06.06.2016

SKIS904 Työssäoppiminen aineenopettajaksi opiskeleville

Osaamistavoitteet: Työssäoppimisen suoritettuaan opiskelija osaa

  • käyttää oman alansa tietoja ja taitoja työssään
  • kuvata ja arvioida omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan
  • pohtia, millaisia ammatillisia valmiuksia työelämässä tarvitaan
  • hyödyntää palautetta ja arvioida sen avulla valmiuksiaan
  • arvioida ja pohtia opintojaan asiantuntijatehtävien vaatimusten kannalta.

Mahdollisia työtehtäviä ovat esimerkiksi

  • laitoksen tutkimusprojektissa työskentely
  • työskentely jossain alan tutkimuslaitoksessa (esimerkiksi Kotus, Solki)
  • kielentarkastustehtävät (esimerkiksi opinnäytetyöt, tietokirjat, oppikirjat, muut julkaisut)
  • laajahkon tekstin kääntäminen suomeksi
  • viestinten tai firmojen tekstien kielen huoltaminen
  • suomen kielen, viestinnän tai kirjoittamisen opetustehtävät muualla kuin perusasteella ja lukiossa (esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, kansalais- ja työväenopistoissa, kansanopistoissa, yliopistojen kielikeskuksissa tai ulkomaisissa oppilaitoksissa)
  • perusopintovaiheen suomen kielen opiskelijoiden harjoitusryhmien ohjaaminen
  • suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomaisissa yliopistoissa tai muissa opetuspisteissä
  • suomea toisena kielenä käyttävän (esimerkiksi maahanmuuttajan, vaihto-opiskelijan tai viittomakielisen) opiskelijan opinnäytetyön kirjoittamisen ohjaus ja kielentarkastus
  • kieliasiantuntijana tai -kouluttajana toimiminen jossain työyhteisössä
  • työskentely mediassa, esimerkiksi lehtijuttujen kirjoittaminen sanomalehtiin ja nettisivustoille
  • jonkin opintojen ulkopuolisen artikkelin tai kirjan kirjoittaminen.

Tähän opintojaksoon ei voi käyttää pedagogisten opintojen opetusharjoittelua eikä muitakaan perusasteella tai lukiossa tehtyjä sijaisuuksia tai viranhoitoja.

Työtehtävästä sovitaan etukäteen opintojakson vastuuhenkilön yliopistonlehtori Sari Sulkusen kanssa, ja toiminnasta kirjoitetaan raportti. Harjoittelusopimusta varten laaditaan Korppiin harjoittelusopimus, jonka opiskelija, opintojakson vastuuhenkilö ja harjoittelupaikkaa edustava henkilö täyttävät.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty (raportin pohjalta). Raportti liitteineen (työtodistus skannattuna ja mahdolliset työnäytteet) palautetaan sähköisenä opintojaksosta vastaavalle henkilölle mielellään viimeistään kahden kuukauden kuluessa työtehtävien päättymisestä. Raportin voi liittää myöhemmin myös maisterinportfolioon (KLSY012).

Harjoittelupaikan hankkiminen: Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan. Laitoksen tiedossa olevista paikoista tiedotetaan opiskelijoiden sähköpostilistassa tai kurssien yhteydessä. Opintosuorituksen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko työ palkallista vai palkatonta.

Opintojakson laajuus: Työharjoittelun laajuus on 5 opintopistettä. Kun kyseessä on opetustyö, johon ohjaava opettaja ei anna valmiita oppimateriaaleja ja tuntisuunnitelmia, yksi opetustunti valmisteluineen ja raportointeineen vastaa enintään neljää työtuntia, joten työharjoitteluun tarvitaan vähintään 40 tuntia opetusta. Jos harjoittelija saa materiaalit ja tuntisuunnitelmat valmiina, opetusta on oltava 70 tuntia. Palkallisena korkeakouluharjoitteluna suoritetuista työtehtävistä kertyy tavallisesti 2 op / kuukausi. Muuntyyppisissä työtehtävissä yhden kuukauden harjoittelusta (n. 135 työtuntia) saa 5 op. Satunnaisista työtunneista kannattaa pitää tuntilistaa.

Harjoittelun voi suorittaa myös 2–5 osassa. Nämä viedään rekisteriin työmäärää vastaavina kokonaisuuksina.

Raportti: Eri työtehtävistä tulee erilaisia raportteja. Joka tapauksessa on tärkeää tehdä muistiinpanoja raporttia varten koko harjoittelun ajan, jotta pystyy kuvaamaan eri vaiheita. Raportin laajuus riippuu työtehtävistä, mutta jonkinlaisena miniminä voi pitää viittä sivua. Raportti kannattaa kirjoittaa valmiiksi heti, kun työtehtävä on loppunut, ja se on toimitettava opintojakson vastuuhenkilölle kuukauden kuluessa harjoittelun päättymisestä.

Raportissa kuvataan alkuun (soveltaen)

  • työpaikka ja työyhteisö, työn ajankohta ja kesto
  • omat työtehtävät.

Sitten arvioidaan (soveltaen)

  • toteutuivatko omat odotukset ja tavoitteet työssä oppimisen suhteen  (vrt. sopimus)?
  • mitä kielellisiä ja kielentutkimuksellisia tietoja tai taitoja työtehtävissä tarvittiin?
  • mitä sivuaineopintojen tai vapaa-ajan toiminnan kautta saatua osaamista työtehtävissä tarvittiin?
  • miten hyvin opinnot valmensivat työtehtäviin?
  • mitä uutta opit työtehtävissäsi?
  • millaista palautetta sait ja kuinka hyödynsit sitä?
  • mitä opit itsestäsi työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä?
  • missä suhteessa nykyisissä tiedoissa tai taidoissa olisi vielä kehittämistä?
  • muuttiko työssä oppiminen omia suunnitelmia tai näkemyksiä kieliasiantuntijuudesta, tulevista työtehtävistä ja ammatista?
  • miten ohjaus työtehtäviin oli järjestetty? Oliko se riittävää?

Raportin liitteenä voi olla esimerkiksi osa kielenhuollon kohteena ollutta tekstiä ja sen korjattu versio, harjoittelun yhteydessä laadittua oppimateriaalia tms. työnäytteitä. Siinä voi myös esittää parannusehdotuksia, jotka koskevat työharjoittelun järjestämistä. Raportissa pääpainon on oltava oman oppimisen ja kehittymisen analyysissä. Työn kuvaus toimii vain sen taustana.