18.09.2009

Suomen kielen opetussuunnitelma 2007–2009

Tavoitteet

Kieli hallitsee ihmisen ajattelua. Kielen avulla ihminen jäsentää maailmaa ja vaikuttaa toisiin niin yksityisesti kuin mediassakin. Suomen kielen opinnot tarjoavat mahdollisuuden tutustua kielen käyttöön, rakenteeseen ja kehitykseen. Opinnot antavat opiskelijoille sellaisia tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat opettaessaan suomea äidinkielenä ja vieraana kielenä tai toimiessaan kielen asiantuntijoina tai tutkijoina.
 
Suurin osa suomen kielen opiskelijoista sijoittuu valmistuttuaan opettajan ammattiin. Peruskoulun ja lukion lisäksi äidinkielen opettajia toimii ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutuksessa ja korkeakouluissa. Suomi toisena ja vieraana kielenä tarjoaa mahdollisuuden pätevöityä maahanmuuttajien opetukseen ja ulkomaalaisten opetukseen eri puolilla maailmaa. Suomen kielen ammattilaisia on myös toimittajina, tiedottajina, kouluttajina, viestintäkonsultteina, tekstintuottajina ja -tarkastajina sekä tutkijoina. Tällaisiin tehtäviin suomen kielen opinnot antavat hyvän valmiuden. Sivuaineita opiskelijat voivat hakea tavoitteidensa mukaisesti eri oppiaineista. Kaikilla suomen kielen pääaineopiskelijoilla on vapaa kirjallisuuden sivuaineoikeus syventäviin opintoihin saakka. Kielisukulaistemme kielistä ja kulttuureista kiinnostuneille sopii sivuaineeksi hungarologia.

 

Opintojen rakenne

Kieli- ja viestintäopinnoista suomen kielen opiskelija suorittaa seuraavat: maturiteetti (1 op), toinen kotimainen kieli (3 op) ja vieras kieli (3 op). Muissa aineissa pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvaa äidinkielen viestintää ei suomen kielen perusopinnot suorittaneelta vaadita. Tutkintorakenne on selvitetty tarkemmin humanistisen tiedekunnan www-sivuilla.

Kielten laitoksen yhteiset opinnot on esitelty kielten laitoksen yhteisten opintojen opetussuunnitelmassa.

 

Perusopinnot (25 op) ovat kaikille suomen kielen pää- ja sivuaineopiskelijoille yhteisiä. Aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijoilla 55 op, opettajankoulutukseen suoraan valituilla pääaineopiskelijoilla 45 op ja sivuaineopiskelijoilla 35 op. Kaikille opiskelijoille pakollisia ovat jaksot SKIA210 Kielen rakenne, SKIA221 Merkitys ja kielen käyttö, SKIA301 Tekstinhuolto ja SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu (yhteensä 25 op). Lisäksi jakso SKIA500 Sukukielet (vähintään 5 op) on pakollinen niille pääaineopiskelijoille, joita ei ole valittu suoraan opettajankoulutukseen ja joiden äidinkieli on suomi. Pakollisten jaksojen lisäksi opiskelija voi valita valinnaisia opintoja siten, että kunkin moduulin yhteenlaskettu opintopistemäärä on enintään 10 (moduuleissa SKIA220 ja SKIA600 enintään 15 op). Sivuaineopiskelijat eivät osallistu proseminaariin eivätkä tee kandidaatintutkielmaa. Aineopintovaiheessa suoritetaan myös vähintään yksi johdantokurssi.
 

 

Perusopinnot

Aineopinnot

Kaikille pakolliset

SKIP100 Kielitieto ja kielitiede (5 op)

SKIP200 Suomen kielen rakenne (8 op)

SKIP300 Tekstitaidot ja kirjoittaminen (8 op)

SKIP400 Kirjasuomi (4 op)

SKIA211 Muotorakenne (5 op)

SKIA212 Lauserakenne (5 op)

SKIA221 Merkitys ja kielen käyttö (5 op)

SKIA301 Tekstinhuolto (5 op)

SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu (5 op)

Pääaineopiskelijoille pakolliset

 

SKIA500 Sukukielet* (5 op)

SKIA801 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Johdantokurssi (3–5 op)**

Kaikille valinnaiset

 

Vuosittaisen opetustarjonnan mukaan, esim.

SKIA222 Sanasto

SKIA223 Nimistö

SKIA302 Kirjoittamisen ohjaaminen

SKIA500 Sukukielet

-moduulin kurssit*

SKIA600 Kielen oppiminen ja omaksuminen -moduulin kurssit

KLSA-kurssit

Opintopisteet yht.

25 op

55 op pääaineopiskelijat

45 op opettajankoulutuk-
seen suoraan valitut          pääaineopiskelijat

35 op sivuaineopiskelijat

 

* Kurssi on valinnainen niille pääaineopiskelijoille, jotka on valittu suoraan opettajankoulutukseen, sekä niille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Lisäksi kurssi on valinnainen sivuaineopiskelijoille.

 

**Vähintään yksi seuraavista:

<!--[if !supportLists]-->(A)   <!--[endif]-->Kielen oppiminen ja opettaminen: KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen tai SKIA602 Suomi toisena kielenä

<!--[if !supportLists]-->(B)    <!--[endif]-->Kielenkäyttö ja diskurssi: KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen

 

Syventävien opintojen laajuus on 80 op. Pro gradu -tutkielma (40 op) ja seminaari (5 op) ovat kaikille yhteisiä. Muita opintoja opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti siten, että opinnoista 10–25 op on laitoksen yhteisiä opintoja (koodit KLSS100, KLSS300 ja KLSS900), 10–25 op oppiainekohtaisia opintoja (koodit SKIS200–SKIS900) ja  5–20 op teoria- ja menetelmäopintoja (koodi KLSS700).  Oppiainekohtaisten opintojen minimimäärään 10 op ei voi sisällyttää työharjoittelua (SKIS901). Suomen kielen opiskelijalle soveltuvat kielten laitoksen suuntautumisvaihtoehdoista parhaiten Kielen oppiminen ja opettaminen (A) ja Kielenkäyttö ja diskurssi (B).

 

40 op

SKIS101 Pro gradu -tutkielma

  5 op

SKIS102 Seminaari

 

35 op

(A) Kielen oppiminen ja opettaminen

 

KLSS100

 

SKIS600

SKIS800

SKIS900

 (B) Kielenkäyttö ja diskurssi

 

KLSS300

 

SKIS300

SKIS900

 

(C) Kieli ja kulttuuri

 

KLSS900

 

SKIS400

SKIS500

SKIS900

Teoriat ja menetelmät

 

KLSS700

 

SKIS200

SKIS400

SKIS600

SKIS800

                                                   15–30 op*

5–20 op

 

* Vähintään 10 op oppiainekohtaisia opintoja (SKIS).

 

Opintojen ajoitus

Perusopinnot suoritetaan yleensä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Aineopintojen suorittaminen sijoittuu normaalisti toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen, syventävien opintojen neljänteen ja viidenteen opiskeluvuoteen. Suomen kielen perus- ja aineopintojen kokonaisuuksista on saatava vähintään arvosana hyvä, jotta voi jatkaa seuraavaan opintokokonaisuuteen.

Peruskoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi opiskeleva suomen kielen pääaineopiskelija suorittaa seuraavat opinnot (HuK ja FM):

 

 

Suomen kieli 80 op

pro gradu -tutkielma 40 op

(muut) syventävät opinnot 40 op

 

 

Pedagogiset opinnot 35 op

 

Valinnaiset opinnot 5 op                       

 

 

 

 

Suomen kieli 70 op

aineopinnot 45 op

  (sisältää tutkielman ja seminaa- 

   rin 10 op)

perusopinnot 25 op

 

Kirjallisuus (perus- ja aineopinnot) 60 op

 

Puheviestintä 12  op

 

Pedagogiset opinnot 25 op

 

 

Kieli- ja  viestintäopinnot 7 op

<!--[if !supportLists]-->-          <!--[endif]-->maturiteetti 1 op

<!--[if !supportLists]-->-          <!--[endif]-->toinen kotimainen kieli 3 op

<!--[if !supportLists]-->-          <!--[endif]-->vieras kieli 3 op

 

 

Valinnaiset opinnot  6 op

 

                      Yhteensä   300 op

 

Näin suoritettu opettajan tutkinto tuottaa kelpoisuuden myös ammatillisten oppilaitosten virkoihin. Suoravalinnassa opettajankoulutukseen valitut aloittavat pedagogiset opinnot ensimmäisenä opiskeluvuotena.

 

Suomen kielessä voi valita erikoisalakseen suomi toisena kielenä -opintoja ja näin erikoistua opettamaan suomea ulkomaalaisille. Jos opiskelija haluaa erillisen todistuksen suomi toisena ja vieraana kielenä -alan opinnoista, todistukseen voidaan sisällyttää seuraavat opintojaksot: SKIA602 Suomi toisena kielenä, SKIS801 Suomi toisena kielenä -projektikurssi, SKIA801 Proseminaari ja kandidaatintutkielma sekä SKIS100 Seminaari ja pro gradu -tutkielma, mikäli tutkielmat on tehty suomi toisena kielenä -alalta. Kielten laitoksen yhteisistä kursseista todistukseen voidaan sisällyttää KLSS103 Kaksikielisyys ja KLSS101 Toisen kielen oppiminen sekä muita laitoksen yhteisiä maisteriopintojen kursseja sopimuksen mukaan. Pedagogisten aineopintojen suomi toisena kielenä -alan harjoitteluun hakeutuvan opiskelijan tulee suorittaa seuraavat kurssit: SKIA602 Suomi toisena kielenä tai kielten laitoksen johdantokurssi kielenoppimisen alalta (suositus ajoituksesta: 2. opiskeluvuosi) ja KLSS101 Toisen kielen oppiminen (suositus ajoituksesta: 3. opiskeluvuosi).
 

Suomen kieltä voi opiskella myös sivuaineena. Opiskeluoikeutta haetaan sivuainehaussa keväällä, jolloin järjestetään sivuaineen valintakoe.
 

Ohjelmassa on myös ulkomaalaisille tarkoitetut suomen kielen perusopinnot (27 op). Erikoistua voi myös unkarin kieleen ja Unkarin kulttuuriin: hungarologian opinnoissa voi kielilinjalla edetä syventäviin opintoihin saakka (ks. hungarologian vaatimuksia).

 

Suomen kielen opintojaksot
 

PERUSOPINNOT
 

SKIP100 Kielitieto ja kielitiede                                                            5 op

KLSP001 Näkökulmia kieleen: Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 1 op

SKIP101 Näkökulmia kieleen: Teoreettisen kielentutkimuksen

peruskäsitteitä                                                                                        2 op

KLSP003 Näkökulmia kieleen: Soveltavan kielentutkimuksen

näkökulmia                                                                                              2 op

 

SKIP200 Suomen kielen rakenne                                                         8 op

SKIP201 Suomen kielen rakenne                                                             8 op

 

SKIP300 Tekstitaidot ja kirjoittaminen                                                8 op

SKIP301 Tekstianalyysi                                                                            4 op

SKIP302 Kirjoittaminen                                                                            4 op

 

SKIP400 Kirjasuomi                                                                               4 op

SKIP401 Kirjasuomen kehitys                                                                   4 op

                                                                                                             Yht.                                                                                                        25 op

                                                                                                         
 

AINEOPINNOT

SKIA210 Kielen rakenne                                                                      10 op

SKIA211 Muotorakenne                                                                            5 op
SKIA212 Lauserakenne                                                                            5 op

 

SKIA220 Merkitys ja kielen käyttö                                           5/10/15 op

SKIA221 Merkitys ja kielen käyttö                                                             5 op

SKIA222 Sanasto (valinnainen)                                                                 5 op

SKIA223 Nimistö(valinnainen)                                                                   5 op

 

SKIA300 Kirjoittaminen                                                                     5/10 op

SKIA301 Tekstinhuolto                                                                              5 op

SKIA302Kirjoittamisen ohjaaminen (valinnainen)                                      5 op

 

SKIA400 Puhuttu kieli                                                                             5 op

SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu                                                                                                      5 op

 

SKIA500 Sukukielet (opettajalinjalla valinnainen)                         5/10 op

 

SKIA600 Kielen oppiminen ja omaksuminen (valinnainen)      5/10/15 op

SKIA601 Pedagoginen kielitieto (valinnainen)                                           5 op

SKIA602 Suomi toisena kielenä (valinnainen)                                            5 op

SKIA606 Lapsen kielen kehitys (valinnainen)                                                                                              5 op

 

SKIA801 Proseminaari ja kandidaatintutkielma                                   10 op

 

SKIA900 Kielten laitoksen valinnaiset kurssit                                  5/10 op


                                                                                                       Yht.  55 op

                                                                             Opettajalinjalla yht.  45 op

                                                                         Sivuaineopiskelija yht.  35 op

 

SYVENTÄVÄT OPINNOT
 

SKIS100 Pro gradu -tutkielma ja seminaari

SKIS101 Pro gradu -tutkielma                                                                 40 op

SKIS102 Seminaari                                                                                    5 op

 

Oppiainekohtaiset opintojaksot                                                     10–25 op

SKIS200 Kielitiede ja kielioppi                                                          

SKIS300 Tekstit, diskurssit ja kirjoittaminen                         

SKIS400 Suomen kielen kehitys ja vaihtelu                                  

SKIS500 Suomen ja sukukielten erikoisaloja                                     

SKIS600 Äidinkielen omaksuminen ja opetus                                    

SKIS800 Suomi toisena kielenä -projektikurssi                

SKIS900 Työharjoittelu                                               

Laitoksen yhteiset opinnot                                                             10–25 op

Teoria- ja metodiopinnot                                                                  5–20 op

 

                                                                                                       Yht. 35 op
 

                                                           Kaikki syventävät opinnot yht.  80 op

 

SUOMEN KIELEN OPETUSOHJELMA 2008–2009

 

HUOM! Kielten laitoksen yhteisten kurssien tiedot Korpissa ja kielten laitoksen verkkosivuilla.


Suomen kielen alustava ohjelma lukuvuodeksi 2008–2009. Tarkista ajat ja paikat Korpista ennen kurssin alkua. 

Kursseille ilmoittaudutaan Korppi-järjestelmän kautta. Ilmoittautumisajat ovat seuraavat: 

  • perusopinnot 4.9. alkaen
  • aineopinnot 20.8. alkaen
  • syventävät opinnot 20.8. alkaen
  • kielten laitoksen yhteiset kurssit (koodi KLS) 15.8. alkaen                     
HTK0039 Johdatus tieto- ja viestintäteknologiaan   4 op

Luento              I periodi      ke 14–16 / to 14–16     Välisalo
Harjoitukset      katso aikataulutiedot Korpista

 

Suositeltava, valinnainen tieto- ja viestintätekniikan kurssi ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Opiskelija osallistuu yhteen ryhmään. Tarkemmat tiedot ja harjoitusryhmien ajat Korpissa.

 

SKIY095 Opettajatuutorointi (tutkinnon valinnaisiin opintoihin) 1 op

Opettajatuutorit            opettajalinjalle suoravalitut      Häkkinen, Reiman                                       muut pääaineopiskelijat           Nieminen   

Tapaamiset pe 10–12 (yhteensä 7 kertaa)                     

Ilmoittautuminen ja ilmoittautumisohjeet Korpissa.

 

Tavoite: Opettajatuutoroinnin tavoitteena on auttaa opiskelijoita omaksumaan akateemisen opiskelun taitoja, tutustumaan yliopiston ja oman oppiaineensa käytänteisiin sekä suunnittelemaan opintojaan ja tutkintonsa rakennetta. Ryhmässä voidaan keskustella opintoihin, urasuunnitelmiin ja uuteen elämänvaiheeseen liittyvistä asioista muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Ryhmään voidaan kutsuta myös asiantuntijavieraita.

Opiskelutapa: Opettajatuutorointi on tarkoitettu kaikille pääaineopiskelijoille. Tuutorointia varten opiskelijat jakaantuvat ryhmiin, jotka tapaavat noin kerran kuukaudessa ensimmäisen lukuvuoden aikana. Ryhmätapaamisten lisäksi opiskelija voi halutessaan tavata oman opettajatuutorinsa kahden kesken, jolloin voidaan tarkemmin keskustella opiskelijan opintoihin liittyvistä kysymyksistä. Tuutorointi on jatkuva prosessi, joka opintojen myöhemmässä vaiheessa integroituu graduryhmissä muuhun opetukseen.

Opettajatuutorointi on vapaaehtoista, mutta sitä suositellaan kaikille ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille.

 

HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma

Tavoite: HOPS on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä ohjaa hyviin oppimistuloksiin omien tavoitteiden mukaisesti. Se on itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen apuväline. HOPS suuntaa tulevaisuuteen, jopa työelämään asti. HOPS on kuitenkin joustava: vahvuudet ja varsinkin tavoitteet voivat muuttua.

Opiskelutapa: Opiskelija tekee alustavan HOPSinsa mahdollisimman varhain ensimmäisenä opiskeluvuonna eHOPSina Korppiin. HOPS-ohjaaja antaa neuvoja ja tukea HOPSin laadintaan. Opintosuunnitelma voidaan tehdä  myös osana opettajatuutorointia. Suunnitelma säilytetään, ja sitä päivitetään HOPS-ohjaajan tuella koko opintojen ajan. Jokaisen opintonsa aloittavan opiskelijan on tehtävä HOPS joko opettajatuutoroinnin osana tai muuten sovitulla tavalla.

 

Perusopinnot (25 op)

 

SKIP100 Kielitieto ja kielitiede 5 op

KLSP001, SKIP101, KLSP003 Näkökulmia kieleen 5 op

KLSP001 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen
       pe 5.9. ja pe 12.9. klo 8–12 C 1

SKIP101 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteet
       Katso aikataulutiedot kohdasta SKIP201.

KLSP003 Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia
       III periodi ma klo 10–12, pe klo 9–12

Tavoite: Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida kielen rakennetta, tuntee opiskelemansa kielen keskeiset kielitieteelliset näkemykset ja tutkimussuuntaukset sekä ymmärtää kielen ja kielentutkimuksen moniulotteisen ja varioivan luonteen. Opiskelija pystyy pohtimaan monipuolisesti kielen suhdetta yksilöön, yhteiskuntaan ja maailmaan sekä tuntee yleisimpiä teorioita kielen omaksumisesta, oppimisesta ja opettamisesta. KLSP001:n ja KLSP003:n kuvaus ks. kielten laitoksen yhteinen opetussuunnitelma.

Opiskelutapa: Yhteiset luennot kielten laitoksen kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille syyslukukauden alussa (KLSP001 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 1 op) ja kevätlukukaudella (KLSP003 Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia 2 op) sekä näiden väliin sijoittuva kielikohtainen kurssi (SKIP101 Teoreettisen kielentuntemuksen peruskäsitteitä 2 op). Laitoksen yhteisiin luentoihin liittyy oheislukemista ja -tehtäviä. Suomen kielen oppiaineessa kielikohtainen osuus sisältyy perusopintojen Suomen kielen rakenne -kurssiin.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

Arviointi: KLSP001 ja KLSP003 hyväksytty/hylätty, SKIP101 1–5.

Vastuuhenkilöt: Lehtori Arja Hammela (KLSP001, KLSP003), lehtori Seppo Pekkola (SKIP101).

 

SKIP200 Suomen kielen rakenne 8 op
 

SKIP201 Suomen kielen rakenne 8 op
 

 

opettaja

periodit

Alkamispäivä

aika

sali

Luento

Pekkola

I–IV

9.9.2008

ti 10–12

Blomstedt

Harjoitusryhmä A

Pekkola

I–IV

17.9.2008

ke 10–12

F 106

Harjoitusryhmä B

Pekkola

I–IV

18.9.2008

to 10–12

F 106

Harjoitusryhmä C

Pekkola

I–IV

22.9.2008

ma 12–14

F 106

 

Tavoite: Opiskelija hallitsee kieliopin perusteet ja ymmärtää kieliopin erilaisina tapoina kuvata kielen rakennetta, merkityksiä ja käyttöä ja osaa soveltaa tietoaan suomen kielen kuvaukseen.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset, joilla tutustutaan kieliopin peruskäsitteisiin ja sovelletaan niitä suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen kuvaukseen.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

Vastuuhenkilö: Lehtori Seppo Pekkola


SKIP300 Tekstitaidot ja kirjoittaminen 8 op
 

SKIP301 Tekstianalyysi 4 op

 

 

opettajat

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Pekkola, Sulkunen

I–II

10.9.2008

ke 8–1o

Blomstedt

 

Tavoite: Opiskelija ymmärtää tekstien arvioinnin ja siihen liittyvän kielenhuollon ajattelutapoja sekä oppii etsimään ratkaisuja ja apuneuvoja tekstinhuollon kysymyksiin; opiskelija tutustuu tekstintutkimuksen yleisimpiin suuntauksiin, oppii tunnistamaan erilaisista teksteistä niiden tavoitteita sekä tyyli- ja vaikutuskeinoja ja omaksuu kriittisen lukutavan.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset, joilla perehdytään tekstilingvistiikan peruskäsitteisiin ja kielenhuollon perusteisiin; analysoidaan tekstejä niiden tavoitteiden, rakenteen, tyylin ja kriittisen lukutaidon näkökulmista.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

Vastuuhenkilö: Lehtori Seppo Pekkola

 

SKIP302 Kirjoittaminen 4 op

 

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Harjoitusryhmä A

Jarva

I–II

11.9.2008

to 12–14

F 106

Harjoitusryhmä B

Jarva

I–II

11.9.2008

to 14–16

 

F 106

Harjoitusryhmä C

Jarva

III–IV

20.1.2009

ti 14–16

F 106

 

Tavoite: Opiskelija oppii tarkkailemaan, kehittämään ja monipuolistamaan omia kirjoitus- ja tekstitaitojaan, antamaan palautetta, kielitiedon kytkeminen kirjoittamiseen ja tekstien muokkaamiseen.

Opiskelutapa: Välineitä ja näkökulmia kirjoittamiseen ja kirjallisen ilmaisun kehittämiseen, kirjoitetaan ja työstetään eri tekstilajien tekstejä kirjoittamisprosessin eri vaiheissa, varsinkin esseekirjoittaminen, palauteprosessit ja itsearviointi.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

Arviointi: hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Lehtori Seppo Pekkola

 

SKIP400 Kirjasuomi 4 op
 

SKIP401 Kirjasuomen kehitys 4 op

 

Opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Koivisto

III–IV

22.1.2009

to 8–10

A 103

 

Tavoite: Kyky lukea ja selittää eri‑ikäisiä tekstejä sekä ymmärtää kirjakielen merkitys kunkin aikakauden viestinnässä ja koko kulttuurissa.

Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi suomen kirjakielen synnystä ja kehitysvaiheista, kirjoitetun normin muotoutumisesta ja tietoisen kielenohjailun periaatteista. Vaihtoehtona kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäisen vuoden kevätlukukausi.

Kirjallisuus: LEHIKOINENKIURU, Kirjasuomen kehitys (4. painos); HÄKKINEN, Agricolasta nykykieleen s. 321519.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto
 

 

Aineopinnot

(55 op, opettajalinja 45 op, sivuaineopiskelijat 35 op)

 

SKIA210 Kielen rakenne 10 op

Tavoite: Käsitys suomen kielen morfologisista ja syntaktisista ominaisuuksista ja kyky verrata niitä muiden kielten vastaaviin ominaisuuksiin.  Taito analysoida kielten morfologiaa ja eritellä suomen kielen sananmuotojen morfeemirakenteita ja hahmotusmahdollisuuksia sekä ymmärtää ja tulkita uudennosten perusteita. Käsitys syntaktisen kuvauksen teorioista sekä taito analysoida ja kuvata suomen lauserakenteita niin, että pystyy hyödyntämään taitojaan kieliasiantuntijana.

Edeltävät opinnot: SKIP201 Suomen kielen rakenne.

 

Opintojaksot:

SKIA211 Muotorakenne 5 op
 

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Koivisto

I–II

8.9.2008

ma 14–16

A 103

Harjoitusryhmä A

Koivisto

I–II

9.9.2008

ti 10–12

F 105

Harjoitusryhmä B

Koivisto

I–II

10.9.2008

ke 8–10

F 105

Harjoitusryhmä C

Koivisto

I–II

11.9.2008

to 12–14

F 105

 

Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset. Syventymistä nykysuomen muotorakenteeseen ja johtamiseen. Vaihtoehtona kirjatentti.

Kirjallisuus: BYBEE, Morphology; KARLSSON, Yleinen kielitiede (1. painos 1994 s. 75–108 tai uudistettu laitos 1998 s. 83–119); HAKULINEN & al., Iso suomen kielioppi s. 83–387.

Suositus ajoituksesta: Toisen vuoden syyslukukausi.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto

 

SKIA212 Lauserakenne 5 op

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Pekkola

III–IV

22.1.2009

to 12–14

Blomstedt

Harjoitusryhmä A

Pekkola

III–IV

26.1.2009

ma 10–12

F 106

Harjoitusryhmä B

Pekkola

III–IV

27.1.2009

ti 14–16

F 105

Harjoitusryhmä C

Pekkola

III–IV

28.1.2009

ke 8–10

F 106

 

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset, joilla syvennetään suomen lauserakenteen tuntemusta sekä tutustutaan erilaisiin lauseopin malleihin ja suuntauksiin. Vaihtoehtona kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toisen vuoden kevätlukukausi.

Kirjallisuus: HAKULINEN–KARLSSON, Nykysuomen lauseoppia s. 28–60; HAKULINEN & al., Iso suomen kielioppi s. 825–953, 1091–1122, 1253–1269, 1451–1475 ja 1533–1557.

Vastuuhenkilö: Lehtori Seppo Pekkola

 

SKIA220 Merkitys ja kielen käyttö 5/10/15 op
 

Opintojaksot:

SKIA221 Merkitys ja kielen käyttö 5 op
 

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Luukka

I

8.9.2008

ma 12–14

ti 8–10

Paulaharju

Harjoitusryhmä A

Jarva

I

16.9.2008

ti 14–16

F 106

Harjoitusryhmä B

Jarva

I

17.9.2008

ke 14–16

F 106

 

Tavoite: Taito tarkastella ja analysoida merkitysten rakentumista ja rakentamista sekä kielen käyttötehtäviä erilaisissa konteksteissa keskeisten semantiikan ja pragmatiikan teorioiden pohjalta.

Opiskelutapa: Semantiikan ja pragmatiikan luento- ja harjoituskurssi, jolla tutustutaan semantiikan ja semiotiikan keskeisiin käsitteisiin, puheaktiteoriaan ja kohteliaisuuteen ja niiden käyttöön kielen kuvauksessa.

Vastuuhenkilö: Professori Minna-Riitta Luukka

 

SKIA222 Sanasto 5 op (valinnainen)

Tavoite: Sanaston kerrostumien luonteen ja erityispiirteiden tuntemus sekä kyky soveltaa tietämystä alan kysymyksiin; suomen sanaston historian tuntemus ja sen yhteydet kulttuurin ja kielen muuttumiseen.

Opiskelutapa: Luentosarja tai kirjallisuutta, jossa tutustutaan suomen kielen sanaston koostumukseen, kulttuuri- ja kielihistorialliseen taustaan sekä vaihteleviin erityiskysymyksiin (esim. suomen kielen sanaston kehitys, kulttuurisanat, sanojen lainaaminen ja merkitysten muuttuminen, suomen kielen sanaston ja merkityksen tutkimuksen historiaa).

Suositus ajoituksesta: Toinen tai kolmas opiskeluvuosi.

Kirjallisuus: HÄKKINEN, Mistä sanat tulevat; LÄNSIMÄKI, MAIJA (toim.), Sana kiertää. Kirjoituksia suomen kielestä s. 13–291.

Vastuuhenkilö: Yliassistentti Lea Nieminen

 

SKIA223 Nimistö 5 op (valinnainen)

Tavoite: Kyky toimia nimistön tutkimuksessa ja asiantuntijatehtävissä (esim. nimistönsuunnittelussa).

Opiskelutapa: Kurssi, jolla tutustutaan nimistöntutkimuksen periaatteiden ohella luontonimien sekä erityylisten asutus- ja henkilönnimien rakenteeseen ja vaihtelun kulttuurisiin ja kielisosiologisiin syihin. Kurssi pyritään järjestämään joka toinen lukuvuosi (seuraavan kerran lv. 2009–2010). Vaihtoehtona kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen tai kolmas opiskeluvuosi.

Kirjallisuus: AINIALA–SAARELMA–SJÖBLOM, Nimistöntutkimuksen perusteet (Tietolipas 221, 2008); KIVINIEMI, Perustietoa paikannimistä.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto
 

 

SKIA300 Kirjoittaminen 5/10 op
 

Opintojaksot:

SKIA301 Tekstinhuolto 5 op
 

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Harjoitusryhmä A

Koivisto

I–II

9.9.2008

ti 12–14

F 205

Harjoitusryhmä B

Koivisto

I–II

11.9.2008

to 10–12

F 205


Tavoite: Kielenkäytön normien ja näiden perusteiden ja luonteen tuntemus sekä kyky huoltaa tekstejä ja arvioida kirjoittamista ja kirjoitettuja tekstejä ja tekstilajeja osana viestintää eri konteksteissa.

Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Syventymistä käytännön tekstin- ja kielenhuoltotyöhön erityyppisten harjoitusten ja aineistojen avulla.

Suositus ajoituksesta: Toisen vuoden syyslukukausi.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto

 

SKIA302 Kirjoittamisen ohjaaminen 5 op (valinnainen)

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Luukka

II

27.10.2008

ma 12–14

C 3

Harjoitusryhmä A

Hallamäki

II

11.11.2008

ti 14–16

F 106

Harjoitusryhmä B

Hallamäki

II

12.11.2008

ke 12–14

F 106

 

Tavoite: Kyky arvioida kirjoitusta ja kirjoitettuja tekstejä ja tekstilajeja eri konteksteissa, kyky nähdä kirjoitustaito osana yhteiskunnallista voimautumista, taito ohjata ja arvioida kirjoitusprosessia ja tuotosta sekä antaa siitä palautetta, kyky analysoida kirjoitus- ja lukivaikeuksia ja ohjata niistä kärsiviä, valmius eritasoisten oppimistehtävien laadintaan eri kouluasteilla (peruskoulussa, lukiossa, S2-opetuksessa).

Opiskelutapa: Luentoja tai kirjallisuutta, joissa tutustutaan kirjoittamisteorioihin ja malleihin, kirjoittamisprosessiin ja kirjoittamisen ongelmiin, lukivaikeuksiin, kirjoittamiseen koulussa ja yhteiskunnassa tekstitaitojen näkökulmasta, kirjoittamisen ohjaamiseen ja sen käytäntöön.

Vastuuhenkilö: Professori Minna-Riitta Luukka

 

SKIA400 Puhuttu kieli 5 op

Opintojakso:

SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu 5 op
 

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Nieminen,

Koivisto

III–IV

20.1.2009

ti 10–12

A 103

Harjoitusryhmä A

Jarva

III–IV

27.1.2009

ti 12–13

F 106

Harjoitusryhmä B

Jarva

III–IV

27.1.2009

ti 16–17

F 106

 

Tavoite: Kyky analysoida puhekielisiä aineistoja sekä ymmärtää kielen alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu ja muuttuvuus.

Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi suomen murteista ja nykypuhekielen muotoutumisesta. Vaihtoehtona yksi- tai kaksiosainen kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen opiskeluvuosi.

Kirjallisuus: A-osa: LEHIKOINEN, Suomea ennen ja nyt s. 90─161; LESKINEN, Suomen murteiden historiaa III s. 1–61. B-osa: Kielestä kiinni s. 209–242; Nykysuomen rakenne ja kehitys 2 s. 187–208; SUOJANEN–SUOJANEN (toim.), Sosiolingvistiikan näkymiä s. 35–110; MIELIKÄINEN, Murteiden murros (kartasto).

Tentaattorit: A-osa suoritetaan Jouko Koivistolle ja B-osa Lea Niemiselle (tässä järjestyksessä tai samaan aikaan).

Vastuuhenkilö: Yliassistentti Lea Nieminen

 

SKIA500 Sukukielet 5/10 op (opettajalinjalla valinnainen)
 

Tavoite: Opiskelija tuntee viron ja/tai unkarin kielen ominaispiirteet, osaa analysoida ja tuottaa tekstiä sekä ymmärtää kielten sukulaisuussuhteita ja kulttuurisia konteksteja.

Opiskelutapa: Viron kielen ja kulttuurin luentosarja harjoituksineen (5 op) ja/tai unkarin kielen kurssi (5 op).

 

Opintojaksot:

SKIA501 Viron kielen alkeiskurssi  5 op
(valinnainen opettajalinjalla opiskeleville sekä sivuaineopiskelijoille)
 

 

Opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Kaivapalu

III

13.1.2009

14.1.2009

15.1.2009

16.1.2009

ti 14–18

ke 10–14

to 10–14

pe 10–12

F 205

Harjoitusryhmä A

Junttila

III–IV

22.1.2009

to 14–16*

pe 8–10

F 106

Harjoitusryhmä B

Junttila

10–14

 

23.1.2009

pe 10–12

to 14–16*

F 106


* Torstaisin harjoitusryhmät tapaavat joka toinen viikko. 

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto

 

SKIA502 Unkarin kieli  5 op
(valinnainen opettajanlinjalla opiskeleville sekä sivuaineopiskelijoille)

Katso tiedot hungarologian opetusohjelmasta.

Vastuuhenkilö: Unkarin kielen lehtori                

 
SKIA600
Kielen oppiminen ja omaksuminen 5/10/15 op (valinnainen)

 

SKIA601 Pedagoginen kielitieto 5 op (valinnainen)
 

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Ilmoitetaan myöhemmin.

 

Tavoite: Kyky tarkastella äidinkielen opetuksen kielitietoa ja kielitaitoja luokassa kognitiivisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta ja hyödyntää taitoaan kielitaitojen opetuksessa; valmius kohdata heterogeeninen luokka sekä halu ja kyky kehittää oppilaiden kieli-, teksti- ja keskustelutaitoja.

Opiskelutapa: Pedagogisen  kielitiedon luentokurssi harjoituksineen (5 op) tai kirjallisuutta, jolla perehdytään pedagogiseen kielioppiin ja sen perusteisiin, tekstitaitoihin ja kielitietoisuuteen äidinkielen opetussuunnitelmien näkökulmasta.

Ei voi suorittaa lukuvuonna 2008–09.

 

SKIA602 Suomi toisena kielenä  5 op (valinnainen)
 

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Martin

II–III

28.10.2008

ti 8–10

F 25

 

Tavoite: Opiskelija tuntee suomen kielen oppimisen kulkua ja alkuvaiheen tavallisimpia ongelmia, osaa tehdä havaintoja oppijoiden kielellisistä suorituksista ja edistymisestä, tuntee toisen kielen oppimisen tutkimuksen tärkeimmät näkökulmat ja käsitteet.

Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, jolla tarkastellaan suomen kieltä ja sen oppimista useista toisen kielen oppimisen yleisistä näkökulmista. Kurssilaiset osallistuvat suomi toisena kielenä -opetukseen tarkkailijoina ja apuopettajina sekä keräävät aineistoa suomenoppijoiden kielestä. Näitä tilanteita valmistellaan ja tarkastellaan yhdessä luentojen, kirjallisuuden sekä ryhmä- ja yksilötehtävien avulla.

Edeltävät opinnot: SKIP201 Suomen kielen rakenne.

Suositus ajoituksesta: Toinen opiskeluvuosi. Kurssin suorittaminen on edellytyksenä suomi toisena kielenä -opetusharjoitteluun osallistumiselle.

Huom. Kurssilla voidaan korvata kielten laitoksen yhteinen kielen oppimisen ja opettamisen johdantokurssi.

 

SKIA606 Lapsen kielen kehitys 5 op (valinnainen)

Tavoite: Taito tarkastella äidinkielen omaksumista ja kielenkäytön kehitystä erilaisista näkökulmista, kyky eritellä kielen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.

Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, jolla perehdytään äidinkielen omaksumisen eri vaiheisiin. Aihepiiriin syvennytään myös kirjallisuuden avulla. Luentokurssin vaihtoehtona on kirjatentti.

Ei voi suorittaa lukuvuonna 2008–09.

 

SKIA801 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op
 

Huom! Kielten laitoksen yhteinen kurssi KLSA077 Tutkielman laatimisen perusteet on oltava käytynä ennen proseminaarin aloittamista.

 

KLSA077

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

 

Heino ym.

I

12.9.2008

Ks. Korpista

Ks. Korpista


SKIA801

 

 

 

 

 

Ryhmä A

Sulkunen

II ja IV

29.10.2008

ke 10–12

F 013

Ryhmä B

Martin

II ja IV

29.10.2008

ke 10–12

F 105

Ryhmä C

Koivisto

II ja IV

29.10.2008

ke 10–12

F 203

 

Tavoite: Kyky etsiä ja käyttää lähteitä, kerätä ja analysoida kielenainesta, soveltaa kielitieteen menetelmiä ja raportoida analyysin tuloksia.

Opiskelutapa: Menetelmäopintoja, tieteellistä kirjoittamista sekä tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman laatiminen.

Suositus ajoituksesta: Kolmas opiskeluvuosi.

 

SKIA900 Kielten laitoksen valinnaiset kurssit 5/10 op

Opiskelija voi valita kursseja kielten laitoksen yhteisten aineopintojen vuosittain vaihtuvasta opetustarjonnasta.  Tarkemmat tiedot kielten laitoksen verkkosivuilla.

Lukuvuoden 2008–2009 opetustarjontaa:

KLSA120 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen

KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen

KLSA922 Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen

 

Syventävät opinnot (80 op)

 

Jokainen opiskelija osallistuu metodiopintoihin, suorittaa seminaarin ja tekee pro gradu -tutkielman. Muusta, osaksi vuosittain vaihtuvasta valikoimasta opiskelija rakentaa HOPSinsa mukaisen kokonaisuuden, johon sisältyy pro gradu -tutkielman (40 op) ja seminaarin (5 op) lisäksi 10–25 op laitoksen yhteisiä opintoja (KLSS100, KLSS300, KLSS900), 5–20 op teoria- ja menetelmäopintoja (KLSS700) sekä 10–25 op oppiainekohtaisia opintoja niin, että näiden kokonaismääräksi tulee 35 op. Kunkin opintojakson laajuus on vähintään 5 op. Oppiainekohtaisten opintojen minimimäärään 10 op ei voi sisällyttää työharjoittelua (SKIS901).

 

SKIS100 Seminaari ja pro gradu -tutkielma
 

SKIS101 Pro gradu -tutkielma 40 op

Tavoite: Opiskelija perehtyy tutkimusalaansa ja sen menetelmiin, kerää ja analysoi aineistoa ja laatii tieteellisen tutkielman.

Opiskelutapa: Itsenäistä ja ohjattua työskentelyä tieteellisen tutkielman laadinnassa.

 

SKIS102 Seminaari 5 op

 

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Ryhmä A

Luukka

I–IV

8.9.2008

ma 14–16

F 203

Ryhmä B

Martin

I–IV

18.9.2008

to 10–12

F 203

Ryhmä C

Mielikäinen

 

Nieminen

I–II

 

III–IV

11.9.2008

 

22.1.2009

to 12–14

to 12–14

F 203

 

F 203

Suuri graduseminaari

 

II

11.–12.12.2008 

to–pe 8–16 C 5

Suuri graduseminaari

 

IV

11.–12.5.2009

ma–ti 8–16 C 5

 

Tavoite: Opiskelija oppii seminaariryhmässä tekemään tutkimussuunnitelman, toteuttamaan sen ja esittelemään tutkimustuloksiaan tieteellisessä seminaarissa laajemmalle ryhmälle.

Opiskelutapa: Työskentelyä omassa graduryhmässä ja esiintyminen yhteisessä seminaarissa.

 

Oppiainekohtaiset opintojaksot

 

SKIS200 Kielitiede ja kielioppi

Tavoite:  Kehittynyt kieliopin tai kielenkuvauksen jonkin osa-alueen tuntemus, asiantuntemus jollakin suomen kielen kuvauksen erikoisalueella.

Opiskelutapa: Ohjattua tutustumista kielitieteelliseen kirjallisuuteen ja suomen kieliopin erityiskysymyksiin, osallistuminen kuvausprojekteihin tai syventäviä luentoja kielitieteen erikoiskysymyksistä kuten kielioppiteorioista, fonologiasta,  korpustutkimuksesta (kielten yhteinen) tai  kielitieteen kvantitatiivisista menetelmistä (kielten yhteinen).

Vastuuhenkilö: Professori Minna-Riitta Luukka
 

SKIS300 Tekstit, diskurssit ja kirjoittaminen

Tavoite: Syvällinen tekstilajien, tekstitapahtumien tai tekstityyppien ja niiden tutkimuksen tunteminen, diskurssin- ja keskusteluntutkimuksen metodien hallinta oman tutkimuksen tarpeisiin, kirjoittamisen ja tekstinlaadinnan opetuksen ja arvioinnin asiantuntemus.

Opiskelutapa: Ohjattua tutustumista kirjallisuuteen, osallistumista projekteihin tai kielten yhteisiä syventäviä luentosarjoja.

Vastuuhenkilö: Professori Minna-Riitta Luukka

 

Opintojaksot:

SKIS302 Tekstitaidot  5 op

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Luukka

III–IV

19.1.2009

ma 12–14

F 205

 

SKIS400 Suomen kielen kehitys ja vaihtelu

Tavoite: Syventävää perehtymistä kielen ja kulttuurin suhteisiin seuraavien valinnaisten tutkimussuuntien valossa, tavoitteena kyky soveltaa näiden teorioita ja menetelmiä kielellisiin aineistoihin: SKIS401 Dialektologia ja sosiolingvistiikka, SKIS402 Kirjasuomen kehitys, SKIS403 Nimistö, SKIS404 Sanasto, kielihistoria.

Opiskelutapa: Luento‑ ja praktikumkursseja, lukupiirejä ja kirjallisuutta edellä luetelluilta tutkimusaloilta.

Suositus ajoituksesta: Neljäs tai viides opiskeluvuosi.

Vastuuhenkilöt: Yliassistentti Lea Nieminen, lehtori Jouko Koivisto

 

SKIS401 Dialektologia ja sosiolingvistiikka  5 op
 

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Mielikäinen

I–II

9.9.2008

ti 12–14

F 106

 

 

SKIS500 Suomen ja sukukielten erikoisaloja

Tavoite: Viron tai jonkin muun sukukielen rakenteen syvällisempi tuntemus ja suullisen ja kirjallisen taidon kehittäminen.  

Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskursseja viron kielestä tai muista sukukielistä.
 

SKIS502 Unkarin kieli

Katso tiedot hungarologian opetusohjelmasta.

Vastuuhenkilö: Unkarin kielen lehtori
                                                                 

SKIS600 Äidinkielen omaksuminen ja opetus                                 

Tavoite: Syventää perehtymistä kielenomaksumiseen erityisesti tutkimuksellisesta näkökulmasta. Kurssin käytyään opiskelija osaa valita ja soveltaa tarkoituksenmukaisia tutkimusmetodeja sekä pystyy tulkitsemaan ja arvioimaan alaan liittyvien tutkimusten tuloksia.

Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Kirjatentti. Ei voi suorittaa lukuvuonna 2008–2009.

Edeltävät opinnot:  SKIA606 Lapsen kielen kehitys.

 

SKIS603 Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet koulussa   5 op

 

opettaja

periodit

alkamispäivä

aika

sali

Luento

Sorjonen

I–II

8.9.2008

ma 16–18

F 205

 

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksista. Lisäksi tavoitteena on antaa ammatillisesti olennaisia valmiuksia lukemisvaikeuksien kohtaamiseen ja huomioon ottamiseen opettajana.

Opiskelutapa: Kurssilla tutustutaan lukemaan oppimista sekä lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia koskevaan teoriaan ja tutkimuskenttään. Lisäksi tarkastellaan lukivaikeuksien tunnistamista, arviointia ja kuntoutusta sekä lukemisvaikeuksisten koululaisten/opiskelijoiden tukemista käytännön koulutyössä.
 

SKIS800 Suomi toisena kielenä -projektikurssi

Tavoite: Projektityön tehtyään opiskelija on perehtynyt johonkin suomi toisena kielenä -alan erityiskysymykseen ja tutkimus- tai opetusmenetelmään, osaa kirjoittaa julkaisukelpoisen projektiraportin ja/tai pitää aiheesta esitelmän.

Opiskelutapa: Opiskelija(ryhmä) osallistuu suomi toisena kielenä -tutkimukseen tai -opetukseen suunnittelemalla, toteuttamalla ja raportoimalla ohjaajansa johdolla jonkin ennalta määritellyn osan hankkeesta. Tähän voi sisältyä esimerkiksi taustatietojen tai aineiston keräämistä ja analysointia, pieniä opetustehtäviä, kielitaidon arviointia tai oppimateriaalin laatimista. Projektityö määritellään tarkemmin kunkin lukukauden alussa meneillään olevien tutkimus- ja opetushankkeiden pohjalta. Yhden lukukauden mittainen osallistuminen = 5 op.

Edeltävät opinnot: Suomen kielen aineopintojen Suomi toisena kielenä -peruskurssi ja syventävien opintojen Toisen kielen oppiminen -kurssi (laitoksen yhteinen). 

Vastuuhenkilö: Professori Maisa Martin

Opintojaksot:

SKIS8002 Suomi toisena kielenä -projektikurssi

KLSS712 Projektikurssi  5 op  (syksy 2007)

KLSS713 Projektikurssi  5 op  (kevät 2008)

Tarkemmat tiedot kielten laitoksen verkkosivuilla ja Korpissa.
 

SKIS900 Työharjoittelu

SKIS901 Työharjoittelu

Tavoite: Opiskelija perehtyy työelämään ja oppii tarkastelemaan opintojaan ja työtään tutkimuksen ja ammatillisen kehityksen näkökulmasta.

Opiskelutapa: Harjoittelu (enintään 5 op) suomen kielen asiantuntijuutta vaativassa työssä omassa yliopistossa, muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa tai yliopiston ulkopuolisissa tehtävissä.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilöt: Professori Minna-Riitta Luukka, professori Maisa Martin

 

KIELTEN LAITOKSEN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT
 

Lukuvuoden 2008–2009 opetustarjontaa:

A.  Kielen oppiminen ja opettaminen

KLSS101 Toisen kielen oppiminen 5 op

KLSS104 Kielitaidon arviointi 5 op

KLSS105 Yhteinen eurooppalainen viitekehys ja eurooppalainen kielisalkku
               5 op

 

B.  Kielenkäyttö ja diskurssi

KLSS108 Kieli ja identiteetti 5 op

KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen 5 op

KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus, 5 op

KLSS312 Diskurssintutkimuksen työpaja 5 op
 

C.  Kieli ja kulttuuri

KLSS903 Kielikontaktit 5 op

 

Teoriat ja menetelmät

KLSS702 Kvantitatiiviset menetelmät 5 op

KLSS706 Äidinkielen omaksumisen tutkimusmenetelmiä 5 op
              (suomen kielen ja suomalaisen viittomakielen opiskelijoille)

KLSS711 Kielen oppimisen ja opettamisen pro gradu -seminaari 5 op

KLSS712 Projektikurssi  5 op  (syksy 2007)

KLSS713 Projektikurssi  5 op  (kevät 2008)

KLSS714 Haastattelututkimus metodina ja tutkimusprosessina 5 op

KLSS730 Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari 5 op

 

HUOM.! Kielten laitoksen yhteisten kurssien tarkemmat tiedot Korpissa ja kielten laitoksen verkkosivuilla.