09.04.2010

Suomen kielen opetussuunnitelma 2009–2012

Oppiaineessa annettava opetus perustuu opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma on opettajille ja opiskelijoille tarkoitettu kuvaus siitä, miten ja mitä opiskellaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan oppiaineen opintojen kokonaisrakenne ja etenemisjärjestys, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet, opiskelutavat ja opintojaksojen arviointi. Tarkemmat tiedot kunkin lukuvuoden opetustarjonnasta ovat Korppi-järjestelmässä ja laitoksen www-sivuilla.

Suomen kielen opinnot tarjoavat mahdollisuuden tutustua kielen käyttöön, rakenteeseen ja kehitykseen. Opinnot antavat opiskelijoille sellaisia tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat opettaessaan suomea äidinkielenä ja vieraana kielenä tai toimiessaan muissa kieliasiantuntijan tehtävissä tai tutkijoina.

Tutkintojen osaamistavoitteet ja tutkintorakenne 

Tutkintojen osaamistavoitteet: akateemiset taidot ja yleiset valmiudet 

Humanististen tieteiden kandidaatti pääaineena suomen kieli on oppinut tarkastelemaan kieltä rakenteen, kulttuurin, yhteiskunnan ja viestinnän kannalta. Kielten kandidaatilla on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet ja taidot (sisältöosaaminen kuvataan perus- ja aineopintojen yhteydessä):

Tieteelliset valmiudet

  • Tuntee kielentutkimuksen suuntauksia.
  • Osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida suppeahkon tieteellisen tutkimuksen.
      • Osaa ohjatusti asettaa tutkimuskysymyksiä ja valita niiden tarkasteluun soveltuvat lähestymistavat ja menetelmät.
  • On tietoinen tutkimuksen eettisistä periaatteista.
  • Tuntee tieteellisen viestinnän keskeiset käytänteet.
  • Omaa valmiudet maisterintutkintoon tarvittavan tieteellisen tutkimuksen tekemiseen.

Yleiset työskentelytaidot

  • Osaa toimia tehokkaasti ryhmän jäsenenä ja on tutustunut projektityöskentelyyn.
  • Osaa viestiä opintojen vaatimalla tavalla suullisesti ja kirjallisesti.
  • Hallitsee tiedonhankinnan menetelmiä ja osaa arvioida tietoa kriittisest.
  • Osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.

Ammatilliset taidot

  • Ymmärtää teoreettisen tiedon tarpeen opettajan työssä ja muissa kieliasiantuntijan tehtävissä.
  • Ymmärtää kieliasiantuntijan roolin moniammatillisessa yhteistyössä.
  • Havainnoi kielen käyttöä, vaihtelua ja muutosta.
  • On valmis kehittämään asiantuntijuuttaan.

Asenteelliset valmiudet

  • Tunnistaa oman kielitaitonsa vahvuudet ja heikkoudet ja osaa kehittää kielitaitoaan itsenäisesti.
  • Ymmärtää kulttuurisen tiedon merkityksen kieliasiantuntijuuden kehittymisessä.

Filosofian maisterilla pääaineenaan suomen kieli on laaja ja monipuolinen näkemys kielen rakenteesta ja kielestä kulttuurisena, yhteiskunnallisena ja kommunikatiivisena ilmiönä. Kielten maisterilla on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet ja taidot (sisältöosaaminen kuvataan syventävien opintojen yhteydessä):

Tieteelliset valmiudet

  • Tuntee useita kielentutkimuksen suuntauksia ja on perehtynyt lähemmin valitsemaansa erityisalueeseen.
  • Osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida laajahkon tieteellisen tutkimuksen.
  • Osaa asettaa tutkimuskysymyksiä ja valita niiden tarkasteluun soveltuvat lähestymistavat ja menetelmät.
  • Tuntee keskeiset tutkimuseettiset periaatteet ja toimii niiden mukaisesti.
  • Hallitsee oman tieteenalansa ja kielialueensa tieteellisen viestinnän keskeiset käytänteet.
  • Omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkimukseen omalla alallaan.

Yleiset työskentelytaidot

  • Hallitsee tiimityön ja projektityöskentelyn.
  • On saavuttanut asiantuntijatehtävissä vaadittavat suulliset ja kirjalliset viestintätaidot.
  • Hallitsee tiedonhankinnan menetelmiä ja osaa arvioida tietoa kriittisesti.
  • Seuraa oman alansa kehityssuuntia ja ajankohtaista keskustelua, tunnistaa ongelmia ja soveltaa asiantuntemustaan niiden ratkaisuun.
  • Osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.

Ammatilliset taidot

  • Suuntautumisvaihtoehdon mukaan
      • hallitsee opettajalta vaadittavat ammatilliset taidot tai
      • osaa toimia muissa kieliasiantuntijan tehtävissä.
  • Osaa tuoda esiin kieliasiantuntijan näkökulmia moniammatillisessa yhteistyössä.
  • Havainnoi kielen käyttöä, vaihtelua ja muutosta.

Asenteelliset valmiudet

  • Pitää yllä ja kehittää kielitaitoaan ja kulttuurista asiantuntemustaan.
  • Arvostaa asiantuntijuuttaan.

1.2 Tutkintorakenne

Suomen kielen pääaineopiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, jonka laajuus on 180 op.

HuK-tutkinto (180 op) / suomen kieli pääaineena

Suomen kieli 70 op

– aineopinnot 45 op (sisältää tutkielman 8 op ja seminaarin 2 op)

– perusopinnot 25 op

Sivuaineopinnot 103 op

– vähintään yksi perusopintokokonaisuus

– muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja

Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 7 op

– maturiteetti 1 op

– toinen kotimainen kieli 3 op

– vieras kieli 3 op

 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija suorittaa filosofian maisterin tutkinnon, jonka laajuus on 120 op.

FM-tutkinto (120 op) / suomen kieli pääaineena

Suomen kieli 80 op

– pro gradu -tutkielma 40 op
– (muut) syventävät opinnot 40 op

Muut opinnot 40 op

– esim. sivuaine, pääaineen täydentäviä tai valinnaisia

 

Äidinkielenopettajan kelpoisuuteen tähtäävän suomen kielen pääaineopiskelijan HuK-tutkintoon sisältyvät sivuaineina kirjallisuus, puheviestintä ja pedagogiset perusopinnot.

HuK-tutkinto (180 op) / suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutus, pääaine suomen kieli

 Suomen kieli 70 op

– aineopinnot 45 op

(sisältää tutkielman 8 op ja seminaarin 2 op)

– perusopinnot 25 op

Kirjallisuus (perus- ja aineopinnot) 60 op

Puheviestintä 12 op

Pedagogiset perusopinnot 25 op

 

 Kieli- ja viestintäopinnot 7 op

– maturiteetti 1 op

– toinen kotimainen kieli 3 op

– vieras kieli 3 op

 Valinnaiset opinnot  6 op

– esim. valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja, pääaineen täydentäviä, sivuaineopintoja

 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija suorittaa filosofian maisterin tutkinnon, jonka laajuus on 120 op.

FM-tutkinto (120 op) / suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutus, pääaine suomen kieli

Suomen Kieli 80 op

– pro gradu -tutkielma 40 op

– (muut) syventävät opinnot 40 op

 

Pedagogiset aineopinnot 35 op

Valinnaiset opinnot 5 op

– esim. pääaineen täydentäviä, sivuaineopintoja, muita valinnaisia opintoja               

 

Tutkintojen yhteen laskettu laajuus on 300 op. Näin suoritettu opettajan tutkinto tuottaa kelpoisuuden peruskoulun ja lukion lisäksi myös ammatillisten oppilaitosten virkoihin. Suoravalinnassa opettajankoulutukseen valitut saavat tarvittavat opinto-oikeudet valintakokeessa ja aloittavat pedagogiset opinnot ensimmäisenä opiskeluvuotena.

Kieli- ja viestintäopinnoista suomen kielen opiskelija suorittaa seuraavat: maturiteetti (1 op), toinen kotimainen kieli (3 op) ja vieras kieli (3 op). Muissa aineissa pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvaa äidinkielen viestintää ei suomen kielen perusopinnot suorittaneelta vaadita.

Tutkintoon sisältyy myös sivuaineita. Sivuaineista saa lisätietoja yliopiston sivuaineoppaasta, ja vaihtoehdoista keskustellaan myös HOPS-ohjauksen yhteydessä. Kaikilla suomen kielen pääaineopiskelijoilla on vapaa kirjallisuuden sivuaineoikeus syventäviin opintoihin saakka.

Suomen kieltä voi opiskella myös sivuaineena. Opiskeluoikeutta haetaan sivuainehaussa keväällä, jolloin järjestetään sivuaineen valintakoe. Ohjelmassa on myös ulkomaalaisille tarkoitetut suomen kielen perusopinnot (25 op).

Suomen kielessä voi valita erikoisalakseen suomi toisena kielenä -opintoja ja näin erikoistua opettamaan suomea ulkomaalaisille. Erikoistumisesta voi saada maininnan tutkintotodistukseen tai erillisen todistuksen. Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää seuraavat opintojaksot: SKIA602 Suomi toisena kielenä, SKIA612 Suomen kieli oppijan näkökulmasta, SKIS801 Suomi toisena kielenä -projektikurssit, SKIA802 Proseminaari ja SKIA803 Kandidaatintutkielma sekä SKIS102 Seminaari ja SKIS101 Pro gradu -tutkielma, mikäli tutkielmat on tehty suomi toisena kielenä -alalta. Kielten laitoksen yhteisistä kursseista todistukseen voidaan sisällyttää KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen ja KLSS101 Toisen kielen oppiminen sekä muita laitoksen yhteisiä maisteriopintojen kursseja sopimuksen mukaan.

Pedagogisten aineopintojen suomi toisena kielenä -alan harjoitteluun hakeutuvan opiskelijan on täytynyt suorittaa vähintään seuraavat kurssit: SKIA602 Suomi toisena kielenä ja SKIA612 Suomen kieli oppijan näkökulmasta. 

Opintojen suunnittelu  

Opintojen ohjauksesta saa tietoa laitoksen opinto-ohjaussivuilta.

HOPS ja opettajatuutorointi

HOPS on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä ohjaa hyviin oppimistuloksiin omien tavoitteiden mukaisesti. Se on itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen apuväline. HOPS suuntaa tulevaisuuteen, jopa työelämään asti. HOPS on kuitenkin joustava: vahvuudet ja varsinkin tavoitteet voivat muuttua. Jokaisen opintonsa aloittavan opiskelijan on tehtävä HOPS joko opettajatuutoroinnin osana tai muuten sovitulla tavalla ensimmäisenä opiskeluvuonna eHOPSina Korppiin. HOPS-ohjaaja antaa neuvoja ja tukea HOPSin laadintaan. Suunnitelma säilytetään, ja sitä päivitetään HOPS-ohjaajan tuella koko opintojen ajan.

Opettajatuutorointi on valinnainen opintojakso, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijoita omaksumaan akateemisen opiskelun taitoja, tutustumaan yliopiston ja oman oppiaineensa käytänteisiin sekä suunnittelemaan opintojaan ja tutkintonsa rakennetta. Opintojaksoon sisältyy myös alustavan HOPSin laadinta opettajatuutorin tuella.

SKIY095 Opettajatuutorointi (2 op) sijoittuu tutkinnon valinnaisiin opintoihin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu uuteen opiskeluympäristöön ja akateemisen opiskelun käytänteisiin ensimmäisen opiskeluviikon orientaatiotilaisuuksissa sekä opiskelija- ja opettajatuutoreiden ohjaustapaamisissa. Ensimmäisen vuoden tuutoroinnin jälkeen opiskelija osaa

  • etsiä yliopisto-opintoihinsa liittyvää tietoa eri tavoin ja eri tahoilta ja opiskella löytämänsä tiedon varassa tarkoituksenmukaisesti ja päämäärätietoisesti
  • asettaa lyhyen ja myös pitemmän tähtäimen tavoitteita, suunnitella ja valita opintojaan työelämän tarpeita huomioiden
  • arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymistarpeitaan
  • laatia itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) Korpin eHOPS-sovelluksessa.

Opiskelutapa: Pienryhmätapaamiset noin kerran kuukaudessa, alustavan HOPSin laatiminen.
Arviointi: Aktiivinen osallistuminen pienryhmätapaamisiin, HOPS HuK-tutkintoa varten; asteikko hyväksytty–hylätty.
Ajoitus: Ensimmäinen lukuvuosi.
Vastuuhenkilö: Amanuenssi Hannele Kuusela-Häkkinen.

Suuntautumisvaihtoehdot

Laitoksessa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa, joista suomen kielen opiskelijoille sopivat seuraavat:

Suuntautumisvaihtoehto A: Kielen oppiminen ja opettaminen

Kielenoppiminen ja opettaminen -suuntautumisvaihtoehto on tarkoitettu erityisesti opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta valituille ja muille aineenopettajan pätevyyttä tavoitteleville opiskelijoille, mutta myös muille aihepiiristä kiinnostuneille, esimerkiksi tutkijan uralle aikoville opiskelijoille.  Suuntautumisvaihtoehdon opintoja tukevat pedagogiset opinnot.

Suuntautumisvaihtoehdon opinnot käsittelevät oppimista ja opettamista nimenomaan kielentutkimuksen näkökulmasta ja antavat valmiuksia kieliasiantuntijuuteen erilaisissa oppimisen ja opettamisen konteksteissa. Opinnoissa tarkastellaan kieltä oppimisen kohteena, mutta myös oppimisen ja opettamisen välineenä.  Opintojen tavoitteena on perehdyttää alan teorioihin ja tutkimukseen, mutta samalla antaa käytännönläheistä ja omakohtaisesti sovellettavaa tietoa omaan opiskeluprosessiin ja/tai tuleviin opetus- ja koulutustehtäviin. Opinnoissa tuodaan esiin sekä yksilöllistä että yhteiskunnallista näkökulmaa oppimisen ja opettamisen kysymyksiin. 

Opinnot antavat valmiuksia kielenopettajan käytännön työhön, mm. opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tutkijan taitoja kehitetään erityisesti projektityöskentelyssä ja pro gradu -seminaarissa. 

Suuntautumisvaihto B: Kielenkäyttö ja diskurssi

Diskurssintutkimuksen syventävien opintojen tavoitteena on saavuttaa valmiudet syventää, soveltaa ja arvioida diskurssintutkimuksen käsitteitä ja teorioita opetuksessa ja tutkimuksessa.

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien itsenäiseen soveltamiseen diskurssintutkimuksen alalla. Syventävät opinnot suoritettuaan hän osaa myös hyödyntää työelämässä diskurssintutkimuksen asiantuntijuutta sekä omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • tietää diskurssintutkimuksen keskeiset suuntaukset, käsitteet ja lähteet
  • osaa arvioida näiden soveltuvuutta, vahvuuksia ja heikkouksia kielenkäytön tutkimisen ja opettamisen kannalta
  • hallitsee ja osaa soveltaa perustellusti valikoituja suuntauksia, viitekehyksiä tai käsitteitä omassa kielenkäytön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen liittyvässä tutkimus- ja opetustyössä
  • pystyy tekemään itsenäisen tutkielman soveltaen valittuja alan keskeisiä teorioita ja viitekehyksiä ja osaa noudattaa tieteellisen tutkimusprosessin ja raportoinnin käytänteitä.

Opintojen ajoitus

Perusopinnot suoritetaan yleensä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Aineopintojen suorittaminen sijoittuu normaalisti toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen, syventävien opintojen neljänteen ja viidenteen opiskeluvuoteen. Aineopintovaiheessa valitaan suuntautumisvaihtoehto ja suoritetaan siihen johdattava johdantokurssi.

Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työtä, johon sisältyvät sekä kontaktiopetus että itsenäinen työskentely (esim. kontaktiopetustunneille valmistautuminen, kirjallisten töiden valmistelu, kirjoittaminen, oheiskirjallisuuteen perehtyminen, tenttiin valmistautuminen).

Opintojaksot arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty tai asteikolla 0–5. Jos opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty, hyväksytty vastaa arvosanaa 3. Hyväksytty–hylätty-asteikolla arvioitua opintojaksoa ei lasketa mukaan opintokokonaisuuden arvosanaa määritettäessä. Aine- ja syventäviä opintoja edeltävän opintokokonaisuuden (perusopinnot/aineopinnot) kokonaisarvosanaksi on saatava vähintään arvosana hyvä ennen kuin seuraava kokonaisuus voidaan koota.

Opintojen rakenne

Perusopinnot (25 op)

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija

  • tuntee kielitieteen peruskäsitteet ja suomen kielen peruskieliopin
  • ymmärtää deskriptiivisen ja normatiivisen kielenkuvauksen eron
  • tietää suomen kirjakielen kehityksen päävaiheet ja suomen kielen suhteen muihin  kieliin
  • on tutustunut tekstintutkimuksen yleisimpiin suuntauksiin
  • on perehtynyt kielenhuollon perusteisiin ja apuneuvoihin
  • on selvillä tieteellisen kirjoittamisen periaatteista
  • osaa käyttää kielitieteen peruskäsitteitä analysoidessaan kieltä
  • ymmärtää suomen kirjakielen kehitystä ja osaa tarkastella eri-ikäisiä tekstejä
  • tunnistaa tekstien vaikutus- ja tyylikeinoja ja osaa tarkastella tekstejä kielenhuollon näkökulmasta
  • osaa soveltaa teksteihin kriittistä lukutapaa ja hyödyntää sitä erilaisissa tehtävissä
  • osaa kirjoittaa opinnoissa tarvittavia tekstilajeja
  • osaa etsiä lisätietoja ja on valmis kehittämään osaamistaan.

Perusopinnot ovat kaikille suomen kielen pää- ja sivuaineopiskelijoille yhteisiä.

 

Kaikille yhteiset

Kielitieto ja kielen rakenne

KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (3 op)*

SKIP202 Suomen kielen rakenne (8 op)

11 op

Tekstit ja kirjoittaminen

SKIP301 Tekstianalyysi (3 op)

SKIP302 Kirjoittaminen (2 op)

SKIP303 Kielenhuolto (3 op)

8 op

Suomen kielen kehitys ja vaihtelu

SKIP401 Kirjasuomen kehitys (4 op)

SKIP402 Nyky-Suomi kieliyhteisönä (2 op)

6 op

Opintopisteet yht.

 

25 op

* Opintojakson KLSP002 johonkin muuhun kieleen suorittaneet tekevät kurssin sijasta kirjatentin.

Perusopintojen opintojaksokuvaukset

KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 3 op

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa tarkastella kieltä tutkimuksen kohteena
  • tunnistaa maailman kielten moninaisuuden ja kielellisen monimuotoisuuden
  • osaa nimetä erilaisia kielentutkimuksen alueita (yleinen ja soveltava kielitiede; sosio- ja psykolingvistinen tutkimus jne.), tarkastelun näkökulmia (esim. kieli ja yhteiskunta) ja tutkimussuuntauksia (esim. strukturalismi)
  • tunnistaa kielitieteen keskeiset kuvaustasot (fonologia, morfologia, syntaksi, leksikko, semantiikka, pragmatiikka) sekä niiden peruskäsitteitä
  • tunnistaa kielten laitoksen tutkimus- ja opetusprofiiliin kuuluvat alueet (kielen oppiminen ja opettaminen, kielenkäyttö ja diskurssi, kieli ja kulttuuri) ja niiden peruskäsitteitä  
  • pystyy hankkimaan perustietoa alan kirjallisuudesta ja kielitieteellisiltä verkkosivustoilta
  • ymmärtää kielitieteellisen tiedon merkityksen oman kieliasiantuntijuuden rakentumisessa.

Opiskelutapa: Luennot, oppimistehtävät ja kirjallisuus.

Arviointi: Kertauskuulustelu, 0–5.

Suositus ajoituksesta: Kurssi suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä ensimmäisessä periodissa. 

Huom.! Ne, jotka ovat suorittaneet opintojakson johonkin muuhun kieleen, suorittavat kirjatentin SKIP102 Näkökulmia suomen kieleen. Tentaattori: Professori Maisa Martin. 

Vastuuhenkilö: Professori Hannele Dufva.       


SKIP202 Suomen kielen rakenne 8 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee kielitieteen keskeisen terminologian ja osaa hyödyntää sitä tekstien analysoinnissa sekä kielen fonologisessa, morfologisessa ja syntaktisessa kuvauksessa
  • tuntee suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen perusasiat, kuten äänteiden muodostustavat, äännevaihtelut, nominien ja verbien taivutuksen ja taivutustyypit, lausetyypit ja lauseenjäsenet
  • ymmärtää kieliopin sekä kielen sisäisenä ominaisuutena että erilaisina tapoina kuvata kielen rakennetta
  • osaa soveltaa tietoja tekstien analysointiin.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Tentti kirjallisuuden pohjalta vain erikseen sovittaessa.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Kirjallisuus: Luentomoniste. Harjoitusten materiaali jaetaan kurssilla. Tukikirjallisuudesta annetaan opastusta kurssilla.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen opiskeluvuosi.

Vastuuhenkilö: Lehtori Seppo Pekkola.

 

SKIP301 Tekstianalyysi 3 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee tekstilingvistisen tutkimuksen lähtökohdat ja perusideat
  • osaa kuvata ja määritellä tekstintutkimuksen peruskäsitteitä (mm. tekstityyppi, tekstilaji, sidoksisuus, koheesio, koherenssi, teema progressio)
  • osaa tehdä havaintoja teksteistä ja käyttää tekstilingvistiikan käsitteitä analysoidessaan tekstejä
  • ymmärtää, että kielen rakenteita ja kieliopillisia ilmiöitä voidaan tarkastella kokonaisten tekstien kannalta ja että ne vaikuttavat tekstien merkitykseen.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset.

Arviointi: Analyysitehtävät, 0–5.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäisen vuoden kevät.

Vastuuhenkilö: Lehtori Lea Nieminen.


SKIP302 Kirjoittaminen 2 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee yliopisto-opiskelun edellyttämät perustekstilajit (mm. essee, tenttivastaus, luentopäiväkirja, tutkimusesittely) ja niiden konventiot
  • osaa lukea kielitieteellistä tekstiä ja käyttää sitä oman tekstinsä pohjana
  • osaa kirjoittaa opiskelun edellyttämiä tekstilajeja
  • ymmärtää kirjoittamistaitojen merkityksen opiskelun kannalta ja motivoituu sekä kirjoittamiseen että omien taitojensa kehittämiseen.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset.

Arviointi:  Kurssilla kirjoitetut tekstit, 0–5.

Suositus ajoituksesta:  Ensimmäisen vuoden syyslukukausi.

Vastuuhenkilö: Lehtori Lea Nieminen.


SKIP303 Kielenhuolto 3 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa käsitellä tekstejä kielenhuollon näkökulmista, tuntee tärkeimmät kielenhuoltajan apuneuvot ja osaa etsiä niistä ratkaisuja ongelmiin
  • tietää, että kielen muutokset tuottavat uusia ongelmia, jotka edellyttävät ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä ja asenteellista joustoa.

Opiskelutapa: Luennot, harjoitukset ja ryhmätyöt. Vaihtoehtona tutustuminen tentaattorin kanssa sovittavaan kirjallisuuteen ja siihen liittyvät tehtävät.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali.  Oheiskirjallisuuteen tutustutaan kurssilla.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäisen vuoden syksyllä toinen periodi.

Vastuuhenkilö: Lehtori Seppo Pekkola.

 

SKIP401 Kirjasuomen kehitys 4 op

Osaamistavoitteet:: Opiskelija

  • hallitsee kirjasuomen kehityksen päälinjat sekä tärkeimmät oikeinkirjoituksen, äänne- ja muotorakenteen ja sanaston muutokset
  • tuntee kielenohjailun periaatteet erityisesti 1800-luvulta nykypäivään
  • pystyy lukemaan eri-ikäisiä tekstejä ja osaa selittää niiden oikeinkirjoitusta, äänne- ja muotopiirteitä sekä sanastoa
  • ymmärtää kirjakielen merkityksen kunkin aikakauden viestinnässä ja suomalaisessa kulttuurissa.

Opiskelutapa:  Luennot ja harjoitukset. Vaihtoehtona kirjatentti.

Arviointi: Tentti, 0–5 .

Kirjallisuus: Kirjatentti: LEHIKOINEN–KIURU, Kirjasuomen kehitys (4. painos) ja HÄKKINEN, Agricolasta nykykieleen s. 321–519.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäisen vuoden kevätlukukausi.

Vastuuhenkilö: Professori Aila Mielikäinen.


SKIP402 Nyky-Suomi kieliyhteisönä 2 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee Suomen kielten virallisen aseman ja käytännön tilanteen
  • kiinnostuu seuraamaan kieliasioista käytävää keskustelua
  • osaa perustella mielipiteitään hankkimallaan tiedolla.

Opiskelutapa: Itseopiskelu.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Yleisen ohella mahdollinen myös  e-tentti, ks. ohjeet ja ilmoittaudu.

Kirjallisuus: Valikoima artikkeleita.

Vastuuhenkilö: Lehtori Lea Nieminen.


Aineopinnot (45/35 op)

Aineopinnot suoritettuaan opiskelija

  • tuntee erilaisia kieliopin teorioita ja kielitieteen suuntauksia sekä tutkimusmetodeja
  • ymmärtää kielen historiallisia, alueellisia ja sosiaalisia variaatioita
  • tuntee merkityksen kuvaustapoja sekä tekstien ja diskurssien teorioita ja analyysimalleja
  • on perehtynyt tarkemmin johonkin osa-alueeseen (sanasto, nimistö, kirjoittaminen, tekstit, sukukielet, suomi toisena kielenä, kielen oppiminen ja omaksuminen)
  • osaa soveltaa kielitieteen keskeisten käsitteiden ja perusmetodien tuntemusta kirjoitetun ja puhutun kielen analyysiin
  • osaa lukea ja kirjoittaa akateemista tekstiä
  • osaa toteuttaa suppean tutkimuksen ja esitellä sitä suullisesti ja kirjallisesti
  • sitoutuu tutkimuksenteon eettisiin periaatteisiin
  • pystyy hyödyntämään asiantuntijuuttaan pedagogisissa ja muissa tehtävissä
  • on valmis syventämään tietojaan tieteenalalta ja sen erikoiskysymyksistä.

Aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijoilla 45 op ja sivuaineopiskelijoilla 35 op. Sivuaineopiskelijat eivät osallistu proseminaariin eivätkä tee kandidaatintutkielmaa.

Pääaineopiskelija valitsee vähintään yhden seuraavista johdantokursseista suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti:

(A) Kielen oppiminen ja opettaminen: SKIA602 Suomi toisena kielenä.

(B) Kielenkäyttö ja diskurssi: KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen.


Yhteiset

Valinnaiset

Kielitieto ja kielen rakenne

13 op

SKIA211 Muotorakenne (5 op)

SKIA212 Lauserakenne (5 op)

SKIA213 Semantiikka ja pragmatiikka (3 op)


Kielenkäyttö ja diskurssi

4–10 op

SKIA301 Tekstinhuolto (4 op)

KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen (3 op)

SKIA303Tekstintutkimus (2 op)

Suomen kielen kehitys ja vaihtelu

8–12 op

SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu (5 op)

SKIA404 Sanasto (3 op)

SKIA402 Nimistö (4 op)

Kielen oppiminen ja opettaminen

 

0–8 op


SKIA602 Suomi toisena kielenä (3 op)  

SKIA612 Suomen kieli oppijan näkökulmasta (2 op)

SKIA607 Teoriaa ja käytäntöä äidinkielen opettamiseen (3 op)

SKIA608 Kielen omaksuminen (2 op)

SKIA618 Kielen omaksumisesta osaamiseen (3 op)

Suomen kieli ja muut kielet

3–11 op


SKIA501 Viron kieli (4 op)

SKIA502 Unkarin kieli (4 op)

SKIA511 Esivaiheista nykysuomeen (3 op)

Tutkijan taidot

(vain pääaineopiskelijoille)

10 op

KLSA077 Tutkielman laatimisen perusteet ja SKIA802 Proseminaari (2 op)

SKIA803 Kandidaatintutkielma (8 op)


Pääaineopiskelijat 45 op

35 op

10 op

Sivuaineopiskelijat 35 op

25 op

10 op

Aineopintojen opintojaksokuvaukset

 

SKIA211 Muotorakenne 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • hallitsee suomen perusmorfologian
  • on tutustunut sananmuodostuksesta erityisesti derivaatioon
  • pystyy erittelemään mutkikkaidenkin sananmuotojen rakenteen
  • osaa määrittää johdoksen ja kantasanan morfologisen ja semanttisen suhteen
  • ymmärtää johdinten eriaikaisen produktiivisuuden ja epäproduktiivisuuden, johdosten läpinäkyvyyden ja -näkymättömyyden sekä johdostyyppien väistymisen ja uudistumisen
  • tunnistaa myös spontaanien tendenssien ja kielenohjailun suhteita.

Edeltävät tiedot: SKIP202 Suomen kielen rakenne suoritettu.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Suositus ajoituksesta: Toisen vuoden syksy.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto.

 

SKIA212 Lauserakenne 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee suomen lauserakenteen kuvauksen perinteisen kieliopin näkökulmasta ja osaa suhteuttaa siihen viimeisimmät uudennokset
  • ymmärtää kieliopin muuttuvina ja kilpailevina tapoina kuvata kieltä sekä osaa soveltaa erilaisia näkemyksiä kielen analyysiin
  • tietää, että hallitakseen syntaksia hänen on osattava etsiä ja käyttää useita erilaisia ja uudistuvia lähteitä.  

Edeltävät tiedot: SKIP201 Suomen kielen rakenne suoritettu.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Kurssin sijasta voi suorittaa kirjatentin.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Kirjallisuus: Maksullinen luentomoniste, harjoitusten materiaali jaetaan kurssilla.

Kirjatenttivaihtoehto: HAKULINEN–KARLSSON, Nykysuomen lauseoppia s. 28–60; HAKULINEN & al., Iso suomen kielioppi s. 825–953, 1091–1122, 1253–1269, 1451–1475 ja 1533–1557.

Suositus ajoituksesta: Toisen vuoden kevät.

Vastuuhenkilö: Lehtori Seppo Pekkola.

 

SKIA213 Semantiikka ja pragmatiikka 3 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee merkityksentutkimuksen perusteet ja oivaltaa kielellisen merkin ja merkityksen välisen suhteen
  • osaa kuvata ja selittää, miten sanojen ja lauseiden merkityksiä kuvataan, ja osaa määritellä semantiikan keskeiset käsitteet
  • osaa selittää semantiikan ja pragmatiikan lähestymistapojen keskeiset erot ja tuntee pragmatiikan tavan lähestyä kieltä
  • osaa kuvata ja selittää pragmatiikan perusteorioita ja määritellä niiden käsitteitä
  • osaa analysoida sanoja, lauseita ja tekstejä semantiikan ja pragmatiikan käsitteiden avulla.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset tai itseopiskelu.

Arviointi: Tentti ja kotitehtävät, 0–5.

Kirjallisuus: Kirjatenttivaihtoehto: KANGASNIEMI, Sana, merkitys, maailma, LARJAVAARA, Pragmasemantiikka s. 12–56 ja 389–543, NIKULA, Pragmaattinen näkökulma kieleen, kirjassa Kieli, diskurssi & yhteisö s. 331–358 ja tentaattorin kanssa sovittavat tehtävät.

Vastuuhenkilö: Lehtori Lea Nieminen.

 

SKIA301 Tekstinhuolto 4 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee kielenkäytön normit sekä näiden perusteet ja luonteen
  • kykenee huoltamaan tekstejä ja arvioimaan kirjoittamista ja kirjoitettuja tekstejä ja tekstilajeja osana viestintää eri konteksteissa
  • ymmärtää yhtenäisten käytänteiden ja tyylin merkityksen viestinnässä ja on valmis jatkuvasti ajantasaistamaan tietämystään.

Edeltävät tiedot: SKIP303 Kielenhuolto suoritettu.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Suositus ajoituksesta: Toisen vuoden syksy.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto.

 

KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen 3 op

Osaamistavoitteet: Tutustuminen diskurssintutkimuksen keskeisiin lähtökohtiin, näkökulmiin, käsitteisiin ja kirjallisuuteen. Kurssin käytyään opiskelija

  • ymmärtää diskurssintutkimuksen peruslähtökohdat ja tavoitteet
  • tietää diskurssintutkimuksen keskeiset peruskäsitteet ja lähestymistavat
  • tuntee diskurssintutkimuksen keskeistä peruskirjallisuutta 
  • osaa hakea lisätietoa diskurssintutkimuksesta.

Opiskelutapa: Luennot, itsenäinen työskentely luku- ja aineistomateriaalin kanssa, kotitentti. Osallistuminen kurssin jokaiselle luennolle edellytys kurssin suorittamiseen.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: PIETIKÄINEN–MÄNTYNEN (tulossa), Kurssi kohti diskurssia.  
Suositus ajoituksesta: Aineopintojen alkuvaihe.

Vastuuhenkilö: Assistentti Niina Lilja.

 

SKIA303 Tekstintutkimus  2 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa määritellä tekstilajin käsitteen ja selittää sen taustalla olevan näkemyksen kielestä ja tekstistä
  • tuntee kielitieteellisen tekstilajitutkimuksen perusteoriat ja käsitteet ja osaa käyttää jotakin tekstilajiteoriaa ja sen käsitteitä analysoidessaan tekstiä
  • osaa selittää, mitä tekstilajien tutkimuksen avulla saadaan selville ja mihin sitä voidaan hyödyntää.

Opiskelutapa: Itseopiskelu.

Arviointi: Tentti ja analyysitehtävä, 0–5.

Kirjallisuus: MÄNTYNEN–SHORE–SOLIN 2006: Genre – tekstilaji.

Vastuuhenkilö: Professori Minna-Riitta Luukka.

 

SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee suomen murteiden synnyn ja ryhmittelyn sekä päämurteiden tärkeimmät erot
  • ymmärtää nykypuhekielen muotoutumisen murteiden pohjalta
  • pystyy tunnistamaan ja selittämään murretekstejä sekä erittelemään nykypuhekielen ja slangin aineksia
  • ymmärtää puhutun kielen primaariuden, monimuotoisuuden ja eri kielimuotojen tasavertaisuuden.

Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Vaihtoehtona kirjatentti.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Kirjallisuus: Kirjatenttivaihtoehto: A-osa: LEHIKOINEN, Suomea ennen ja nyt s. 90–161; LESKINEN, Suomen murteiden historiaa III s. 1–61. B-osa: AALTO ym. (toim.), Kielestä kiinni s. 209–242; PAUNONEN–RINTALA (toim.), Nykysuomen rakenne ja kehitys 2 s. 187–208; SUOJANEN–SUOJANEN (toim.), Sosiolingvistiikan näkymiä s. 35–110; MIELIKÄINEN, Murteiden murros (kartasto); MIELIKÄINEN–PALANDER, Sananjalka 44 s. 86–109. – A- ja B-osa suoritetaan erillisinä tentteinä tässä järjestyksessä tai samaan aikaan.

Tentaattorit: A-osa suoritetaan Jouko Koivistolle ja B-osa Aila Mielikäiselle.

Vastuuhenkilö: Professori Aila Mielikäinen.

 

SKIA402 Nimistö 4 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee virallisen ja puhekielisen paikannimistön sekä henkilönnimistön rakenteen, perusteet ja kielisosiologisen taustan
  • kykenee soveltamaan tietojaan opetuksen lisäksi erityyppisissä asiantuntijatehtävissä (mm. nimineuvonnassa ja kaavanimistön suunnittelussa)
  • ymmärtää erityyppisten nimistöjen käyttötarkoituksen mukaisen luonteen.

Opiskelutapa: Luento. Vaihtoehtona kirjatentti.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Kirjallisuus: Kirjatenttivaihtoehto: AINIALA–SAARELMA–SJÖBLOM, Nimistöntutkimuksen perusteet; KIVINIEMI, Perustietoa paikannimistä.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto.

 

SKIA404 Sanasto 3 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee suomen kielen sanaston koostumuksen ja kulttuurihistoriallisen taustan
  • pystyy analysoimaan ja selittämään suomen kielen sanastoa.

Opiskelutapa: Luento. Vaihtoehtona kirjatentti.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Kirjallisuus: Kirjatenttivaihtoehto: HÄKKINEN, Mistä sanat tulevat; A. HAKULINEN ym. (toim.), Sanat on kaikki sarvipäitä s. 99–170.

Vastuuhenkilö: Professori Aila Mielikäinen.

 

SKIA501 Viron kieli 4 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • hallitsee viron kieliopin perusteet
  • tuntee tärkeimmät viron ja suomen kieliopilliset ja sanastolliset erot
  • saavuttaa kontrastiivisen viro–suomi-näkökulman
  • omaksuu vironkielisen luku-, kirjoitus- ja keskustelutaidon alkeet
  • tuntee Viron kulttuurin pääpiirteet.

Kurssin tavoitteena on luoda pohja viron kielen ja virolaisen kulttuurin jatko-opinnoille sekä Suomessa että Virossa.

Opiskelutapa: Luennot, harjoitukset, ryhmätyöt, itsenäinen työskentely. Kirjallisuuteen perustuva korvaava suoritustapa vain erikseen sovittaessa.

Arviointi: Osallistuminen ja näyttökoe. Näyttökokeen voi korvata oppimispäiväkirjalla. 0–5.

Kirjallisuus: Kurssilla käytettävä oheiskirjallisuus: PAJUSALU ym. 1999: Keelesild. Viron kielen oppikirja; REMES 1983: Viron kielioppi; REMES 1995: Suomen ja viron vertailevaa taivutustypologiaa.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto.

 

SKIA502 Unkarin kieli 4 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee unkarin kielen foneettiset ominaisuudet ja osaa ääntää unkarin kieltä
  • tuntee unkarin kielen suullisen ja kirjallisen viestinnän alkeet.

Alkeet kattavat seuraavat kielioppisisällöt: unkarin aakkoset, verbin indefiniittinen taivutus, artikkelien käyttö, pronominit, monikko, sisäpaikallissijat (-ban, -ból, -ba), kieltosanat, adjektiivi ja adjektiivin monikko, adjektiivi predikaattina, postpositiot, peruslausetyyppi, akkusatiivi ja verbin definiittinen taivutus.

Opiskelutapa: Kurssi. Suoritetaan opintojakso HUNS0001 Unkarin kielen peruskurssi ja ääntämys.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: HLAVACSKA et al., Hungarolingua 1, kappaleet 1–6; BÁTHORY-VARGA, Unkarin kielen ääntämysharjoituksia.

Vastuuhenkilö: Unkarin kielen lehtori.

 

SKIA511 Esivaiheista nykysuomeen 3 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee kielen rakenteiden pitkäaikaisten kehityssuuntien luonteen ja muotoutumista ohjaavat syyt suomen kielen tai laajemminkin itämerensuomalaisten kielten näkökulmasta.  

Opiskelutapa: Kurssi tai kirjatentti.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Kirjallisuus: Kirjatentti: esim. LEHTINEN, Kielen vuosituhannet.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto.

 

SKIA602 Suomi toisena kielenä 3 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee suomi toisena kielenä -alan ja toisen kielen oppimisen tutkimuksen tärkeimmät näkökulmat ja käsitteet
  • tuntee kielitaidon arvioinnin perusteet
  • osaa tehdä havaintoja oppijoiden kielellisistä suorituksista ja edistymisestä
  • ymmärtää, että kielelliset virheet ovat kielen oppimisen edellytys ja osoitin
  • ymmärtää, että on olemassa erilaisia oppijoita
  • tuntee suomen kielen yleispiirteitä toisen kielen oppimisen kannalta.

Edeltävät tiedot: SKIP202 Suomen kielen rakenne ja SKIP402 Nyky-Suomi kieliyhteisönä.

Opiskelutapa: Luentokurssi ja opetukseen tutustuminen.

Arviointi: Kurssitehtävät ja lopputentti, 0–5.

Kirjallisuus: NISSILÄ–MARTIN–VAARALA–KUUKKA 2006: Saako olla suomea? tai MARTIN–NISSILÄ–VAARALA (toim.) 2003: Suolla suomea. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII.

Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, ennen pedagogisia opintoja

Vaihtoehtoinen suoritustapa (suositellaan vain niille, joilla on jo kokemusta alalta): Kirjatentti, jonka yhteydessä palautetaan ennalta annettu opetukseen tutustumistehtävä. Tehtävä on pyydettävä vähintään kuukautta ennen tenttipäivää. Tentittävä kirjallisuus: NISSILÄ–MARTIN–VAARALA–KUUKKA 2006: Saako olla suomea? sekä kirjasta Kielenoppimisen kysymyksiä (toim. Sajavaara–Piirainen-Marsh 1999) seuraavat artikkelit: Sajavaara: Toisen kielen oppiminen; Martin: Suomi toisena ja vieraana kielenä; Huhta & Takala: Kielitaidon arviointi.

Vastuuhenkilö: Professori Maisa Martin.

 

SKIA607 Teoriaa ja käytäntöä äidinkielen opettamiseen 3 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee keskeisimmät pedagogisen kielitiedon, tekstitaitojen, lukemisen ja kirjoittamisen ja kuvausmallit ja teoriat sekä kirjoittamistaitojen arviointimenetelmät
  • ymmärtää niiden merkityksen ja aseman äidinkielen opetuksessa
  • osaa selittää ja vertailla niitä ja pohtia niiden vaikutusta siihen, miten äidinkieltä opitaan ja opetetaan
  • osaa soveltaa kielioppitietojaan äidinkielen opetuksessa, selittää yleistajuisesti keskeisiä käsitteitä ja vastata niitä koskeviin kysymyksiin
  • osaa laatia ja arvioida kielioppi-, lukemis- ja kirjoittamistehtäviä.

Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja tehtäviä, oppimispäiväkirja.

Arviointi: Tehtävät ja oppimispäiväkirja, 0–5.

Vastuuhenkilö: Professori Minna-Riitta Luukka.

 

SKIA608 Kielen omaksuminen  2 op

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee varhaisen kielenkehityksen sekä kouluikäisten kielen omaksumisen peruspiirteet
  • osaa kuvailla lapsen fonologisen, leksikaalis-semanttisen, morfologisen ja syntaktisen kehityksen piirteitä
  • osaa arvioida äidinkielisen ja ei-äidinkielisen ympäristön vaikutusta kielenomaksumiseen
  • tuntee kielenomaksumisen peruskäsitteet.

Opiskelutapa: Kurssi SVKP142/SVKP242 Kielen omaksuminen.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Vastuuhenkilö: Professori Ritva Takkinen.

 

SKIA612 Suomen kieli oppijan näkökulmasta  2 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa katsoa suomen kielen rakenteellisia ominaisuuksia oppimisen kannalta
  • tuntee suomen kielen oppimisen kulkua ja alkuvaiheen tavallisimpia ongelmia
  • osaa analysoida oppimistehtäviä eri näkökulmista.

Edeltävät tiedot: SKIA602 Suomi toisena kielenä.

Opiskelutapa: Itseopiskelu.

Arviointi: Tentti tai essee, 0–5.

Kirjallisuus: MUSTONEN, AALTO & TUKIA: Funktionaalisuus opetuksen lähtökohtana – teoriaa ja käytäntöä yhdistämässä (Virittäjä 2009) ja WHITE 2008: Suomen kielioppia ulkomaalaisille sekä VEHKANEN (toim.) 1996: Suomi toisena/vieraana kielenä tai AALTO–SUNI (toim.)1993: Kohdekielenä suomi – Näkökulmia opetukseen.

Ajoitus: 2. tai 3. vuosi, ennen pedagogisia opintoja.

Huom.: Sekä SKIA602 että SKIA612 on oltavana suoritettuina, jos hakee S2-harjoitteluun pedagogisten opintojen yhteydessä.

Vastuuhenkilö: Professori Maisa Martin.

 

SKIA618 Kielen omaksumisesta osaamiseen   3 op

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee kielenomaksumistutkimuksen keskeisimmät teoreettiset suuntaukset
  • ymmärtää kielen moninaiset funktiot oppimisen välineenä
  • tuntee kielenkehityksen kulun varhaisvaiheiden jälkeen
  • tunnistaa keskeisimmät kielelliset oppimisvaikeudet ja pystyy pohtimaan niiden vaikutusta eri-ikäisiin oppijoihin.

Edeltävät tiedot: SKIA608 Kielen omaksuminen suoritettu.

Opiskelutapa: Itseopiskelu.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Kirjallisuus: Sovitaan tentaattorin kanssa.

Vastuuhenkilö: Lehtori Lea Nieminen.

 

Tutkijan taidot

Kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat kolme opintojaksoa:

 

KLSA077 Tutkielman laatimisen perusteet (opintopisteet sisältyvät proseminaarin pisteisiin)

Osaamistavoite: Kurssilla tutustutaan tutkimusprosessin eri vaiheisiin ja kandidaatin tutkielman laatimiseen: aiheenvalintaan ja aineistoihin, aineiston keruuseen ja analyysiin sekä tutkielmatekstin rakentamiseen. Kurssi esittelee tutkimusprosessia erilaisten käytännön esimerkkien kautta. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

  • kuvata kielten laitoksessa tehtävää tutkimusta
  • nimetä tutkimusprosessin eri vaiheet
  • kuvata ja vertailla erilaisia tutkimus-, aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä
  • pohtia ja valita oman kandidaatintutkielmaansa sopivan aiheen ja siihen sopivat menetelmät
  • valita omaan tutkimusaiheeseensa sopivat menetelmät
  • rakentaa tutkimusraportin.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot ja suurin osa kieliaineen aineopinnoista.

Opiskelutapa: Luennot ja kokoava loppuraportti. Työskentely jatkuu omassa oppiainekohtaisessa proseminaariryhmässä.

Arviointi: Kurssi on osa oppiainekohtaista proseminaaria, ja se arvioidaan proseminaarin yhteydessä.

Suositus ajoituksesta: 2. tai 3. opiskeluvuosi, 1. periodi.

Vastuuhenkilö: Lehtori Martti Heino.

 

SKIA802 Proseminaari  2 op

Osaamistavoitteet: Proseminaarin käytyään opiskelija

  • osaa muotoilla tutkimuskysymyksiä
  • laatii lyhyen tutkimussuunnitelman
  • hallitsee lähdeviitteiden käytön ja muita tutkimuskirjoittamisen käytänteitä
  • osaa antaa palautetta toisten töistä ja ottaa sitä vastaan omastaan.

Edeltävät tiedot: Suoritetut perusopinnot ja suuri osa aineopinnoista.

Opiskelutapa: Seminaarityöskentely.

Arviointi: Hyväksytty–hylätty.

Ajoitus: 3. lukuvuosi seuraavasti: 1. jaksolla laitoksen yhteinen kurssi, 2. jaksolla seminaarityöskentelyä, 3. jaksolla itsenäistä työtä, 4. jaksolla kandidaatintutkielmien käsittely.

Vastuuhenkilöt: Professori Maisa Martin, lehtori Jouko Koivisto, lehtori Lea Nieminen.

 

SKIA803 Kandidaatintutkielma 8 op

Osaamistavoitteet: Kandidaatintutkielman laadittuaan opiskelija osaa

  • nimetä tutkimussuuntauksia ja käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla kielentutkimuksen keskeisimpiä peruskäsitteitä
  • kuvailla tutkimusprosessin eri vaiheet
  • ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimusprojektin
  • rajata aiheen ja etsiä siihen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta
  • laatia suppean tutkimussuunnitelman
  • muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
  • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
  • kirjoittaa tutkimusraportin.

Opiskelutapa: Itsenäinen työ.

Arviointi: Tutkielma, 0–5.

Vastuuhenkilöt: Professori Maisa Martin, lehtori Jouko Koivisto, lehtori Lea Nieminen.

 

Syventävät opinnot (80/60 op)

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • omaa laaja-alaisen näkemyksen suomen kielestä, sen käytöstä ja asemasta yhteiskunnassa
  • hallitsee hyvin kielen ja tekstien rakenteet ja niiden käytön eri konteksteissa
  • hallitsee hyvin kielentutkimuksen osa-alueita ja oman erikoistumisalansa keskeisiä teorioita ja tutkimusmetodeja
  • pystyy havainnoimaan suomen kielen käyttöä, vaihtelua ja muutosta ja analysoimaan niitä eri näkökulmista ja eri konteksteissa
  • osaa suunnitella ja toteuttaa laajahkon tutkimuksen
  • hallitsee hyvin tiedonhankinnan ja tieteellisen kirjoittamisen
  • pystyy lukemaan vaativaa alan kirjallisuutta ja suhteuttamaan tietoja toisiinsa
  • pystyy toimimaan vaativissa suomen kielen asiantuntijatehtävissä ja suhtautuu myönteisesti oman asiantuntijuutensa kehittämiseen opintojen jälkeenkin
  • omaa valmiudet jatko-opintoihin ja tieteelliseen tutkimustyöhön.

Syventävien opintojen laajuus on pääaineopiskelijalla 80 op. Pro gradu -tutkielma (40 op) ja seminaari (5 op) ovat kaikille yhteisiä. Muita opintoja opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti siten, että opinnoista vähintään 20 op on oppiainekohtaisia opintoja. Suomi toisena kielenä -alaan erikoistuvat sopivat oppiainekohtaisten opintojen minimimäärästä erikseen. Oppiainekohtaisten opintojen minimimäärään 20 op ei voi sisällyttää työharjoittelua (SKIS901).

Sivuaineopiskelijalla syventävien opintojen laajuus on 60 op (sisältää sivututkielman 20 op). Jos opiskelija ei tee sivututkielmaa, voidaan jäljelle jäävä kokonaisuus koota nimellä Muut syventävät opinnot. Sivuaineopintojen tuottamasta opettajan kelpoisuudesta katso lisätietoja tiedekunnan verkkosivuilta.

30 op, joista vähintään 20 op oppiainekohtaisia (SKIS) opintojaksoja

 

Kielitieto ja kielen

rakenne

SKIS203 Kielen normit ja normittaminen (5 op)

SKIS212 Syntaksin erityiskysymyksiä (5 op)

Kielenkäyttö ja diskurssi (B)

 

SKIS304 Teksti- ja diskurssianalyysi (5 op) SKIS305 Institutionaaliset diskurssit (5 op)

KLSS306-334 Diskurssintutkimuksen valinnaisia erikoiskursseja (á 5 op)

Suomen kielen kehitys ja vaihtelu

 

 

SKIS401 Dialektologia ja sosiolingvistiikka (5 op)

SKIS402 Kirjasuomi (5 op)

SKIS403 Nimistö (5 op)

SKIS404 Sanasto (5 op)

Kielen oppiminen ja opettaminen (A)

 

 

SKIS801 Suomi toisena kielenä -projektikurssit (á 5 op)

SKIS803 Tekstitaitojen opetus ja oppiminen (5 op)

KLSS101 Toisen kielen oppiminen (5 op)

KLSS104 Kielitaidon arviointi (5 op)

KLSS115 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimussuuntauksia (3–5 op)

KLSS142 Kielen oppimisen ja opettamisen erityisalat (5 op)

Suomen kieli ja muut kielet

 

 

SKIS502 Unkarin kielen jatkokurssi (5 op)

KLSS108 Kieli ja identiteetti (5 op)

KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen (5 op)

KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka (5 op)

KLSS903 Kielikontaktit (5 op)

Työharjoittelu

SKIS901 Työharjoittelu (5 op)

Vähintään

5 op

Teoriat ja menetelmät 

SKIS111  Kielentutkimuksen suuntauksia (5 op)

SKIS306 Tekstitaitojen projektikurssi (5 op)

KLSS130 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusmenetelmät (5 op)

KLSS702 Kvantitatiiviset menetelmät (5 op)

KLSS706 Äidinkielen omaksumisen tutkimusmenetelmiä (5 op)

KLSS714 Haastattelututkimus metodina ja tutkimusprosessina (5 op)

KLSS716 Projektikurssi (à 5 op)

KLSS722 Aineistolähtöinen oppiminen (5–10 op)

Pääaineopiskelija 45 op, sivuaineopiskelija 25 op

Tutkijan taidot

 

 

KLSS721 Johdatusta tutkimuksen tekoon ja SKIS102 Seminaari (5 op) /KLSS711 Kielen oppimisen ja opettamisen pro gradu -seminaari (5 op) / KLSS730 Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari (5 op)

SKIS101 Pro gradu -tutkielma (40 op)

SKIS103 Sivututkielma (20 op)


Syventävien opintojen opintojaksokuvaukset

 

KLSS721 Johdatusta tutkimuksen tekoon (opintopisteet sisältyvät seminaariin)

Tämä opintojakso kuuluu osana pro gradu -seminaariin.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa nimetä tieteellisen ajattelun peruslähtökohdat
  • tuntee tutkimuksen tekemisen prosessin  
  • tunnistaa ja osaa kriittisesti arvioida erilaisia lähestymistapoja tutkimuksen tekemiseen 
  • tuntee tutkimuksen aineiston hankinnan ja analyysin keinoja ja omaa valmiuksia valita omaan tutkielmaansa sopivat menetelmät
  • osaa hakea lisätietoa eri tutkimusotteista ja -menetelmistä tutkimus- ja menetelmäoppaista
  • osaa soveltaa kurssin tietoa omissa opinnäytteissään.

Edeltävät tiedot: proseminaari ja syventävien opintojen kursseja.

Opiskelutapa: Osallistuminen.

Arviointi: Kurssi on osa oppiainekohtaista pro gradu -seminaaria, ja se arvioidaan seminaarin yhteydessä.

Suositus ajoituksesta: Kurssi suoritetaan pro gradu -seminaarin alussa.

Vastuuhenkilö: Professori Hannele Dufva.

 

SKIS102 Seminaari   5 op

Osaamistavoitteet: Seminaariin osallistuttuaan opiskelija

  • tuntee tutkimuksenteon prosessin
  • osaa suunnitella tutkimushankkeen ja hankkia omaan tutkimusaiheeseensa liittyvää tietoa oma-aloitteisesti ja itsenäisesti
  • tuntee ja ymmärtää tutkimuksenteon eettiset periaatteet ja noudattaa niitä
  • osaa kirjoittaa tutkimussuunnitelman ja aikatauluttaa oman hankkeensa
  • osaa keskustella omasta työstään, esitellä sitä suullisesti ja kirjallisesti sekä perustella omia valintojaan
  • osaa kommentoida toisten tekstejä ja antaa niistä palautetta.

Edeltävät tiedot: Aineopinnot.

Opiskelutapa: Seminaarityöskentely ja itseopiskelu. Osallistuminen kahteen suureen graduseminaariin.

Arviointi: Hyväksytty–hylätty.

Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi.

Huom.! Oppiaineen seminaarin sijasta voi osallistua laitoksen yhteisen seminaariryhmään (KLSS711 Kielen oppimisen ja opettamisen pro gradu -seminaari tai KLSS730 Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari). Myös näihin osallistuvien tulee osallistua oppiaineen suureen graduseminaariin.

Vastuuhenkilöt: Professorit Minna-Riitta Luukka, Maisa Martin ja Aila Mielikäinen.

 

SKIS101 Pro gradu -tutkielma 40 op

Osaamistavoitteet: Pro gradu -tutkielman laadittuaan opiskelija on perehtynyt laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelija osaa

  • toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin
  • etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusaiheita
  • etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta
  • rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
  • muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen
  • laatia tutkimussuunnitelman
  • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
  • kirjoittaa tutkimusraportin.

Edeltävät tiedot: Aineopinnot.

Opiskelutapa: Ohjattu itsenäinen työskentely.

Arviointi: Erinomainen–kiitettävä–hyvä–tyydyttävä–välttävä.

Vastuuhenkilöt: Professorit Minna-Riitta Luukka, Maisa Martin ja Aila Mielikäinen.

 

SKIS103 Sivututkielma  20 op

Osaamistavoitteet: Sivututkielman laadittuaan opiskelija on perehtynyt syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelija osaa

  • toteuttaa itsenäisesti tutkimusprojektin
  • etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusaiheita
  • etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta
  • rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
  • muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen
  • laatia tutkimussuunnitelman
  • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
  • kirjoittaa suppeahkon tutkimusraportin.

Edeltävät tiedot: Aineopinnot.

Opiskelutapa: Ohjattu itsenäinen työskentely.

Arviointi: Hyväksytty–hylätty.

Vastuuhenkilöt: Professorit Minna-Riitta Luukka, Maisa Martin ja Aila Mielikäinen.


SKIS111  Kielentutkimuksen suuntauksia 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa selittää valitsemansa tutkimussuuntauksen teoreettisia lähtökohtia ja määritellä sen käsitteitä
  • osaa esitellä tutkimussuuntaukselle tyypillisiä menetelmiä ja mainita esimerkkejä niiden käytöstä
  • osaa arvioida ja vertailla lukemiaan tutkimuksia ja pohtia niiden tulosten sovellettavuutta.

Opiskelutapa: Lukupiiri tai itseopiskelu.

Arviointi: Esseet, 0–5.

Kirjallisuus: Sovitaan suorituksen vastaanottajan kanssa.

Vastuuhenkilö: Lehtori Lea Nieminen.

 

SKIS203 Kielen normit ja normittaminen  5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa kuvata kielenhuollon ja -ohjailun taustalla vaikuttavia periaatteita ja tarkastella niitä laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa
  • osaa selittää, mitä normeilla,  normatiivisuudella ja purismilla tarkoitetaan
  • ymmärtää normien sosiaalisen ja kulttuurisen luonteen
  • osaa pohtia kielenhuollon käytänteitä ja merkitystä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta.

Opiskelutapa: Itseopiskelu.

Arviointi: Essee, 0–5.

Kirjallisuus:  CAMERON, Verbal hygiene tai THOMAS, Linguistic purism sekä HIIDENMAA, Suomen kieli – who cares? ja SAJAVAARA, Kielen ohjailu teoksessa Kieli, diskurssi, yhteisö.

Vastuuhenkilö: Lehtori Lea Nieminen.

 

SKIS212 Syntaksin erityiskysymyksiä 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee syntaksin kysymyksistä käytyä keskustelua ja erilaisia kannanottoja ja niiden perusteluja
  • ymmärtää käsitysten muutoksia ja osaa suhtautua kielenkuvaukseen joustavana ja erilaisia näkökulmia hyödyntävänä järjestelmänä.

Opiskelutapa: Luento tai itseopiskelu.

Arviointi: Tentti, 0–5.

Kirjallisuus: Itseopiskelua varten valikoima erillisessä luettelossa.

Vastuuhenkilö: Lehtori Seppo Pekkola.

 

SKIS304 Teksti- ja diskurssianalyysi  5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa esitellä genre- tai rekisterianalyysin teoreettisen viitekehyksen, keskeiset käsitteet ja analyysitavan
  • osaa soveltaa lähestymistapaa valitsemansa tekstin analysointiin ja arvioida käyttämänsä lähestymistavan toimivuutta
  • osaa myös arvioida, minkälaisten tekstien kuvaukseen lähestymistapa sopii ja mihin sen tuloksia voidaan soveltaa.

Opiskelutapa: Kurssi, lukupiiri tai itsenäinen opiskelu.

Arviointi: Essee ja analyysitehtävä, 0–5 .

Kirjallisuus: Valittavana joko genreanalyysiin (a) tai rekisterianalyysiin (b) liittyvää kirjallisuutta. A) BHATIA, Worlds of written discourse. A Genre-based view ja SWALES, Genre analysis. B) EGGINS, An introduction to systemic functional linguistics s.  25–80, EGGINS–MARTIN, Genres and registers of discourse teoksessa Discourse as structure and process s. 230–256, LECKIE-TARRY, Language & Context. A functional linguistic theory of register.

Vastuuhenkilö: Professori Minna-Riitta Luukka.

 

SKIS305 Institutionaaliset diskurssit 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa kuvata ja selittää, miten kielentutkimuksen avulla voidaan kuvata institutionaalista toimintaa
  • on tutustunut valintansa mukaan johonkin institutionaalisia tekstejä tai vuorovaikutusta käsittelevään tutkimukseen
  • osaa esitellä sen ja arvioida sitä sekä soveltaa tutkimuksessa käytettyä menetelmää johonkin itse valitsemaansa aineistoon.

Opiskelutapa: Itseopiskelu.

Arviointi: Essee ja analyysitehtävä, 0–5.

Kirjallisuus: Valittavana joko tekstintutkimukseen (a) tai keskusteluntutkimukseen (b) liittyvää kirjallisuutta. a) HEIKKINEN (toim.), Virkapukuinen kieli ja yksi seuraavista: HEIKKINEN–HIIDENMAA–TIILILÄ, Teksti työnä virka kielenä; KANKAANPÄÄ, Hallinnon lehdistötiedotteiden kieli; TIILILÄ, Tekstit viraston työssä. b) TAINIO, (toim.) Keskustelunanalyysin perusteet ja yksi seuraavista KAJANNE, Kansalaiset kysyjinä; NUOLIJÄRVI–TIITTULA, Televisiokeskustelun näyttämöllä; TAINIO (toim.), Vuorovaikutusta luokkahuoneessa.

Vastuuhenkilöt: Kohta A professori Minna-Riitta Luukka ja kohta B assistentti Niina Lilja.

 

SKIS306 Tekstitaitojen  projektikurssi 5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

  • osaa toteuttaa pienimuotoisen tutkimushankkeen yksin, ryhmässä tai parin kanssa
  • on perehtynyt johonkin tekstitaitojen, tekstin tai diskurssien tutkimuksen suuntaukseen
  • ymmärtää suuntauksen keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja käsitteet
  • osaa analysoida aineistoa valitsemansa menetelmän avulla
  • osaa aikatauluttaa projektin ja työskennellä sekä itsenäisesti että ryhmässä
  • osaa esitellä hankettaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

Opiskelutapa: Projektityöskentely ja itsenäinen työskentely.

Arviointi: Hankkeen suullinen esittely ja kirjallinen raportti, tutkimuspäiväkirja, 0–5.

Kirjallisuus: Liittyy kurssin teemaan ja sovitaan erikseen.

Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi.

Vastuuhenkilö: Professori Minna-Riitta Luukka.

 

SKIS401 Dialektologia ja sosiolingvistiikka 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee syvällisemmin murteiden, puhekielen ja kielellisten asenteiden tutkimusmenetelmiä ja erityiskysymyksiä
  • osaa analysoida puhuttua kieltä eri näkökulmista.

Edeltävät tiedot: SKIA401 Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu.

Opiskelutapa: Kurssi, kirjatentti tai essee sovitusta aiheesta.

Arviointi: Kurssitehtävät, tentti tai essee; 0–5.

Kirjallisuus: Kirjatenttivaihtoehto: kirjat erillisessä luettelossa.

Vastuuhenkilö: Professori Aila Mielikäinen.

 

SKIS402 Kirjasuomi 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • tuntee kielenohjailun periaatteet ja ymmärtää kirjakielen normien ajallisen ja tyylillisen vaihtelun
  • pystyy havainnoimaan nykykielen kehitystä ja analysoimaan sitä
  • tuntee kirjasuomen kehityksen tutkimusta ja tutkimuskohteita.

Edeltävät tiedot: SKIP401 Kirjasuomen kehitys suoritettu.

Opiskelutapa: Kurssi, kirjatentti tai essee sovitusta aiheesta.

Arviointi: Kurssitehtävät, tentti tai essee; 0–5.

Kirjallisuus: Kirjatenttivaihtoehto: kirjat erillisessä luettelossa.

Vastuuhenkilö: Professori Aila Mielikäinen.

 

SKIS403 Nimistö 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • syventää tietämystään jostakin nimistöntutkimuksen lohkosta oman tutkimusaiheensa mukaisesti.

Edeltävät tiedot: SKIA402 Nimistö suoritettu.

Opiskelutapa: Itseopiskelu.

Arviointi: Kirjatentti, 0–5.

Kirjallisuus: Valinnainen kirjallisuus erillisessä luettelossa.

Vastuuhenkilö: Lehtori Jouko Koivisto.

 

SKIS404 Sanasto 5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija syventyy joihinkin sanaston osa-alueisiin, esim. metaforiin, idiomeihin, ekspressiivisanastoon tai slangisanastoon.

Edeltävät tiedot: SKIA404 Sanasto suoritettu.

Opiskelutapa: Itseopiskelu.

Arviointi: Kirjatentti, 0–5.

Kirjallisuus: Valinnainen kirjallisuus erillisessä luettelossa.

Vastuuhenkilö: Professori Aila Mielikäinen.

 

SKIS502 Unkarin kielen jatkokurssi  5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa käyttää unkarin kieltä yksinkertaisissa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa
  • osaa käyttää seuraavia kieliopillisia sisältöjä: ulkopaikallissijat, verbin ik-taivutus, kor-sijapääte, prefiksit, pronominien akkusatiivi, infinitiivi, omistusliite, val-sijapääte ja imperatiivi.

Opiskelutapa: Kurssi HUN0022 Unkarin kielen peruskurssi II lisätehtävineen.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: HLAVACSKA et al., Hungarolingua 1, kappaleet 7–12.

Vastuuhenkilö: Unkarin kielen lehtori.

 

SKIS801 Suomi toisena kielenä -projektikurssit (à 5 op)

Osaamistavoitteet: Projektityön tehtyään opiskelija

  • on perehtynyt johonkin suomi toisena kielenä -alan erityiskysymykseen, johonkin tutkimus- tai opetusmenetelmään
  • osaa kirjoittaa projektiraportin ja pitää aiheesta suullisen esityksen.

Edeltävät tiedot: SKIA602 Suomi toisena kielenä, SKIA612 Suomen kieli oppijan näkökulmasta ja KLSS101 Toisen kielen oppiminen.

Opiskelutapa: Kurssi kokoontuu joka toinen viikko. Lisäksi luetaan artikkeleita ja tehdään yksilö-, pari- ja ryhmätehtäviä. Kurssitehtävät toteutetaan melko itsenäisesti opettajan kanssa sovitulla tavalla. Tähän voi sisältyä esimerkiksi taustatietojen tai aineiston keräämistä ja analysointia, pieniä opetustehtäviä, kielitaidon arviointia tai oppimateriaalin laatimista. Suoritus arvioidaan tehtävien raportoinnin, esitelmien ja/tai esseiden pohjalta. Suoritustapa määritellään tarkemmin kunkin lukukauden alussa.

Arviointi: Kurssitehtävät, suullinen esitys ja projektiraportti, 0–5.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan erikseen kunkin kurssin alussa.

Ajoitus: 4. tai 5. vuosi.

Projektikursseja järjestetään joko pelkästään suomen kielen opiskelijoille (SKIS801-koodeilla) tai useiden kielten yhteisinä (KLSS7xx-koodeilla). Ne liittyvät aina johonkin tutkimushankkeeseen. Koska jokainen kurssi on erilainen, projektikursseja voi käydä 1–4 kertaa.

Vastuuhenkilö: Professori Maisa Martin.

 

SKIS803 Tekstitaitojen opetus ja oppiminen  5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa selittää sosiokulttuurisen tekstitaitotutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja näkökulmat kieleen, teksteihin, lukemiseen ja kirjoittamiseen
  • osaa määritellä lähestymistavan keskeiset käsitteet ja käyttää niitä tekstitaitoja kuvatessaan
  • tietää, millaisten ilmiöiden kuvaukseen tekstitaitotutkimusta voidaan käyttää ja miten sen tuloksia voidaan hyödyntää mm. äidinkielen opetuksessa.

Opiskelutapa: Kurssi tai itseopiskelu.

Arviointi: Kurssin yhteydessä suoritettava tentti ja oppimistehtävät tai itseopiskeluna suoritettu tentti tai essee, 0–5.

Kirjallisuus: BARTON, Literacy tai STREET–LEFSTEIN, Literacy. An advanced resource book ja yksi seuraavista: COPE–KALANTZIS, Multiliteracies; KRESS, Literacy in the new media age; LANKSHEAR, Changing literacies; LANKSHEAR–KNOBEL, New literacies. Changing knowledge and classroom learning; MILLARD, Differently literate; MOSS, Literacy and Gender.

Vastuuhenkilö: Professori Minna-Riitta Luukka.

 

SKIS901  Työharjoittelu 5 op

Osaamistavoitteet: Työharjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa

  • käyttää oman alansa tietoja ja taitoja työssään
  • kuvata ja arvioida omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan
  • pohtia, millaisia ammatillisia valmiuksia työelämässä tarvitaan
  • hyödyntää palautetta ja arvioida sen avulla valmiuksiaan
  • arvioida ja pohtia opintojaan asiantuntijatehtävien vaatimusten kannalta.

Opiskelutapa: Ohjattu työskentely työharjoittelupaikassa.

Arviointi: Työharjoitteluraportti, hyväksytty–hylätty.

Vastuuhenkilöt: Professorit Minna-Riitta Luukka, Maisa Martin ja Aila Mielikäinen.

 

KLSS101 Toisen kielen oppiminen  5 op

Osaamistavoitteet: Kurssi on jatkokurssi kielen oppimisen (ja hiukan opettamisenkin) monisyiseen problematiikkaan ja sen tutkimiseen, ja se on tarkoitettu tuleville kieltenopettajille tai aihepiiristä gradua suunnitteleville opiskelijoille. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

  • selvittää erilaisia lähtökohtia, joista toisen tai vieraan kielen oppimista on tutkittu (mm. käsitykset kielestä, kielenoppimisesta, kielenoppijasta)
  • kertoa, millaisiin kysymyksiin kielenoppimisen tutkijat ovat etsineet vastauksia ja millä keinoin (tutkimusaineistot ja -analyysit)
  • vertailla eri tutkimussuuntauksia (erot ja yhtäläisyydet) sekä arvioida niiden hyviä ja huonoja puolia
  • nähdä aihepiirin tietämyksen soveltamismahdollisuuksia joko kieltenopettajan työssä (opetusfilosofian päivittäminen) tai tutkimuksessa (pro gradu -tutkielman laatiminen)

Edeltävät tiedot: SKIA602 Suomi toisena kielenä tai SKIA608 Kielen omaksuminen.

Opiskelutapa: Luentoja, pari- ja ryhmätyöskentelyä, kurssikirjaan pohjautuvia oppimistehtäviä.

Arviointi: Oppimistehtävät, aktiivinen tuntityöskentely, kokoava kurssityö; itsearviointi; 0–5.

Kirjallisuus: SAVILL-TROIKE (2006), Introducing Second Language Acquisition.

Suositus ajoituksesta: 3. tai 4. opiskeluvuosi.

Vastuuhenkilöt: Professorit Hannele Dufva ja Maisa Martin.


KLSS104 Kielitaidon arviointi  5 op

Kohderyhmä: Syventävien opintojen opiskelijat

Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään kielitaidon arvioinnin keskeisiin käsitteisiin, periaatteisiin ja teoreettisiin kysymyksiin. Lisäksi tutustutaan kielitaidon eri osa-alueiden arvioinnin keskeisiin erityiskysymyksiin. Kurssilla harjoitellaan arvioinnin suunnittelua, arvioiden antamista ja arviointivälineiden laatimista sekä niiden laadun arviointia. Kurssin jälkeen opiskelija

  • osaa suunnitella ja soveltaa kielitaidon arviointia omassa opetuksessaan tai muissa yhteyksissä,
  • on tietoinen arvioinnin keskeisimmistä laatuvaatimuksista ja eettisistä kysymyksistä,
  • pystyy hankkimaan täydentävää tietoa ratkaistakseen työssään eteen tulevia käytännön arviointiongelmia sekä
  • osaa arvioida yleisimmin käytettyjen arviointivälineiden ja tehtävätyyppien toimivuutta esimerkiksi opettajan työn kannalta.

Opiskelutapa: Luentoja, lukupaketteja, pari- ja ryhmätöitä, oppimistehtäviä.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Syventävät opinnot, 4. opintovuosi.

Kohderyhmä: Syventävien opintojen opiskelijat.



KLSS108 Kieli ja identiteetti 5 op

Osaamistavoitteet: Kurssi tarjoaa opiskelijalle teoreettisia näkökulmia identiteetin kielelliseen rakentumiseen että käytännön analyysivälineitä erityisesti sosiolingvistiseen, narratiiviseen, diskursiiviseen ja dialogiseen identiteetin tulkintaan. Kurssin tarkemmat sisällöt muotoutuvat opiskelijoiden tavoitteiden ja valmiuksien mukaan. Lähdemme liikkeelle arjen kokemuksista ja etsimme niihin tulkintoja erilaisista teoreettisista näkökulmista syventymällä keskeisiin alueen tutkimuksiin. Opiskelijat voivat itsenäisesti tai pienryhmissä syventyä johonkin erityisteemaan, kuten identiteettiin ja murteisiin, kaksikielisyyteen, maahanmuuttajan kieliin ja identiteetteihin ja kielellisiin vähemmistöihin. Kurssin käytyään opiskelija

  • hahmottaa kielen ja identiteetin suhdetta ja identiteetin kielellistä rakentumista,
  • ymmärtää identiteetin moninaisuutta sekä
  • hallitsee kielen ja identiteetin tutkimuksen keskeisiä lähestymistapoja ja analyysimenetelmiä.

Opiskelutapa: Kurssi koostuu tapaamisista (luennoista), verkkokeskusteluista ja kirjallisista tehtävistä.

Arviointi: Kurssin aikana opiskelija kirjoittaa kolme tehtävää: kielellisen omaelämäkerran, artikkeliarvioinnin ja tutkimussuunnitelman valitsemastaan teemasta. Artikkeliarviointi voi olla myös ryhmätuotos. Jos opiskelija on poissa tapaamiselta, hän tekee korvaavan tehtävän kurssille laaditusta tehtäväpankista. 0–5.

Kohderyhmä: Aineopintojen ja syventävien opintojen opiskelijat


KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen    5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • on perehtynyt monikielisyyteen (kaksikielisyyteen) sekä laajasti käsitettynä jokapäiväisenä ilmiönä että kielentutkimuksen kenttänä
  • osaa eritellä monikielisyyteen liittyviä ilmiöitä yksilön ja yhteisöjen, erilaisten arkipäivän ongelmien sekä alan tutkimuksen kannalta
  • on perehtynyt monikielisyystutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, tutkimusaiheisiin, -menetelmiin ja -tuloksiin
  • ymmärtää monikielisyystutkimuksen kysymyksenasettelua sekä monikielisyyttä vuorovaikutustilanteiden ja kielenopetuksen näkökulmasta
  • on tutustunut monikielisyyden erilaisiin määritelmiin ja luokitteluihin, koodinvaihtoon ja muihin kielenkäytön kontakti-ilmiöihin
  • ymmärtää, mitä tarkoittavat kielen menetys ja elvytys, kielelliset oikeudet sekä kaksikielinen opetus ja kielikylpy
  • on tutustunut erilaisten yhteisöjen kielitilanteisiin sekä valtioiden kielisuunnittelun, kielilainsäädännön ja kielipolitiikan kysymyksiin.

Edeltävät tiedot: Vähintään pää- tai sivuaineen perusopinnot jossain kielten laitoksen oppiaineessa.

Opiskelutapa: 12 luentoa tai muuta kontaktiopetuskertaa, itsenäistä tiedonhakua, kurssilukemista n. 4 tutkimusartikkelin verran, 2 ryhmätyötä, 2 esseetä vapaavalintaisella kielellä.

Arviointi: Esseet ja ryhmätyöt arvioidaan asteikolla 0–5. Ryhmätöihin osallistuminen on kurssisuorituksen edellytys.

Kirjallisuus ja muu materiaali: Erikielisiä tieteellisiä artikkeleja ja yksittäisiä lukuja alan teoksista. Aiheisiin liittyviä artikkeleja tms. sanomalehdistä ja internetistä. Osa jaetaan kurssilla, osa haetaan itse tietokantojen avulla. Lisäksi opettajilta Powerpoint- tai muuta luentomateriaalia.

Suositus ajoituksesta: 3.–4. vuosi. Kurssilta voi saada ideoita tai tukea monikielisyysaiheiseen proseminaarityöhön tai pro graduun.

Kohderyhmä: Aine- tai syventävien opintojen vaiheessa olevat kielten opiskelijat.

Vastuuhenkilö: Elina Vestinen.

 

KLS115 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimussuuntauksia: itseopiskelupaketti  3–5 op

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa suuntauksen aseman kielen oppimisen ja opettamisen tutkimuskentässä
  • pystyy kuvailemaan suuntauksen keskeiset piirteet
  • osaa kriittisesti arvioida alueen tutkimusta ja suhteuttaa sitä muiden suuntausten tutkimukseen
  • osaa kirjoittaa suuntauksesta tiiviin katsauksen.

Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan, esim. Lantolf James (ed.) (2000), Sociocultural Theory and Second Language Learning; Lantolf James & Thorne Steven (2006), Sociocultural theory and the genesis of L2 development;  Van Lier Leo (2004): The Ecology and Semiotics of Language Learning: a sociocultural perspective.

Arviointi: 0–5.

 

KLSS130  Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusmenetelmät   5 op

Osaamistavoitteet: Kurssit ovat vaihtuva-alaisia, resurssien mukaan järjestettäviä tutkimuksen tekoon ja tutkimusmenetelmiin perehdyttäviä kursseja.

Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee kyseisen menetelmän tai menetelmien keskeiset periaatteet ja kannanotot
  • osaa arvioida menetelmän tai menetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimusaiheisiin 
  • ymmärtää menetelmän tai menetelmien ominaispiirteet ja tieteenfilosofisen taustan 
  • osaa kriittisesti lukea ja arvioida tutkimuskirjallisuutta menetelmän tai menetelmien käytön kannalta
  • osaa valita omaan tutkielmaansa soveltuvan menetelmän ja käyttää sitä relevantilla tapaa. 

Arviointi: 0–5.

 

KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka  5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kielikoulutuspolitiikan keskeisiin kysymyksiin monialaisesti. Kurssilla käsitellään kielikoulutusta paitsi kielipolitiikan näkökulmasta myös yhteiskunnallisten, poliittisten ja taloudellisten kytkösten kautta. Opiskelija perehtyy myös arvioimaan, mitkä tekijät ja toimijat ovat osaltaan vaikuttamassa kielikoulutuspolitiikkaan. Kurssilla käsitellään kielikoulutusta eri koulutusasteilla, työelämän näkökulmasta sekä erityisryhmien, kuten kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen kannalta. Myös kielitaidon arvioinnin yhteiskunnalliset kytkökset ovat keskeisesti esillä. Opiskelija voi halutessaan syventyä jonkin maan kielikoulutuskysymyksiin. Kurssin käytyään opiskelija

  • on perehtynyt kielikoulutukseen eri näkökulmista
  • osaa arvioida erilaisia kielikoulutukseen kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia kytköksiä
  • ymmärtää kielitaidon arvioinnin merkityksen koulutuspolitiikan ohjaajana sekä
  • on tutustunut kieli- ja kulttuuriryhmien koulutuksen erityiskysymyksiin.

Opiskelutapa: Luentoja, lukupaketteja, pari- ja ryhmätöitä, oppimistehtäviä.

Arviointi: Oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen, osallistuminen luentoihin ja luentojen yhteydessä tehtäviin ryhmätöihin. 0–5.

Kohderyhmä: Syventävien opintojen opiskelijat ja jatko-opiskelijat.

Vastuuhenkilö: Taina Saarinen.

 

KLSS142  Kielen oppimisen ja opettamisen erityisalat 5 op

Osaamistavoitteet: Resurssien mukaan järjestettävälle, vaihtuva-alaiselle kurssille osallistuttuaan opiskelija

  • tuntee teema-alueen peruskäsitteet ja teorianmuodostuksen sekä menetelmälliset ratkaisut
  • osaa kriittisesti arvioida alueen tutkimusta ja suhteuttaa sitä toisten alueiden tai paradigmojen tutkimukseen  
  • osaa lukea kriittisesti alueen tutkimusta
  • osaa kirjoittaa alueesta jäsentyneen raportin ja/tai soveltaa johdonmukaisesti sen teoriaa ja menetelmiä omassa tutkielmassaan.

Arviointi: 0–5.

Vastuuhenkilö: Professori Hannele Dufva.

 

KLSS306–334 Diskurssintutkimuksen valinnaiset erikoiskurssit   5  op

Valinnaisten erikoistumiskurssien tarjonta ja toteutus vaihtelevat vuosittain. Seuraa opetusohjelmaa Korpista.

Osaamistavoitteet: Diskurssintutkimuksen kunkin erikoistumiskurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti valittuun näkökulmaan, sen keskeisiin käsitteisiin, kirjallisuuteen ja analysointitapoihin. Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee syvällisesti valitsemaansa diskurssintutkimuksen suuntaukseen
  • ymmärtää valitsemansa diskurssintutkimuksen suuntauksen yhteydet kielentutkimukseen ja alan muihin suuntauksiin
  • osaa arvioida suuntauksen soveltuvuutta, vahvuuksia ja puutteita kielenkäytön opettamisen ja tutkimuksen kannalta
  • osaa soveltaa valitsemaansa suuntausta oman tutkimukseen.

Kursseja:

KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus 5 op

KLSS331 Etnografinen diskurssintutkimus 5 op


KLSS334 Diskurssintutkimuksen itseopiskelupaketti  5 op

Edeltävät opinnot: KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen.

Opiskelutavat: Luennot, kirjallisuus, ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely. Valinnaisten erikoistumiskurssien tarjonta ja toteutus vaihtelee vuosittain. Seuraa opetusohjelmaa Korpista.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Maisteriopinnot.

 

KLSS702 Kvantitatiiviset menetelmät  5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy tilastollisen kuvauksen periaatteisiin ja oppii soveltamaan omaksumaansa tietoa SPSS-tietokoneohjelman avulla. Kurssin suoritettuaan opiskelija

  • osaa syöttää tietokoneeseen kieliaineille tyypillistä numeerista dataa
  • osaa tarkastella sitä ristiintaulukoinnin, keskiarvojakaumien ja korrelaatioiden avulla
  • pystyy suorittamaan jakauman tilastollisen testauksen
  • osaa muodostaa uusia muuttujia entisten pohjalta, lajitella ja rajata numeerista materiaalia
  • tuottaa taulukoita ja diagrammeja
  • pystyy tulkitsemaan materiaalissa havaitsemiaan jakaumia ja kirjoittamaan datansa pohjalta tutkimusraportin

Edeltävät tiedot: Suoritetaan aikaisintaan proseminaarin kanssa yhtä aikaa.

Opiskelutapa: Demonstraatioita, harjoituksia ja miniesseitä. Kurssia ei järjestetä joka vuosi.

Kirjallisuus: BEFRING, Forskningsmetodik och statistik s. 45–169 ja STUKÁT, Statistikens grunder.

Suositus ajoituksesta: Aineopintojen loppupuolella tai maisteriopintojen alussa.

Arviointi:  Lopputyö tai tentti, 0–5.

 

KLSS706 Äidinkielen omaksumisen tutkimusmenetelmiä  5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

  • tuntee kielenomaksumistutkimuksessa käytettävät päätutkimusmenetelmät ja osaa valita sopivan menetelmän ottaen huomioon tutkimuksen tavoitteen sekä koehenkilöiden iän ja kehitystason,
  •  pystyy myös käyttämään tavallisimpia aineistonkäsittelyohjelmia,
  • tuntee yksilön normaalin kielenkehityksen pääpiirteittäin,
  •  osaa etsiä tietoa aiheesta alan kirjallisuudesta, ja
  • pystyy lukemaan tutkimusraportteja kriittisesti.

Opiskelutapa: Luennot, harjoitukset ja kirjallisuus

Arviointi: Tentti, 1–5.

Kirjallisuus: FOLEY, J. & THOMPSON, L. 2003, Language learning – A lifelong process.

 

KLSS711 Kielen oppimisen ja opettamisen pro gradu -seminaari   5 op

Osaamistavoitteet:  Seminaarin käytyään opiskelija

  • osaa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimushankkeen aiheen valinnasta ja tiedonhankinnasta tutkimustulosten raportointiin ulottuen
  • osaa lukea tutkimuskirjallisuutta kriittisesti ja muotoilla sen perusteelta oman näkökulmansa tutkimusaiheeseensa  
  • osaa nimetä tutkimusaiheensa kannalta relevantit tutkimuskysymykset ja löytää niihin sopivat tutkimuksen menetelmät aineiston hankintaan ja sen analyysiin .

Arviointi: hyväksytty–hylätty.

Kohderyhmä: Pro gradu -tutkielman tekijät, jotka haluavat tehdä opinnäytetyönsä kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksistä. Seminaarin korvaavuuksista on sovittava oman oppiaineen kanssa.

Vastuuhenkilö: Professori Hannele Dufva.


KLSS714 Haastattelututkimus metodina ja tutkimusprosessina  5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin aikana toteutettavat tutkimushankkeet pohjautuvat VARIENG-huippututkimusyksikön ja Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat -projektin laajoihin kyselytutkimuksiin ja laadulliseen tutkimustyön pohjalta syntyneisiiin havaintoihin. Näiden pohjalta opiskelijat rakentavat ohjatusti omat tutkimushankkeensa. Erityisiä teema-alueita ovat
1) asenteet äidinkieltä ja/tai muita kieliä kohtaan,
2) nuorten medioitunut arki kotona ja koulussa, monikieliset teksti- ja mediakäytänteet. Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimusprojektin
  • ymmärtää haastattelun luonteen tutkimusmetodina
  • osaa tehdä haastattelusuunnitelman
  • osaa kerätä, käsitellä ja analysoida haastatteluaineistoa sekä
  • osaa kirjoittaa projektistaan tutkimusraportin.

Edeltävät tiedot: Aineopinnot jostain kieliaineesta.

Opiskelutapa: Kurssin työtavat noudattelevat tutkimusprojektin toimintamallia. Kurssin osallistujat rakentavat yhteistyössä tutkimushankkeitaan, etsivät, jakavat, jäsentävät ja raportoivat tietoa kollaboratiivisesti, tutkimusyhteisönä.

Arviointi: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää säännöllistä osallistumista tapaamisiin ja kurssin päätteeksi järjestettävään projektitapahtumaan. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat tutkimusraportin ja tutkimuspäiväkirjan. 0–5.

Kohderyhmä: Syventävien opintojen opiskelijat ja jatko-opiskelijat.

Vastuuhenkilö: Professori Anne Pitkänen-Huhta.

 

KLSS716-717  Projektikurssi  5 op

(koodi vaihtuu lukuvuosittain)

Projektikurssi yhdistä tutkimusta ja opiskelua. Sen teema liittyy aina johonkin laitoksen tutkimushankkeeseen ja vaihtuu lukukausittain, joten kursseja voi käydä useita. Kurssi soveltuu maisteriopintojen eri kohtiin: teoria- ja menetelmäopinnot, kielten yhteiset kyseisen projektin mukaisen suuntautumisvaihtoehdon opinnot tai kyseisen kielen opinnot. Kurssilla opitaan sekä pro gradu -työn tekemisessä tarvittavia taitoja että projektityötaitoja yleisemminkin. Sisältönsä puolesta kurssit sopivat myös opettajiksi valmistuville, sillä tarkastelun kohteena ovat usein oppijoiden suoritukset. Tarkemmat kurssikuvaukset laaditaan lukukausittain.

Osaamistavoitteet: Projektityön tehtyään opiskelija

  • on perehtynyt johonkin toisen kielen oppimisen erityiskysymykseen, johonkin tutkimus- tai opetusmenetelmään
  • on tottunut työskentelemään itsenäisesti
  • osaa kirjoittaa julkaisukelpoisen projektiraportin ja pitää aiheesta esitelmän.

Edeltävät tiedot: KLSS101 Toisen kielen oppiminen.

Opiskelutapa: Kurssi kokoontuu joka toinen viikko. Lisäksi luetaan artikkeleita ja tehdään yksilö-, pari- ja ryhmätehtäviä. Kurssitehtävät toteutetaan melko itsenäisesti opettajien kanssa sovitulla tavalla. Tähän voi sisältyä esimerkiksi taustatietojen tai aineiston keräämistä ja analysointia, pieniä opetustehtäviä, kielitaidon arviointia tai oppimateriaalin laatimista. Opiskelutapa määritellään tarkemmin kunkin lukukauden alussa, koska se vaihtelee kulloisenkin kurssin teeman mukaan.

Arviointi: Suoritus arvioidaan tehtävien raportoinnin, esitelmien ja esseiden pohjalta; 0–5.

Kirjallisuus: Liittyy kurssin teemaan ja ilmoitetaan joka kurssin alussa erikseen.

Ajoitus: 4. tai 5. vuosi.

Vastuuhenkilö: Professori Maisa Martin.

 

KLSS722 Aineistolähtöinen oppiminen  5–10 op 

(riippuen oman projektityön laajuudesta)

Kohderyhmä: Aineopintojen ja syventävien opintojen opiskelijat

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita data-driven learning (DDL) ‑metodologiaan eli autenttisten materiaalien käyttöön kielenopetuksessa ja ‑oppimisessa. Teoreettisten pohdintojen lisäksi harjoitellaan projektimuotoisesti sekä autenttiseen kielenkäyttöön perustuvaa oppimateriaalilaadintaa että teknologia-avusteista tutkivaa kielenoppimista, kuten eri elektronisten korpusten hyödyntämistä kielenopetuksessa ja ‑oppimisessa. Kurssi on hyödyllinen paitsi äidinkielen ja vieraiden kielten opettajaksi opiskeleville myös muille soveltaville aloille tähtääville. 

Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa perusteet autenttisten materiaalien käytöstä ja soveltuvuudesta kielenopetukseen ja -oppimiseen
  • ymmärtää teknologia-avusteisen tutkivan kielenoppimisen näkökulmia
  • osaa hyödyntää elektronisia korpuksia kielenopetuksessa ja -oppimisessa sekä
  • osaa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen projektin.

Opiskelutapa: Kontaktiopetusta, lukupaketteja, projektitöitä, oppimistehtäviä. Opetus on osittain englanninkielinen.

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen kurssiin, projekti- ja oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen; 0–5.

 

KLSS730 Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari 5 op

Osaamistavoitteet: Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaarin tavoitteena on syventää opiskelijan tutkijavalmiuksia, edistää opiskelijan alaan sijoittavan opinnäytetyön edistymistä ja tarjota mahdollisuus tutkimustyössä oppimiseen alan tutkimusprojekteissa.  Kurssin käytyään opiskelija

  • ymmärtää diskurssintutkimuksen keskeisten teoreettisten ja analyyttisten peruskäsitteiden ja lähtökohtien merkityksen tutkimusprosessissa
  • käsittää diskurssintutkimuksen tutkimusprosessin eri vaihteet ja niiden tekemisen
  • pystyy suunnittelemaan toteuttamiskelpoisen pro gradu -tutkielman suunnitelman
  • tuntee ja osaa soveltaa diskurssintutkimuksellista ajattelua
  • osaa soveltaa oppimaansa omaan tutkimustyöhönsä
  • tuntee tieteellisen kirjoittamisen, keskustelun ja kommentoinnin tapoja.

Edeltävät opinnot: KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen 3 op, oman oppiaineen proseminaari.

Opiskelutavat: aktiivinen ja säännöllinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, pro gradu -työn tutkimussuunnitelman tekeminen (5–10 s.) ja työhön liittyvän, tieteellisen tekstikokonaisuuden kirjoittaminen (25–30 s.).

Suositus ajoituksesta: Maisteriopinnot.

Huom. Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari voi korvata oppiaineen pro gradu -seminaarin. Asiasta on neuvoteltava oppiaineen pääedustajan ja diskurssintutkimuksen professorin kanssa.

Arviointi: Hyväksytty–hylätty.

Vastuuhenkilö: Professori Sari Pietikäinen.

 

KLSS903 Kielikontaktit  5 op

Kohderyhmä: Aineopintojen loppuvaiheessa tai syventävien opintojen vaiheessa olevat kielten opiskelijat.

Osaamistavoitteet:  Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee tärkeimmät kielikontakteihin liittyvät käsitteet: kielten syntyminen, kielten eriytyminen ja lähentyminen kontaktien vaikutuksesta, pidginit ja kreolit, sanojen ja muiden vaikutteiden kulkeutuminen kielestä toiseen, kielten vaikutus toisiinsa käännösprosessissa, kielten tietoinen yhdistäminen tai erottaminen ja kieli-identiteetin vaikutus kielen kehittymiseen.
  • osaa asettaa tuntemansa kielet laajempaan kokonaisuuteen ja suhteuttaa kielet ja niiden kehityksen toisiinsa.

Edeltävät tiedot: Aineopintojen kielitieteelliset kurssit.

Opiskelutapa:Luento.

Arviointi: Jokaisen luentokerran jälkeen annettuja tehtäviä, jotka perustuvat luennon sisältöön ja/tai oheislukemistoon. 0–5.