17.08.2009

Opetussuunnitelma 2005–2007

Tavoitteet

Kielen avulla ihminen jäsentää maailmaa, vaikuttaa toisiin niin yksityisesti kuin mediassakin ja rakentaa uutta todellisuutta. Suomen kielen opinnot tarjoavat mahdollisuuden tutustua suomen kielen käyttöön, rakenteeseen ja kehitykseen. Opinnot antavat opiskelijoille sellaisia tietoja ja taitoja, joilla he pystyvät opettamaan suomea äidinkielenä ja vieraana kielenä, toimimaan kielen ja viestinnän asiantuntijoina sekä tekemään tutkimustyötä.


Opintojen rakenne
Perusopinnot (25 op) ovat kaikille suomen kielen pää- ja sivuaineopiskelijoille yhteisiä. Aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijoilla 55 op, opettajankoulutukseen suoraan valituilla pääaineopiskelijoilla 45 op ja sivuaineopiskelijoilla 35 op. Kaikille opiskelijoille pakollisia ovat jaksot SKIA210 Kielen rakenne, SKIA221 Merkitys ja kielen käyttö, SKIA301 Tekstinhuolto ja SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu (yhteensä 25 op). Lisäksi jakso SKIA500 Sukukielet (vähintään 5 op) on pakollinen niille pääaineopiskelijoille, joita ei ole valittu suoraan opettajankoulutukseen ja joiden äidinkieli on suomi. Pakollisten jaksojen lisäksi opiskelija voi valita valinnaisia opintoja siten, että kunkin moduulin yhteenlaskettu opintopistemäärä on enintään 10. Sivuaineopiskelijat eivät osallistu proseminaariin eivätkä tee kandidaatintutkielmaa.

Syventävien opintojen laajuus on 80 op. Seminaari (5 op) ja pro gradu -tutkielma (40 op) ovat kaikille yhteisiä. Muita opintoja opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti siten, että opinnoista 10–25 op on laitoksen yhteisiä opintoja, 10–25 op oppiainekohtaisia opintoja ja 5–20 op metodiopintoja. Oppiainekohtaiset opinnot opiskelija voi suorittaa joko yhdestä tai useammasta moduulista. Suomen kielen opiskelijalle soveltuvat kielten laitoksen suuntautumisvaihtoehdoista parhaiten Kielen oppiminen ja opettaminen (A) ja Diskurssit ja tekstitaidot (B).

Suomen kielessä voi valita erikoisalakseen suomi toisena kielenä -opintoja ja näin erikoistua opettamaan suomea ulkomaalaisille. Jos opiskelija haluaa erillisen todistuksen suomi toisena ja vieraana kielenä -alan opinnoista, todistukseen voidaan sisällyttää seuraavat opintojaksot: SKIA602 Suomi toisena kielenä, SKIS801 Suomi toisena kielenä -projektikurssi, SKIA801 Proseminaari ja kandidaatintutkielma sekä SKIS100 Seminaari ja pro gradu -tutkielma, mikäli ne on tehty suomi toisena kielenä -alalta. Kielten laitoksen yhteisistä kursseista todistukseen voidaan sisällyttää KLSS103 Kaksikielisyys ja KLSS101 Toisen kielen oppiminen sekä muita laitoksen yhteisiä maisteriopintojen kursseja sopimuksen mukaan.

Ohjelmassa on myös ulkomaalaisille tarkoitetut suomen kielen perusopinnot (27 op). Erikoistua voi edelleen suomen sukukieliin ja suorittaa perus- ja aineopinnot estologiassa (65 opintopistettä). Hungarologian eli Unkarin kulttuurin ja kielen opinnoissa voi kielilinjalla edetä syventäviin opintoihin saakka (ks. hungarologian vaatimuksia).

Kieli- ja viestintäopinnoista suomen kielen opiskelija suorittaa seuraavat: maturiteetti (1 op), toinen kotimainen kieli (3 op) ja vieras kieli (3 op). Muissa aineissa pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvaa äidinkielen viestintää ei suomen kielen perusopinnot suorittaneelta vaadita.

Opintojen ajoitus
Perusopinnot suoritetaan yleensä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Aineopintojen suorittaminen sijoittuu normaalisti toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen, syventävien opintojen neljänteen ja viidenteen opiskeluvuoteen. Suomen kielen perus- ja aineopintojen kokonaisuuksista on saatava vähintään hyvät tiedot, jotta voi jatkaa seuraavaan opintokokonaisuuteen.


Sijoittuminen

Suurin osa suomen kielen opiskelijoista sijoittuu valmistuttuaan opettajan ammattiin. Peruskoulun ja lukion lisäksi äidinkielen opettajia toimii ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutuksessa ja korkeakouluissa. Suomi toisena ja vieraana kielenä tarjoaa mahdollisuuden pätevöityä maahanmuuttajien opetukseen ja ulkomaalaisten opetukseen eri puolilla maailmaa. Suomen kielen ammattilaisia on myös toimittajina, tiedottajina, kouluttajina, viestintäkonsultteina, tekstintuottajina ja -tarkastajina sekä tutkijoina. Tällaisiin tehtäviin suomen kielen ja viestinnän opinnot antavat hyvän valmiuden. Sivuaineita opiskelijat voivat hakea tavoitteidensa mukaisesti eri oppiaineista. Kaikilla suomen kielen pääaineopiskelijoilla on vapaa kirjallisuuden sivuaineoikeus aineopintoihin saakka. Kielisukulaistemme kielistä ja kulttuureista kiinnostuneille sopivat sivuaineiksi estologia ja hungarologia.


Peruskoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi opiskeleva suomen kielen pääaineopiskelija suorittaa seuraavat opinnot (HuK & FM):

Suomen kieli 80 op
pro gradu -tutkielma 40 op
(muut) syventävät opinnot 40 op

Pedagogiset opinnot 35 op


Valinnaiset opinnot 5 op


Suomen kieli 70 op
aineopinnot 45 op
– tutkielma ja seminaari 10 op
perusopinnot 25 op

Kirjallisuus (perus- ja aineopinnot)
60 op

Puheviestintä 12 op

Pedagogiset opinnot 25 op

Kieli- ja viestintäopinnot 7 op
– maturiteetti 1 op
– toinen kotimainen kieli 3 op
– vieras kieli 3 op

Valinnaiset opinnot 6 op

Yhteensä 300 op

Näin suoritettu opettajan tutkinto tuottaa kelpoisuuden myös ammatillisten oppilaitosten virkoihin. Suoravalinnassa opettajankoulutukseen valitut aloittavat pedagogiset opinnot ensimmäisenä opiskeluvuotena.

Suomen kielen voi ottaa myös sivuaineeksi. Suomen kieltä haetaan sivuainehaussa keväällä, jolloin valintakokeen kautta otetaan sivuaineopiskelijoita.


Suomen kielen opintojaksot

PERUSOPINNOT  Kurssikuvaukset 

SKIP100 Kielitieto ja kielitiede 5 op
KLSP001 Näkökulmia kieleen: Johdatusta kieleen ja sen tukimukseen 1 op
SKIP101 Näkökulmia kieleen: Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä 2 op
KLSP003 Näkökulmia kieleen: Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia 2 op

SKIP200 Suomen kielen rakenne 8 op
SKIP201 Suomen kielen rakenne 8 op

SKIP300 Tekstitaidot ja kirjoittaminen 8 op
SKIP301 Tekstianalyysi 4 op
SKIP302 Kirjoittaminen 4 op

SKIP400 Kirjasuomi 4 op
SKIP401 Kirjasuomen kehitys 4 op
Yht. 25 op

AINEOPINNOT  Kurssikuvaukset

SKIA210 Kielen rakenne 10 op
SKIA211 Muotorakenne 5 op
SKIA212 Lauserakenne 5 op

SKIA220 Merkitys ja kielen käyttö 5/10 op
SKIA221 Merkitys ja kielen käyttö 5 op
SKIA222 Sanasto (valinnainen) 5 op

SKIA300 Kirjoittaminen 5/10 op
SKIA301 Tekstinhuolto 5 op
SKIA302 Kirjoittamisen ohjaaminen (valinnainen) 5 op

SKIA400 Puhuttu kieli 5/10 op
SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu 5 op
SKIA402 Nimistö (valinnainen) 5 op

SKIA500 Sukukielet (opettajalinjalla valinnainen) 5/10 op

SKIA600 Pedagoginen kielitieto (valinnainen) 5/10 op
SKIA601 Pedagoginen kielitieto (valinnainen) 5 op
SKIA602 Suomi toisena kielenä (valinnainen) 5 op

SKIA700 Suomen kielen omaksuminen (valinnainen) 5/10 op
SKIA801 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

Yht. 55 op
Opettajalinjalla yht. 45 op
Sivuaineopiskelija yht. 35 op


SYVENTÄVÄT OPINNOT  Kurssikuvaukset

SKIS100 Pro gradu -tutkielma ja seminaari
SKIS101 Pro gradu -tutkielma 40 op
SKIS102 Seminaari 5 op

Oppiainekohtaiset opintojaksot 10–25 op

SKIS200 Kielitiede ja kielioppi (myös Y)
SKIS300 Tekstit, diskurssit ja kirjoittaminen (myös B)
SKIS400 Suomen kielen kehitys ja vaihtelu (myös Y)
SKIS500 Suomen ja sukukielten erikoisaloja
SKIS600 Äidinkielen omaksuminen ja opetus (myös A)
SKIS800 Suomi toisena kielenä -projektikurssi (myös A, Y)
SKIS900 Työharjoittelu ja portfolio
Laitoksen yhteiset opinnot 10–25 op
Teoria- ja metodiopinnot 5–20 op
Yht. 35 op

Kaikki syventävät opinnot yht. 80 op

Opettajatuutorointi ja HOPS 

HTK066 Opettajatuutorointi (tutkinnon valinnaisiin opintoihin) 1 op
Tavoite: Opettajatuutoroinnin tavoitteena on auttaa opiskelijoita omaksumaan akateemisen opiskelun taitoja, tutustumaan yliopiston ja oman oppiaineensa käytänteisiin sekä suunnittelemaan opintojaan ja tutkintonsa rakennetta. Ryhmässä voidaan keskustella opintoihin, urasuunnitelmiin ja uuteen elämänvaiheeseen liittyvistä asioista muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Ryhmään voidaan kutsuta myös asiantuntijavieraita.
Opiskelutapa: Opettajatuutorointi on tarkoitettu kaikille pääaineopiskelijoille. Tuutorointia varten opiskelijat jakaantuvat ryhmiin, jotka tapaavat noin kerran kuukaudessa ensimmäisen lukuvuoden aikana. Ryhmätapaamisten lisäksi opiskelija voi halutessaan tavata oman opettajatuutorinsa kahden kesken, jolloin voidaan tarkemmin keskustella opiskelijan opintoihin liittyvistä kysymyksistä. Tuutorointi on jatkuva prosessi, joka opintojen myöhemmässä vaiheessa integroituu graduryhmissä muuhun opetukseen.
Opettajatuutorointi on vapaaehtoista, mutta sitä suositellaan kaikille ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille.
Opettajatuutorit: Häkkinen, Lilja, Nieminen, Sulkunen.

HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma
Tavoite: HOPS on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä ohjaa hyviin oppimistuloksiin omien tavoitteiden mukaisesti. Se on itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen apuväline. HOPS suuntaa tulevaisuuteen, jopa työelämään asti. HOPS on kuitenkin joustava: vahvuudet ja varsinkin tavoitteet voivat muuttua.
Opiskelutapa: Opiskelija tekee alustavan HOPSinsa mahdollisimman varhain ensimmäisenä opiskeluvuonna. HOPS-ohjaaja antaa neuvoja ja tukea HOPSin laadintaan tai opintosuunnitelma voidaan tehdä osana opettajatuutorointia. Suunnitelma säilytetään, ja sitä päivitetään HOPS-ohjaajan tuella koko opintojen ajan.
Jokaisen opintonsa aloittavan opiskelijan on tehtävä HOPS joko opettajatuutoroinnin osana tai muuten sovitulla tavalla.
HOPS-ohjaajat: Koivisto, Pajunen, Pekkola, Sulkunen.


Perusopinnot (25 op) 

SKIP100 Kielitieto ja kielitiede 5 op

KLSP001, SKIP101, KLSP003 Näkökulmia kieleen 5 op
Tavoite: Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida kielen rakennetta, tuntee opiskelemansa kielen keskeiset kielitieteelliset näkemykset ja tutkimussuuntaukset sekä ymmärtää kielen ja kielentutkimuksen moniulotteisen ja varioivan luonteen. Opiskelija pystyy pohtimaan monipuolisesti kielen suhdetta yksilöön, yhteiskuntaan ja maailmaan sekä tuntee yleisimpiä teorioita kielen omaksumisesta, oppimisesta ja opettamisesta.
Opiskelutapa: Yhteiset luennot kielten laitoksen kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille syyslukukauden alussa (KLSP001 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 1 op) ja kevätlukukaudella (KLSP003 Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia 2 op) sekä näiden väliin sijoittuva kielikohtainen kurssi (SKIP101 Teoreettisen kielentuntemuksen peruskäsitteitä 2 op). Laitoksen yhteisiin luentoihin liittyy harjoituksia, ryhmäkeskusteluja sekä oheislukemista ja -tehtäviä. Suomen kielen oppiaineessa kielikohtainen osuus sisältyy perusopintojen Suomen kielen rakenne -kurssiin.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.
Vastuuhenkilöt: assistentti Niina Lilja (KLSP001, KLSP003), lehtori Seppo Pekkola (SKIP101).


SKIP200 Suomen kielen rakenne 8 op

SKIP201 Suomen kielen rakenne 8 op
Tavoite: Opiskelija hallitsee kieliopin perusteet ja ymmärtää kieliopin erilaisina tapoina kuvata kielen rakennetta, merkityksiä ja käyttöä ja osaa soveltaa tietoaan suomen kielen kuvaukseen.
Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset, joilla tutustutaan kieliopin peruskäsitteisiin ja sovelletaan niitä suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen kuvaukseen.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.
Vastuuhenkilö: lehtori Seppo Pekkola.


SKIP300 Tekstitaidot ja kirjoittaminen 8 op

SKIP301 Tekstianalyysi 4 op
Tavoite: Opiskelija ymmärtää tekstien arvioinnin ja siihen liittyvän kielenhuollon ajattelutapoja sekä oppii etsimään ratkaisuja ja apuneuvoja tekstinhuollon kysymyksiin; opiskelija tunnistaa erilaisista teksteistä niiden tavoitteita sekä tyyli- ja vaikutuskeinoja ja omaksuu kriittisen lukutavan.
Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset, joilla perehdytään tekstilingvistiikan peruskäsitteisiin ja kielenhuollon perusteisiin; analysoidaan tekstejä niiden tavoitteiden, rakenteen, tyylin ja kriittisen lukutaidon näkökulmista.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty.
Vastuuhenkilöt: lehtori Seppo Pekkola, yliassistentti Sari Sulkunen.

SKIP302 Kirjoittaminen 4 op
Tavoite: Opiskelija oppii tarkkailemaan, kehittämään ja monipuolistamaan omia kirjoitus- ja tekstitaitojaan, antamaan palautetta, kielitiedon kytkeminen kirjoittamiseen ja tekstien muokkaamiseen.
Opiskelutapa: Välineitä ja näkökulmia kirjoittamiseen ja kirjallisen ilmaisun kehittämiseen, kirjoitetaan ja työstetään eri tekstilajien tekstejä kirjoittamisprosessin eri vaiheissa, varsinkin esseekirjoittaminen, palauteprosessit ja itsearviointi.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.
Vastuuhenkilö: yliopistonopettaja Anna Pajunen.


SKIP400 Kirjasuomi 4 op

SKIP401 Kirjasuomen kehitys 4 op
Tavoite: Kyky lukea ja selittää eri-ikäisiä tekstejä sekä ymmärtää kirjakielen merkitys kunkin aikakauden viestinnässä ja koko kulttuurissa.
Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi suomen kirjakielen synnystä ja kehitysvaiheista, kirjoitetun normin muotoutumisesta ja tietoisen kielenohjailun periaatteista. Vaihtoehtona kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäisen vuoden kevätlukukausi.
Kirjallisuus: LEHIKOINEN–KIURU, Kirjasuomen kehitys (4. painos) ja HÄKKINEN, Agricolasta nykykieleen s. 321–519.
Vastuuhenkilö: lehtori Jouko Koivisto.


Takaisin ylös

Aineopinnot (55 op, opettajalinja 45 op) 

SKIA210 Kielen rakenne 10 op
Tavoite: Käsitys suomen kielen morfologisista ja syntaktisista ominaisuuksista ja kyky verrata niitä muiden kielten vastaaviin ominaisuuksiin. Taito analysoida kielten morfologiaa ja eritellä suomen kielen sananmuotojen morfeemirakenteita ja hahmotusmahdollisuuksia sekä ymmärtää ja tulkita uudennosten perusteita. Käsitys syntaktisen kuvauksen teorioista sekä taito analysoida ja kuvata suomen lauserakenteita niin, että pystyy hyödyntämään taitojaan kieliasiantuntijana.

Opintojaksot:
SKIA211 Muotorakenne 5 op
Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset. Syventymistä nykysuomen muotorakenteeseen ja johtamiseen. Vaihtoehtona kirjatentti, esim. seuraava kokonaisuus: BYBEE, Morphology; T. ITKONEN, Syntaktisten vaikutusyhteyksien luonteesta (Virittäjä 1976 s. 52–60); KARLSSON, Yleinen kielitiede (1. painos 1994) s. 75–108 tai (uudistettu laitos 1998) s. 83–119; PAUNONEN, Allomorfien dynamiikkaa (Virittäjä 1976 s. 82–104); LEPÄSMAA–LIEKO–SILFVERBERG, Miten sanoja johdetaan.
Suositus ajoituksesta: Toisen vuoden syyslukukausi.
Vastuuhenkilö: lehtori Jouko Koivisto.

SKIA212 Lauserakenne 5 op
Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset, joilla syvennetään suomen lauserakenteen tuntemusta sekä tutustutaan erilaisiin lauseopin malleihin ja suuntauksiin. Vaihtoehtona kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Toisen vuoden kevätlukukausi.
Kirjallisuus: HAKULINEN–KARLSSON, Nykysuomen lauseoppia s. 28–60; HAKULINEN & al., Iso suomen kielioppi s. 825–953, 1027–1122, 1253–1300 ja 1451–1557.
Vastuuhenkilö: lehtori Seppo Pekkola.


SKIA220 Merkitys ja kielen käyttö 5/10 op

Opintojaksot:
SKIA221 Merkitys ja kielen käyttö 5 op
Tavoite: Taito tarkastella ja analysoida merkitysten rakentumista ja rakentamista sekä kielen käyttötehtäviä erilaisissa konteksteissa keskeisten semantiikan ja pragmatiikan teorioiden pohjalta.
Opiskelutapa: Semantiikan ja pragmatiikan luentosarja (5 op), jolla tutustutaan semantiikan ja semiotiikan keskeisiin käsitteisiin, puheaktiteoriaan ja kohteliaisuuteen ja niiden käyttöön kielen kuvauksessa.
Vastuuhenkilö: professori Jaakko Leino.

SKIA222 Sanasto 5 op (valinnainen)
Tavoite: Sanaston kerrostumien luonteen ja erityispiirteiden tuntemus sekä kyky soveltaa tietämystä alan kysymyksiin; suomen sanaston historian tuntemus ja sen yhteydet kulttuurin ja kielen muuttumiseen.
Opiskelutapa: Luentosarja tai kirjallisuutta, jossa tutustutaan suomen kielen sanaston koostumukseen, kulttuuri- ja kielihistorialliseen taustaan sekä vaihteleviin erityiskysymyksiin (esim. suomen kielen sanaston kehitys, kulttuurisanat, sanojen lainaaminen ja merkitysten muuttuminen, suomen kielen sanaston ja merkityksen tutkimuksen historiaa).
Suositus ajoituksesta: Toinen tai kolmas opiskeluvuosi.
Kirjallisuus: HÄKKINEN, Mistä sanat tulevat; Sana kiertää (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 80) s. 1–291.
Vastuuhenkilö: lehtori Jouko Koivisto.


SKIA300 Kirjoittaminen 5/10 op

SKIA301 Tekstinhuolto 5 op
Tavoite: Kielenkäytön normien ja näiden perusteiden ja luonteen tuntemus sekä kyky huoltaa tekstejä ja arvioida kirjoittamista ja kirjoitettuja tekstejä ja tekstilajeja osana viestintää eri konteksteissa.
Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Syventymistä käytännön tekstin- ja kielenhuoltotyöhön erityyppisten harjoitusten ja aineistojen avulla.
Suositus ajoituksesta: Toisen vuoden syyslukukausi.
Vastuuhenkilö: lehtori Jouko Koivisto.

SKIA302 Kirjoittamisen ohjaaminen 5 op (valinnainen)
Tavoite: Kyky arvioida kirjoitusta ja kirjoitettuja tekstejä ja tekstilajeja eri konteksteissa, kyky nähdä kirjoitustaito osana yhteiskunnallista voimautumista, taito ohjata ja arvioida kirjoitusprosessia ja tuotosta sekä antaa siitä palautetta, kyky analysoida kirjoitus- ja lukivaikeuksia ja ohjata niistä kärsiviä, valmius eritasoisten oppimistehtävien laadintaan eri kouluasteilla (peruskoulussa, lukiossa, S2-opetuksessa).
Opiskelutapa: Luentoja tai kirjallisuutta, joissa tutustutaan kirjoittamisteorioihin ja malleihin, kirjoittamisprosessiin ja kirjoittamisen ongelmiin, lukivaikeuksiin, kirjoittamiseen koulussa ja yhteiskunnassa tekstitaitojen näkökulmasta, kirjoittamisen ohjaamiseen ja sen käytäntöön.
Vastuuhenkilö: professori Liisa Tainio.


SKIA400 Puhuttu kieli 5/10 op

Opintojaksot:
SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu 5 op

Tavoite: Kyky analysoida puhekielisiä aineistoja sekä ymmärtää kielen alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu ja muuttuvuus.
Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi suomen murteista ja nykypuhekielen muotoutumisesta. Vaihtoehtona yksi- tai kaksiosainen kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Toisen opiskeluvuoden kevätlukukausi.
Kirjallisuus: A-osa: LEHIKOINEN, Suomea ennen ja nyt s. 90–161; LESKINEN, Suomen murteiden historiaa III s. 1–61. B-osa: Kielestä kiinni s. 209–242; Nykysuomen rakenne ja kehitys 2 s. 187–208; SUOJANEN–SUOJANEN (toim.), Sosiolingvistiikan näkymiä s. 35–110; MIELIKÄINEN, Murteiden murros (kartasto).
A-osa suoritetaan Jouko Koivistolle ja B-osa Aila Mielikäiselle (tässä järjestyksessä tai samaan aikaan).

  • Jos murteet ovat kuuluneet jo perusopintoihin, A-osaa ei suoriteta kurssina vaan (Koivistolle) kirjatenttinä, johon luetaan joukko Virittäjän artikkeleita.

Vastuuhenkilö: professori Aila Mielikäinen.

SKIA402 Nimistö 5 op (valinnainen)
Tavoite: Kyky toimia nimistön tutkimuksessa ja asiantuntijatehtävissä (esim. nimistönsuunnittelussa).
Opiskelutapa: Kurssi, jolla tutustutaan nimistöntutkimuksen periaatteiden ohella luontonimien sekä erityylisten asutus- ja henkilönnimien rakenteeseen ja vaihtelun kulttuurisiin ja kielisosiologisiin syihin.
Suositus ajoituksesta: Toinen tai kolmas lukuvuosi.
Vastuuhenkilö: lehtori Jouko Koivisto.

SKIA500 Sukukielet 5/10 op (opettajalinjalla valinnainen)
Sukukieli on valinnainen opettajalinjalla oleville pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijoille ja ulkomaalaisille opiskelijoille. Se on siis pakollinen ainoastaan niille pääaineopiskelijoille, jotka eivät ole opettajalinjalla.
Tavoite: Opiskelija tuntee viron ja/tai unkarin kielen ominaispiirteet, osaa analysoida ja tuottaa tekstiä sekä ymmärtää kielten sukulaisuussuhteita ja kulttuurisia konteksteja.
Opiskelutapa: Viron kielen ja kulttuurin luentosarja harjoituksineen (5 op) ja/tai unkarin kielen kurssi (5 op).
Vastuuhenkilö: lehtori Külvi Pruuli.


SKIA600 Pedagoginen kielitieto 5/10 op (valinnainen)

SKIA601 Pedagoginen kielitieto 5 op (valinnainen)
Tavoite: Kyky tarkastella äidinkielen opetuksen kielitietoa ja kielitaitoja luokassa kognitiivisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta ja hyödyntää taitoaan kielitaitojen opetuksessa; valmius kohdata heterogeeninen luokka sekä halu ja kyky kehittää oppilaiden kieli-, teksti- ja keskustelutaitoja.
Opiskelutapa: Pedagogisen kielitiedon luento harjoituksineen (5 op) tai kirjallisuutta, jolla perehdytään pedagogiseen kielioppiin ja sen perusteisiin, tekstitaitoihin ja kielitietoisuuteen äidinkielen opetussuunnitelmien näkökulmasta.
Vastuuhenkilö: professori Jaakko Leino.

SKIA602 Suomi toisena kielenä 5 op (valinnainen)
Tavoite: Opiskelija tuntee suomen kielen oppimisen kulkua ja alkuvaiheen tavallisimpia ongelmia, osaa tehdä havaintoja oppijoiden kielellisistä suorituksista ja edistymisestä, tuntee toisen kielen oppimisen tutkimuksen tärkeimmät näkökulmat ja käsitteet.
Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, jolla tarkastellaan suomen kieltä ja sen oppimista useista toisen kielen oppimisen yleisistä näkökulmista. Kurssilaiset osallistuvat suomi toisena kielenä -opetukseen tarkkailijoina ja apuopettajina sekä keräävät aineistoa suomenoppijoiden kielestä. Näitä tilanteita valmistellaan ja tarkastellaan yhdessä luentojen, kirjallisuuden sekä ryhmä- ja yksilötehtävien avulla.
Vastuuhenkilö: professori Maisa Martin.


SKIA700 Suomen kielen omaksuminen 5 op (valinnainen)

SKIA701 Suomen kielen omaksuminen 5 op (valinnainen)
Tavoite: Taito tarkastella äidinkielen omaksumista ja kielenkäytön kehitystä erilaisista näkökulmista, kyky eritellä äidinkielen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja vaikuttajia.
Opiskelutapa: Kurssi suomen omaksumisesta äidinkielenä ja kirjallisuutta psykolingvistisen tutkimuksen perusteista, äidinkielen omaksumisesta kieliopillisesta ja kielen käytön näkökulmasta, kielenomaksumisen vaiheista puhutun ja kirjallisen kulttuurin näkökulmasta, luku- ja kirjoitustaidon sekä metalingvistinen kehityksestä ja kielenomaksumisen ongelmista.
Vastuuhenkilö: assistentti Lea Nieminen.


SKIA801 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

Tavoite: Kyky etsiä ja käyttää lähteitä, kerätä ja analysoida kielenainesta, soveltaa kielitieteen menetelmiä ja raportoida analyysin tuloksia.
Opiskelutapa: Menetelmäopintoja, tieteellistä kirjoittamista sekä tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman laatiminen.
Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.
Vastuuhenkilöt: professorit Maisa Martin, Aila Mielikäinen, Liisa Tainio.

Takaisin ylös


Syventävät opinnot (80 op) 

Jokainen opiskelija osallistuu metodiopintoihin, suorittaa seminaarin ja tekee pro gradu -tutkielman. Muusta, osaksi vuosittain vaihtuvasta valikoimasta opiskelija rakentaa HOPSinsa mukaisen kokonaisuuden, johon sisältyy pro gradu -tutkielman (40 op) ja seminaarin (5 op) lisäksi 10–25 op laitoksen yhteisiä opintoja, 5–20 op teoria- ja metodiopintoja sekä 10–25 op oppiainekohtaisia opintoja niin, että näiden kokonaismääräksi tulee 40 op. Kunkin opintojakson laajuus on vähintään 5 op.

SKIS100 Seminaari ja pro gradu -tutkielma

SKIS101 Pro gradu -tutkielma 40 op
Tavoite: Opiskelija perehtyy tutkimusalaansa ja sen menetelmiin, kerää ja analysoi aineistoa ja laatii tieteellisen tutkielman.
Opiskelutapa: Itsenäistä ja ohjattua työskentelyä tieteellisen tutkielman laadinnassa.

SKIS102 Seminaari 5 op
Tavoite: Opiskelija oppii seminaariryhmässä tekemään tutkimussuunnitelman, toteuttamaan sen ja esittelemään tutkimustuloksiaan tieteellisessä seminaarissa laajemmalle ryhmälle.
Opiskelutapa: Työskentelyä omassa graduryhmässä ja esiintyminen yhteisessä seminaarissa.
Vastuuhenkilöt: professorit.


Oppiainekohtaiset opintojaksot

SKIS200 Kielitiede ja kielioppi (myös Y)
Tavoite: Kehittynyt kieliopin tai kielenkuvauksen jonkin osa-alueen tuntemus, asiantuntemus jollakin suomen kielen kuvauksen erikoisalueella.
Opiskelutapa: Ohjattua tutustumista kielitieteelliseen kirjallisuuteen ja suomen kieliopin erityiskysymyksiin, osallistuminen kuvausprojekteihin tai syventäviä luentoja kielitieteen erikoiskysymyksistä kuten kielioppiteorioista, fonologiasta, korpustutkimuksesta (kielten yhteinen) tai kielitieteen kvantitatiivisista menetelmistä (kielten yhteinen).
Vastuuhenkilö: professori Jaakko Leino.

SKIS300 Tekstit, diskurssit ja kirjoittaminen (myös B)
Tavoite: Syvällinen tekstilajien, tekstitapahtumien tai tekstityyppien ja niiden tutkimuksen tunteminen, diskurssin- ja keskusteluntutkimuksen metodien hallinta oman tutkimuksen tarpeisiin, kirjoittamisen ja tekstinlaadinnan opetuksen ja arvioinnin asiantuntemus.
Opiskelutapa: Ohjattua tutustumista kirjallisuuteen, osallistumista projekteihin tai kielten yhteisiä syventäviä luentosarjoja.
Vastuuhenkilö: professori Jaakko Leino.

SKIS400 Suomen kielen kehitys ja vaihtelu (myös Y)
Tavoite: Syventävää perehtymistä kielen ja kulttuurin suhteisiin seuraavien valinnaisten tutkimussuuntien valossa, tavoitteena kyky soveltaa näiden teorioita ja menetelmiä kielellisiin aineistoihin: SKIS401 Dialektologia ja sosiolingvistiikka, SKIS402 Kirjasuomen kehitys, SKIS403 Nimistö, SKIS404 Sanasto, kielihistoria.
Opiskelutapa: Luento- ja praktikumkursseja, lukupiirejä ja kirjallisuutta edellä luetelluilta tutkimusaloilta.
Suositus ajoituksesta: Neljäs tai viides opiskeluvuosi.
Vastuuhenkilöt: professori Aila Mielikäinen, lehtori Jouko Koivisto.

SKIS500 Suomen ja sukukielten erikoisaloja
Tavoite: Viron tai jonkin muun sukukielen rakenteen syvällisempi tuntemus ja suullisen ja kirjallisen taidon kehittäminen.
Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskursseja viron kielestä tai muista sukukielistä.
Vastuuhenkilöt: lehtori Külvi Pruuli (viron kieli), lehtori Orsolya Fábián (unkarin kieli).

SKIS600 Äidinkielen omaksuminen ja opetus (myös A)
Tavoite: Kyky tarkastella kielenomaksumisen kieliopillista erityiskysymystä, kielitiedon, tekstitaitojen ja kielitietoisuuden opetusta ja kehitystä metodisesti perustellusti sekä taito kuvata ja raportoida tulokset kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti tai toimia tutkimusryhmässä alueensa asiantuntijana.
Opiskelutapa: Kirjallisuus- ja projektitehtäviä tai projektityöskentelyä tutkimusprojektissa, omakohtaiseen aineistoon tai kirjallisuuteen perustuvia tutkimustehtäviä kielellisten taitojen, lukemisen ja kirjoittamisen tai tekstitaitojen kehityksestä, niihin liittyvää kirjallisuutta ja tulosten raportointia.
Vastuuhenkilö: assistentti Lea Nieminen.

SKIS800 Suomi toisena kielenä -projektikurssi (myös A, Y)
Tavoite: Projektityön tehtyään opiskelija on perehtynyt johonkin suomi toisena kielenä -alan erityiskysymykseen ja tutkimus- tai opetusmenetelmään, osaa kirjoittaa julkaisukelpoisen projektiraportin ja/tai pitää aiheesta esitelmän.
Opiskelutapa: Opiskelija(ryhmä) osallistuu suomi toisena kielenä -tutkimukseen tai -opetukseen suunnittelemalla, toteuttamalla ja raportoimalla ohjaajansa johdolla jonkin ennalta määritellyn osan hankkeesta. Tähän voi sisältyä esimerkiksi taustatietojen tai aineiston keräämistä ja analysointia, pieniä opetustehtäviä, kielitaidon arviointia tai oppimateriaalin laatimista.
Projektityö määritellään tarkemmin kunkin lukukauden alussa meneillään olevien tutkimus- ja opetushankkeiden pohjalta. Yhden lukukauden mittainen osallistuminen = 5 op. Osallistumisen edellytyksenä on aineopintojen Suomi toisena kielenä -peruskurssi ja syventävien opintojen Toisen kielen oppiminen -kurssi (laitoksen yhteinen).
Vastuuhenkilö: professori Maisa Martin.

SKIS900 Työharjoittelu ja portfolio

SKIS901 Työharjoittelu
SKIS902 Portfolio

Tavoite: Opiskelija paneutuu omiin opintoihinsa ja niiden suunnitteluun, perehtyy työelämään ja oppii tarkastelemaan opintojaan ja työtään tutkimuksen ja ammatillisen kehityksen näkökulmasta.
Opiskelutapa: Opintoportfolion suunnittelu, laatiminen ja kehittäminen opintojen edetessä (5 op). Harjoittelu (5 op) suomen kielen asiantuntijuutta vaativassa työssä omassa yliopistossa, muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa tai yliopiston ulkopuolisissa tehtävissä.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty (SKIS901), 1–5 (SKIS902).
Vastuuhenkilöt: professorit (SKIS901), assistentti (SKIS902). Työharjoittelusta tulee sopia professorin kanssa hyvissä ajoin ennen harjoittelun aloittamista (työharjoitteluohje ja -lomake ovat oppiaineen verkkosivuilla). Valtionhallinnon harjoittelupaikat tulevat hakuun kevätlukukaudella tammi-helmikuussa (tarkemmat tiedot amanuenssilta).

Takaisin ylös