkä ovat tutkimuksen peruskäsitteitä ja miten tutkija määrittelee ne?
                      • Millainen on tutkimuksen teoriatausta, miten sitä on rajattu, ja kuinka tutkija perustelee teoriavalintansa?
                      • Kuinka teoriaa kuljetetaan tutkimuksessa mukana: miten se yhdistyy menetelmien valintaan, aineiston analyysiin, tuloksista tehtyihin päätelmiin?
                      • Millainen aineisto on, miten sen valinta on perusteltu ja keruutapa esitelty?
                      • Millaisia menetelmiä on käytetty, onko menetelmävalinnat perusteltu?
                      • Onko menetelmät kuvattu täsmällisesti ja selkeästi?
                    • Miten valitut menetelmät sopivat yhteen tutkimuskysymyksien kanssa?
                      • Onko tutkija pohtinut työnsä eettisiä kysymyksiä?
                      • Mitkä ovat tutkimuksen keskeiset tulokset?
                    • Vastaako tutkija alussa asettamiinsa tutkimuskysymyksiin?
                    • Miten teoria, menetelmät ja tulokset yhdistetään tutkimuksen päätäntöosuudessa?
                    • Ottaako tutkija kantaa metodien ja teorian soveltuvuuteen? Pohtiiko hän muulla tavoin tutkimuksensa teoreettista tai metodista puolta?
                    • Arvioiko hän itse omaa tutkimustaan ja sen merkitystä – miten?
                    • Tuoko tutkimus jotakin uutta taustaksi valittuun teoriaan? Mihin tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää?  Mitä annettavaa tällä tutkimuksella oli sinulle?
                    • Mitä itse opit ja oivalsit?

                    Kysymykset on tarkoitettu lukemistasi ja kirjoittamistasi ohjaaviksi kysymyksiksi. Niitä ei siis ole tarkoitettu mekaanisesti vastattavaksi ja referoitavaksi.

                    Voit käyttää analyysissäsi apuna myös tutkimusmetodikirjallisuutta sekä humanistisen tiedekunnan Menetelmäpolkuja humanisteille -portaalia (https://webapps.jyu.fi/koppa/avoimet/hum/menetelmapolkuja)

                    Noudata esseessäsi oppiaineen esseenkirjoitusohjeita (https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/fennicum/opiskelijat/esseeohje) ja tutkielmanasetteluohjeita (https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/fennicum/opiskelu/tutkielman%20asetteluohje). Palauta työsi valitsemasi tutkimusalueen vastuuhenkilölle.

                     

                    Materiaalit

                    1. Keskusteluntutkimus

                    Vastuuhenkilö Minna Suni

                    Berg, Maarit 2003: Syytöksiä ja epäilyksiä. Toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Haakana, Markku 1999: Laughing matters. A conversation analytical study of laughter in doctor patient interaction. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

                    Halonen, Mia 2002: Kertominen terapian välineenä. Tutkimus vuorovaikutuksesta myllyhoidon ryhmäterapiassa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Korpela Eveliina 2007: Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla. Keskustelunanalyyttinen tutkimus lääkärin kysymyksistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Kurhila, Salla 2003: Co-constructing understanding in second language conversation. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

                    Lehtinen, Esa 2002: Raamatun puhuttelussa: teksti, kokemus ja vuorovaikutus adventistien raamatuntutkistelussa. Acta Universitatis Tamperensis 891. Tampere: Tampere University Press.
                    http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5462-6.pdf

                    Lehtimaja, Inkeri  2012: Puheen suuntia luokkahuoneessa. Oppilaat osallistujina yläkoulun suomi toisena kielenä -tunnilla. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen    kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28869

                    Lilja, Niina 2010 : Ongelmista oppimiseen: toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa. Jyväskylä studies in humanities 146. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4116-1

                    Nissi, Riikka  2010 : Totuuden jäljillä: tekstin tulkinta nuorten aikuisten raamattupiirikeskusteluissa. Jyväskylä studies in humanities 145. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4133-8

                    Routarinne, Sara 2003: Tytöt äänessä. Parenteesit ja nouseva sävelkulku kertojan vuorovaikutuskeinoina. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Seppänen, Eeva-Leena 1998: Läsnäolon pronominit: tämä, tuo, se ja hän viittaamassa keskustelun osallistujaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    *      *     *

                    2. Lapsen kielenomaksumisen tutkimus

                    Nieminen, Lea 2007: A complex case: a morphosyntactic approach to complexity in early child language. Jyväskylä Studies in Humanities 72. Jyväskylä: Jyväskylänyliopisto.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-2858-2

                    Paavola, Leila 2006. Maternal sensitive responsiveness, characteristics and relations to child early communicative and linguistic development. Acta Universitatis Ouluensis B 73. Oulu: Oulun yliopisto.

                    Torvelainen, Päivi 2007. Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio: puheen ymmärrettävyyden sekä sananmuotojen tavoittelun ja tuottamisen tarkastelu. Jyväskylä Studies in Humanities 73. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-2917-6

                    *    *    *

                    3. Toisen kielen oppimisen tutkimus

                    Honko, Mari 2014. Alakouluikäisten leksikaalinen tieto ja taito: toisen sukupolven suomi ja S1-verrokit. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1346. Tampere University Press.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9251-8  

                    Ivaska, Ilmari 2015: Edistyneen oppijan suomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti: avainrakenneanalyysi. Turku: Turun yliopisto.
                    http://www.doria.fi/handle/10024/113112

                    Kaivapalu, Annekatrin  2005: Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
                    https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/13439

                    Kajander, Mikko 2013: Suomen eksistentiaalilause toisen kielen oppimisen polulla. Jyväskylä studies in humanities 220. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
                    https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/42649

                    MUSTONEN, SANNA 2015. Käytössä kehittyvä kieli. Paikat ja tilat suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä. Jyväskylä Studies in Humanities 255. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6213-5

                    Seilonen, Marja 2013: Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa. Jyväskylä studies in humanities 197. Jyväskylän yliopisto.
                    https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40664

                    Spoelman, Marianne 2013: Prior linguistic knowledge matters. The use of the partitive case in Finnish learner language. Acta universitatis Ouluensis.
                    http://herkules.oulu.fi/isbn9789526201146/isbn9789526201146.pdf

                    Tammelin-Laine Taina 2014. Aletaan alusta. Luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset uutta kieltä oppimassa. Jyväskylä studies in humanities 240. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5997-5

                    Tilma, Corinne 2014.The dynamics of foreign versus second language development in Finnish writing. Jyväskylä Studies in Humanities 233. Jyväskylä: Jyväskylän Yliopisto.  
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5869-5

                     

                    4. Sosiolingvistinen tutkimus

                    Vastuuhenkilö Jarmo Harri Jantunen

                    Vaattovaara, Johanna 2009: Meän tapa puhua. Tornionlaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Kunnas, Niina 2007: Miten muuttuu runokylien kieli: Reaaliaikatutkimus jälkitavujen A-loppuisten vokaalijonojen variaatiosta vienalaismurteissa. Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 78. Oulun yliopisto: Oulu.
                    http://herkules.oulu.fi/isbn9789514284953/isbn9789514284953.pdf

                    Kurki, Tommi 2005: Yksilön ja ryhmän kielen reaaliaikainen muuttuminen. Kielenmuutosten seuraamisesta ja niiden tarkastelussa käytettävistä menetelmistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Lappalainen, Hanna 2004: Variaatio ja sen funktiot. Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    LEHTONEN, HEINI 2015: Tyylitellen: Nuorten kielelliset resurssit ja kielen sosiaalinen indeksisyys monietnisessä Helsingissä. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    http://hdl.handle.net/10138/155659

                    Mustanoja, Liisa  2011: Idiolekti ja sen muuttuminen. Reaaliaikatutkimus Tampereen puhekielestä. Acta Universitatis Tamperensis 1605. Tampere: Tampereen yliopisto.
                    http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-8417-9.pdf

                    Nupponen, Anne-Maria  2011: “Savon murre” savolaiskorvin. Kansa murteen havainnoijana. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 11. Joensuu: University of Eastern Finland 2011.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0354-9

                    *    *    *

                     

                    5. Tekstit ja diskurssit

                    Vastuuhenkilö Anne Mäntynen

                    Heikkilä, Elina 2006: Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Heikkinen, Vesa 1999: Ideologinen merkitys kriittisen tekstintutkimuksen teoriassa ja käytännössä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                     

                    Honkanen, Suvi 2012: Kielioppi ja tekstilaji. Direktiivin muotoilusta viraston ryhmäkirjeissä. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7731-9

                    Jokela, Hanna 2012: Nollapersoonalause suomessa ja virossa. Tutkimus kirjoitetun kielen aineistosta. Turun yliopiston julkaisuja C, 334. Turku: Turun yliopisto.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4912-0

                    Juvonen, Riitta 2014: Kirjoitelma ja tekijän ääni. Kehystämisen yhdyslauseet suomenkielisen ylioppilasaineen dialogisuuden hallinnassa. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0264-5

                    Karvonen, Pirjo 1995: Oppikirjateksti toimintana. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Kulkki-Nieminen, Auli  2010:  Selkoistettu uutinen. Lingvistinen analyysi selkotekstin erityispiirteistä. Acta Universitatis Tamperensis 1524. Tampere: Tampereen yliopisto.
                    http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-8093-5.pdf

                    Kuronen, Marja-Liisa 2004: Vakuutusehtotekstin uudistamisprosessi. Matkalla alamaisesta asiakkaaksi. Acta Universistatis Oekonomicae Helsingiensis. Helsinki School of Economics.

                    Makkonen-Craig, Henna 2005: Toimittajan läsnäolo sanomalehtitekstissä. Näkökulmia suomen kielen dialogisiin passiivilauseisiin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Mäntynen, Anne 2003: Miten kielestä kerrotaan. Kielijuttujen retoriikkaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Pallaskallio, Ritva 2013: Kertova tempus: finiittiverbin aikamuodon valinta suomenkielisissä katastrofiuutisteksteissä 1860−2004. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9203-9

                    Paso, Eija 2007 Työkyky merkitsee. Työkyvyn merkityksen ja maailman rakentuminen lehtiteksteissä. Acta Universitatis Ouluensis B 77. Oulu: Oulun yliopisto.
                    http://herkules.oulu.fi/isbn9789514283789/isbn9789514283789.pdf

                    Pälli, Pekka 2003: Ihmisryhmä diskurssissa ja diskurssina. Acta Universitatis Tamperensis. Tampere: Tampereen yliopisto.
                    http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5580-0.pdf

                    Saviniemi, Maija 2015: On noloa, jos ammattilaiset tekevät tökeröitä kielioppivirheitä. Toimitushenkilökunnan kielenhhuoltotiedot, -käytännöt ja -diskurssit. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 127. Oulu: Oulun yliopisto.
                    http://urn.fi/urn:isbn:9789526207773

                    Sääskilahti, Minna 2006: Vapise, kuningas Alkoholi. Alkoholivalistuksen tekstilaji ja sen muuttuminen vuosien 1755 ja 2001 välisenä aikana. Acta Universitatis Ouluensis B 70. Oulu: Oulun yliopisto.
                    http://herkules.oulu.fi/isbn9514280059/isbn9514280059.pdf

                    Tainio, Liisa 2001: Puhuvan naisen paikka. Sukupuoli kulttuurisena kategoriana kielenkäytössä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

                    Valtonen, Päivi  2012: Abiturientti uutistoimittajana Tekstilajin taju ja uutisen tuottaminen äidinkielen tekstitaidon kokeessa Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, 350: Turku.
                    http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/85117/AnnalesC350Valtonen.pdf?sequence=1

                    Virsu, Ville 2012: Sitouttamisretoriikka yritysviestinnässä. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, 331. Turku: Turun yliopisto.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4879-6

                    Visakko, Tomi 2015: Self-promotion as semiotic behavior. The mediation of personhood in light of Finnish online dating advertisements. Helsinki: Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies, University of Helsinki.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1399-3

                    Vuorijärvi, Aino  2013: Tekstilaji ja yhteisö Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön
                    diskussio tekstinä.
                    Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8928-2

                    *    *    *

                    6. Kirjoittaminen

                    Vastuuhenkilö Anne Mäntynen

                    Julkunen, Jorma 2002: Vieras ja oma teksti kohtaavat insinöörityössä. Mitä lähteiden käyttö osoittaa ammattikorkeakouluinsinöörin asiantuntijuudesta ja osaamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

                    Juvonen, Riitta 2014: Kirjoitelma ja tekijän ääni. Kehystämisen yhdyslauseet suomenkielisen ylioppilasaineen dialogisuuden hallinnassa. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0264-5

                    Komppa, Johanna 2012: Retorisen rakenteen teoria suomi toisena kielenä –ylioppilaskokeen kirjoitelman kokonaisrakenteen ja kappalejaon tarkastelussa. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/35619

                    Murtorinne, Annamari 2005: Tuskan hauskaa! Tavoitteena tiedostava kirjoittaminen – kirjoittamisprosessi peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Jyväskylä Studies in Humanities 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/13449

                    Mikkonen, Inka 2010: ”Olen sitä mieltä, että..”. Lukiolaisten yleisönosastotekstien rakenne ja argumentointi. Jyväskylä Studies in Humanities 135. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
                    https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/23021

                    Paukkunen, Ulla-Maaria  2011: Lauseiden virrassa. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset lauseiden tulkitsijoina. Acta universitatis Ouluensis B 97. Oulu: Oulun yliopisto.
                    http://herkules.oulu.fi/isbn9789514295362/isbn9789514295362.pdf

                    Ranta, Tuula 2008: Kirjoittamisprosessi teksteinä. Tekstilingvistinen näkökulma abiturienttien tekstintuottamismenettelyihin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, no 50, Joensuu.
                    http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/ranta_kirjoittamisprosessi/ranta.pdf

                    Svinhufvud, Kimmo 2013: Opinnäytteen kirjoittaminen vuorovaikutuksena: Keskustelunanalyyttinen tutkimus graduseminaarien ja gradunohjaustapaamisten vuorovaikutuksesta. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9314-2

                    Valtonen, Päivi  2012: Abiturientti uutistoimittajana Tekstilajin taju ja uutisen tuottaminen äidinkielen tekstitaidon kokeessa Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, 350: Turku.
                    http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/85117/AnnalesC350Valtonen.pdf?sequence=1

                    *    *    *

                     

                     

                    7. Kieliopin ja sanaston tutkimus

                    Vastuuhenkilö Jarmo Harri Jantunen

                    Heinonen, Tarja 2013: Idiomien leksikaalinen kuvaus kielenkäytön ja vaihtelun näkökulmasta. Yleinen kielitiede, Helsingin yliopisto. Helsinki: Helsingin yliopisto.
                    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37918/heinonen_vaitoskirja.pdf?sequence=1

                    Jääskeläinen, Anni 2013: Todisteena äänen kuva. Suomen kielen imitatiivikonstruktiot. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39287/todistee.pdf?sequence=1

                    Pekkarinen, Heli 2011: Monikasvoinen TAVA-partisiippi. Tutkimus suomen TAVA-partisiipin käyttökonteksteista ja verbiliittojen kieliopillistumisesta. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
                    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26322/monikasv.pdf?sequence=1

                    Päiviö, Pia-Maria 2007: Suomen kielen asti ja saakka. Terminatiivisten partikkelien synonymia, merkitys, käyttö ja kehitys sekä asema kieliopissa. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja. Turku: Turun yliopisto.

                    Räsänen, Matti 2010: Päivä päivältä enemmän ja enemmän. Suomen toistokonstruktioita. Helsinki: Yliopistopaino.
                    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19663/paivapai.pdf?sequence=2

                    Tyysteri, Laura 2015: Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan. Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus. Turun yliopisto.
                    http://www.doria.fi/handle/10024/113113

                    Viinikainen, Taru 2010: Taipuuko ”akrobaatti Aleksandra”? Nimikekonstruktio ja nimikkeen taipuminen lehtikielessä 1900-luvulta 2000-luvulle. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology 1. Joensuu: Yliopistopaino.
                    http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0003-6/urn_isbn_978-952-61-0003-6.pdf

                    Västi, Katja 2012: Verbittömät tapahtumanilmaukset. Suunnannäyttäjinä LÄHDE- ja KOHDE-konstruktio. Acta Universitatis Ouluensis. Series B, Humaniora 107. Oulun yliopisto.
                    http://herkules.oulu.fi/isbn9789526200248/isbn9789526200248.pdf

                    *    *    *

                     

                     

                    8. Korpustutkimus

                    Vastuuhenkilö Jarmo Harri Jantunen

                     

                    Arppe, Antti  2008.  Univariate, bivariate, and multivariate methods in corpus-based lexicography – a study of synonymy. Department of General Linguistics, publications no. 44. University of Helsinki.
                    http://www.ling.helsinki.fi/~aarppe/Publications/Arppe_Dissertation_Final_Print. pdf

                    Heinonen, Tarja 2013: Idiomien leksikaalinen kuvaus kielenkäytön ja vaihtelun näkökulmasta. Yleinen kielitiede, Helsingin yliopisto. Helsinki: Helsingin yliopisto.
                    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37918/heinonen_vaitoskirja.pdf?sequence=1

                    Ivaska, Ilmari 2015: Edistyneen oppijan suomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti: avainrakenneanalyysi. Turun yliopisto.
                    http://www.doria.fi/handle/10024/113112

                    Kajander, Mikko 2013: Suomen eksistentiaalilause toisen kielen oppimisen polulla. Jyväskylä studies in humanities 220. Jyväskylän yliopisto.
                    https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/42649

                    Kemppanen, Hannu 2008: Avainsanoja ja ideologiaa: käännettyjen ja ei-käännettyjen historiatekstien korpuslingvistinen analyysi. Joensuu: Joensuun yliopisto

                    Seilonen, Marja 2013: Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa. Jyväskylä studies in humanities 197. Jyväskylän yliopisto.
                    https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40664

                    Spoelman, Marianne 2013: Prior linguistic knowledge matters. The use of the partitive case in Finnish learner language. Acta universitatis Ouluensis.
                    http://herkules.oulu.fi/isbn9789526201146/isbn9789526201146.pdf

                     

                    SKIS203 Kielen normit ja normittaminen

                      • Cameron, Deborah 1996: Verbal hygiene
                      • Thomas, George 1991: Linguistic purism
                      • Hiidenmaa, Pirjo: Suomen kieli – who cares?
                      • Sajavaara, Kielen ohjailu (artikkeli teoksessa Kieli, diskurssi ja yhteisö, toim. Kari Sajavaara ja Arja Piirainen-Marsh)

                     

                    SKIS213 Kielen rakenteen erityiskysymyksiä

                      • Alho & Kauppinen 2008: Käyttökielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
                      • Hakulinen & al., Iso suomen kielioppi 2004: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.
                      • Hakulinen–Karlsson 1979: Nykysuomen lauseoppia.Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. (myös muita painoksia).
                      • Ikola, Lauseenvastikeoppia.Tietolipas 76. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1974.
                      • Karlsson, F., Yleinen kielitiede. Yliopistopaino / Helsinki University Press. Uudistettu laitos 1998.

                     

                    SKIS304 Teksti- ja diskurssianalyysi

                    Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin

                    SKIS305 Institutionaaliset diskurssit

                    Valittavana joko tekstintutkimukseen (A) tai keskusteluntutkimukseen (B) liittyvää kirjallisuutta.

                    A) Heikkinen, Vesa (toim.) 2002: Virkapukuinen kieli ja yksi seuraavista: Heikkinen, Vesa – Hiidenmaa, Pirjo – Tiililä, Ulla 2001: Teksti työnä, virka kielenä; Kankaanpää, Salli 2006: Hallinnon lehdistötiedotteiden kieli; Tiililä, Ulla 2007: Tekstit viraston työssä.

                    B) Tainio, Liisa (toim.) 1997: Keskustelunanalyysin perusteet ja yksi seuraavista: Kajanne, Milla 2001: Kansalaiset kysyjinä; Nuolijärvi, Pirkko – Tiittula, Liisa 2000: Televisiokeskustelun näyttämöllä; Tainio, Liisa (toim.) 2007: Vuorovaikutusta luokkahuoneessa.

                    Itseopiskelutehtävät

                    Vastuuhenkilö: Anne Mäntynen

                     

                    Valitse kohta A tai B.

                    A) Institutionaaliset tekstit

                    Kirjoita Vesa Heikkisen toimittaman Virkapukuinen kieli -kirjan ja yhden a-kohdasta valitsemasi kirjan luettuasi pohdiskeleva essee (noin 15 sivua), jossa käsittelet hallintoa ja virastojen toimintaa tekstikäytänteiden näkökulmasta. Esittele ja pohdiskele esseessäsi esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

                    • hallinnollisten tekstien yhteiskunnallinen merkitys
                    • hallinto institutionaalisena toimintana (osallistujat, roolit, tekstien merkitys ja asema hallinnossa ja virastojen työssä ja virkamiehen arjessa)
                    • hallinnolliset tekstit viestinnällisenä toimintana (tavoite, osallistujat, odotukset, ristiriidat)
                    • hallinnon kieli ja tekstit (ominaispiirteitä, ihanteita, normeja, odotuksia...)
                    • virkakieli ja tekstinhuolto (tavoitteita, periaatteita, pulmia)
                    • virkakielen ja tekstien kehittäminen (Mitä itse ajattelet tästä? Kuka, missä, miten, kenelle, miksi?)

                    Voit halutessasi ottaa mukaan myös itse valitsemiasi näkökulmia. Otsikoi itse ja käytä tarpeen mukaan väliotsikoita. Anna esimerkkejä tutkituista piirteistä tai tutkimusten tuloksista, käytä normaaliin tapaan lähdemerkintöjä. Älä vain referoi ja esittele, muista oma pohdiskelu ja arviointi. Yleisiä ohjeita esseen kirjoittamiseen löydät osoitteesta https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/fennicum/opiskelu/opinnaytetyot/esseeohje. Noudata myös oppiaineen tutkielmanasetteluohjeita (https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/fennicum/opiskelu/tutkielman%20asetteluohje).

                    Tee sen jälkeen sovellustehtävänä analyysi. Valitse jokin näkökulma, menetelmä tai analyysitapa kirjoissa esiteltyjen joukosta. Valitse itse pieni tehtävän aiheeseen liittyvä teksti tai tekstejä (asiakirjoista, kirjeistä, lomakkeista, tiedotteista, virastojen verkkosivuilta...). Analysoi aineistoasi, esittele tuloksesi ja pohdiskele havaintojasi. Liitä analysoimasi teksti tai näyte siitä raporttiisi. Tuotoksen pituudesta on vaikea antaa ohjetta, koska se riippuu siitä, kuinka pitkiä esimerkkikatkelmia analyysisi edellyttää. Analyysin esittely vienee noin 10–12 sivua.

                    Kirjoita loppuun lyhyt oppimiskommentti, jossa kerrot, miten työskentelit, mitä opit tästä tehtävästä, mitä se sai sinut ajattelemaan/ihmettelemään/pohtimaan/kummeksumaan/ oivaltamaan...

                    Sovi tehtävän palauttamisaikataulusta sähköpostitse. Palauta essee ja analyysi liitteineen tekstitiedostona (esimerkkitekstit voi skannata) Anne Mäntyselle lähettämällä ne Urkund-tarkistukseen osoitteeseen anne.k.mantynen.jyu@analyysi.urkund.fi. Lue ennen palautusta Urkund-tarkistusta koskeva sopimus osoitteessa https://www.jyu.fi/itp/plagiaatintunnistus/how-to/urkundsopimus

                     

                    B) Keskusteluntutkimus

                    B-kohdan tehtävä koostuu kahdesta osasta: institutionaalista vuorovaikutusta käsittelevästä esseestä ja analyysitehtävästä. Essee kannattaa tehdä ensin, koska sen kirjoittamisen myötä tutustut niihin näkökulmiin ja käsitteisiin, joita tarvitset analyysitehtävässä.

                    Kirjoita Keskustelunanalyysin perusteet -kirjan ja yhden b-kohdasta valitsemasi kirjan perusteella essee (noin 10 sivua), jossa pohdit ainakin seuraavia kysymyksiä:

                    • Mitä institutionaalinen vuorovaikutus tarkoittaa? Mikä tekee puhetilanteesta institutionaalisen?
                    • Miten institutionaalisuus näkyy puheessa? (Konkretisoi, anna esimerkkejä!)
                    • Millaisia erityispiirteitä institutionaalisista vuorovaikutustilanteista yleensä on löydettävissä verrattuna arkikeskusteluihin?
                    • Millaisia erityisiä institutionaalisuuden piirteitä on löydettävissä niissä vuorovaikutustilanteissa, joita lukemasi kirja käsittelee (luokkahuonevuorovaikutuksessa tai televisiokeskustelutilanteessa)?

                    Yleisiä ohjeita esseen kirjoittamiseen löydät osoitteesta
                    https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/fennicum/opiskelu/opinnaytetyot/esseeohje

                    Noudata myös oppiaineen tutkielmanasetteluohjeita (https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/fennicum/opiskelu/tutkielman%20asetteluohje).

                    Tee sen jälkeen sovellustehtävänä analyysi. Valitse Keskustelunanalyysin perusteet -kirjan luvuissa esitellyistä vuorovaikutuksen jäsennyksen muodoista yksi, jonka toteutumista analysoit vuorovaikutusaineistossa. Aineiston (= videotiedoston sekä litteraatin) saat Anne Mäntyseltä. Sovi aineiston hakemisesta sähköpostitse. Analyysissa on tavoitteena eritellä sitä, miten valittu jäsennyksen muoto toteutuu analysoitavassa institutionaalisessa vuorovaikutustilanteessa (luokkahuone- tai televisiokeskustelu) ja millaiset kielen ja vuorovaikutuksen piirteet siinä mahdollisesti rakentavat institutionaalisuutta.

                    Kirjoita loppuun lyhyt oppimiskommentti, jossa kerrot, miten työskentelit, mitä opit tästä tehtävästä, mitä se sai sinut ajattelemaan/ihmettelemään/pohtimaan/kummeksumaan/ oivaltamaan...

                    Sovi tehtävän palauttamisaikataulusta sähköpostitse. Palauta essee ja analyysi liitteineen tekstitiedostona (esimerkkitekstit voi skannata) Anne Mäntyselle lähettämällä ne Urkund-tarkistukseen osoitteeseen anne.k.mantynen.jyu@analyysi.urkund.fi. Lue ennen palautusta Urkund-tarkistusta koskeva sopimus osoitteessa https://www.jyu.fi/itp/plagiaatintunnistus/how-to/urkundsopimus

                     

                     

                     

                    SKIS308 Kieliasiantuntija työssä

                      • Kortetjärvi, Sirkka, Kuronen Marja-Liisa ja Ollikainen Marja 2011. Yrityksen viestintä. 5. – 7. painos tai uudempi.

                     

                    SKIS408 Kieli työelämässä

                    Johansson, Marjut, Nuolijärvi, Pirkko & Pyykkö, Riitta 2011: Kieli työssä. Asiantuntijatyön kielelliset käytännöt SKS:n toimituksia 1311. Helsinki: SKS.

                    JA

                    Suni, Minna (toim.) 2011. Suomi toisena kielenä työelämässä (teemanumero). Puhe ja kieli 4. Saatavilla verkossa http://ojs.tsv.fi/index.php/pk/issue/view/724

                    JA

                    Angouri, Jo & Marra, Meredith (Eds.) 2011. Constructing identities at work. New York: Palgrave Macmillan.

                    TAI

                    Belfiore, Mary, Defoe, Tracy A., Folinsbee, Sue, Hunter, Judy & Jackson, Nancy S.  2004. Reading work. Literacies in the new workplace. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum.

                    TAI

                    Duchêne, Alexandre, Moyer, Melissa & Roberts, Celia 2013: Language, migration and social inequalities: A critical sociolinguistic perspective on institutions and work.

                     

                    SKIS409 Etymologia ja sanaston kehittäminen 5 op

                      • AIKIO, Ante 2014: Studies in Uralic Etymology II: Finnic Etymologies. Linguistica Uralica 1/2014. Sivut 1–19. http://www.ceeol.com/aspx/issuedetails.aspx?issueid=7ff5f011-8197-4d0f-a11c-8f91433503cb
                      • HÄKKINEN, Kaisa 2006: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117. SKS.
                      • HÄKKINEN, Kaisa 1994: Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia. Sivut 407–494. WSOY.
                      • KOIVISTO, Vesa 2013: Suomen sanojen rakenne. SKS.
                      • KOLEHMAINEN, Taru 2014: Kielenhuollon juurilla. Suomen kielen ohjailun historiaa. SKS.
                      • SAARINEN, Sirkka — SIITONEN, Kirsti — VAITTINEN, Tanja 2010 (toim.): Sanoista kirjakieliin. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 259. http://www.sgr.fi/sust/sust259/sust259.html

                     

                    SKIS803 Tekstitaitojen opetus ja oppiminen

                        • Barton, David 2007: Literacy. An introduction to the ecology of written language (Second edition)

                    tai

                        • Street, Brian V. – Lefstein, Adam 2007: Literacy. An advanced resource book

                    ja yksi seuraavista

                        • Cope, Bill – Kalantzis, Mary – New London Group 2000: Multiliteracies. Literacy learning and the design of social futures
                        • Kress, Gunther 2003: Literacy in the new media age
                        • Lankshear, Colin 1997: Changing literacies
                        • Lankshear, Colin – Knobel, Michele 2011: New literacies. Everyday practices and social learning (3rd edition)
                        • Millard, Elaine 1997: Differently literate. Boys, girls, and the schooling of literacy
                        • Moss, Gemma 2007: Literacy and gender. Researching texts, contexts and readers.