04.08.2014

Kurssikuvaukset

Ruotsin kielen opetussuunnitelman kurssikuvaukset 2012-2015

 

Perusopinnot (RUOP)

 

RUOP201 Uttal och samtal 4 op

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymiskykyä sekä ääntämisen teoriaa ja käytäntöä, mikä tukee hyvien vuorovaikutustaitojen omaksumista ja hallintaa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy ruotsin ääntämisen teoriaan ja käytäntöön sekä harjaantuu luontevaan suulliseen kommunikointiin ruotsin kielellä idiomaattisen ääntämyksen vaatimukset tiedostaen. Kurssin käytyään opiskelija osaa

  • käyttää foneettista ja fonologista terminologiaa sekä soveltaa tietämystään ääntämisestä omaan puheeseensa niin prosodisten kuin yksittäisten äänteidenkin osalta

  • tunnistaa ja selittää omia ja toisten tekemiä ääntämisvirheitä

  • selittää suomenruotsalaisen ja ruotsinruotsalaisen ääntämyksen tärkeimmät erot

  • suunnitella hyvän suullisen esitelmän ja on tietoinen niistä tekijöistä, jotka on otettava huomioon esitelmän pidossa ja suullisessa viestinnässä laajemminkin.

Edeltävät tiedot: -

Opiskelutapa: Kurssi koostuu kahdesta osasta: 1) Ääntämisen luennoista ja 2) ääntämisen ja suullisen viestinnän harjoituksista.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäisen vuoden aikana.

Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu suullisen ja kirjallisen kokeen keskiarvosta. Molemmat arvioidaan asteikolla 0–5.

Kirjallisuus: B. Fällman (2002) Tala & engagera. Populär presentationsteknik; M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Svenskt uttal för finskspråkiga - teori och övningar i finlandssvenskt och rikssvenskt uttal.

 

RUOP202 Skriv- och textkompetens 4 op

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa tunnistaa eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä ja käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja (esim. Svenska skrivregler) sekä tietokonepohjaisia apuvälineitä kirjoittamisessa

  • hallitsee hyvin peruskieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen

  • osaa referoida toisten kirjoittamia tekstejä, kirjoittaa luentopäiväkirjan, raportin ja käyttää eri argumentointitapoja ja perusteluja kirjoittaessaan

  • osaa soveltaa oppimaansa kirjoittaessaan erityyppisiä tekstejä

Edeltävät tiedot: -

Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä ja tehtävätyyppejä sekä harjoitellaan prosessikirjoittamista sekä palautteen antamista toisten kirjoittamista teksteistä.

Suositus ajoituksesta:

Arviointi: Jatkuva arviointi, 0–5.

Kirjallisuus: Språkrådet (utg.)(2008) Svenska skrivregler;  C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära; Nikander & Jantunen (2008) Ruotsin kielioppi

 

RUOP203-204 Språkets struktur och funktion IA 4op ja IB 4 op  (yhteensä 8 op)

Kielioppirakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on edellytys niin kielen opettamisessa kuin työelämän muissakin asiantuntijatehtävissä. Kurssilla opitaan yhteistoiminnallisesti ja kehitetään vuorovaikutustaitoja.

Osaamistavoitteet:

Kurssilla opiskelijat perehtyvät ruotsin kielen keskeiseen kielioppiin sekä suomen ja ruotsin kielen rakenteellisiin eroihin. Kurssin käytyään opiskelija

  • on perehtynyt ruotsin kielen sanaluokkiin, lauseenjäsennykseen sekä ruotsin kielen vastineisiin ilmaista suomen kielen genetiivirakenteita

  • on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin rakenteellisiin eroihin

  • osaa keskeiset kieliopilliset termit sekä suomeksi että ruotsiksi

  • osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä suomeksi ja ruotsiksi

  • osaa soveltaa kielioppisääntöjä kirjallisessa ja suullisessa tuotoksessa

Edeltävät tiedot: -.

Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä. Kurssin loppupuolella kielenopettajiksi suuntautuvat tutustuvat ruotsin kielen oppikirjoihin ja eri tapoihin opettaa kielioppia. Kieliasiantuntijoiksi suuntautuvat opiskelijat syventyvät tarkemmin johonkin kieliopilliseen kysymykseen pienryhmissä.

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi.

Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuvia välikokeita (arvostelu: hyväksytty/hylätty) ja kirjallinen loppukoe, 0–5.

Opetusmateriaali/kirjallisuus: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus: M. Bolander (2005) Funktionell svensk grammatik; T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära; Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken.

 

RUOP205 Introduktion till lingvistik 2 op

Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia analyyttisen ajattelun ja tiedonhankinnan taitoja. Kurssi lisää oman alan teoreettisen osaamista.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa

  • nimetä ihmiskielelle tyypilliset piirteet

  • määritellä ja selittää fonologian, morfologian, syntaksin, sanaston, semantiikan ja pragmatiikan keskeiset peruskäsitteet ruotsiksi ja pystyy analysoimaan ruotsin kielen rakennetta niitä käyttäen.

  • osaa antaa esimerkkejä kielitieteen tutkimuskohteista ja tutkimusalueista

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ruotsia pääaineenaan lukeville ja niille sivuaineopiskelijoille, joiden pääaine ei ole kieli ja joilla ei ole suoritettuna kielitieteen opintoja missään kieliaineessa.

Edeltävät tiedot: KLSPXXX Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen

Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Vaihtoehtoisesti kirjatentti RUOP208.

Arviointi: Kertauskuulustelu, 0–5.

Kirjallisuus: S. SJÖSTRÖM (2006) Språkets struktur, betydelse och användning.

 

RUOP206 Kultur och samhälle i Norden 4 op

Kulttuurintuntemus on välttämätön osa kielen asiantuntijuutta. Kieli avaa oven kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia tiedonhankkimistaitoja, suullisen esitelmän valmistelu- ja esiintymistaitoja, tietoteknisiä taitoja ja ryhmätyötaitoja.

Osaamistavoitteet:

Kurssilla tutustutaan Pohjoismaiden kulttuuriin, elinkeinoelämään ja politiikkaan sekä historiallisesta että nykypäivän näkökulmasta. Kurssilla perehdytään Pohjoismaisiin yhteiskuntiin, niiden yhtäläisyyksiin ja eroihin, mm. työelämän kulttuurieroihin. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota myös Suomen ruotsinkielisen väestön oloihin.

Kurssin käytyään opiskelija osaa kertoa

  • Pohjoismaiden historian pääpiirteistä

  • pohjoismaisen hyvinvointivaltion eri vaiheista

  • suomenruotsalaisten ja ahvenanmaalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, kulttuurista, instituutioista, mediasta ja arjesta

  • kulttuuri- ja työelämän pohjoismaisesta yhteistyöstä

  • skandinaavisen kielialueen kulttuurista ja itse hankkia lisätietoa yhteiskunnan eri ilmiöistä.

Edeltävät tiedot: -.

Opiskelutapa: Luentoja ja opiskelijoiden suullisia esityksiä.

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi.

Arviointi: Itseopiskelu tai luentoihin ja harjoituksiin perustuva kirjallinen loppukoe, 0–5.

Kirjallisuus: Itseopiskelumateriaali:  S. Karlsson (red.)  (2003) Aderton kommentarer om ledarskap; S. Hedenborg & L. Kvarnström (2009) Det svenska samhället 1720–2006. Böndernas och arbetarnas tid; Identitet och framtid (2005) (verkko-osoite http://www.folktinget.fi/Site/Data/1597/Files/Folktinget_low.pdf); Esitteet Svenskt i Finland; Åland – Kort & Gott ja S. Lindholm (2012) Nordens historia.  Från forntid till nutid. (esitteet saatavina tentaattori Paulina Nyman-Koskiselta).
Kurssin materiaali opettajan ohjeiden mukaan.

 

RUOP207 Svensk prosa 4 op

Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet ja ulottuvuudet tulevat monipuolisesti esiin kirjallisuudessa. Kurssilla kehittyvät sosiaaliset taidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Pääpaino on uudemmassa kirjallisuudessa. Kurssin käytyään opiskelija osaa

  • eritellä teosten olennaisia sisältötekijöitä

  • tunnistaa tyylillisiä ominaispiirteitä ja kertoa niistä ruotsiksi.

Edeltävät tiedot: -

Opiskelutapa: 5 kirjaa ja 5 novellia käsitellään tunneilla kurssilaisten toimiessa keskustelun alustajina ja johtajina. Kurssilla kirjoitetaan esseet kahdesta romaanista.

Arviointi: Jatkuva arviointi, 05.

 

RUOP208 Boktentamen i lingvistik 2 op

Opintojaksolla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia analyyttisen ajattelun ja analysoinnin taitoa, ja se lisää oman alan teoreettisen osaamista.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa

  • nimetä ihmiskielelle tyypilliset piirteet

  • määritellä ja selittää fonologian, morfologian, syntaksin, sanaston, semantiikan ja pragmatiikan keskeiset peruskäsitteet ruotsiksi ja pystyy analysoimaan ruotsin kielen rakennetta niitä käyttäen.

Kohderyhmä: Ruotsin kielen sivuaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet kurssin KLSPXXX Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen ja oppiainekohtaisen kielitieteen kurssin johonkin toiseen kieliaineeseen.

Edeltävät tiedot: KLSPXXX Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen ja jonkin muun kieliaineen oppiainekohtainen kielitieteen kurssi.

Opiskelutapa: kirjatentti. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa luentokurssin RUOP205. 

Arviointi: 0-5.

Kirjallisuus: S. Sjöström (2006) Språkets struktur, betydelse och användning.

 

 

Aineopinnot (RUOA)

Takaisin alkuun


 

RUOA200 Introduktion till pragmatik 1 op

Kurssi muodostaa viestintätaitojen teoreettisen viitekehyksen ja edeltää kursseja RUOAXXX Pragmatik i interaktion/RUOAXXX Klassrumsinteraktion ja RUOA Skrivande i arbetslivet.

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kriittisen ja analyyttisen ajattelun taitoja.

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa määritellä pragmatiikan peruskäsitteet (esim. puheaktit, kohteliaisuus, deixis, yhteistyöperiaatteet) ja ymmärtää, miten niitä sovelletaan suullisessa ja kirjallisessa vuorovaikutuksessa

  • tunnistaa kulttuurien välisiä eroja kommunikaatiossa

Edeltävät tiedot: RUOPXXX Uttal och samtal, RUOPXXX Skriv- och textkompetens

Opiskelutapa: luennot

Arviointi: kirjallinen koe.

Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2007) Språkinlärning och språkanvändning, kapitel 4-5.

 

RUOA201 Skrivande i arbetslivet 3 op

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja, tietokonepohjaisia apuvälineitä, internetiä ja korpuksia kirjoittamisessa

  • tunnistaa eri tekstityypit ja genret

  • osaa analysoida tekstejä pragmatiikan käsitteitä käyttäen ja osaa soveltaa oppimaansa kirjoittaessaan työelämässä tarvittavia erityyppisiä tekstejä

  • hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen

Edeltävät tiedot: RUOPXXX Skriv- och textkompetens, RUOAXXX Introduktion till pragmatik.

Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja harjoitellaan palautteen antamista toisten kirjoittamista teksteistä.

Suositus ajoituksesta:

Arviointi: Jatkuva arviointi, 0–5.

Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken valituin osin opettajan ohjeiden mukaan

 

RUOA102 Klassrumsinteraktion 2 op

Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja. Kurssilla harjoitellaan myös opetustaitoja ja opetusviestintää sekä reflektoidaan omaa toimintaa.

Osaamistavoitteet: Opettajaksi opiskeleva

  • osaa kommunikoida sujuvasti

  • aktivoida muita sekä yleisluontoisissa että ammattiin liittyvissä puhetilanteissa

  • ääntää ruotsia hyvin ja käyttää kieltä luontevasti

  • hallitsee opetusviestinnän perusteet

  • osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön

Edeltävät tiedot: RUOP Uttal och samtal, RUOAXXX Introduktion till pragmatik

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, erilaisia suullisia harjoituksia ryhmässä, kouluvierailu

Suositus ajoituksesta: 1. tai 2. vuosi, ennen pedagogisten perusopintojen harjoittelujaksoa.

Arviointi: Jatkuva arviointi 0–5.

Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); A. Palmér (2010) Muntligt i klassrummet (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan).

 

RUOA302 Pragmatik i interaktion 2 op

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja. Kurssilla reflektoidaan omaa toimintaa. Keskeistä on kulttuurien välinen viestintä, erityisesti Pohjoismaissa, sekä verbaalinen että nonverbaalinen viestintä.

Osaamistavoitteet:

  • osaa kommunikoida sujuvasti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa

  • ääntää ruotsia hyvin ja käyttää kieltä luontevasti

  • osaa analysoida puhetilanteita pragmatiikan käsitteitä käyttäen

  • osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön

Edeltävät tiedot: RUOPXXX Uttal och samtal, RUOAXXX Introduktion till pragmatik

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, suullisia harjoituksia ryhmässä.

Suositus ajoituksesta:

Arviointi: Jatkuva arviointi 0–5

Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); B. Fällman (2002) Tala & engagera.

 

RUOA204 Språkpraktik 3 op

Opintojaksolla opiskelija parantaa kansainvälistymisvalmiuksiaan, kulttuurien välisiä viestintätaitojaan ja kulttuurin tuntemustaan autenttisessa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Hänen oma-aloitteisuutensa, rohkeutensa toimia uudessa ympäristössä, vastuunottotaitonsa ja päätöksentekotaitonsa kehittyvät. Myös taidot arvioida itseä ja ympäristöä paranevat.

Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa kommunikoida luontevasti ja tilanteen vaatimalla tavalla syntyperäisten kanssa useissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa

  • pystyy seuraamaan yleiskielistä kerrontaa eri tilanteissa ja medioissa

  • osaa tehdä havaintoja kielestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja ihmisistä syventäen näin kielellistä ja kulttuurista tuntemustaan.

Edeltävät tiedot: -.

Opiskelutapa: Kahden kuukauden oleskelu Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Kieliharjoittelun voi suorittaa kahdessa yhden kuukauden jaksossa. Vaihtoehtoisesti aktiivinen osallistuminen laitoksen hyväksymään noin kuukauden kestävään kielikurssiin Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lyhyt ruotsinkielinen raportti (12 sivua) ja todistus oleskelusta (esim. työtodistus ) tai kurssiin osallistumisesta esitetään amanuenssille. Raportissa opiskelija kuvailee oppimiskokemuksiaan: mitä havaintoja ja tulkintoja hän on tehnyt kielestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja ihmisistä sekä itsestään uudessa ympäristössä.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

 

RUOA203 Språkets struktur och funktion II 4 op

Kurssilla perehdytään ruotsin kielen rakenteisiin ja rakenteiden käyttöön erityisesti kirjallisessa, mutta myös suullisessa kielessä. Rakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on edellytys niin kielen opettamisessa kuin työelämän vuorovaikutustaitojen omaksumisessakin.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin morfologisiin, syntaktisiin ja semanttisiin eroihin

  • osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä ruotsiksi

  • pystyy ratkaisemaan, onko joku rakenne kieliopillinen vai epäkieliopillinen

  • tunnistaa erilaisten kielenkäyttötilanteiden asettamia vaatimuksia kielen rakenteille.

Edeltävät tiedot: RUOPxxx Språkets struktur och funktion IA ja IB (8 op).

Opiskelutapa: Luentoa ja harjoituksia.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi.

Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuva kirjallinen loppukoe, 0–5.

Opetusmateriaali/kirjallisuus: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus: T. G. Hultman (2003 Svenska Akademiens språklära (2003); Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken; M. Bolander (2005) Funktionell svensk grammatik.

 

RUOA208 Boktentamen 4 op

Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet

  • osaa käyttää käsitteitä, reflektoida niitä ja soveltaa tietojaan muissa yhteyksissä.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely.

Kirjallisuus: Tentitään yhdessä tentissä seuraavat teokset

Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijat: 1. G. Håkansson (2003) Tvåspråkighet hos barn i Sverige. 2. U. Tornberg (2005, kolmas painos) Språkdidaktik. 3. N. Abrahamsson (2009) Andraspråksinlärning.

Kieliasiantuntijat: 1. J. Barðdal et al. (1997) Nordiska. Våra språk förr och nu. S. 22-125. 2. B. Sigurd & G. Håkansson (2007, toinen painos) Språk, språkinlärning & språkforskning. 3. S. Strömqvist (2009) Språkets öga. Om vägarna mellan tankar och ord.

Arviointi: 0–5.

 

RUOA206 Svenskans grannspråk 4 op

Pohjoismaisilla työmarkkinoilla ja hallinnon alueilla tieto lähisukukielistä on olennaista. Koska koulun kielenopetuksessa käsitellään myös ruotsin lähisukukieliä, niiden tuntemus on opettajalle tärkeää.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa

  • pohjoisgermaanisista kielistä ja niiden piirteistä

  • miten yhteinen muinaiskieli kehittyi kuudeksi viralliseksi kieleksi

  • näiden kielten eroista ja yhteneväisyyksistä suhteessa ruotsin kieleen

Edeltävät tiedot: -.

Opiskelutapa: Luentosarja. Kurssiin kuuluu moniste, jossa on tekstit ja luentojen sisältö tiivistettynä. Tekstien pohjalta käsitellään tarkemmin ruotsin skandinaavisista naapurikielistä norjan bokmål ja nynorsk sekä tanska ja pintapuolisemmin fääri, islanti ja Gotlannin muinaiskieli. Monisteen ja muun kirjallisuuden avulla opiskelija voi työskennellä myös itsenäisesti.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi.

Arviointi: Kirjallinen koe, 0-5.

 

RUOA207 Svensk litteraturhistoria 5 op

Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet ja ulottuvuudet tulevat kirjallisuudessa monipuolisesti esiin. Kurssilla kehittyvät ryhmätyötaidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa

  • hahmottaa ja selittää ruotsalaisen ja muun skandinaavisen kirjallisuuden kehityksen pääpiirteet Euroopan aatehistorian osana

  • analysoida kaunokirjallisia teoksia.

Edeltävät tiedot: RUOPXXX Svensk prosa

Opiskelutapa: Kirjallisuushistoriasta luentoja tai itsenäistä työskentelyä. Opiskelijat analysoivat 4 teosta eri aikakausilta huomioiden niiden kirjallisuushistorialliset taustat ja kirjoittavat teoksista esseitä ohjeiden mukaan. Kirja-analyysit voi tehdä parin kanssa, pienryhmässä työskennellen tai itseopiskeluna.

Kirjallisuus: Itseopiskelumateriaali B. Olsson & I. Algulin (2009) Litteraturens historia i Sverige.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi.

Arviointi: Kurssin arvosana muodostuu esseiden keskiarvosta, 05.

 

RUOA211 Kandidatseminarium 3 op

Kandidaattiseminaari harjaannuttaa työelämässä tarvittavia suullisia viestintätaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä tiedon hankinnan ja raportoinnin taitoa.

Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin käytyään opiskelija osaa

  • muotoilla tutkimuskysymyksiä

  • laatia lyhyen tutkimussuunnitelman

  • soveltaa tiedonhankinnan perusteita tutkimuskirjallisuuden etsimisessä

  • antaa palautetta toisten töistä ja ottaa sitä vastaan omastaan sekä osallistua seminaarikeskusteluihin

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaarityöskentely. Ensimmäisen lukukauden aikana laaditaan tutkimussuunnitelma, joka esitellään seminaarissa ja toisena lukukautena kirjoitetaan varsinainen seminaarityö. Kukin opiskelija vuorollaan toimii opponenttina. Opiskelijat voivat tehdä seminaarityön yksin tai pareittain. Seminaarityöstä muokataan kandidaatintutkielma, jonka pohjalta kirjoitetaan maturiteettikoe.

Seminaari vaaditaan vain ruotsia pääaineenaan opiskelevilta.

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi.

Kirjallisuus: P. Lagerholm (2005) Språkvetenskapliga uppsatser; P. Kalaja et al. (2011) Kieltä tutkimassa.

Arviointi: 0-5.

 

RUOA212 Kandidatavhandling 7 op

Kandidaatintutkielmassa harjaannutaan työelämässä tarvittaviin projektin hallinnan, kriittisen ajattelun, analysoinnin, uuden tiedon tuottamisen sekä kirjallisiin raportoinnin taitoihin.

Osaamistavoitteet: Kandidaatin tutkielman laadittuaan opiskelija osaa

  • ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimusprojektin yksin tai parin kanssa

  • muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen

  • etsiä aiheeseen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta

  • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä

  • kirjoittaa tutkimusraportin

Edeltävät tiedot: Kandidaattiseminaari

Opiskelutapa: Itsenäinen työ kandidaatinseminaarin yhteydessä.

Arviointi: 0–5.

 

RUOA213 Vetenskapligt skrivande 3 op

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, raportointitaitoa, tietoteknisiä taitoja, tiedon hankinnan taitoa, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Opiskelija

  • osaa käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja, tietokonepohjaisia apuvälineitä, internetiä ja korpuksia kirjoittamisessa

  • tunnistaa erityisesti tieteellisen tekstin ominaispiirteet

  • osaa referoida tieteellisiä artikkeleita asianmukaisesti ruotsiksi

  • osaa raportoida tutkimuksensa tuloksista kuvioita ja taulukoita käyttäen

  • hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen

  • osaa soveltaa oppimaansa kandidaatintyössään

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, luetaan tieteellisiä tekstejä ja työstetään omaa kandidaatinseminaarityötä sekä annetaan palautetta toisten tekstistä.

Suositus ajoituksesta: Yhtä aikaa kandidaattiseminaarin kanssa. Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille.

Arviointi: 0–5

Kirjallisuus: S. Strömquist (2006) Uppsatshandboken

 

RUOA110 Undervisningsmaterial som resurs 3 op

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia analysointitaitoja, kriittisen ajattelun taitoa, ryhmätyötaitoja, palautteen antamisen taitoa, dokumentointi- ja raportointitaitoja ja luovuutta. Kurssilla keskustellaan autenttisten oppimateriaalien käytöstä opetuksessa ja oppimisesta eri konteksteissa.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija osaa

  • osaa kriittisesti analysoida ja arvioida erilaisia oppimateriaaleja

  • osaa itse suunnitella ja tuottaa oppimateriaalia valitsemaansa tarkoitukseen

Edeltävät tiedot: Opettajan pedagogiset perusopinnot

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, oppimateriaalin suunnittelu ja työstäminen

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi.

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen, oppimateriaalin suunnittelu ja työskentelyn raportointi. 0–5.

Kirjallisuus: Ajankohtaisia artikkeleita opettajan ohjeiden mukaan.

 

RUOA221 Ungdomsspråk och slang 3 op

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia ryhmätyö- ja raportointi- ja esiintymistaitoja. Tuleville opettajille ja kieliasiantuntijoille on tärkeää tuntea kielen eri tyylilajeja ja myös nuorten arkielämässään suullisesti ja kirjallisesti käyttämää kieltä sekä slangia.

Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään nuorten keskinäisessä vuorovaikutuksessa käyttämään kieleen ja sen erityispiirteisiin. Kurssilla tehdään myös pienimuotoinen tutkimus, jossa kyselylomakkeiden, lehtien tai Internetin avulla tutkitaan nuorten keskinäisessä kommunikaatiossa käyttämää kieltä, slangia ja vieraiden kielten vaikutusta.

Opiskelija

  • tunnistaa erilaisia nuorten suullisessa ja kirjallisessa kielessä (esim. chat, tekstiviestit ja nuorten lehdet) esiintyviä piirteitä (mm. slangi, koodinvaihto ja diskurssipartikkelit)

  • osaa käyttää slangi- ja muita sanakirjoja selvittäessään slangisanojen merkityksiä ja alkuperää

  • on tutustunut eri kielialueiden nuorten kieleen ja tavallisimpiin nuorten slangisanoihin ja arkikielisiin sanoihin, jotka ovat alun perin olleet slangia, mutta jotka nykyään ovat hyväksyttyjä myös arkikielessä

  • tuntee slangisanojen tavallisimmat sananmuodostustavat

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi.

Arviointi: Tentti ja pienimuotoinen tutkimus, 0–5.

Opetusmateriaali/Kirjallisuus: Luentomateriaali ja soveltuvin osin U.-B. Kotsinas (2000) Ungdomsspråk.

 

 

RUOA217 Svenska språkets historia 3 (5) op

Kurssilla perehdytään ruotsin kielen historiaan ja muutokseen viimeisen noin 600 vuoden aikana. Kurssi sopii niin opettajiksi aikoville kuin tuleville kieliasiantuntijoillekin syventäen tietämystä ruotsin kielen menneisyyden ja nykymuotojen suhteesta.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa nimetä viime vuosisatojen aikana tapahtuneet ruotsin kielen tärkeimmät morfologiset muutokset niin substantiivien (taivutus, sananmuodostus) kuin verbienkin osalta

  • osaa selittää keskeisiä äänteenmuutoksia ja niiden vaikutusta mm. kieliopillisiin nykymuotoihin

  • tuntee ja osaa nimetä ajanjakson tärkeimmät ruotsinkieliset teokset ja niiden merkityksen kielen kehitykselle

  • osaa selittää ja luonnehtia konkreettisin esimerkein kielenmuutoksia ja ymmärtää niiden taustoja.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Luennot tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toisen lukuvuoden aikana tai myöhemmin.

Arviointi: Tentti 0-5.

Kirjallisuus: G. Bergman (2001) Kortfattad svensk språkhistoria; M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Historiska och nya perspektiv på svenskan i Finland. s. 13-61; G. Pettersson (2005) Svenska språket under sjuhundra år: En historia om svenskan och dess utforskande.

 

 

Syventävät opinnot (RUOS)

Takaisin alkuun

 

 

RUOS216 Sverigefinländare igår och idag 3 (5) op

Kurssin tarkoituksena on lisätä tietämystä niistä syistä, joiden vuoksi Suomesta on aikojen saatossa muutettu Ruotsiin, erityisesti ajanjaksona toisesta maailmansodasta nykypäivään. Työelämäntaidoista harjoitellaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, vuorovaikutustaitoja, analyyttistä ajattelua ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee ruotsinsuomalaisten historian pääpiirteet

  • osaa analysoida muuton motiiveja väestötieteelliseltä kannalta

  • kykenee arvioimaan kriittisesti ruotsinsuomalaisten tilannetta ennen ja nyt sekä muuton vaikutusta identiteettiin ja kielenkäyttöön

  • kykenee analysoimaan ruotsinsuomalaisten kokemuksia kaunokirjallisuuden ja elokuvien pohjalta

Opiskelija, joka suorittaa kurssin syventävinä opintoina (5 op), osaa lisäksi

  • suunnitella ja toteuttaa haastattelun sekä raportoida siitä suullisesti ja kirjallisesti.

Edeltävät tiedot: Kultur och samhälle i Norden.

Opiskelutapa: luennot, keskustelut luetun kaunokirjallisuuden ja elokuvien pohjalta, haastattelut ja niiden raportointi suullisesti ja kirjallisesti.

Arviointi: Kotitentti, syventävissä opinnoissa myös haastatteluprojektin toteuttaminen sekä sen suullinen ja kirjallinen raportointi, 0-5.

Materiaali: artikkeleita, kaunokirjallisuutta, elokuvia.

 

 

RUOS218 Grundkurs i danska 5 op

Tanska on historiallisesti ruotsin kielen lähin sukulainen. Ruotsin ja Tanskan historiat liittyvät toisiinsa läheisesti. Tanskan kielen osaamisesta on hyötyä kaupan ja hallinnon alueilla muissakin Pohjoismaissa.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija

  • osaa kertoa tanskan ja ruotsin eroista ja yhteneväisyyksistä

  • hallitsee tanskan keskeisen sanaston

  • osaa kertoa tanskalaisen yhteiskunnan ja maantieteen pääpiirteet

  • osaa ääntää ja kirjoittaa tanskaa ymmärrettävästi

  • ymmärtää puhuttua tanskaa

Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot. Svenskans grannspråk.

Opiskelutapa: Luennot tanskan kielestä ja tanskalaisesta yhteiskunnasta. Harjoitusryhmissä luetaan ja analysoidaan tekstejä.

Arviointi: Suullinen koe, 0–5.

 

RUOS219 Grundkursi i norska 5 op

Norjan kielen osaajilla on kysyntää työelämässä. Myös ruotsin kielen opettajan on hyvä hallita perustiedot norjan kielestä ja kulttuurista.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa

  • kertoa norjan kielen päävarianttien tärkeimmistä eroista sekä

norjan ja ruotsin kielen eroista.

  • kertoa bokmålin ja nynorskan kehityksen pääpiirteistä

  • perustiedot Norjan kirjallisuudesta ja nyky-yhteiskunnasta.

  • ymmärtää puhuttua norjaa

Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot. Svenskans grannspråk.

Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Kurssi järjestetään yleensä periodiopetuksena.

Arviointi: Kirjallinen koe, 0–5.

 

RUOS220 Språkplanering i Norden 3 (5) op

Kurssilla tutustutaan vertailevasta pohjoismaisesta näkökulmasta mm. kielipolitiikkaan, kieliä koskeviin lakeihin ja asetuksiin, koulutusjärjestelmiin, kielellisten vähemmistöjen ja enemmistöjen elinolosuhteisiin sekä eri kielten asemaan ja arvostukseen. Työelämävalmiuksista kurssilla harjaantuvat kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä tiedonhankinta- ja projektityötaidot.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee ja osaa esitellä pohjoismaisen kielidemografian, enemmistöjen ja vähemmistöjen kielelliset oikeudet, kielisuunnittelun perusteet ja käytännöt Suomessa koskien suomen ja ruotsin kieltä sekä vertailla näitä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin käytänteisiin

  • tuntee ja osaa analysoida ajankohtaista kielisuunnitteluun liittyvää pohjoismaista keskustelua

Edeltävät tiedot: RUOPXXX Kultur och samhälle i Norden

Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3 op:n laajuisena ja syventävien opintojen tasolla 5 op:n laajuisena.

Opiskelutapa: Luento, projektitöitä pienryhmissä. Itseopiskeluna tentaattorin kanssa sopien.

Kirjallisuus: Opettajan ohjeiden mukaan.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi tai myöhemmin. Kurssia ei järjestetä joka vuosi.

Arviointi: tentti ja/tai projektityö, 0–5.

 

RUOS201 Vetenskaplig kommunikation 5 op

Kurssilla harjoitellaan tutkijan taitoja, esim. tieteellistä kirjoittamista, posterin laatimista ja sen esittelyä ja myös muita konferenssitaitoja. Harjoitettavat työelämätaidot: vuorovaikutustaidot, esiintymistaidot, projektityötaidot, kriittisen ajattelun taidot, tiedon hankinta ja analysointi.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa kommunikoida suullisesti ja kirjallisesti tieteellisissä yhteyksissä

  • tietää mikä on tyypillistä tieteelliselle tyylille ja osaa argumentoida tieteellisesti

  • osaa kriittisesti lukea ja analysoida tieteellisten artikkelien tyyliä, rakennetta ja argumentaatiota

  • osaa etsiä lähdekirjallisuutta ja arvioida lähteiden soveltuvuutta tieteelliseen tutkimukseen

  • tuntee mikä on tyypillistä eri kirjoitus- ja julkaisukonventioille eri tieteenaloilla, ennen kaikkea kielitieteessä.

  • osaa laatia tieteellisen esityksen tai posterin.

Edeltävät tiedot: Vetenskapligt skrivande ja kandidatavhandling.

Opiskelutapa: Luentoja, itsenäisiä kirjoitustehtäviä, suullisia esittelyjä.

Suositus ajoituksesta: Samanaikaisesti seminaarin kanssa. Kurssin aikana työstetään maisterintutkielmaa.

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennolle, kirjalliset ja suulliset tehtävät, 0–5.

Kirjallisuus: R. Nyberg (2000) Skriv vetenskapliga uppsatser och avhandlingar.

 

RUOS202 Pragmatik 5 op

Kurssilla käsitellään perinteisiä pragmatiikan käsitteitä kuten implikatuureja, presuppositioita, puheakteja, deiksistä ja relevanssiteoriaa, mutta lisäksi kurssilla laajennetaan pragmaattista analyysiä koskemaan mm. kulttuurienvälistä viestintää, puheviestintää ja kohteliaisuuskäytäntöjä. Työelämävalmiuksista harjaantuvat kriittinen ja analyyttinen ajattelu, kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä tiedonhankinta- ja ryhmätyötaidot.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee ja ymmärtää pragmatiikan peruskäsitteet ja keskeiset teoriat

  • osaa soveltaa pragmatiikan eli kielen käytön tutkimuksen keskeisiä käsitteitä omassa tutkimuksessaan ja työssään

Edeltävät tiedot: RUOA Introduktion till pragmatik.

Opiskelutapa: Luento, projektitöitä pienryhmissä.

Kirjallisuus: Opettajan ohjeiden mukaan.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Kurssia ei järjestetä joka vuosi.

Arviointi: 0–5.

 

RUOS203 Sociolingvistik 5 op

Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Lisäksi harjaantuu kyky soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön.

Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet

  • osaa käyttää käsitteitä, pohtia niitä analyyttisesti ja soveltaa tietojaan muissa yhteyksissä.

Opiskelutapa: Kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi.

Arviointi: 0-5.

Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2010) Introduktion till sociolingvistik; R. Källström & I. Lindberg (eds.) (2011) Young Urban Swedish. Variation and change in multilingual settings (verkko-osoite: http://gupea.ub.gu.se/bitstream/2077/26570/1/gupea_2077_26570_1.pdf )

 

RUOS204 Svensk fonologi 5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija on vahvistanut ääntämystaitoaan sekä syventänyt tietämystään ruotsin äänteistä, prosodiikasta ja alueellisesta vaihtelusta. Kurssilla oma ääntäminen ja käytännölliset analyysiharjoitukset kiinnittyvät tiukasti teoriaan. Hyvä ääntämys on osana suullista kielitaitoa tärkeä taito liki kaikissa tehtävissä työelämässä, ja siksi kurssi sopii niin tuleville opettajille kuin kieliasiantuntijoillekin. Kurssin jälkeen opiskelija:

  • osaa nimetä suomen- ja ruotsinruotsin segmentaaliset ja prosodiset pääerot

  • tuntee artikulaation ohella myös perusteet puheen akustiikasta

  • osaa analysoida tiettyjä puheen ilmiöitä akustisesti tietokoneella

  • osaa nimetä pääpiirteet ruotsin alueellisista päävarianteista

  • pystyy korjaamaan omaa ruotsin kielen ääntämystään ja antamaan ääntämisneuvoja muillekin, ts. oppii myös jossain määrin opettamaan ääntämistä.

Opiskelutapa: Luennot tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi.

Arviointi: Tentti 0-5.

Kirjallisuus: C. Garlén (1988) Svenskans fonologi; M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Svenskt uttal för finskspråkiga; O. Kjellin (2002) Uttalet, språket och hjärnan.

 

RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd 5 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään sanasemantiikkaan, semanttisen tutkimuksen metodeihin ja semanttiseen analyysiin. Kurssilla syvennytään erityisesti ruotsin kielen nykysanastoon, ilmauksiin ja fraseologiaan. Työelämässäkin tärkeä käytännön semanttinen osaaminen yhdistyy kurssilla teoreettiseen tietämykseen. Kurssi soveltuukin niin opettajiksi aikoville kuin kieliasiantuntijoillekin. Työelämätaidoista kurssilla harjaantuu tiedon hankinta ja analysointi sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta. Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa käyttää semanttista terminologiaa ja hallitsee sanasemanttisen analyysin

  • osaa selittää semanttisen analyysin mahdollisuudet myös lausetasolla

  • hallitsee laajasti ruotsin kielen idiomit ja sanonnat

  • osaa nimetä ruotsin eri tyylilajeissa esiintyvät semanttiset erityispiirteet

  • tunnistaa ja osaa selittää suomenruotsin sanastolliset erot ja niiden perustan suhteessa ruotsinruotsiin.

Opiskelutapa: Kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi.

Arviointi: 0-5.

Kirjallisuus: L.-E. Edlund & B. Hene (1992) Lånord i svenskan. Om språkförändringar i tid och rum; G. Josefsson (2005) Ord (sivut 81 – 170); S. Sjöström (2001) Semantisk förändring – hur ord får nya betydelser (s. 11 – 66 ja 99 – 173); P. af Trampe (1990) Språkbrukaren och orden. Tentissä saa olla mukana kirja C. af Hällström & M. Reuter (2008) Finlandssvensk ordbok.

RUOS207 Skandinavisk litteratur 5 op

Skandinaavisen kirjallisuuden tuntemus on tärkeää pohjoismaisissa yhteyksissä toimiville ja ruotsia opettaville kieliasiantuntijoille. Kurssilla kehittyvät ryhmätyötaidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa

  • sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen

  • analysoida kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä

Edeltävät tiedot: Svensk litteraturhistoria, svenskans grannspråk.

Opiskelutapa: Kurssi tai itseopiskelu. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa luettavat 8-12 kaunokirjallista teosta, joista vähintään yhden on oltava alkujaan norjan-, ruotsin- tai tanskankielinen teos; myös fäärin- ja islanninkieliset teokset voivat tulla kyseeseen. Muut kuin ruotsinkieliset teokset voidaan lukea ruotsinnoksena. Teoksista kirjoitetaan esseitä.

Arviointi: Esseet arvioidaan skaalalla 0-5.

 

RUOS208 Finlandssvensk litteratur 5 op

Suomenruotsalaisen kirjallisuuden kautta opiskelija luo kuvaa suomenruotsalaisesta väestöstä ja sen kulttuurista. Tätä tietoa kieliasiantuntijat tarvitsevat työelämässä. Kurssilla kehittyvät ryhmätyötaidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa

  • sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen

  • analysoida kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä.

Edeltävät tiedot: Svensk litteraturhistoria.

Opiskelutapa: Kurssi tai itseopiskelu. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa luettavat 8-12 kaunokirjallista teosta ja taustakirjallisuuden. Kirjallisuuteen tulisi kuulua proosaa, lyriikkaa, aikuisten, lasten ja nuorten kirjallisuutta, klassikkoja ja nykykirjallisuutta. Teoksista kirjoitetaan esseitä.

Arviointi: Esseet arvioidaan skaalalla 0-5.

 

RUOS209 Språkvård 5 op

Kielenhuollon avulla pyritään vaikuttamaan kielenkäyttöön. Kielen kehitystä seurataan ja uudet elementit pyritään sopeuttamaan kielen perinteeseen. Koska kieli muuttuu jatkuvasti, voi kielenhuoltoa seuraamalla saada tärkeää tietoa nykykielestä, sen muutoksista ja samalla vahvistaa omaa ”kielikorvaansa” tilanteissa, jossa esim. käsikirjoista ei löydy selviä vastauksia. Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, kriittisen ajattelun ja ongelman ratkaisun taitoa sekä palautteen antamisen taitoa. Kurssi lisää oman alan teoreettista ja käytännöllistä osaamista.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa

  • kertoa kielenhuollon historiallisesta kehityksestä

  • kertoa ruotsinruotsin ja suomenruotsin nykykielen kehitystendensseistä

  • tuntee ruotsin kielen keskeisimmät oikeakielisyysongelmat ja niistä annetut suositukset

  • tietää ruotsin kielenhuollon keskeiset periaatteet ja osaa soveltaa niitä tekstinhuollossa

  • hyödyntää Ruotsin (mm. Språkrådet), Suomen (mm. Institutet för de inhemska språken) ja muiden Pohjoismaiden kielenhuollon organisaatioita.

Edeltävät tiedot: Perus- ja aineopinnot.

Opiskelutapa: Kurssina tai itsenäisenä opiskeluna.

Kirjallisuus: Kurssimateriaali opettajan ohjeiden mukaan. Itsenäisen opiskelun materiaali: C. af Hällström-Reijonen (2012) Finlandismer och språkvård från 1800-talet till i dag. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28954 ; Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken; S. Strömquist (2011) Vart är vart på väg.

Arvointi: 0-5.

 

RUOS211 Magisterseminarium 5 op

Seminaarissa esitellään osa maisterintutkielmaa, jolloin projektin hallinnan, tiedon hankinnan, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen taidot sekä kirjalliset raportointitaidot ovat keskeisiä. Seminaarissa harjoitellaan myös työelämässä tarvittavia suullisia viestintätaitoja, esiintymistaitoa ja palautteen antamisen taitoa.

Osaamistavoitteet: Seminaarin käytyään opiskelija osaa

  • suunnitella pienimuotoisen tutkimushankkeen aiheen valinnasta lähtien ja laatia tutkimussuunnitelman

  • nimetä tutkimusaiheensa kannalta relevantit tutkimuskysymykset ja löytää niihin sopivat tutkimuksen menetelmät aineiston hankintaan ja sen analyysiin

  • esitellä ja puolustaa tutkimustaan suullisesti

  • kirjoittaa seminaarityön, jonka voi liittää osaksi tutkielmaa

  • antaa sekä kieltä että sisältöä koskevaa palautetta toisten tutkimussuunnitelmista ja seminaaritöistä sekä ottaa sitä vastaan omastaan

Edeltävät tiedot:

Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaarityöskentely. Ensimmäisen lukukauden aikana laaditaan tutkimussuunnitelma, joka esitellään seminaarissa ja toisena lukukautena kirjoitetaan varsinainen seminaarityö. Kukin opiskelija vuorollaan toimii opponenttina ja kielentarkastajana. Seminaarityö on osa maisterintutkielmaa. Seminaari (2 lk) vaaditaan ruotsia pääaineenaan opiskelevilta ja 1 lk niiltä sivuaineopiskelijoita, jotka kirjoittavat maisterintutkielmansa ruotsiksi. Opiskelija voi myös osallistua kielten laitoksen yhteisiin seminaareihin.

Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi.

Kirjallisuus: P. Kalaja & al. (2011) Kieltä tutkimassa. R. Nyberg (2000) Skriv vetenskapliga uppsatser och avhandlingar.

Arviointi: 0-5

 

RUOS212 Magisteravhandling 40 op

Maisterintutkielma harjoittaa työelämässä tarvittavia projektin hallinnan, tiedon hankinnan, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen taitoja sekä kirjallisia raportointitaitoja. Myös oman alan teoreettinen osaaminen kasvaa.

Osaamistavoitteet: Maisterintutkielman laadittuaan opiskelija on perehtynyt laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelija osaa

  • toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin

  • etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusalueita

  • etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta

  • rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen

  • muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen

  • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä

  • kirjoittaa tutkimusraportin ja itse varmistaa, että raportti tekstinä täyttää tieteellisen kielen vaatimukset

Pääainetutkielman vähimmäismitta on 50 tekstisivua ja se voi koostua erillisistä artikkeleista.

Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely.

Suositus ajoituksesta: 5. vuosi

Arviointi: Erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä.

 

RUOS111 Utvärdering av och feedback på texter 5 op

Opiskelija perehtyy kirjoitettujen tekstien arviointiin eri arviointiasteikkojen avulla sekä palautteen antamiseen. Kurssilla harjoitetaan kirjallista viestintätaitoa, palautteen antamisen taitoa, tietoteknisiä taitoja, tiedon hankinnan taitoa sekä ryhmätyötaitoja.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • pystyy määrittelemään tekstin tason annetun arviointiasteikon avulla

  • osaa arvioida yleisimmin käytettyjen arviointivälineiden ja tehtävätyyppien toimivuutta esimerkiksi opettajan työn kannalta

  • osaa tunnistaa oppijankielen ominaispiirteitä

  • osaa antaa palautetta siitä, mitä kirjoittaja jo osaa ja mitä hän voisi jatkossa tehdä parantaakseen kirjoitustaitoaan

Edeltävät tiedot: Perusopinnot kokonaan ja aineopinnot pääosin.

Opiskelutapa: Kontaktiopetusta ja ryhmätöitä sekä itsenäistä työskentelyä.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Pakollinen ruotsin opettajankoulutukseen valituille.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: A. Flyman Mattsson & G. Håkansson (2010) Bedömning av svenska som andraspråk : en analysmodell baserad på grammatiska utvecklingsstadier.

 

RUOS112 Svenska som andraspråk 5 op

Kurssilla opiskelija perehtyy ajankohtaiseen tutkimukseen, jonka kohteena on ruotsi toisena tai vieraana kielenä, voidakseen soveltaa omaksumaansa tietoa maisterintutkielmassaan ja myöhemmin myös työssään. Kurssilla harjoitellaan suullisen viestinnän ja kriittisen ajattelun taitoa sekä ryhmätyötaitoja. Myös oman alan teoreettinen tietämys lisääntyy.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

  • selvittää erilaisia lähtökohtia, joista ruotsin oppimista toisena tai vieraana kielenä on tutkittu

  • kertoa, millaisia tutkimuskysymyksiä, aineistoja ja analyyseja on käytetty ja mitä tuloksia on saatu

  • arvioida tutkimuksia kriittisesti

  • vertailla eri tutkimussuuntauksia

Edeltävät tiedot: Perusopinnot kokonaan ja aineopinnot pääosin.

Opiskelutapa: Kurssina tai itsenäisesti kirjatenttinä.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Pakollinen ruotsin opettajankoulutukseen valituille.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: Kurssimateriaali opettajan ohjeiden mukaan. Kirjatentin materiaali:  

K. Hyltenstam & I. Lindberg (2004) Svenska som andraspråk, s. 25 – 499 ja M. Savill-Troike (2006) Introducing Second Language Acquisition.

 

RUOS221 Skrivprocess och textanalys 5 op

Kurssilla perehdytään eri teorioihin tekstintuottamisprosessista sekä tekstianalyyttisiin käsitteisiin ja metodeihin. Tärkeä osa-alue kurssilla on empiirisen materiaalin analysointi. Työelämätaidoista harjoitetaan ensisijaisesti tiedon analysointia, projektityötaitoja ja tietoteknisiä taitoja.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija osaa

  • kuvata sekä äidinkielen että vieraan kielen tekstianalyysin peruskäsitteet ja mittarit

  • soveltaa ja analysoida niitä ja arvioida niiden käytettävyyttä

  • muuntaa tekstimateriaalia elektroniseen muotoon ja toteuttaa suhteellisen yksinkertaisia kielianalyysitehtäviä tietokoneen avulla sekä tulkita saatuja tuloksia

  • erottaa toisistaan kielellisen tuotoksen ja prosessin ja analysoida tietokoneohjelman avulla erityisesti vieraan kielen kirjoitusprosessia.

Edeltävät tiedot: Kandidatseminarium.

Opiskelutapa: Luennot, tekstianalyysit itsenäisesti ja ryhmätyönä, ryhmäkeskustelut, tietokonetyöskentely.

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ryhmäkeskusteluihin, kurssityö yksin tai pareittain, 0–5.

 

RUOS222-225 Forskningsprojektkurs 5 op

Projektikurssi yhdistää tutkimusta ja opiskelua. Sen teema liittyy aina johonkin laitoksen tutkimushankkeeseen ja vaihtuu lukukausittain, joten kursseja voi käydä useita. Kurssilla opitaan sekä maisterintutkielman tekemisessä tarvittavia taitoja että työelämässä yleisemminkin tarvittavia projektityötaitoja. Kurssilla harjoitellaan myös suullisia viestintätaitoja, kirjallisia raportointitaitoja ja ryhmätyötaitoja. Sisältönsä puolesta kurssit sopivat myös opettajiksi valmistuville, sillä tarkastelun kohteena ovat usein oppijoiden suoritukset. Tarkemmat kurssikuvaukset laaditaan lukukausittain.

Osaamistavoitteet: Projektityön tehtyään opiskelija

  • on perehtynyt johonkin toisen kielen oppimisen erityiskysymykseen, johonkin tutkimus- tai opetusmenetelmään

  • osaa työskennellä itsenäisesti

  • osaa kirjoittaa julkaisukelpoisen projektiraportin ja pitää aiheesta esitelmän.

Edeltävät tiedot: Kandidatseminarium.

Opiskelutapa: Kurssilla luetaan artikkeleita ja tehdään yksilö-, pari- ja ryhmätehtäviä. Kurssitehtävät toteutetaan melko itsenäisesti opettajien kanssa sovitulla tavalla. Opiskelutapa määritellään tarkemmin kunkin lukukauden alussa, koska se vaihtelee kulloisenkin kurssin teeman mukaan.

Arviointi: Suoritus arvioidaan tehtävien raportoinnin, esitelmien ja esseiden pohjalta; 0–5.

Kirjallisuus: Liittyy kurssin teemaan ja ilmoitetaan joka kurssin alussa erikseen.

Ajoitus: 4. tai 5. vuosi.

 

 

Takaisin alkuun