23.08.2007

2 Suomen kielen opettaminen

AALTO, EIJA 1990.
Suomen kielen oppimateriaaleja ulkomaalaisille. Suomen Silta 5, 39.

 

AALTO, EIJA (toim.) 1991.
Suomea vieraana kielenä. Oppimateriaalien kommentoitu bibliografia. Korkeakoulujen kielikeskuksen tiedotteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

 

AALTO, EIJA 1992.
Developing teacher training for teachers of Finnish as a second language: some problems, ideas and principles. Kielikeskusuutisia 10, 12–14.

 

AALTO, EIJA 1994.
Alussa on sana – systemaattisuutta sanaston opettamiseen. Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 93–117.

 

AALTO, EIJA 1994.
Oppijan säännöt ja sanat – kommunikaation kulmakivi (johdantoartikkeli). Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 9–22.

 

AALTO, EIJA 1997.
Oppimateriaalien muuttuvat oppimiskäsitykset. Teoksessa Raanamo, Anna-Maija & Tuomikoski, Paula (toim.) Kielisillan rakentajat. Katsaus ulkomaanlehtori- ja kielikurssitoimintaan ja toiminnan arviointi. Helsinki: Opetusministeriö. 46–51.

 

AALTO, EIJA 1998.
Sanoista tekoihin sanaston opetuksessa. Teoksessa Rekola, Nina & Korpela, Helena (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 47–53.

 

AALTO, EIJA & LATOMAA, SIRKKU & SUNI, MINNA 1997.
Suomi toisena ja vieraana kielenä – tutkittua ja keskusteltua. Virittäjä 4/1997, 530–561.

 

AALTO, EIJA & MARTIN, MAISA 1993.
Suomen kielen tasokoe. Mikä? Missä? Miksi? ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 1, 18.

 

AHO, EIJA 2004.
Prosodian asema toisen ja vieraan kielen opetuksessa. Teoksessa Straszer, B & Brown, A., Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 9–46.

 

AHO, PIRJO 2005.
Suomi toisena kielenä -alkuopetuksessa käytettyjen oppikirjojen sanasto, kieliopilliset muodot ja kieliopillisten muotojen oppimisjärjestys. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopiston  suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos / suomen kieli.

 

AHONEN, LILI 1993.
Kääntämisen asema perusopetuksessa. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 167–176.

 

AHONEN, LILI 1993.
Sanaston asemasta vieraan kielen opetuksessa. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 41–50.

 

AHONEN, LILI 1995.
Liksom, Tuuri – suomalainen todellisuus Amsterdamissa. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 53–63.

 

ALATALO, SUSANNA 2005.
Wienin yliopiston suomen kielen opiskelijoiden oppimismotivaatio.
Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli. Elektroninen aineisto.

 

ALBRECHT, WOLFGANG 1992.
Bikulturelle Ausbildung: Finnisch-Unterricht in Deutschland. Veröffentlichungen des Weiterbildungszentrums der Universität Oulu. Oulu: Universität Oulu.

 

ARTIGAL, JOSEP MARIA & LAURÉN, CHRISTER 1992.
Immersion programmes in Catalonia and Finland. A comparative analysis of the motives for the establishment. Rassegna Italiana di Linguistica Applicata 3, 16–169.

 

AUROLA, HELJÄ 2004.
Monikulttuurinen peruskouluopetus Darmstadtissa ja Helsingissä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos.

 

AUTERE-KESTI, ANNI 1996.
Kuvaus eräiden suomi vieraana kielenä -oppikirjojen dialogeista. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.

 

AUTERE-KESTI, ANNI – TAPOLA, SARI 1994.
Mitä kaurahiutaleet on arabiaksi? Virke 4, 8–10.

 

BERECZKI, GÁBOR 1983.
Budapestin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos. Teoksessa Korhonen, M. & Virtaranta, P. (toim.) Ulkomaanlehtorit Unkarissa. Castrenianumin toimitteita 25. Vammala. 118–121.

 

BERGMAN, PIRKKO 1995.
Toisen kielen oppiminen – teoreettista pohjaa. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 12–21.

 

BJÖRKLUND, SIV 1994.
Integrating Content and Language in Immersion Teaching n Some Observations of the Linguistic Outcome. Teoksessa Laurén, Chr. (ed.). Evaluating European Immersion Programs. From Catalonia to Finland. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia No 185. Linguistics 27. Vaasa. 175–183.

 

BJÖRKLUND, SIV 1997.
Immersion in Finland in the 1990s. A state of development and expansion. Immersion Education: International Perspectives. The Cambridge Applied Linguistics Series. Eds. R. K. Johnson & M. Swain. Cambridge University Press. 85–101.

 

BLOMFELT, LEIF & HOLMBERG, MAGNUS 1992.
Finskundervisningen i årskurs 6: det aktiva och passiva ordförrådet i den modersmålsinriktade finskundervisningen i åk 6 – en kvantitativ analys hos två- språkiga elever. Pro gradu avhandling. Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

 

BRANCH, HANNELE 1987.
Suomen kieltä ja kulttuuria Lontoon yliopistossa. Kieliposti 1, 23–26.

 

BRANCH, HANNELE 1993.
Kielentuntemusta Lontoon yliopistossa suomea opiskeleville. Virittäjä 97(3), 470–472.

 

BRANCH, HANNELE 1993.
Sanavartalon käytöstä suomen opetuksessa. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 51–62.

 

BRANCH, HANNELE 1996.
Progression roolista suomen oppikurssin suunnittelussa. Teoksessa Hahmo, Sirkka-Liisa & Nikkilä, Osmo (toim.), Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista, 11–23. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.

 

BRUNELL, VIKING 1977.
Finskundervisning och elevheterogenitet. Skolprestationer i finska: årskurs 9 i försöksgrundskolorna läsåret 1972–1973 i relation till några struktur-, process- och attitydvariabler. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 275. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

 

BRUNELL, VIKING 1988
Kring språktillägnandets ekologi. Sammanfattning av sex studier kring skolprestation i modersmålet och finska i den finlandssvenska grundskolan. Pedagogiska forskningsinstitutet. Publikationsserie A, Forskning, 13. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

 

BUCHHOLZ, EVA 1996.
Vieraan ymmärtäminen – kaunokirjallisuuden käyttö opetusmateriaalina. Teoksessa Hahmo, Sirkka-Liisa & Nikkilä, Osmo (toim.), Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista, 51–60. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 

BUSS, MARTINA 1995.
Kielikylpy on osa kansainvälisyyskasvatusta. Yhteistyön yliopisto 24, 7–8.

 

BUSS, MARTINA & LAURÉN, CHRISTER (eds.) 1995.
Immersion and bilingual education in Europe. Posters presented at the Second European conference on immersion in Vaasa/Vasa, Autumn 1994. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 4. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

BUSS, MARTINA & LAURÉN, CHRISTER (eds.) 1995.
Language immersion: Teaching and second language acquisition. From Canada to Europe. Proceedings of the University of Vaasa. Research papers. Tutkimuksia No 192. Linguistics 30. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

BUSS, MARTINA & LAURÉN, CHRISTER (eds.) 1995.
Immersion and Bilingual Education in Europe. Posters presented at the Second European Conference on Immersion in Vaasa/Vasa, Autumn 1994. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 4.

 

CEDERHOLM, PER-ERIK 1995.
Suomalaisen kaunokirjallisuuden 3000 sivun kuilu. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 41–45.

 

DIECK, PAMELA & KONARSKA, ELIZA 1992.
Finnish is different but not difficult. Universitas Helsingiensis 22, 34–39.

 

DUFVA, HANNELE & MUIKKU-WERNER, PIRKKO & AALTO, EIJA 1993.
Mämmin ja makkaran maa. Kulttuuritietoa meille ja muille. Kielikeskusmateriaalia 105. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Korkeakoulujen kielikeskus.

 

ESKELINEN-LEPPÄNEN, PIRJO 1994.
Lapsuuden kieli herää käyttöön! Inkeriläiset opiskelevat suomea Virossa. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 2, 9–10.

 

FLINT, AILI 1980.
Semantic structure in the Finnish lexicon: verbs of possibility and sufficiency. SKS:n toimituksia 360. Savonlinna: SKS.

 

FLINT, AILI 1982.
Suomen kielen lehtorina New Yorkissa. Teoksessa Honko, L., Heikkilä, P., Halila, A., Lappalainen, J-P., Laurila, A. & Vento, U. (toim.) Suomalainen vuosikirja 82. Pieksämäki: SKS. 142–148.

 

FLINT, AILI 1993.
Suomen sanaston sisäisestä idiomaattisuudesta. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 76–86.

 

FLINT, AILI 1995.
Piparkakkupoika ja poltettu oranssi – dramaattisesta luennasta luoviksi puhujiksi. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 111–118.

 

FORSMAN-SVENSSON, PIRKKO 1991.
Puoli vuosisataa suomen opetusta Indianan yliopistossa. Kieliposti 3, 30–34.

 

FORSMAN-SVENSSON, PIRKKO 1994.
Subjektiko aina substantiivipredikatiivin sijanvaihtelun takana? Virittäjä 98(4), 610–615.

 

FROMM, HANS 1982.
Finnische Grammatik. Heidelberg: Carl Winter Univesitätsverlag.

 

GEBER, ERIK 1972.
Valet mellan partitiv- och akkusativobjekt i jakande sats i nufinskan. Lingvistisk behandling som grund för didaktisk tillämpning. Pro gradu avhandling. Åbo Akademi, Finska institutionen.

 

GEBER, ERIK 1982.
Suomenruotsalaisten koulujen suomen kielen ("finskan") opetuksen ongelmia. Teoksessa Karlsson, F. (toim.) Suomi vieraana kielenä. Juva: WSOY. 115–138.

 

GEBER, ERIK 1993.
Suomen lauseopin didaktiikkaa. Teoksessa Aalto, E. & Suni, M. (toim.) Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 71–86.

 

GEBER, ERIK 1995.
Joitakin solmukohtia kielen rakenteiden opetuksessa. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 43–48.

 

GEBER, ERIK 1995.
Käsitteistä, aihepiireistä ja opetuksen eheyttämisestä. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 76–90.

 

GEBER, ERIK 1995.
Suomi lähtökielten näkökulmasta. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 56–69.

 

GEBER, ERIK (toim.) 1996.
Suomen kielen kontrastiivinen opas. Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino.

 

GEBER, ERIK 1998.
Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe. Teoksessa Rekola, Nina & Korpela, Helena (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 26–34.

 

GEBER, ERIK 2003.
Suomi toisena kielenä ylioppilastutkinnossa. Teoksessa Nissilä, L.& Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 161–178.

 

GEBER, ERIK 2003.
Suomi toisena kielenä opetussuunnitelmissa. Teoksessa Nissilä, L.& Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 179–190.

 

GEBER, ERIK & SINKO, PIRJO 1996.
Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe. Virke 5, 54–55.

 

GEBER, ERIK 2003.
Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe. Kommentoituja kirjoitelmia. Ylioppilasaineita. Helsinki : Äidinkielen opettajain liitto. 163-170.

 

GRANDELL, CITHA & HOVI, NINA & KASKELA-NORTAMO, BRITT & MÅRD, KARITA & YOUNG, TINA (red.) 1995.
Metoder och material som stöder språkanvändningen i språkbad. Arbetssätt och undervisningsmetoder i språkbad. Kompendium 1. Vasa: Vasa universitet, Fortbildningscentralen.

 

GRANDELL, CITHA & HOVI, NINA & KASKELA-NORTAMO, BRITT & MÅRD, KARITA & YOUNG, TINA (red.) 1995
Temaundervisning och stationer i språkbad.
Arbetssätt och undervisningsmetoder i språkbad. Kompendium 2. Vasa: Vasa universitet, Fortbildningscentralen.

 

GROUNDSTROEM, AXEL 1996.
Wunschvorstellungen zu einem Wörterbuch des Finnischen als Fremdsprache. Teoksessa Martin, M. & Muikku-Werner, P. (eds.) Finnish and Estonian – new target languages. Proceedings of the Fenno-Ugric Languages as Second and Foreign Languages Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Centre for Applied Language Studies. 54–64.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1994.
Dags att ompröva undervisningen i finska. Tempus 7, 28–29.

 

HAAPAKOSKI, AIRA 1994.
Sosiodraamaa maahanmuuttajakoulutuksessa. ULPU: Ulkomaalais-opettajien puheenvuoroja 2, 32–33.

 

HAAPAKOSKI, AIRA 1995.
Eväitä reppuun – kokonaisvaltaista oppimista sosiodraaman avulla. Teoksessa Saarinen, M. & Parviainen, U. (toim.) Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. 62–72.

 

HAAPALA, JOHANNA P. H. 2003.
Anteeksi, voisitteko puhua hitaasti vai Ole sinä hiljaa, mies? Kohteliaisuus suomi toisena kielenä -oppikirjojen dialogien direktiiveissä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

HAAPAMÄKI, REETTA 1996.
Suomi toisena kielenä Pukinmäen yläasteella. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 25–26.

 

HAAPAMÄKI, REETTA & KUUKKA, KATRI 1996.
Maahanmuuttajat helsinkiläisessä peruskoulussa. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 15–20.

 

HAAPARANTA, ANJA 1994.
Suomen kielen verbien opetuksen ongelmia. Teoksessa Specimina Fennica Tomus V. Colloquia Contrastiva Tomus II. Szombathely: Berszenyi Dániel Tanárképz F iskola. 17–26.

 

HAHMO, SIRKKA-LIISA 1993.
Mietteitä sanaston opettamisesta. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 13–26.

 

HAHMO, SIRKKA-LIISA – NIKKILÄ, OSMO (toim.) 1996.
Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 656. Vaasa: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura/Helsinki.

 

HAKANEN, AIMO – SIITONEN, KIRSTI 2005.
Seitsemän veljestä suomalaisuuden peilinä. Teoksessa Niitemaa, Timo (toim.). Hiidenkiveltä. Näkökulmia Aleksis Kiveen.
Turku: Turun Aleksis Kivi Kerho. 69-87.

 

HAKULINEN, AULI 1990.
Suomi kansainvälisenä kielenä. Yliopisto 16, 16.

 

HAUHIA-NAGY, ULLA 1983.
Yliopistojen ulkopuolella tapahtuvasta suomen kielen opiskelusta Unkarissa. Teoksessa Korhonen, M. & Virtaranta, P. (toim.) Ulkomaanlehtorit Unkarissa. Castrenianumin toimitteita 25. Vammala. 36–40.

 

HEIKKILÄ, HELI & REIMAN, NINA 2004.
Kommunikatiivisuuden jatkumo arvioinnissa – kielitaitokäsityksistä puheenymmärtämistehtävien sisältöön. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

HEIKKILÄ, SATU 1998.
Viestinnän kompastuskiviä kulttuurien kohdatessa. Teoksessa Rekola, Nina & Korpela, Helena (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 7–10.

 

HERAJÄRVI, SINIKKA 1996.
Tromssa, maailman pohjoisin yliopisto. Virke 5, 22–23.

 

HINTIKKA, ANNA-MAIJA 1993.
Ääntäminen – kielen opetuksen punainen lanka. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 1, 12–13.

 

HINTIKKA, ANNA-MAIJA 1994.
Suomea paperille. Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 163–174.

 

HINTIKKA, ANNA-MAIJA – HÄMÄLÄINEN, EILA 1994.
Suomea ulkomaalaisen suuhun. Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 137–161.

 

HINTIKKA, IRMELI 1997.
Kesäkurssitoimintaa 60-luvulta lähtien. Teoksessa Raanamo, Anna-Maija & Tuomikoski, Paula (toim.) Kielisillan rakentajat. Katsaus ulkomaanlehtori- ja kielikurssitoimintaan ja toiminnan arviointi. Helsinki: Opetusministeriö. 212–219.

 

HOLM, ALESSANDRO 1999.
Translatiivin ja essiivin predikoivat funktiot skandinaavin silmin. Teoksessa Martin, M. & Voionmaa, K. (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 103–115.

 

HOLMAN, EUGENE 1988.
Finnmorf: a computerized reference tool for students of Finnish morphology. Computers and Humanities 22, 165–172.

 

HUOTILAINEN, TAIJA 2002.
Oppikirja kielenkäytön opastajana: verbimoduksen käyttöyhteyksien esittely viidessä suomi toisena/vieraana kielenä -oppikirjassa. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopiston suomen kielen laitos.

 

HUURREKORPI, KIRSTI 2003.
Yhteistoiminnallinen oppiminen monikulttuurisessa ryhmässä. Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos.

 

HYTÖNEN, PÄIVI 1997.
Merkityksistä kielen kategorioiden ja tekstien konstruointiin. Virittäjä 4/1997, 590–593. (Miten S2-tiedoista on hyötyä äidinkielen opetukselle.)

 

HÄMÄLÄINEN, EILA 1982.
Suomen opettaminen vieraana kielenä: kokemuksia ja ongelmia. Teoksessa Karlsson, F. (toim.) Suomi vieraana kielenä. Juva: WSOY. 147–161. (Ks. myös Virittäjä 84(4), 349–370.)

 

HÄMÄLÄINEN, EILA 1987.
Suomi vieraana kielenä: oppikirjan laatijan ajatuksia. Teoksessa Hirvonen, P. (toim.) Language and learning materials. AFinLA:n vuosikirja 1987. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 44. Joensuu: AFinLA. 165–172.

 

HÄMÄLÄINEN, EILA 1993.
Näin syntyy predikatiiveja. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 2, 8–9.

 

HÄMÄLÄINEN, EILA 1994.
Partitiivia pitkin ja poikin – suomenoppijan partitiiviongelmia. Teoksessa Suni, M. & Aalto, E (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 23–36.

 

HÄMÄLÄINEN, EILA 1996.
Miten opettaa kielioppia kielioppiin tottumattomille? Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki: Edita.

 

HÄMÄLÄINEN, EILA 1996.
"Sitä oli mielenkiintoinen asiaa". Subjektin, objektin ja predikatiivin opettamisesta. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki: Edita. 28–35.

 

HÄNNIKÄINEN, SARA 1997.
Suomen avulla ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Virittäjä 4/1997, 599–601.

 

IKONEN, KRISTIINA (toim.) 1994.
Oppimateriaaliluettelo maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen peruskouluissa ja lukioissa. Opetushallituksen julkaisusarjat. Raporttisarja 24/1994. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

 

IKONEN, KRISTIINA 1995.
Suomi toisena kielenä -opetuksen kehykset. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 7–11.

 

ILMASTI, LOTTA 2006.
Ruotsinsuomen ominaispiirteitä. Näkökulmana mahdollisten paluumuuttajien kielellinen sopeutuminen ja sen tukeminen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

INGO, RUNE 2000.
Suomen kieli vieraan silmin. Vaasan yliopiston käännösteorian ja ammattikielten tutkijaryhmän julkaisut nro. 26. Vaasa: Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitos.

 

JAKAB, LÁSZLÓ 1983.
Unkarin ja suomen fraseologiaa oppimassa (Unkarilais-suomalaisesta sanakirjasta). Teoksessa Korhonen, M. & Virtaranta, P. (toim.) Ulkomaanlehtorit Unkarissa. Castrenianumin toimitteita 25. Vammala. 61–67.

 

JAUHIAINEN, NIINA – LUOSTARINEN, SIRPA 2004.
Maahanmuuttajaoppilaan opettamisen rikkaus ja raskaus. Perusopetuksen 1.-6.-luokan luokanopettajien kokemuksia maahanmuuttajaoppilaiden opettamisesta yleisopetuksen luokassa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Elektroninen aineisto

http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/v04/G0000490.pdf

 

JOKINEN, MAIJALIISA 1992.
Pragmaatikon ajatuksia kielenopetuksesta. Teoksessa Koski, M. (toim.) Kontrastiivista kielentutkimusta II. Fennistica 10. Turku: Åbo Akademi. 7–19.

 

JOKINEN, MAIJALIISA 1995.
Kaanon kuin kanuuna – eli suomalaisen kirjallisuuden opettamisesta ulkomailla. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 34–40.

 

JÄPPINEN, TUULA 1994.
Suullisen kielitaidon aktivointiharjoituksia aikuisille. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Sujuvammin suomea: materiaalia suomi vieraana kielenä -opetukseen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 9. Vantaa: Helsingin yliopisto. 17–27.

 

JÄRVENPÄÄ, MAIJA & SIITONEN, KIRSTI (toim.) 2002.
Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja 4. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

JÄRVINEN, SARI 1999.
Sanojen selittämisestä suomi toisena kielenä -oppitunneilla Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

JÖNSSON-KORHOLA, HANNELE 1992.
Finnish as a foreign language/second language: Teacher training. Kielikeskusuutisia 9, 8–13.

 

JÖNSSON-KORHOLA, HANNELE 1996.
Monisteesta mäkkiin – opitaan ääntämään suomea suomeksi. Teoksessa Hahmo, Sirkka-Liisa & Nikkilä, Osmo (toim.), Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista, 33–39. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.

 

KAINULAINEN, MAIJA 1981.
Suomen kielen opetuksesta ulkomaalaisille. Siirtolaisuus-Migration 1, 15–22.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 1999.
Monikko kontekstissa ja kontekstivapaana. Teoksessa Martin, M. & Voionmaa, K. (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 116–128.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 1999.
Suomen nominien monikon opettaminen virolaisissa kouluissa. Teoksessa Pietilä, P. & Salo, O-P. (toim.) Multiple Languages – Multiple Perspectives. AFinLAn vuosikirja 1999. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 57. Jyväskylä: AFinLA. 155–159.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI 1992.
Suomi vieraana kielenä: opetusmenetelmistä ja kieliopin opetuksesta. Teoksessa Nordens språk i Baltikum. Nordisk språksekretariats rapporter 18. Oslo: Nordisk språksekretariat. 95–103.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI 1995.
Suomi toisena ja vieraana kielenä -tutkimus etsii muotoaan. Korkeakoulutieto 3, 82–86.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI 1996.
Kielentutkijan näkökulma kulttuurienväliseen kommunikaatioon. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki: Edita. 73–92.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI 2000.
Monikielinen Suomi ja suomen kielen tutkimus. Virittäjä 104(1), 71–76.


KALLIOKOSKI, JYRKI 2006.
Tekstilajin taju ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa Mäntynen, Anne, Shore, Susanna ja Solin, Anna (toim.). Genre – Tekstilaji. Tietolipas 213. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 

KÁLMÁN, BÉLA 1983.
Fennougristiikan opetuksesta Debrecenin yliopistossa. Teoksessa Korhonen, M. & Virtaranta, P. (toim.) Ulkomaanlehtorit Unkarissa. Castrenianumin toimitteita 25. Vammala. 126–129.

 

KARANKO, MARJATTA 1994.
Peruskouluikäisten pakolaislasten ja turvapaikan hakijoiden koulutus. Teoksessa Talvitie, U. & Rekola, N. (toim.) Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 9–11.

 

KARANKO, MARJATTA & KORPELA, HELENA 1995.
Suomen kielen opetus valmistavassa opetuksessa. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 22–31.

 

KARANKO, MARJATTA & TALVITIE, ULLA 1995.
Oppimateriaalien käytöstä. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 100–103.

 

KARJALAINEN, MERJA & ZAMAN-ZADEH, MINNA 1996.
"I wonder who made this exercise". Suomen oppimista tietokoneen avulla. Teoksessa Sulkala, Helena & Zaman-Zadeh, Minna (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 221–232.

 

KARLSSON, FRED 1976.
En kurs i finska på lingvistisk grund. Teoksessa Sigurd, B. & af Trampe, P. (red.) Lingvistik och språkpedagogik. Stockholm: Stockholms universitet, Institutionen för lingvistik.17–32.

 

KARLSSON, FRED 1976.
Finskans struktur. Lund: Liber Läromedel.

 

KARLSSON, FRED 1982.
Kieliteorian relevanssi suomen kielen opetukselle. Teoksessa Karlsson, F. (toim.) Suomi vieraana kielenä. Juva: WSOY. 89–114.

 

KARLSSON, FRED 1982.
Suomen peruskielioppi. Pieksämäki: SKS. (Teos on ilmestynyt myös englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ruotsiksi, saksaksi ja vietnamiksi.)

 

KARLSSON, GÖRAN 1978.
Finsk formlära. Borgå: Söderström & Co.

 

KARLSSON, LENA 1988.
Suomen imperatiivin opettamisesta. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

KARLSSON, MARJA-LIISA 1993.
Miksei ne opi? ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 1, 5.

 

KARLSSON, TIMO & NIELSEN, SINIKKA 1995.
Kirjallisuudenopetuksen isännät ja rengit. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 46–52.

 

KARPPINEN, KAISA 1996.
Suomi toisena ja vieraana kielenä -oppikirjojen dialogien kuvausta. Teoksessa Sulkala, Helena & Zaman-Zadeh, Minna (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 210–220.

 

KARVONEN, DANIEL 1994.
Vaikeita sijamuotoja suomen kielen ajanilmauksissa. Virittäjä 98(3), 453–457.

 

KATAJISTO, KIRSI 2000.
Opetatko objektia vai objektin? Objekti suomi toisena kielenä -oppikirjoissa ja -ylioppilaskokeen kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

KERAVUORI, KYLLIKKI 1991.
Suomi vieraana kielenä opetuksen näkökulmasta. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 10, 58–65.

 

KESTI, KAISA 2005.
MA-infinitiivi viidessä S2-oppikirjassa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

KOITTO, ANNA-KAISA & VAARALA, HEIDI 1997.
"But I love Asphalt!" – kokemuksia UKANin kesäkursseista. Anna-Maija Raanamo & Paula Tuomikoski (toim.), Kielisillan rakentajat. Helsinki: Oy Edita Ab. 82–90.

 

KOIVISTO, RISTO 1993.
Tehdään käännösharjoituksia, harjoitellaan kääntämistä. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 155–166.

 

KOKKONEN, KAISA 2007.
Leksikaaliset kommunikaatiostrategiat valmistavan luokan oppitunneilla. Pro gradu -työ. Oulun yliopiston suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos.

 

KOKKO-ZALCMAN, ANNA 1995.
Keskiajan Ranskan Farce ja Sotie Tampereen teatterimontussa. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 123–127.

 

KOPONEN, EINO 1988.
Suomen kieli oppiaineena Moskovan yliopistossa. Kieliposti 1, 13–14.

 

KORHONEN, NINA 1990.
Missä kantimissa suomen kielen opiskelu on Petroskoissa? (Maria Mullosen haastattelu.) Yliopisto 25, 3.

 

KORPELA, HELENA 1996.
Suomi toisena kielenä peruskoulun opetussuunnitelmassa. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 9–14.

 

KORPINEN, EMILIA 2006.
Suomi toisena kielenä -opettajan opetuspuheen koodinvaihto: kieliopillinen ja tilanteinen tarkastelu. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

KOSONEN-FANTAPIÉ, ANJA 1995.
Impivaara suomalaisen todellisuuden peilinä. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 72–88.

 

KOTKANSALO, PIRJO 1995.
Vieraskielinen lapsi päivähoidossa. Teoksessa Takkinen, R. & Haapanen, M-L. (toim.) Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Yliopistopaino. 53–62.

 

KOUKKARI-ANTTONEN, ULLA – VAARALA, HEIDI – YLÖNEN, TIINA 2005.
Aikuisten maahanmuuttajien luki-opettamisen haasteita. Tempus 7.

 

KOURI, MARJUT 1994.
Elaborointikokeilu. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Sujuvammin suomea: materiaalia suomi vieraana kielenä -opetukseen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 9. Vantaa: Helsingin yliopisto. 7–16.

 

KRISTIANSEN, IRENE 1996.
Tehokkaita oppimisstrategioita kognitiivisen psykologian tutkimustuloksiin pohjautuen. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki: Edita. 93–122.

 

KURKELA, ANNA 1994.
Yksilöllisen opetussuunnitelman kartoitus. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Sujuvammin suomea: materiaalia suomi vieraana kielenä -opetukseen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 9. Vantaa: Helsingin yliopisto. 65–82.

 

KURKELA, ANNA 1996.
Suomi toisena kielenä lukiossa. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 27–32.

 

KURKI, LOTTA 2002.
Anke Michlerin teettämän kyselyn vuorovaikutustilanteiden analyysi. Teoksessa Järvenpää, M. & Siitonen, K. (toim.), Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja 4. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos. 42–49.

 

KURKI, L. – MICHLER, A. – SIITONEN, K. 2002.
Monivalintakysely Anke Michlerin esittämistä vuorovaikutustilanteista. Teoksessa Järvenpää, M. & Siitonen, K. (toim.), Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja 4. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos. 50–56.

 

KUUKKA, KATRI 1995.
Suomen opetus etenee: vuorovaikutusta ja sanaston kartuttamista. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 35–36.

 

KUUKKA, KATRI 1996.
Maahanmuuttajat ala-asteella. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 21–24.

 

KUUKKA, KATRI – HAAPAMÄKI, REETTA 1994.
Maahanmuuttajaopetuksen oppimateriaaleista. Virke 4, 25–27.

 

KUUKKA, KATRI – TALVITIE, ULLA 1995.
Uusi maahanmuuttajaoppilas yleisopetuksessa. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 32–34.

 

KYYKKÄ, TANJA 2001.
Puhekielen eri muodot suomi toisena kielenä -opetuksessa. Opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä kielen variaatiosta ja opetuksesta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, suomen kielen ja laitos. 92 s.

 

KÄKÖNEN, SINI 1999.
Pakolaisena Suomeen tulleiden maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen suunnittelu: maahanmuuttajaopetuksessa työskentelevien opettajien käsityksiä työstään ja sen suunnittelusta. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

LAAJO-SZAKOWSKA, LEENA 1993.
Teitittelystä ja sinuttelusta. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 177–181.

 

LAAKKONEN, TUULA 1995.
Laimennetut enkelit – rakkausviihde ja suomalainen todellisuus. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 94–107.

 

LAINE, RAUNO 1993.
Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opettaminen. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 2, 6–7.

 

LAIHONEN, PETTERI 2000.
Kokemuksia puhesuomen opettamisesta. Debrecen: Folia Uralica Debreceniensia 7. 49-66.

 

LAITALA, MAIJA 1995.
Tiedon hankinnasta ja välittämisestä sekä kirjallisesta työskentelystä. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 71–75.

 

LAKÓ, GYÖRGY 1983.
110 vuotta fennougristiikan opetusta Budapestin yliopistossa. Teoksessa Korhonen, M. & Virtaranta, P. (toim.) Ulkomaanlehtorit Unkarissa. Castrenianumin toimitteita 25. Vammala. 122–125.

 

LAMUSUO, SIRKKA 1994.
"Opettaja, mikä ero kuukautiset – kuu?" Virke 4, 15–17.

 

LARJAVAARA, MATTI 2001.
Tämä, tuo vai se? Kielikello 4/2001, 17–22.

 

LATOMAA, SIRKKU 1993.
Finska och svenska som andraspråk i Finland: utbildning, forskning och forskningsbehov. Teoksessa Golden, A. & Hvenekilde, A. (red.) Rapport fra det andre forskersymposiet om Nordens språk som andrespråk i Oslo den 19.–20. mars 1993. Oslo: Universitetet i Oslo, Institutt for lingvistiske fag. 42–61.

 

LATOMAA, SIRKKU 1993.
Mitä hyötyä on oppijoiden kielitaustan tuntemisesta? Teoksessa Aalto, E. & Suni, M. (toim.) Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 9–31.

 

LATOMAA, SIRKKU 1993.
Opettajat ja tutkijat: miten lyödä viisaat päämme yhteen? ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 1, 19.

 

LATOMAA, SIRKKU 1994.
Suomi toisena ja vieraana kielenä: opetusalan kehityslinjoja ja tulevaisuudennäkymiä. Teoksessa Pool, R. & Valge, J. (toim.) Emakeel ja teised keeled 8.–10. oktoober 1993. Ettekanded. Tartu: Tartu ülikool. 63–77.

 

LATOMAA, SIRKKU 1995.
On bilingualism and education of language minority children in Finland. FINLANCE Volume XVI, 5–18.

 

LATOMAA, SIRKKU 1995.
Suomi toisena kielenä: näkökulmia opetukseen ja oppimiseen. Teoksessa Hannesdóttir, A. H. (red.) Nordens språk i Östeuropa – Pohjoismaiden kielet Itä-Euroopassa. Nordisk språksekretariats rapporter 21. Oslo: Nordisk språksekretariat. 80–94.

 

LATOMAA, SIRKKU 1996.
Finnish as a second and foreign language: perspectives on teaching and research. Teoksessa Martin, M. & Muikku-Werner, P. (eds.) Finnish and Estonian – new target languages. Proceedings of the Fenno-Ugric Languages as Second and Foreign Languages Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Centre for Applied Language Studies. 10–30.

 

LATOMAA, SIRKKU 1996.
Finnish as a second language – What, how and why? Teoksessa Huss, L. (red.), Många vägar till tvåspråkighet, 111–113. Uppsala Multiethnic papers 38. Uppsala University. Centre for Multiethnic Research. Uppsala.

 

LATOMAA, SIRKKU 1997.
Lisää oopiumia muunkielisille! Aikalainen 2/1997, 16.

 

LATOMAA, SIRKKU 2003.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja oikeus kahteen kieleen. Teoksessa Nissilä, L.& Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 11–32.

 

LATOMAA, SIRKKU – TUOMELA, VELI 1993.
Ulkomaalaisopetuksen haasteet suomen kielen yliopisto-opinnoille. Virittäjä 98(3), 467–468.

 

LATOMAA, SIRKKU – TARNANEN, MIRJA 2003.
Suomi toisena kielenä -opetuksesta ja -arvioinnista. Virke 3, 20-22.      

 

LAUKKANEN, ESA 1994.
Kielistudion mahdollisuudet maahanmuuttajakoulutuksessa. Teoksessa Miettinen, R., Laukkanen, E., Mämmi, E. & Oristo, I. (toim.) Opiskelijana maahanmuuttaja. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun selvityksiä ja puheenvuoroja 2. Jyväskylä: Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. 67–96.

 

LAURANTO, YRJÖ 1994.
Sisä- ja ulkopaikallissijat – onko perinteinen opettamisjärjestys perusteltu? Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 37–61.

 

LAURANTO, YRJÖ 1995.
Normi, rekisteri ja S2-opetus. Virittäjä 99(2), 261–263.

 

LAURANTO, YRJÖ – PARVIAINEN, AIRA & RAINÓ, PÄIVI 1993.
Morfologiaa vai fraaseja vai molempia? Onko vain yksi tapa opettaa suomea? Kieliposti 4, 38–40.

 

LAURANTO, YRJÖ 1998.
Yhteinen kieli, korrekti kielinäkökulma puhutun suomen opetuksessa. Teoksessa Rekola, N. & Korpela, H. (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 54–61.

 

LAURÉN, CHRISTER 1991.
A two-phase-didactics for school. Journal of Multilingual and Multicultural Development 12 (1 & 2), 67–72.

 

LAURÉN, CHRISTER (toim.) 1991.
Kielen käyttö mielekkääksi: kielikylpymenetelmä. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 1/1991. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

LAURÉN, CHRISTER (red./ed.) 1992.
En modell för språk i daghem och skola Språkbadsdidaktik i Canada, Katalonien och Finland. Language Acquisition at Kindergarten and School Immersion Didactics in Canada, Catalonia and Finland. Publ. 2/1992. Vasa: Vasa universitet, Fortbildningscentralen.

 

LAURÉN CHRISTER 1992.
Språkbadsskolan i olika språkmiljöer. I: Laurén Christer (red./ed.). En modell för språk i daghem och skola Språkbadsdidaktik i Canada, Katalonien och Finland. Language Acquisition at Kindergarten and School Immersion Didactics in Canada, Catalonia and Finland, 13n22. Vasa universitet. Fortbildningscentralen. Publ. 2/1992.

 

LAURÉN, CHRISTER 1993.
Kaikille päiväkotilapsille kolme kieltä. Teoksessa Ojala, M. (toim.) Suomalaista varhaiskasvatustutkimusta. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. 231–238.

 

LAURÉN, CHRISTER 1993.
Språkbadsprojektets kontext. Yhteistyön yliopisto 22, 59–67.

 

LAURÉN, CHRISTER (ed.) 1994.
Evaluating European immersion programs. From Catalonia to Finland. Tutkimuksia No 185. Linguistics 27. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

LAURÉN, CHRISTER (toim.) 1994.
Kielikylpy: Kahden kielen kautta monikielisyyteen. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 7/1994. Vaasa: Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

 

LAURÉN, CHRISTER 1994.
Sprachbad oder Immersion – eine kanadische (Neu-)Erfindung. Teoksessa Koschat, F. & Wagner, G. (Hrsg.) Bilinguale Schulen. Lernen in zwei Sprachen. Wien: Monika Goodenough-Hofmann. 23–29.

 

LAURÉN, CHRISTER 1995.
Svenskt språkbad i Finland. Nordisk Kontakt 12, 79–80.

 

LAURÉN, CHRISTER 1995.
Cultural and Anthropological Aspects of Immersion. In: Buss, Martina & Christer Laurén (eds) (1995). Language Immersion: Teaching and Second Language Acquisition. From Canada to Europe, 21n26. Proceedings of the University of Vaasa. Research papers. Tutkimuksia No 192. Linguistics 30. Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasa.

 

LAURÉN, CHRISTER & LAURÉN, ULLA & VESTERBACKA, SIV 1991.
Testing at an immersion school. Evaluación de la segunda lengua en un programa de immersión. Teoksessa Siguan, M. (coord.) Ensenanza en dos lenguas. Barcelona: Horsori. 195–200.

 

LAURÉN, CHRISTER & VESTERBACKA, SIV 1989.
Lärare och forskare i symbios i språkbadsskolan. Tempus 5, 19–21.

 

LAURÉN, CHRISTER & VESTERBACKA, SIV 1990.
An immersion programme in Finland: Some aspects of kindergarten didactics and language. Teoksessa Nelde, P. (ed.) Language attitudes and language conflict. Plurilingua IX. Bonn: Dummlers Verlag. 195–202.

 

LAURÉN, CHRISTER & VESTERBACKA, SIV 1990.
Vaasan kielikylpykoulu. VAKKI 14. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

LAURÉN, ULLA 1984.
Barn från tvåspråkiga hem: från socio- och psykolingvistisk teori till pedagogisk praxis. Institut vid finlandssvensk samhällsforskning vid Åbo Akademi. Forskningsrapporter 1/84. Åbo: Åbo Akademi.

 

LAVIKKALA, PÄIVI 1994.
Peruskoulun yläasteen aktivointijakso. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Sujuvammin suomea: materiaalia suomi vieraana kielenä -opetukseen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 9. Vantaa: Helsingin yliopisto. 37–45.

 

LAVONEN, PÄIVI 2006.
Sananselittäminen historian valmistavan kurssin oppitunneilla. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomen kieli.

 

LECTIO 6/1986.
Erikoisnumero: Ulkomaanlehtori – opettaja – tutkija – kulttuurilähettiläs.

 

LEDUCQ, REETTA 2006.
Kuuden opettajan ja kuuden opettajaksi opiskelevan kokemukset ja käsitykset "eri kulttuuritaustaisen" oppilaan opettamisesta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Elektroninen aineisto

 http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-200668.pdf URN:NBN:fi:jyu-200668

 

LEHIKOINEN, LAILA 1994.
Suomea ennen ja nyt: suomen kielen kehitys ja vaihtelu. Helsinki: Finn Lectura.

 

LEHTIMAJA, INKERI 1999.
Jaettu opettajuus. Opettajien vuorovaikutusroolit kaksikielisessä opetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LEHTONEN, TIINA 2001.
Kieliopin progressio S2-alkeisoppikirjoissa: kommunikatiivisuutta, mutta miten? Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, suomen kielen laitos. 69 s.

 

LEHTONEN – TUOMAINEN 2003.
CSCL – A Tool to Motivate Foreign Language Learners: The Finnish Application. ReCall: An International journal on technologies and language learning 15(1). 51–67.

 

LEHTONEN, TUIJA – VAARALA, HEIDI 2003.
Potkua verkosta S2-opetukseen. MoniTori 3.

 

LEHTONEN, TUIJA – VAARALA, HEIDI 2003.
S2-verkkomateriaalit kielenoppimisen tueksi ja iloksi. Tempus. 4/2003. 16–17.

 

LEHTONEN, TUIJA – VAARALA HEIDI 2004.
Suomi toisena kielenä viittomakielisten opetusharjoittelussa. Kuurojen lehti 4. Helsinki. 4–17.

 

LEHTOVIITA, JOHANNA 2006.
Opettajien arvioimiskokemuksia suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeista. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.
http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-2006446.pdf

 

LEPÄSMAA, ANNA-LIISA 1993.
Vierassuomen opettamisesta. Kieliposti 3, 20–22.

 

LEPÄSMAA, ANNA-LIISA 1996.
Transitiivi- ja intransitiiviverbien merkityseron opettamisesta. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki: Edita. 63–72.

 

LEPÄSMAA, ANNA-LIISA 1996.
Verbien ja paikansijojen dynaamisuudesta. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki: Edita. 53–62.

 

LEPÄSMAA, ANNA-LIISA – LIEKO, ANNELI – SILFVERBERG, LEENA 1996.
Miten sanoja johdetaan. Suomen kielen johto-oppia. Helsinki: Finn Lectura.

 

LIEKO, ANNELI 1992.
Suomen kielen fonetiikkaa ja fonologiaa ulkomaalaisille. Helsinki: Finn Lectura.

 

LINDBERG, ANITA 1995.
Maahanmuuttajat koulussa – opettajan näkökulma. Teoksessa Takkinen, R. & Haapanen, M-L. (toim.) Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Yliopistopaino. 79–82.

 

LINDÉN, LISBETH 1985.
Suomen objektin opettamisesta suomenruotsalaisissa lukioissa. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

LINDROOS-ERMÁKOVÁ, HILKKA 1993.
Fraseologiaa suomea vieraana kielenä opiskelevillekin. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 87–96.

 

LOUNAVAARA, MARJA-TERTTU 2004.
Näytelmän lukupiiri suomi toisena kielenä opetuksessa. Integraation tukeminen kaunokirjallisuuden avulla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LUMME, ANNE & VALKAMA, KRISTIINA 1989.
Kanada, Katalonien och Kapellbacken – Om språkbads undervisning, dess inverkan på barns sociala beteende och allmänhetens inställning till den. Pro gradu avhandling. Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

 

LÖFBERG, ERKKI 1992.
Kolmen suomen kielen alkeisoppikirjan tarkastelua. Sivulaudaturtutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

MAJAKANGAS, PIRKKO & HARTIKAINEN, SUSANNA 1998.
Ammattialaan liittyvä suomen kielen opetus. Teoksessa Rekola, N. & Korpela, H. (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 62–64.

 

MANOUSOS, KATJA 2003.
Maahanmuuttajaoppilas suomalaisessa koulussa äitien kokemana. Pro gradu -työ. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustieteen koulutusohjelma.

 

MARTIN, MAISA 1990.
Ulkomaalaissuomi ja selkokieli. Kielikello 4, 26.

 

MARTIN, MAISA 1993.
Matkailijana Morfologiassa. Teoksessa Aalto, E. & Suni, M. (toim.) Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 51–70.

 

MARTIN, MAISA 1995.
Kuka nyt mitäkin tutkii? Uutisia Suomi toisena kielenä -tutkimuksesta. Teoksessa Takkinen, R. & Haapanen, M-L. (toim.) Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Yliopistopaino. 44–47.

 

MARTIN, MAISA 1996.
Olli, minä ja verbit. Teoksessa Hahmo, S-L. & Nikkilä, O. (toim.), Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista, 24–32. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.

 

MARTIN, MAISA 1996.
Testattava kieli testikielenä – yksikielisen kielitaidon arvioinnin ongelmia. Teoksessa Pool, R. (toim.) Ema keel ja teised keeled II 18.–20. oktoober 1996. Ettekanded, 71–80. Tartu: Tartu Ülikool, Eesti keel voorkeelena.

 

MARTIN, MAISA 1997.
Alan koulutusmahdollisuudet. Teoksessa Raanamo, A-M. & Tuomikoski, P. (toim.) Kielisillan rakentajat. Katsaus ulkomaanlehtori- ja kielikurssitoimintaan ja toiminnan arviointi. Helsinki: Opetusministeriö. 43–45.

 

MARTIN, MAISA 1998.
Taivutus tutuksi. Teoksessa Rekola, N. & Korpela, H. (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 41–46.

 

MARTIN, MAISA 1999.
Mikä on keskeisintä suomen kielessä? Teoksessa Pekkola, S. (toim.) Sadanmiehet. Aarni Penttilän ja Ahti Rytkösen juhlakirja. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 41. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 155–181.

 

MARTIN, MAISA 2003.
Kun pitää oppia suomeksi. Teoksessa Nissilä, L.& Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 61–71.

 

MARTIN, MAISA 2003.
Kieliopillisesta kuvauksesta oppimistehtäväksi. Teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, Ma. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 91–102.

 

MARTIN, MAISA 2004.
Kenen kielitaito riittää? Teoksessa Aunola, U. (toim.), Maahanmuuttajat ammattia oppimassa. Helsinki: Opetushallitus. 174–191.

 

MARTIN, MAISA & AALTO, EIJA & HUHTA, ARI & SIITONEN, KIRSTI & SUNI, MINNA 1993.
Developing a national proficiency test of Finnish as a second language: The process and problems. Teoksessa Golden, A. & Hvenekilde, A. (red.) Rapport fra det andre forskersymposiet om Nordens språk som andrespråk i Oslo den 19.–20. mars 1993. Oslo: Universitetet i Oslo, Institutt for lingvistiske fag. 294–302.

 

MARTIN, MAISA & SIITONEN, KIRSTI & TARNANEN, MIRJA 1995.
Suomen kielen taidot puntarissa. Virittäjä 99(1), 94–100.

 

MATILAINEN, PEKKA 1989.
Suomen kieltä Lontoon yliopistossa. Yliopisto 31, 12–13.

 

MATTILA, JENNI 2001.
Saman taivaan alla eri tottumuksin. Opettajien kokemat haasteet maahanmuuttajia opettaessa. Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

MÁTYÁS, EMESE 1999.
Suomi toisena kielenä -alan historiaa ja nykypäivää. Teoksessa Martin M. & Voionmaa K. (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 19–37.

 

MAUNULA, EIJA-LIISA 1995.
Kokemuksia kommunikatiivisten työtapojen käytöstä. Teoksessa Saarinen, M. & Parviainen, U. (toim.) Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. 55–61.

 

MELA, MARJO 2003.
Maahanmuuttajanuoren sijoittuminen jatko-opintoihin ja työelämään. Teoksessa Nissilä, L.& Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 55–60.

 

MELA, MARJO 2003.
Suomi toisena kielenä -opettajan kelpoisuusvaatimukset. Teoksessa Nissilä, L.& Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 191–194.

 

MELA, MARJO 2003.
Suomi toisena kielenä opetuksen mitä, missä, milloin. Virke 3, 24–26.

 

MELA, MARJO 2005.
Asenteellisuuttako? Kommentteja suomi toisena kielenä ylioppilaskokeista. Virke 2/2005 s. 38–39.

 

MELA, MARJO 2006.
Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivät. – Virke 4/2006 s. 42. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.

 

MELA, MARJO – MIKKONEN, PIRJO 2005.
Kymmenen vuotta suomen kielen opetuksen kehittämistä. Kertomus Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n toiminnan vakiintumisesta. Elektroninen aineisto. http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/109/1/kymmenen.pdf Virittäjä 109
(1), 111-116.

 

MELA, MARJO – MIKKONEN, PIRJO (toim.) 2007.
Suomi kakkonen ja kirjallisuuden opetus. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

 

MIESKOLAINEN, HEIKKI 1994.
Suomea toisena kielenä opettavien täydennyskoulutuksesta. Virke 4, 5–7.

 

MIESKOLAINEN, HEIKKI 1996.
Suomi toisena kielenä -ylioppilastutkinnon ensiaskeleet. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 33–36.

 

MIESKOLAINEN, HEIKKI 1998.
Tämmöstä enemmän – näkökulmia lukion suomi toisena kielenä -opetuksen käytänteisiin. Teoksessa Rekola, N. & Korpela, H. (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 22–25.

 

MIETTINEN, HILKKA 1994.
Kuinka suhtautua ulkomaalaisen puhumaan suomen kieleen? Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 195–210.

 

MIETTINEN, MARJA-LEENA 1995.
Sydän ja mieli työssä – roolien ytimestä suomalaisuuden ymmärtämiseen. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 119–122.

 

MILOVIDOVA, OLGA 1999.
Mitä suomea opetetaan Pietarissa? Teoksessa Martin, M. & Voionmaa, K. (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 61–79.

 

MOISIO, KRISTIINA 1999.
Monikulttuurinen opettaja? Tapaustutkimus valmistavan luokan opettajan työstä. Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

MOLNÁR BODROGI, ENIKő – VARGA, ILDIKÓ 2002.
Suomen kielen opetuksen historia Romanian Kolozsvárissa. Elektroninen aineisto. http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/106/4/suomenop.pdf Virittäjä 106(4), 586-592.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1993.
Fennistiikan uusia haasteita. Virittäjä 97(3), 472–474.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1993.
Impositiivisuus ja kielellinen variaatio. Julkisten keskustelujen käskyt ja kysymykset kielenopetuksen näkökulmasta. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja n:o 14. Joensuu: Joensuun yliopisto.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1993.
Lauseesta lausumaan – pragmatiikan haaste kielenopetukselle. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 2, 12–13.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1993.
Pragmatiikka ja suomi vieraana kielenä. Teoksessa Aalto, E. & Suni, M. (toim.) Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 87–106.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1994.
Miten suomalainen käskee ja kysyy – impositiivit kielenopetuksen näkökulmasta. Teoksessa Laurinen, L. & Luukka, M-R. (toim.) Puhekulttuurit ja kielten oppiminen. AFinLA:n vuosikirja 1994. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 52. Jyväskylä: AFinLA. 151–168.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1994.
Oma maako mansikka – suomi vieraana kielenä ja kulttuurina. Teoksessa Tuunainen, K. (toim.) Monokulttuurista monikulttuuriin. Kansainvälisyyskasvatusta opettajille ja opettajankouluttajille. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita. Joensuu: Joensuun yliopisto. 23–42.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1994.
Pragmatiikka – kielenopetuksen uusia haasteita. Teoksessa Pool, R. & Valge, J. (toim.) Emakeel ja teised keeled 8.–10. oktoober 1993. Ettekanded. Tartu: Tartu ülikool. 105–117.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1995.
Hupsis ja anteeksi – puheaktit ja kulttuurienvälinen viestintä. Teoksessa Stotesbury, H. & Honkanen, A. (toim.) Kielen kärjiltä. Joensuu: Joensuun yliopisto. 15–28.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1996.
Kulttuuritieto osana kielitaitoa. Teoksessa Pool, R. (toim.) Ema keel ja teised keeled II 18.–20. oktoober 1996. Ettekanded, 71–80. Tartu: Tartu Ülikool, Eesti keel voorkeelena. 81–89.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1997b.
Suomalaisten suhtautumisesta oppijan suomeen. Virittäjä 4/1997, 601–608.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 2003.
Arvaa kuka tulee tänään kouluun – uuden oppilaan kohtaaminen. Teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: ÄOL. 33–51.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO & AALTO, EIJA & DUFVA, HANNELE 1993.
Oma maako mansikka. Oppimateriaalia meille ja muille. Teoksessa Löfman, L., Kurki-Suonio, L., Pellinen, S. & Lehtonen, J. (eds.) The competent intercultural communicator. AFinLA:n vuosikirja 1993. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 51. Tampere: AFinLA. 67–77.

 

MURTO, MERVI 1991.
Se toinen kieli. Virke 2, 10–13.

 

MYLLER, IRJA IRINA 1994.
Opetuksen aktivointia ala- ja yläasteella. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Sujuvammin suomea: materiaalia suomi vieraana kielenä -opetukseen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 9. Vantaa: Helsingin yliopisto. 28–36.

 

MÅRD, KARITA 1998.
Kielikylpy toisen kielen opetuksessa. Teoksessa Rekola, Nina & Korpela, Helena (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 65–69.

 

MÄKINEN, AULI 1997.
Sanasto suomen kielen alkeiskurssin opettajan opetuspuheessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

 

MÄKINEN, EEVA-KAISA 1995.
Selkokieli auttaa ymmärtämään. Teoksessa Saarinen, M. & Parviainen, U. (toim.) Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. 80–88.

 

MÄKINEN, JENNI & POLLARI, MINNA 2003.
Kielestä kiinni? Esiopetusikäisten maahanmuuttajalasten suomen kielen taidon arviointi kouluratkaisujen tukena: menetelmäkokeilu. Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen yksikkö.

 

MÄMMI, ELINA 1994.
Suomen kielen taidon opettamisesta maahanmuuttajille Suomessa. Teoksessa Miettinen, R., Laukkanen, E., Mämmi, E. & Oristo, I. (toim.) Opiskelijana maahanmuuttaja. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun selvityksiä ja puheenvuoroja 2. Jyväskylä: Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. 27-66.

 

MÄMMI, ELINA 1995.
Suomen kielen opettamisesta ammatillisessa koulussa. Teoksessa Saarinen, M. & Parviainen, U. (toim.) Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. 47–54.

 

NGUYEN QUONC CUONG & KORPELA, HELENA & LAITALA, MAIJA 1995.
Suomi toisena kielenä ja muut aineet. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 91–99.

 

NIEMIKORPI, ANTERO 1994.
Kielen variaatio ja opetus vieraana kielenä. Teoksessa Pool, R. & Valge, J. (toim.) Emakeel ja teised keeled 8.–10. oktoober 1993. Ettekanded. Tartu: Tartu ülikool. 119–139.

 

NIEMINEN, TAIJA 2000.
Suomi toisena kielenä -opettajien koulutuksen kehittäminen Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

NIIRANEN, LEENA 1999.
Suomen opetuksen tilanne Norjassa vuoden 1997 peruskoulu-uudistuksen jälkeen. Teoksessa Martin, M. & Voionmaa, K. (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 80–99.

 

NIKKARI, MARJA-LEENA 1994.
Albanian kieli suomen kielen opiskelijoiden lähdekielenä. Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 81–92.

 

NIKOLAEV, ALEXANDRE 2004.
Eräiden suomen taivutustyyppien produktiivisuuden luonteesta. Teoksessa Nenonen, M. (toim.) Papers from the 30th Finnish Conference of Linguistics. Joensuu, May 15–16, 2003. Studies in Languages Vol. 39. 2004. Joensuu: Joensuun yliopisto. 158–165.

 

NISSILÄ, LEENA 1996.
Suomen kielen opetus Virossa. Teoksessa Sulkala, H. & Zaman-Zadeh, M. (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 1–14.

 

NISSILÄ, LEENA 2003.
ABC – hakusanoja maahanmuuttajien opettajille. Teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja; XLVII. Helsinki: ÄOL. 211–221.

 

NISSILÄ, LEENA 2003.
S2-opetuksen didaktiikkaa. Teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja; XLVII. Helsinki: ÄOL. 103–114.

 

NISSILÄ, LEENA 2003.
Oppimateriaaleja S2-opetukseen. Teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja; XLVII. Helsinki: ÄOL. 115–119.

 

NISSILÄ, LEENA – REIMUS, KATRIN – TALPSEPP, EBE – ÕISPUU, JAAN 2001.
Lopussa kiitos seisoo. Lisälukemisto suomen kielen tunneille. Viron opetusministeriön suomen kielen neuvottelukunta, Suomen Viron-instituutti.

 

NISSILÄ, LEENA – VAARALA, HEIDI – MARTIN, MAISA 2003.
Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja; XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.

 

NISSILÄ, LEENA – VAARALA, HEIDI 2003.
Internet-linkkejä. Teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja; XLVII. Helsinki: ÄOL. 222–224.

 

NISSILÄ, LEENA – KUUKKA, ILONA – MARTIN, MAISA – VAARALA, HEIDI 2006.
Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

 

NISSINEN, ANNI – TAIVAINEN, TARJA 1996.
Sanasto suomi toisena kielenä -oppikirjoissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

NORMAN, MARJATTA 1993.
Eksistentiaalilauseiden opetuksesta norjalaisten tenttivastausten valossa. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 132–141.

 

NUMMENAHO, PIRJO 1993.
Suomen kielen sanaston opettamisesta italialaisille. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 35–40.

 

NUUTINEN, OLLI 1983.
Suomen opettaminen muunkielisille. Äidinkielen opettajien liiton vuosikirja 1983. Helsinki: ÄOL. 229–246.

 

NUUTINEN, OLLI 1989.
Suomea Kööpenhaminassa. Kieliposti 2, 30–35.

 

NUUTINEN, OLLI 1994.
Oma kieli vieraana. Teoksessa Nuutinen, O. Hetkisen pituus ja muita kirjoituksia kielestä. Tietolipas 128. Tampere: SKS. 9–36.

 

NUUTINEN, OLLI 1996.
Kielen oppikurssin laatimisesta. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki: Edita. 11–20.

 

NYGÅRD, ANNABELLA 2003.
Sanatyyppien esittelytavat suomen alkeisoppikirjoissa sekä maahanmuuttajaopettajien käyttämät opetusmenetelmät sanatyyppien opetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Nykysuomen ja kääntämisen laitos. Vaasan yliopisto.

 

NYYSSÖNEN, TUIJA & TUPAMÄKI, RIIKKA 2002.
Peninkulmasaappaat – maahanmuuttajan matka käytännön suomeen. Oppimateriaali suomea toisena ja vieraana kielenä opiskeleville maahanmuuttajille. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomen kieli. 94 s.

 

NYSTRÖM, HELENA & SEPPÄLÄ, MARITA 1994.
Kokeilu selkokielen käytöstä peruskoulussa. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Sujuvammin suomea: materiaalia suomi vieraana kielenä -opetukseen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 9. Vantaa: Helsingin yliopisto. 54–64.

 

NÄRVÄ, ELINA 2002.
Suomi toisena kielenä: sanaston oppiminen eri opetusmenetelmien avulla. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

OJANIEMI, SIRKKA 1997.
Millaisessa ympäristössä ulkomaanlehtori toimii? Teoksessa Raanamo, A-M. & Tuomikoski, P. (toim.) Kielisillan rakentajat. Katsaus ulkomaanlehtori- ja kielikurssitoimintaan ja toiminnan arviointi. Helsinki: Opetusministeriö. 21–25.

 

OVELL, PETER 1996.
Suomessako futuuri? Tulevan ajan ilmaisemisen keinot suomen kieliopeissa ja ulkomaalaisoppijoille tarkoitetuissa oppikirjoissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

PACKALÉN, RIITTA 1995.
Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen laatimat suomen kielen alkeistason testit. Eri testiversioiden sisältö ja yhteismitallisuusSivulaudaturtyö. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

PAJULA, MARJA 1995.
Tuhansien murheellisten laulujen maa – rocklyriikan Suomi-kuvan jäljillä. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 128–135.

 

PALMBERG, ROLF 1993.
Survival Finnish for foreign tourists. Teoksessa Hammarberg, B. (ed.) Problem, process, product in language learning. Papers from the Stockholm–Åbo Conference, 21–22 October 1992. Stockholm: Stockholm University, Department of Linguistics. 105–115.

 

PARVIAINEN, AIRA 1995.
Systemaattista sanastonopetusta suggestopedian keinoin. Virittäjä 99(4), 559–564.

 

PELTOLA, SANNA 2004.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suomalaisessa peruskoulussa: tutkimus maahanmuuttajataustaisten lasten opetusjärjestelyistä ja monikulttuurisen koululuokan arjesta. Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

PIHLAJANIEMI, ANJA 1995.
Suomalaisen rasismin topeliaaniset juuret. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 64–71.

 

PIIKKI, ANNI 1995.
Maahanmuuttajien suomen kielen testauksesta. Teoksessa Takkinen, R. & Haapanen, M-L. (toim.) Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Yliopistopaino. 25–33.

 

PITKÄSALO, ELIISA 2000.
Nyelvi belemerítési (language immersion) program Finnországban.
Teoksessa Gadányi, Károly & Pusztay (toim.). Közép-Európa: Egység és sokszínûség. A Nyelvek Európai Éve 2001 zárókonfereciájának elõadásai. Szombathely. 83-89.

 

POHJOLAINEN, LIISA 1994.
Ulkomaalaisopetus – uusi haaste Roihuvuoren ammattioppilaitoksessa. Virke 4, 11–14.

 

POSKIPARTA, HANNELE 1995.
Maahanmuuttajan kohtaaminen koulussa : luokanopettajien asennoituminen ulkomaalaisiin ja ulkomaalaislasten opettamiseen. Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

PUNTA, TEA 2001.
Sijamuotojen opettaminen S2-oppikirjoissa. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. 61 + 1 s.

 

PUNTA-SAASTAMOINEN, MAIJA-LIISA 1991.
Suomen kieltä ulkomaalaisille. Oppimateriaalin ja alan ongelmien kartoitusta. Kielikeskusuutisia 6, 14–16.

 

PUNTTILA, MATTI 1989.
Suomen kieltä ja kirjallisuutta Tukholman yliopistossa. Kieliposti 4, 32–34.

 

PURO, TARJA 1999.
Sanasto toisen kielen tutkimuksessa ja pedagogiikassa. Teoksessa Martin. M. & Voionmaa, K. (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 143–158.

 

PÄLLI, PEKKA 1998.
Aikuisten suomi toisena kielenä -opetus: mihin kielitaidon osa-alueisiin tulisi panostaa. Teoksessa Rekola, Nina & Korpela, Helena (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 17–21.

 

PÄNKÄLÄINEN, PERTTI 2004.
Suomi toisena kielenä -oppimateriaalin dialogit luontevan kohdekielisen keskustelun malleina. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

PÖYHÖNEN, SARI – HILTULA, KARI 2006.
Opettajana vieraalla maalla: opetuskulttuurien kohtaamisia. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

 

RAANAMO, ANNA-MAIJA 1991.
UKAN ja pohjoismaiden yhteistyö. Kieliposti 1, 22–25.

 

RAANAMO, ANNA-MAIJA 1995.
Suomen kieli vieraana kielenä ulkomaiden yliopistoissa. Korkeakoulutieto 3, 76–81.

 

RAANAMO, ANNA-MAIJA 1997.
Katsaus ulkomaanlehtori- ja kielikurssitoimintaan. Toimintaympäristö. Teoksessa Raanamo, Anna-Maija & Tuomikoski, Paula (toim.) Kielisillan rakentajat. Katsaus ulkomaanlehtori- ja kielikurssitoimintaan ja toiminnan arviointi. Helsinki: Opetusministeriö. 11–19.

 

RAANAMO, ANNA-MAIJA 1997.
Pätevyysvaatimukset ja valintamenettely. Teoksessa Raanamo, Anna-Maija & Tuomikoski, Paula (toim.) Kielisillan rakentajat. Katsaus ulkomaanlehtori- ja kielikurssitoimintaan ja toiminnan arviointi. Helsinki: Opetusministeriö. 42.

 

RAANAMO, ANNA-MAIJA & TUOMIKOSKI, PAULA (toim.) 1997.
Kielisillan rakentajat. Katsaus ulkomaanlehtori- ja kielikurssitoimintaan ja toiminnan arviointi. Helsinki: Opetusministeriö.

 

REKOLA, NINA 1994.
Maahanmuuttajalasten opetus osaksi normaalia opetustointa. MoniTori 2, 31–33.

 

REKOLA, NINA 1994.
Maahanmuuttajalasten opetusjärjestelyistä. Teoksessa Talvitie, U. & Rekola, N. (toim.) Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 5–9.

 

REKOLA, NINA & KORPELA, HELENA (toim.) 1998.
Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä
-opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus.

 

RICHARDSON, ULLA 1993.
Näkökulmia puhutun suomen oppimiseen ja opettamiseen. Teoksessa Aalto, E. & Suni, M. (toim.) Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 13. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 33–50.

 

RISSANEN, TERHI 1994.
Varianttien viidakossa – näkökulmia monikon genetiivin opettamiseen. Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 63–80.

 

ROSTEDT, LOTTA 2005: Maahanmuuttajaoppilaiden integraatio. Tapaustutkimus eräässä helsinkiläisessä ala-koulussa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos.

 

RUUSKA, HELENA 1996.
Missä mennään Opetushallitus? Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 47–52.

 

RUUSKANEN, LAURA 2005.
Toisto vastausten arvioinnissa S2-oppitunnilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.


RUUSKANEN-PARRUKOSKI, PIRKKO 1995.
Suomen kielen opetuksen integrointi ammattiopetukseen. Toeksessa Saarinen, M. & Parviainen, U. (toim.) Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. 40–46.


RUUTU, SARI 2007.
Jyvät akanoista. Tiivistelmän kirjoittaminen suomi toisena kielenä -ylioppilasaineessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

SAARI, ELLI 1997.
Katsaus ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opetukseen. Teoksessa Raanamo, Anna-Maija & Tuomikoski, Paula (toim.) Kielisillan rakentajat. Katsaus ulkomaanlehtori- ja kielikurssitoimintaan ja toiminnan arviointi. Helsinki: Opetusministeriö. 161–211.

 

SAARINEN, SATU 1987.
Eksoottisia kieliä suomen opettajille. Kielikeskusuutisia 2, 11–13.

 

SAHAKOSKI, LENA 1992.
Suomen kielen imperatiivien opettaminen ja oppiminen Suomen ruotsinkielisissä kouluissa, eri opetusmenetelmien arviointi sekä ehdotuksia opetuksen monipuolistamiseksi ja kehittämiseksi. Lisensiaatintyö. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

SAHLMAN-KARLSSON, SIIRI 1982.
Suomi vieraana kielenä Uumajan yliopistossa. Teoksessa Karlsson, F. (toim.) Suomi vieraana kielenä. Juva: WSOY. 162–174.

 

SAINIO, ARI 1993.
Selkouutiset ulkomaalaisopetuksessa. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 2, 24–25.

 

SAINIO, ARI 1994.
Selkotekstit ulkomaalaisten opetuksessa. Teoksessa Sainio, A. (toim.) Selkoa selkokielestä. Jyväskylä: Gummerus. 149–154.

 

SALMI, TIINA 1993.
Marginaalisista lausetyypeistä kognitiivisen kieliopin näkökulmasta. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 142–151.

 

SALMU, ANU 2002.
Nais- ja mieskuva suomi toisena kielenä -oppikirjoissa. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. 87 s. + liitteitä.

 

SALOVAARA, AULI 1996.
Maahanmuuttaja terveydenhuolto- ja sosiaalialan oppilaitoksessa. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 43–46.

 

SARAKETO, HANNA 1999.
Muoto ja merkitys suomen sanaston oppimisen alkuvaiheessa. Teoksessa Martin, M. & Voionmaa, K. (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 159–175.

 

SARSAMA, ARJA 1994.
Maahanmuuttajaopetus Vantaan koulutoimessa. Teoksessa Talvitie, U. & Rekola, N. (toim.) Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 48–51.

 

SAUKKO, JULIA 2006.
Kuuluuko vanhempien ääni? Venäjänkielisten maahanmuuttajavanhempien käsitykset kielen opetuksesta suomalaisissa peruskouluissa.
Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli. Elektroninen aineisto. http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-2006283.pdf

 

SAVELA, HELINÄ 1994.
Kaupankäynnin kirjeiden opettamisesta. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Sujuvammin suomea: materiaalia suomi vieraana kielenä -opetukseen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 9. Vantaa: Helsingin yliopisto. 100–115.

 

SCHOT-SAIKKU, PÄIVI 1988.
Suomea Amsterdamissa. Kieliposti 2, 17–21.

 

SCHOT-SAIKKU, PÄIVI 1991.
Kieliopin termeistä. Virittäjä 95(4), 479–483.

 

SCHOT-SAIKKU, PÄIVI 1993.
Kieliopin esittelyn malleista. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 99–111.

 

SCHOT-SAIKKU, PÄIVI 1993.
Kieliopin termeistä. Virittäjä 97(3), 469–470.

 

SCHOT-SAIKKU, PÄIVI 1994.
Taivutuksen mallintamisesta ulkomaalaisopetuksessa. Virittäjä 98(2), 248–257. (Ks. myös Nuutinen, Olli 1994. Pieni täsmennys. Virittäjä 98(3), 459; Karlsson, Fred 1995. Taivutustyyppejä ja partitiivia koskeva täsmennys. Virittäjä 99(2), 247–249.

 

SCHOT-SAIKKU, PÄIVI 1995.
Prototyyppisestä subjektista ja lausetyypeistä. Virittäjä 99(2), 253–261.

 

SCHRÖDER, HARTMUT 1994.
Suomen ja saksan keskustelukielioppia. Virittäjä 98(1), 120–123.

 

SIITONEN, KIRSTI 1988.
Suomea ulkomaalaisille kirjallisuuden välityksellä. Kielikeskusuutisia 7, 4–7.

 

SIITONEN, KIRSTI 1990.
Onko syytä opettaa kaikkia rinnakkaismuotoja? Teoksessa Tommola, J. (toim.) Vieraan kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. AFinLA:n vuosikirja 1990. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 48. Turku: AFinLA. 169–178.

 

SIITONEN, KIRSTI 1992.
Kielenopetuksen menetelmistä ulkomaalaisille tarkoitetun opetusaineiston valossa. Teoksessa Nordens språk i Baltikum. Nordisk språksekretariats rapporter 18. Oslo: Nordisk språksekretariat. 104–112.

 

SIITONEN, KIRSTI 1993.
Peruslausetyypeistä johdettuja subjektittomia lauseita. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 118–131.

 

SIITONEN, KIRSTI 1994.
Kääntämättömissä olevien ilmausten kääntämisen opettaminen. Teoksessa Pool, R. & Valge, J. (toim.) Emakeel ja teised keeled 8.–10. oktoober 1993. Ettekanded. Tartu: Tartu ülikool. 141–152.

 

SIITONEN, KIRSTI 1994.
Suomen kielen suullisen taidon testaaminen. Teoksessa Laurinen, L. & Luukka, M-R. (toim.) Puhekulttuurit ja kielten oppiminen. AFinLA:n vuosikirja 1994. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 52. Jyväskylä: AFinLA. 293–306.

 

SIITONEN, KIRSTI 1995.
Suomea: Kuka? Kenelle? Missä? Opetettava kieli – opettaja – oppilas – opetusmaa – kunkin äidinkieli. Teoksessa Kataja, R. & Suikkari, K. (toim.) XXI Kielitieteen päivät Oulussa 6.–7.5.1994. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 19. Oulu: Oulun yliopisto. 231–238.

 

SIITONEN, KIRSTI 1996.
Suomenoppijan syntaksin solmukohtia. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 151–156.

 

SIITONEN, KIRSTI 1996.
Suomea – miten, kenelle ja mitä opetusmateriaalia käyttäen? Teoksessa Hahmo, Sirkka-Liisa & Nikkilä, Osmo (toim.), Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista, 40–50. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.

 

SIITONEN, KIRSTI 2000.
Die Terminologie der Grammatik als Störfaktor beim weitsprachenerwerb. Dissertationes sectionum: Linguistica III. Pars VI. Toim. Tõnu Seilenthal.Congressus Nonus Internationalis Fenno-Ugristarum. 7.–13.8.2000 Tartu, 188–191.

 

SIITONEN, KIRSTI 2003.
Kieliopin terminologia tuottamassa ongelmia suomi toisena kielenä -opetuksessa. Teoksessa Muikku-Werner P. & Remes H. (toim.), VIRSU Viro ja suomi: kohdekielet kontrastissa. Joensuu: Joensuun yliopisto. 81–87.

 

SIITONEN, KIRSTI 2005.
Problems of grammar terminology in second language instruction. – M. M. J. Fernandez-Vest (ed.). Les langues ouraliennes aujourd´hui. Approche linguistique et cognitive. Bibliothéque de l´école des hautes études sciences historiques et philologiques.
Paris: Librairie Honoré Champion 2005, p. 341–346.

SILFVERBERG, LEENA 1993.
Mitä on suomi vieraana kielenä? Virittäjä 97(2), 245–252.

 

SILFVERBERG, LEENA 1993.
Suomen äänne- ja muoto-opin opetuksesta vieraskielisille. Virittäjä 97(3), 459–465.

 

SILFVERBERG, LEENA 1996.
Viestinnän kannalta ensisijaisia kieliopillisia kategorioita. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki: Edita. 36–52.

 

SINKO, PIRJO 1995.
Miten arvioida ja arvostella maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taitoa? Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 49–55.

 

SIPPONEN, EIJA-MARJA 1996.
Erityisopettaja ja maahanmuuttajaoppilas. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 37–42.

 

STARK, TUIJA 2003.
Mamuoppilas – koulun riemu, riesa vai rikkaus? Tamperelaisten ala-asteen opettajien kokemuksia ja kohtaamisia maahanmuuttajaoppilaista ja heidän opettamisestaan. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede.

 

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1993.
Miten opettajat puhuvat ulkomaalaisille? ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 2, 3.

 

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1993.
Ulkomaalaisopettajien opetuspuheen piirteitä. Teoksessa Löfman, L., Kurki-Suonio, L., Pellinen, S. & Lehtonen, J. (eds.) The competent intercultural communicator. AFinLA:n vuosikirja 1993. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 51. Tampere: AFinLA. 79–97.

 

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1994.
Me mennään vai me menemme? Joitakin suomalaisten ulkomaalaisopettajien opetuspuheen piirteitä. Teoksessa Pool, R. & Valge, J. (toim.) Emakeel ja teised keeled 8.–10. oktoober 1993. Ettekanded. Tartu: Tartu ülikool. 153–161.

 

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1994.
Puhekielen asema ulkomaalaisopetuksessa. Virittäjä 98(1), 97–109.

 

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1994.
Puhekielen asema ulkomaalaisopetuksessa. Teoksessa Sainio, A. (toim.) Selkoa selkokielestä. Jyväskylä: Gummerus. 155–170.

 

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1994.
Yleiskielen ja puhekielen suhde ulkomaalaisopettajien opetuspuheessa. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1995.
Some characteristics of Finnish teacher talk. Teoksessa Kalin, M. & Latomaa, S. (red.) Nordens språk som andraspråk 3. Tredje forskarsymposiet i Jyväskylä 24.–25.3.1995. Jyväskylä: Jyväskylä universitet, Högskolornas språkcentral. 209–219.

 

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1996.
Do you have mice in your house? Observations about the functional categorization of interrogatives in Finnish teacher talk: a case study. Teoksessa Martin, M. & Muikku-Werner, P. (eds.) Finnish and Estonian – new target languages. Proceedings of the Fenno-Ugric Languages as Second and Foreign Languages Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Centre for Applied Language Studies. 130–142.

 

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1996.
Miten maahanmuuttajille pitäisi puhua? Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 133–138.

 

STRASZER, BOGLÁRKA & BROWN, ANNELI (toim.) 2004.
Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

STRÖMMER, ANNA-KAISA 1995.
Suomea kaikille kansoille – mutta miten? Teoksessa Tella, S. (toim.) Juuret ja arvot. Etnisyys ja eettisyys – aineen opettaminen monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Ainedidaktiikan symposiumi Helsingissä 3.2.1995. Helsinki: Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. 159–169.

 

STRÖMMER, ANNA-KAISA 1996.
Nominit kiertoradoillaan eli yksikön tyyppikartta. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 139–150.

 

SULKALA, HELENA & KARJALAINEN, MERJA 1992.
Finnish. London: Routledge.

 

SUNDQVIST, LEENA 1998.
Tietotekniikan hyväksikäyttö toisen kielen opetuksessa. Teoksessa Rekola, Nina & Korpela, Helena (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 70–78.

 

SUNI, MINNA 1993.
Oppijan tavoitteena arkikeskustelussa selviytyminen. Teoksessa Aalto, E. & Suni, M. (toim.) Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 107–133.

 

SUNI, MINNA 1994.
Kommunikaatio – oppijan kielitaidon koetinkivi (johdantoartikkeli). Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 121–135.

 

SUNI, MINNA 1998.
Peruskoulun pulmat: aikapula ja arviointi. Teoksessa Rekola, Nina & Korpela, Helena (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 11–16.

 

Suomen kieltä yliopistoissa eri puolilla maailmaa. – Aurora 1/2002, 36–37.

 

Suomen kieltä ulkomaisissa yliopistoissa. – Informaatio 2/2004, Turun yliopisto, Kansatiede. Turku 2005, 3–9.

 

SUVILEHTO, EERO 1991.
Suomi vieraana kielenä – huomioita kielenopettajan ja puheterapeutin näkökulmasta. Teoksessa Sonninen, P. & Klippi, A. (toim.) Puheen tuottamisen häiriöt: änkytys ja äännevirheet. Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys ry:n julkaisuja n:o 25. Helsinki: Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys. 74–78.

 

SÖDERHOLM, SINIKKA & LINDSTRÖM, JUKKA 1995.
Tulkin välityksellä tapahtuva puheterapia. Teoksessa Takkinen, R. & Haapanen, M-L. (toim.) Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki:Yliopistopaino. 48–52.

 

TALVITIE, ULLA 1994.
Maahanmuuttaja suomalaisessa peruskoulussa. Teoksessa Talvitie, U. & Rekola, N. (toim.) Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 11–13.

 

TALVITIE, ULLA 1995.
Suomen kielen opettaminen opetuksen edetessä. Teoksessa Rekola, N. (toim.) Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 37–42.

 

TAMMELIN, TAINA & VAARALA, HEIDI 2001.
Suomi toisena kielenä – viittomakielisten suomen kielen opetus. Kuurojen lehti 2. Helsinki. 16–18.

 

TANZI-ALBI, ANU 1994.
Autenttisen materiaalin käyttö aikuisten alkuopetuksessa. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Sujuvammin suomea: materiaalia suomi vieraana kielenä -opetukseen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 9. Vantaa: Helsingin yliopisto. 46–53.

 

TARKOMA, ELISE 2005.
Suomi toisena kielenä -opetuksen haasteita. Virke 2/2005 s. 14–16. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.

 

TARKOMA, ELISE 2006.
Suomi toisena kielenä -opettajana ammattiopistossa. – Virke 4/2006 s. 38–39. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto,

 

TARNANEN, MIRJA 1994.
Miksi puheen ymmärtämistä kannattaa opettaa? Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.) Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 175–193.

 

TARNANEN, MIRJA 1996.
The role of listening comprehension in the testing of Finnish as a second language. Teoksessa Martin, M. & Muikku-Werner, P. (eds.) Finnish and Estonian – new target languages. Proceedings of the Fenno-Ugric Languages as Second and Foreign Languages Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Centre for Applied Language Studies. 159–172.

 

TARNANEN, MIRJA 1995.
Yleiset kielitutkinnot – yhtenäinen kielitaitotesti. Teoksessa Saarinen, M. & Parviainen, U. (toim.) Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. 109–119.

 

TARNANEN, MIRJA 2002.
Arvioija valokeilassa. Suomi toisena kielenä -kirjoittamisen arviointia. Väitöskirja. Soveltava kielitiede. Jyväskylän yliopisto.

 

TARNANEN, MIRJA 2003.
Kielitaidon arviointi: valintoja ja neuvottelua. Teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja; XLVII. Helsinki: ÄOL. 143–160.

 

TARNANEN, MIRJA & LUOMA, SARI 2001.
Kokeilu kirjoittamisen itsearvioinnista tietokoneella. Julkaisussa Charles, M. & Hiidenmaa, P. (toim.), Tietotyön yhteiskunta – kielen valtakunta. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn julkaisuja 59, 132–149.

 

TARVAINEN, RAISA 2001.
Kuuden S2-oppikirjan kielitaitokäsitykset astevaihtelun opettamisen valossa. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, suomen kielen laitos. 91 s.

 

TEDDER, JOANNA 2005.
Maahanmuuttajaoppilaat herättävät koulumaailmaa. Opettaja-lehdestä sisällönanalyysin kautta välittyvä kuva opettajien ja muun kouluhenkilöstön reagoinnista maahanmuuttajaoppilaisiin vuosina 1970–2003. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Elektroninen aineisto.  http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-2005307.pdf

 

THEIR, SIV 1971.
Undervisningen i finska i svenska skolor – med tonvikt på grammatikundervisningen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos.

 

TOIVANEN, PÄIVIKKI 2000.
Oppijan puheen korjaaminen suggestopedisessa maahanmuuttajaopetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

TUOMI, SANNA-MARJA 1991.
Ulkomaalaisopettajaksi kantapään kautta. Virke 2, 16–17.

 

TUOMI, SANNA-MARJA 1996.
Anna mulle tähtitaivas – iskelmä opetuksen avuksi. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 161–164.

 

TÖRMÄ, MERI 2006.
Maahanmuuttajien integrointi ja suomen kielen opetus – suomalaisnuorten käsityksiä. Pro gradu -tutkielma.
Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

UOTILA, EEVA 1991.
Kielihistorian osuus kielenopetuksessa. Kokemuksia suomen kielen ja kirjallisuuden opettamisesta italialaisille. Kieliposti 2, 30–33.

 

UOTILA, EEVA 1993.
Historiallinen selitys suomen sanaston ja fraseologian opettamisessa. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 27–34.

 

UUSI-HALLILA, TUULA 1996.
Suomea Lontoossa. (Hannele Branchin haastattelu.) Virke 5, 20–21.

 

VAARALA, HEIDI 1993.
Juon kahvia kesämökilläni eli a víkendházamban kávét iszom. Vierauden kokemuksesta kirjallisuuden tulkinnassa. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 189–199.

 

VAARALA, HEIDI 2003.
Miksei ole järvtä, jos kerran on suurta?" – Opettajien täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja; XLVII. Helsinki: ÄOL. 195–208.

 

VAARALA, HEIDI 2003.
"Täähän on velmua!" S2-verkko-opetuskokeilu meren takana. Peda-forum. Yliopistopedagoginen tiedotuslehti. 2/2003. 31–33. (ja https://tammi.oulu.fi/pls/pedaforum/pedamuisti.lehti?p_artikkeli_id=374&p_lehti_id=50)

 

VAARALA, HEIDI 2005.
Suomi toisena kielenä erityisopetuksessa.
Teoksessa T. Aro, T. Ahonen & T. Siiskonen (toim.), Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Opetus 2000 Jyväskylä: PS-Kustannus.

 

VALGE, JÜRI 1987.
Suomea virolaisille: teoksia, tekijöitä, taustaa. Sananjalka 29, 175–186.

 

VANNELA, MERJA 2002.
Tiedot, taidot ja tunteet: kulttuurikompetenssin rakennuspuut S2-oppikirjoissa. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. 148 s.

 

VASAMA, AURORA – VOIPIO, SANNA 2003.
Opettajien näkökulmaa suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman perusteisiin. Elektroninen aineisto. http://elektra.helsinki.fi/se/v/0042-6806/107/3/opettaji.pdf Virittäjä 107(3), 427-430.

 

VEHKANEN, MARJUT 1993.
Kirjallisuuden opettamisesta suomen kielen opetuksen osana. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 182–188.

 

VEHKANEN, MARJUT 2000.
Uudistusten vuosikymmen. Suomi toisena kielenä -didaktiikan ja alan opettajien ammatti-identiteetin kehittymisen vaiheista 1990-luvun pääkaupunkiseudulla. Sivuainetutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

VEHKANEN, MARJUT 2004.
Suomi toisena ja vieraana kielenä -oppikirjat ja suomalaisuus – Mitä yhteisiä suomalaisuuden piirteitä oppikirjoista on löydettävissä? Teoksessa Nenonen, M. (toim.) Papers from the 30th Finnish Conference of Linguistics. Joensuu, May 15–16, 2003. Studies in Languages Vol. 39. 2004. Joensuu: Joensuun yliopisto. 227–231.

 

VESTERBACKA, SIV 1988.
Immersion – kielikylpy – språkbad. Synteesi 9, 22–26.

 

VESTERBACKA, SIV 1989.
Vad är språkbad? Tempus 2, 24–25.

 

VESTERBACKA, SIV 1990.
Ett språkbadsförsök i svenska i Finland: Om didaktiska lösningar, testmetodik samt elevernas svenskutveckling. Teoksessa Tingbjörn, G. (utg.) Andra symposiet om svenska som andraspråk i Göteborg. Stockholm: Scriptor förlag Ab. 119–134.

 

VESTERBACKA, SIV 1990.
Ett språkbadsförsök i svenska i Vasa. Teoksessa Andersson, E. & Sundman, M. (utg.). Förhandlingar vid Sjuttonde sammankomsten för att dryfta frågor rörande svenskans beskrivning. Åbo den 18–19 maj 1989. Svenskans beskrivning 17. Åbo: Åbo Akademis förlag. 379–389.

 

VESTERBACKA, SIV 1991.
Mitä on kielikylpykoulu? Teoksessa Jalonen A. H. (toim.). Kielitaito varhaislapsuudessa. Suomen vieraskielisen varhaiskasvatuksen liiton perustavien konferenssien luennot v. 1990 ja 1991. Suomen vieraskielisen varhaiskasvatuksen liitto r.y. 30n43.

 

VIINIKKA-KALLINEN, ANITTA 1995.
Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle. Timo K. Mukka ja kirjailijan perifeerisyys. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 13–33.

 

VILKUNA, MARIA 1982.
Yleiskatsaus suomen kielen oppimateriaalitilanteeseen. Teoksessa Karlsson, F. (toim.) Suomi vieraana kielenä. Juva: WSOY. 185–195.

 

VIRKKUNEN, ANU 1996.
Perustietoa kielitaidon testaamisesta. Teoksessa Vehkanen, M. (toim.) Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki: Edita. 123–142.

 

VIRTARANTA, PERTTI 1983.
Suomen kielen ulkomaalaisopetuksesta. Teoksessa Korhonen, M. & Virtaranta, P. (toim.) Suomen ulkomaanlehtorit Unkarissa. Castrenianumin toimitteita 25. Vammala. 185–195.

 

VIRTARANTA, PERTTI & TOLVANEN, KARI (toim.) 1971.
Suomea ulkomailla. Tietolipas 68. Vammala: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 

VOIONMAA, KAARLO 1993.
Frekventtien verbien asemasta kielenoppimisessa ja -opetuksessa. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 63–75.

 

VOIONMAA, KAARLO 1995.
Suomen kirjallisuuden opetusta Göteborgissa: vi kommer igen. Teoksessa Koitto, A-K. & Vehkanen, M. (toim.) Senaatintorilta Orajärven osuuskaupalle: ulkomaanlehtori suomalaisen todellisuuden tulkkina. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 49. Turku: Turun yliopisto. 89–93.

 

VOIONMAA, KAARLO 2001.
Kielenoppimisen optimointi: alustavia näkökohtia. Teoksessa Lähdemäki, E., Kallio, P-M. & Pörn, M. (toim.), Kiinnostuksesta kieleen. Åbo Akademin Fennistica 13, 173–190.

 

VOIONMAA, KAARLO & MARTIN, MAISA 1999.
Opetuksen ja tutkimuksen näkökulmia suomeen toisena ja vieraana kielenä. Teoksessa Martin, M. & Voionmaa, K. (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 7–15.

 

VUOLAHTI, PAULA & WISTBACKA, HANS 1991.
Kulturfostran som mål i finskundervisningen i åk 9. En jämförande analys av innehållet i de textböcker som används och elevernas intresse för andlig kultur. Pro gradu avhandling. Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

 

VÄHÄMÄKI, BÖRJE 1993.
Suomen kielen peruslauseet opetuksen apuna. Teoksessa Kalliokoski, J. & Siitonen, K. (toim.) Suomeksi maailmalla. Kirjoituksia Suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44. Helsinki: Yliopistopaino. 112–117.

 

VÄNTTINEN, KIRSI 1996.
Aitoa maitoa – hedelmällinen lukumateriaali maahanmuuttajaopetuksessa. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 157–160.

 

WHITE, LEILA 1993.
Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Helsinki: Finn Lectura.

 

WHITE, LEILA 2003.
Sanat eivät riitä kertomaan. Teoksessa Mela, M. & Mikkonen, P. (toim.), Suomi kakkonen, Opas opettajille. Helsinki: SKS. 127–140.

 

YLÖNEN, TIINA 2004.
Teknologian tukema monimuotoinen suomi vieraana kielenä -opetuskokonaisuus. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

WIKSTRÖM, JAN-MIKAEL 1997.
Äidinkielimäinen suomen kielen opetus. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

WILSON, TARJA 1983.
Suomea afrikkalaisille eritysopettajille. Kielikeskusuutisia 10, 4.

 

YLI-VIIKARI, KATRI 1994.
Ensimmäinen oma kesälukio maahanmuuttajanuorille. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 11–12.

 

YLI-VIIKARI, KATRI 1994.
Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien suomen kielen kesäopetuksesta. Teoksessa Talvitie, U. & Rekola, N. (toim.) Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta. Helsinki: Opetushallitus. 22–26.

 

YLÖNEN, TIINA 2004.
Teknologian tukema monimuotoinen suomi vieraana kielenä -opetuskokonaisuus. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

YOUNG, TINA 1995.
Professional Development for Immersion Teachers in Finland. In: Buss, M. & Ch. Laurén (eds). Language Immersion: Teaching and Second Language Acquisition. From Canada to Europe. Proceedings of the University of Vaasa. Research papers. Tutkimuksia No 192. Linguistics 30. Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasa. 96n106.

 

ÖSTERMAN, TUIJA 1998.
Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opetus. Opetussuunnitelmat, opettajien kokemuksia sekä virheanalyysi. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

ÖSTMAN, JAN-OLA & WIIK, BARBRO 1992.
Från dialekt till finska – utan omvägar? Teoksessa Koski, M. (toim.) Kontrastiivista kielentutkimusta II. Fennistica 10. Turku: Åbo Akademi. 61–98.