29.09.2017

Latinan kielen ja antiikin kulttuurin esittely

Yleistä

Latinan kielen ja antiikin kulttuurin opiskeluoikeus on kaikilla yliopistoon opiskelijoiksi hyväksytyillä. Humanistisen tiedekunnan tutkinnoissa nämä aineet voidaan vapaasti liittää mihin aineyhdistelmään tahansa.

Latinan kielessä voi suorittaa perusopinnot (30 op) ja aineopinnot (35) . Latina voi siis olla tutkinnossa sivuaine.

Sivuaineeksi voi vapaasti valita myös antiikin kulttuurin perusopinnot (30 op). Suorittaminen ei edellytä klassisten kielten taitoa, mutta kokonaisuuteen voi sisällyttää myös latinan kielen opintojaksoja. Opintojaksoista voi muodostaa myös suppeamman antiikin kulttuurin opintokokonaisuuden (20 op).

Opettajan- ja tutkijanuran ohella klassisten kielten opiskelijat ovat sijoittuneet monenlaisiin kulttuurielämän tehtäviin, erityisesti kirjasto-, arkisto- ja museoalalle. Opettajan uralle aikovien on syytä hankkia pätevyys myös jossain toisessa oppiaineessa, esimerkiksi nykykielessä tai historiassa.

Latinan opetuksesta huolehtivat latinan kielen lehtori ja tuntiopettaja. Muuta opetusta pyritään järjestämään mm. ulkomaisten vaihto-ohjelmien puitteissa. Kreikan opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan.

Opintojen sisältö

Kieliopintojen ohella opiskelijat perehtyvät antiikin kulttuuriin ja sen vaikutukseen sekä latinan kielen vaiheisiin antiikista nykypäiviin. Tavoitteena on saavuttaa valmius latinan kielen opettamiseen, tieteelliseen tutkimustyöhön klassisten kielten, antiikin kulttuurin ja niiden perinteen tutkimuksen alalla sekä kyky välittää tietoa omalta alaltaan myös suurelle yleisölle. Yleissivistävinä aineina latina ja antiikin kulttuuri sopivat hyvin sivuaineiksi tukemaan monenlaisia opintoja ja liittämään ne eurooppalaisen kulttuurin perinteeseen.

Klassisten kielten opinnoissa vallitsee perinteisesti suuri valinnanvapaus. Tutkintovaatimuksissa esitetään yleiset puitteet, mutta niiden yksityiskohtaiseen toteutumiseen vaikuttavat mm. lukuvuosittain vaihtuva opetustarjonta sekä opiskelijoiden omat kiinnostuksen kohteet. Opinnot käsittävät harjoituskursseja, luentoja kertauskuulusteluineen, kirjatenttejä sekä harjoitus- ja seminaaritöitä.

Opintoja täydentävä ekskursio Roomaan järjestetään mahdollisuuksien mukaan muutaman vuoden väliajoin. Opiskelijat voivat myös pyrkiä Suomen Rooman-instituutin kursseille sekä suorittaa opintojaan vaihto-opiskelupaikoissamme Ranskassa, Belgiassa, Italiassa ja Tsekin tasavallassa.

Latinan jokaiseen arvosanaan kuuluu kirjallisuuden lukemista alkukielellä. Keskeisenä sisältönä on Rooman tasavallan ja keisariajan ensimmäisten vuosisatojen proosa ja runous, mutta sen lisäksi opiskelijamme tutustuvat myös myöhempien kielikausien - myöhäisantiikin, keskiajan ja uuden ajan - latinankielisiin teoksiin.

Ne jotka aloittavat klassisten kielten opinnot vasta yliopistossa, voivat jo kielen peruskursseja käydessään suorittaa kirjatentteinä kulttuurihistoriallisia opintojaksoja, jotka eivät edellytä klassisten kielten taitoa, ja perehtyä näin antiikin aatemaailmaan, historiaan, kirjallisuuteen, mytologiaan ja taiteeseen.

Laitoksella opetettavien latinan tytärkielten - ranska, italia, espanja - opinnot täydentävät erinomaisella tavalla latinan kielen ja antiikin kulttuurin opintoja ja luovat kokonaiskuvaa länsimaisen kulttuurin kehityksestä nykypäiviin asti.

Jatkokoulutus ja tutkimus

Klassisten kielten ja antiikin kulttuurin tutkimus on hyvin kansainvälinen ala. Sillä on myös Suomessa pitkä ja vahva perinne, erityisesti historian ja kielentutkimuksen alueella. Suomen Rooman-instituutin ja myöhemmin Ateenan-instituutin myötä kenttä on laajentunut myös antiikin esineellisen kulttuurin tutkimiseen. Alan laajuuden vuoksi Suomen yliopistoissa on tapahtunut erikoistumista ja muodostunut painopistealoja: Helsingissä mm. piirtokirjoitusten ja papyrusten tutkimus, Turussa antiikin kielten tutkimus. Jyväskylässä suuntaudutaan ennen kaikkea vulgaarilatinan, myöhäisantiikin ja keskiajan sekä uudemman ajan latinan tutkimukseen, mikä täydentää alan tutkimuksen kenttää Suomessa ja antaa myös mahdollisuuden tehdä yhteistyötä oman laitoksen muiden oppiaineiden kanssa.

Tärkeä merkitys jatkokoulutuksessa on yliopistojen välisillä seminaareilla Suomessa sekä tieteellisillä kursseilla ja tutkimusryhmillä, jotka toimivat Rooman ja  Ateenan instituuteissa.  Instituutit tukevat mahdollisuuksiensa mukaan myös yksittäisten tutkijoiden työskentelyä. Suomen Rooman-instituutti myöntää vuosittain nuorelle tutkijalle ns. Wihurin stipendin. Erityisesti klassisten kielten ja antiikin tutkimiseen tarkoitetuista apurahoista mainittakoon myös Reinhold Ekholmin säätiön stipendi.

SLRC kuuluu Kansainväliseen keskiajantutkimuksen laitosten liittoon (FIDEM) ja osallistuu aktiivisesti sen järjestämään keskiajan tutkimuksen diplomiin. Laitoksen opiskelijoilla on mahdollisuus jatko-opintovaiheessa suorittaa tämä diplomi, joka toteutetaan vuosittain Roomassa 8 kuukauden pituisena kokonaisuutena.

Muu toiminta

Latinankielisten teosten kääntämisen ja oppimateriaalin tuottamisen ohella pyritään avustamaan suurta yleisöä mm. latinan kieltä koskevissa kysymyksissä.