13.06.2017

Ruotsin kielen opetussuunnitelma 2015 - 2017

 

Opetussuunnitelma on opettajille ja opiskelijoille tarkoitettu ohjeisto siitä, mitä ja miten opiskellaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan oppiaineen opintojen kokonaisrakenne ja etenemisjärjestys, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet, opiskelutavat ja opintojaksojen arviointi. Arviointi perustuu osaamistavoitteisiin.  Osaamista kuvataan arvosanan hyvä (3) tasolla. Osaamistavoitteet ja opintojaksoilla harjoiteltavat työelämätaidot on kuvattu ensisijaisen suoritustavan mukaan.

Tarkemmat tiedot kunkin lukuvuoden kontaktiopetuksesta löytyvät Korppi-kurssi- ja opintotietojärjestelmästä.

Ruotsin kielen opinnot kehittävät asiantuntijuutta ja valmiuksia kieli-, teksti- ja vuorovaikutusosaamisen ja/tai kielen oppimisen ja opettamisen alalla. Perus-, aine- ja syventävien opintojen kokonaisuudet suoritettuaan opiskelijalla on seuraavaa osaamista:

Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija

    • pystyy viestimään suullisesti ja kirjallisesti työ- ja arkielämän tilanteissa ruotsin kielellä
    • havainnoi kielenkäyttöä, vaihtelua ja muutosta
    • tuntee kielentutkimuksen kenttää ja peruskäsitteitä
    • tuntee suomenruotsalaista ja pohjoismaista kirjallisuutta ja muuta kulttuuria
    • osaa toimia monikielisissä ja -kulttuurisissa työryhmissä ja -yhteisöissä
    • osaa ylläpitää ja kehittää kielitaitoaan ja muuta kieliasiantuntijuuttaan omatoimisesti

Ruotsin kielen aineopinnot suoritettuaan opiskelija

    • osaa käyttää ruotsin kieltä joustavasti työ- ja arkielämän viestintätilanteissa
    • tunnistaa pohjoismaisten kielten ja kulttuurien erityispiirteitä ja osaa soveltaa näitä tietoja työelämässä kohtaamiensa tarpeiden mukaan
    • tuntee oman suuntautumisvaihtoehtonsa keskeiset käsitteet, teoriat ja tutkimusmenetelmät
    • ymmärtää kielen ja viestinnän merkityksen ja monimuotoisuuden yhteiskunnassa
    • osaa toimia kieli-, viestintä- ja kulttuuriasiantuntijuutta vaativissa työtehtävissä
    • on kehittänyt tutkimuspohjaisen työskentelyn valmiuksiaan

Ruotsin kielen syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

    • osaa kommunikoida joustavasti ja tehokkaasti ruotsiksi vaativissa akateemisissa ja työelämään liittyvissä suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa
    • osaa itsenäisesti suunnitella, toteuttaa ja raportoida tutkimuksen ruotsin kielellä
    • on perehtynyt syvemmin johonkin kielitieteen osa-alueeseen ja osaa soveltaa oppimaansa uuden tiedon tuottamisessa ja/tai autenttisen kieliaineksen analyysissä
    • tuntee hyvin suuntautumisopintojensa käsitteistön, teoriat ja metodit ja osaa hyödyntää niitä omassa tutkimuksessaan sekä soveltaa niitä työelämän tarpeisiin
    • osaa ja on motivoitunut toimimaan työelämässä oman alansa kehittäjänä

Opintojen rakentuminen vaihtelee pääaineen ja suuntautumisvaihtoehdon mukaan. Opiskelija valitsee oman opetussuunnitelmansa näistä vaihtoehdoista.

 

Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijaksi tähtäävä pääaineopiskelija

 

 

Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijaksi tähtäävän pääaineopiskelijan kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti:

HuK-tutkinnon rakenne 180 op

Pääaineopinnot 80 op

Sivuaineopinnot

  • ruotsin kielen perusopinnot 30 op
  • ruotsin kielen aineopinnot 50 op
  • vähintään yksi perusopintokokonaisuus tai muu opintokokonaisuus
  • muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja
  • pedagogisia opintoja (aineenopettajaksi opiskelevat)

Viestintä- ja kieliopinnot, vähintään 10 op

  • vieras kieli 3 op (kirjallinen ja suullinen taito, voidaan kirjata suoritetuksi jonkin kieliaineen perusopintojen perusteella)
  • RUOY097 Toinen kotimainen kieli 3 op (kirjallinen ja suullinen taito, voidaan kirjata suoritetuksi ruotsin kielen perusopintojen perusteella)
  • äidinkielen viestintä, 3 op (katsotaan suoritetuksi mikäli on tehnyt suomen kielen perusopinnot)
  • RUOY096 Kypsyysnäyte 1 op

Muut pakolliset opinnot, 3 op:*

Muut opinnot (valinnaiset):

  • valinnaiset viestintä- ja kieliopinnot
  • tieto- ja viestintäteknologian opinnot
  • erilliset työelämätaitoja edistävät opinnot
  • kansainvälisen vaihdon aikana suoritettavat opinnot (ne, joita ei ole hyväksiluettu pääaineen tai sivuaineiden opintoihin)
  • muut tutkintoa täydentävät opinnot

* Muut pakolliset opinnot koskevat opintonsa 1.9.2015 tai sen jälkeen aloittavia opiskelijoita. Jos tällöin opintonsa aloittavalla opiskelijalla on jo aiempia yliopisto-opintoja suoritettuina, hän voi AHOT-menettelyn kautta hakea ko. opintojen hyväksilukemista.

 

FM-tutkinnon rakenne 120 op

Pääaineopinnot 80 op

Muut opinnot 40 op

  • maisterintutkielma 40 op
  • muut ruotsin kielen syventävät opinnot 40 op

Muut opinnot (valinnaiset)

 

Opintojaksot

 

 

 


Syventävät opinnot 80 op

Opiskelija valitsee tutkielman (RUOS212 Magisteravhandling 40 op) lisäksi yhteensä
vähintään 20 op RUOS-kursseja, loput 20 op voivat olla RUOS-kursseja tai KLSS-kursseja.

Viestintätaidot (5 op)

RUOS201 Vetenskaplig kommunikation

5 op
Kielitieto (valitse 0–10 op)

RUOS202 Pragmatik

5 op

RUOS203 Sociolingvistik

5 op

RUOS204 Svensk fonologi

5 op

RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd

5 op

RUOS217 Svenska språkets historia

5 op
Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (valitse 0–10 op)

RUOS207 Skandinavisk litteratur

5 op

RUOS208 Finlandssvensk litteratur

5 op

RUOS209 Språkvård

5 op

RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet

5 op
Sukukielet (valitse 0–10 op)

RUOS218 Grundkurs i danska

5 op

RUOS219 Grundkurs i norska

5 op
Tutkijan taidot (45 op)

RUOS211 Magisterseminarium

TAI

KLSS148 Kielen oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari

5 op



5 op

RUOS212 Magisteravhandling

40 op
Suuntatumisopinnot (10 op)

RUOS112 Svenska som andraspråk

5 op

RUOS113 Bedömning av svenska som andraspråk

5 op
Valinnaiset opinnot, kaikkien laajuus 5 op
(valitse niin monta opintojaksoa, että kokonais-
pistemääräksi tulee 80 op)

RUOS220 Språkplanering i Norden

5 op

RUOS221 Skrivprocess och textanalys

5 op

RUOS222-225 Forskningsprojektkurs

5 op

RUOS229 Teori och praktik i grammatikundervisning

3-5 op

KLSS104 Kielitaidon arviointi

5 op

KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen

5 op

KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka

5 op

KLSS153 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: Työskentely tutkimusprojektissa

5 op

KLSS154 Kielen oppiminen ja opettamisen kysymyksiä: Lukupiirityöskentely

5 op

KLSS155 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: Itseopiskelu

5 op

KLSS156 Varhainen toisen ja vieraan kielen oppiminen ja opettaminen

5 op

KLSS158 Suullisen kielitaidon oppiminen ja opettaminen

5 op

KLSS161 Kielitietoinen koulu

5 op

KLSS162 Sanakirjan laatiminen, käyttö ja tutkimus

5 op

KLSS163 Länsimaisen kirjan historia

5 op

KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret

5 op

 

Monialaiseksi kieliasiantuntijaksi tähtäävä pääaineopiskelija

Monialaiseksi kieliasiantuntijaksi tähtäävän pääaineopiskelijan kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti:

HuK-tutkinnon rakenne 180 op

Pääaineopinnot 80 op

Sivuaineopinnot

  • ruotsin kielen perusopinnot 30 op
  • ruotsin kielen aineopinnot 50 op
  • vähintään yksi perusopintokokonaisuus tai muu opintokokonaisuus
  • muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja

Viestintä- ja kieliopinnot, vähintään 10 op

  • vieras kieli 3 op (kirjallinen ja suullinen taito, voidaan kirjata suoritetuksi jonkin kieliaineen perusopintojen perusteella)
  • RUOY097 Toinen kotimainen kieli 3 op (kirjallinen ja suullinen taito, voidaan kirjata suoritetuksi ruotsin kielen perusopintojen perusteella)
  • äidinkielen viestintä, 3 op (katsotaan suoritetuksi mikäli on tehnyt suomen kielen perusopinnot)
  • RUOY096 Kypsyysnäyte 1 op

Muut pakolliset opinnot, 8 op:

Muut opinnot (valinnaiset):

  • valinnaiset viestintä- ja kieliopinnot
  • tieto- ja viestintäteknologian opinnot
  • erilliset työelämätaitoja edistävät opinnot
  • kansainvälisen vaihdon aikana suoritettavat opinnot (ne, joita ei ole hyväksiluettu pääaineen tai sivuaineiden opinoihin)
  • muut tutkintoa täydentävät opinnot

* Muut pakolliset opinnot koskevat opintonsa 1.9.2015 tai sen jälkeen aloittavia opiskelijoita. Jos tällöin opintonsa aloittavalla opiskelijalla on jo aiempia yliopisto-opintoja suoritettuina, voi AHOT-menettelyn kautta hakea ko. opintojen hyväksilukemista.

 

FM-tutkinnon rakenne 120 op

Pääaineopinnot 80 op

Muut opinnot 40 op

  • maisterintutkielma 40 op
  • muut ruotsin kielen syventävät opinnot 40 op

Muut opinnot (valinnaiset)

 

 

Opintojaksot

 

 

 


Syventävät opinnot 80 op

Opiskelija valitsee tutkielman (RUOS212 Magisteravhandling 40 op) lisäksi yhteensä
vähintään 20 op RUOS-kursseja, loput 20 op voivat olla RUOS-kursseja tai KLSS-kursseja.

Viestintätaidot (5 op)

RUOS201 Vetenskaplig kommunikation

5 op
Kielitieto (valitse 5–10 op)

RUOS202 Pragmatik

5 op

RUOS203 Sociolingvistik

5 op

RUOS204 Svensk fonologi

5 op

RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd

5 op

RUOS217 Svenska språkets historia

5 op
Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (valitse 5–10 op)

RUOS207 Skandinavisk litteratur

5 op

RUOS208 Finlandssvensk litteratur

5 op

RUOS209 Språkvård

5 op

RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet

5 op
Sukukielet (valitse 5–10 op)

RUOS218 Grundkurs i danska

5 op

RUOS219 Grundkurs i norska

5 op
Tutkijan taidot (45 op)

RUOS211 Magisterseminarium

TAI

KLSS348 Diskurssintutkimuksen maisteriseminaari

5 op



5 op

RUOS212 Magisteravhandling

40 op
Suuntautumisopinnot (5–15 op)

KLSS342 Multimodaalinen diskurssintutkimus

5 op

KLSS343 Monialainen kieliasiantuntija työssä

5 op

KLSS344 Tutkimustaidot: Kriittinen diskurssintutkimus ja muuttuva yhteiskunta

5 op
Valinnaiset opinnot, kaikkien laajuus 5 op
(valitse niin monta opintojaksoa, että kokonais-pistemääräksi tulee 80 op)

RUOS220 Språkplanering i Norden

5 op

RUOS221 Skrivprocess och textanalys

5 op

RUOS222-225 Forskningsprojektkurs

5 op

KLSS104 Kielitaidon arviointi

5 op

KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen

5 op

KLSS162 Sanakirjan laatiminen, käyttö ja tutkimus

5 op

KLSS163 Länsimaisen kirjan historia

5 op

KLSS346 Projektityöskentely diskurssintutkimuksen hankkeissa

5 op

KLSS329 Diskurssintutkimuksen kysymyksiä ja sovellusaloja: itseopiskelu

5 op

KLSS345 Diskurssi ja identiteetit

5 op

KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret

5 op

 

Sivuaineopiskelija

Perusopinnot (26–30 op)

 

Perusopintojen minimiopintopistemäärä on 26 op (sellaisella opiskelijalla, jolla on kieli pääaineena ja joka on jo suorittanyt KLSP-kurssit osana muun kielen opintojaan).

Maksimiopintopistemäärä on 30 op (sellaisella opiskelijalla, jolla on pääaineena muu kuin kieliaine ja joka valitsee joko kurssin KLSP005 tai KLSP007 ruotsin kielen perusopintokokonaisuuteensa. Kurssit KLSP005 ja KLSP007 ovat valinnaisia, mutta kurssi KLSP004 on pakollinen, ellei sitä ole vielä suoritettu).

 


Perusopinnot 30 op

Viestintätaidot (8 op)

RUOP201 Uttal och samtal

4 op

RUOP202 Skriv- och textkompetens

4 op
Kielitieto (12 op)

RUOP203 Språkets struktur och funktion IA

4 op

RUOP204 Språkets struktur och funktion IB

4 op

RUOP205 Introduktion till lingvistik

2 op

KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (valitse jos kurssi ei sisälly pääaineen tai muun sivuaineen opintoihin)

2 op
Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (8 op)

RUOP206 Kultur och samhälle i Norden

4 op

RUOP207 Svensk prosa

4 op
Suuntautumisopinnot (valitse 0–2 op)

KLSP005 Kohti kielenopettajuutta

2 op

KLSP007 Kohti monialaista kieliasiantuntijuutta

2 op

 

Aineopinnot (30–34 op)

Kaikille yhteisten opintojen lisäksi valinnaisia suuntautumisopintoja valitaan niin paljon, että perus- ja aineopintojen yhteisopintopistemääräksi tulee vähintään 60 op.

 

Syventävät opinnot (60 op)

Opiskelija valitsee tutkielman (RUOS213 Biämnesavhandling) lisäksi yhteensä vähintään 20 op RUOS-kursseja, loput 20 op voivat olla RUOS-kursseja tai KLSS-kursseja.

Viestintätaidot (valitse 0-5 op)

RUOS201 Vetenskaplig kommunikation (vain sivututkielmansa erillistutkielmana ruotsin kielellä laativille)

5 op
Kielitieto (valitse 5–15 op)

RUOS202 Pragmatik

5 op

RUOS203 Sociolingvistik

5 op

RUOS204 Svensk fonologi

5 op

RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd

5 op

RUOS217 Svenska språkets historia

5 op
Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta

(monialainen kieliasiantuntija: valitse 5-15 op)


(opettajaksi opiskeleva: valitse 0-15 op)

RUOS207 Skandinavisk litteratur

5 op

RUOS208 Finlandssvensk litteratur

5 op

RUOS209 Språkvård

5 op

RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet

5 op

Tutkijan taidot

(valitse 2025 op)

RUOS211 Magisterseminarium (vain sivututkielmansa erillistutkielmana ruotsin kielellä laativille)

5 op

RUOS213 Biämnesavhandling

20 op
Valinnaiset suuntautumisopinnot

RUOS112 Svenska som andraspråk

5 op

RUOS113 Bedömning av svenska som andraspråk

5 op

RUOS218 Grundkurs i danska

5 op

RUOS219 Grundkurs i norska

5 op

RUOS220 Språkplanering i Norden

5 op

RUOS221 Skrivprocess och textanalys

5 op

RUOS222-225 Forskningsprojektkurs

5 op

RUOS229 Teori och praktik i grammatikundervisning

5 op

KLSS104 Kielitaidon arviointi

5 op

KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen

5 op

KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka

5 op

KLSS153 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: Työskentely tutkimusprojektissa

5 op

KLSS154 Kielen oppiminen ja opettamisen kysymyksiä: Lukupiirityöskentely

5 op

KLSS155 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: Itseopiskelu

5 op

KLSS156 Varhainen toisen ja vieraan kielen oppiminen ja opettaminen

5 op

KLSS158 Suullisen kielitaidon oppiminen ja opettaminen

5 op

KLSS161 Kielitietoinen koulu

5 op

KLSS162 Sanakirjan laatiminen, käyttö ja tutkimus

5 op

KLSS163 Länsimaisen kirjan historia

5 op

KLSS329 Diskurssintutkimuksen kysymyksiä ja sovellusaloja: itseopiskelu

5 op

KLSS342 Multimodaalinen diskurssintutkimus

5 op

KLSS343 Monialainen kieliasiantuntija työssä

5 op

KLSS344 Tutkimustaidot: Kriittinen diskurssintutkimus ja muuttuva yhteiskunta

5 op

KLSS345 Diskurssi ja identiteetit

5 op

KLSS346 Projektityöskentely diskurssintutkimuksen hankkeissa

5 op

KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret

5 op

 

 

Opintojaksojen kuvaukset

 

 

RUOP201 Uttal och samtal 4 op

 

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymiskykyä sekä ääntämisen teoriaa ja käytäntöä, mikä tukee hyvien vuorovaikutustaitojen omaksumista ja hallintaa.

Sisältö: Opiskelija perehtyy ruotsin ääntämisen teoriaan ja käytäntöön sekä harjaantuu luontevaan suulliseen kommunikointiin ruotsin kielellä idiomaattisen ääntämyksen vaatimukset tiedostaen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

    • käyttää foneettista ja fonologista terminologiaa sekä soveltaa tietämystään ääntämisestä omaan puheeseensa niin prosodisten kuin yksittäisten äänteidenkin osalta
    • tunnistaa ja selittää omia ja toisten tekemiä ääntämisvirheitä
    • selittää suomenruotsalaisen ja ruotsinruotsalaisen ääntämyksen tärkeimmät erot
    • suunnitella hyvän suullisen esitelmän ja on tietoinen niistä tekijöistä, jotka on otettava huomioon esitelmän pidossa ja suullisessa viestinnässä laajemminkin.

Opiskelutapa: Kurssi koostuu kahdesta osasta: 1) Ääntämisen luennoista ja 2) ääntämisen ja suullisen viestinnän harjoituksista.

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi.

Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu suullisen ja kirjallisen kokeen keskiarvosta. Molemmat arvioidaan asteikolla 0–5.

Kirjallisuus: B. Fällman (2002) Tala & engagera. Populär presentationsteknik; M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Svenskt uttal för finskspråkiga - teori och övningar i finlandssvenskt och rikssvenskt uttal.

 

RUOP202 Skriv- och textkompetens 4 op

 

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • osaa tunnistaa eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä ja käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja (esim. Svenska skrivregler) sekä tietokonepohjaisia apuvälineitä kirjoittamisessa
    • hallitsee hyvin peruskieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen
    • osaa referoida toisten kirjoittamia tekstejä, kirjoittaa luentopäiväkirjan, raportin ja käyttää eri argumentointitapoja ja perusteluja kirjoittaessaan
    • osaa soveltaa oppimaansa kirjoittaessaan erityyppisiä tekstejä.

Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä ja tehtävätyyppejä sekä harjoitellaan prosessikirjoittamista sekä palautteen antamista toisten kirjoittamista teksteistä.

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi

Arviointi: Jatkuva arviointi, 0–5.

Kirjallisuus: Språkrådet (utg.)(2008) Svenska skrivregler;  C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära;

Nikander & Jantunen (2008) Ruotsin kielioppi

 

 

 

RUOP203-204 Språkets struktur och funktion IA 4op ja IB 4 op (yhteensä 8 op)

 

Kielioppirakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on edellytys niin kielen opettamisessa kuin työelämän muissakin asiantuntijatehtävissä. Kurssilla opitaan yhteistoiminnallisesti ja kehitetään vuorovaikutustaitoja.

Sisältö: Kurssilla opiskelijat perehtyvät ruotsin kielen keskeiseen kielioppiin sekä suomen ja ruotsin kielen rakenteellisiin eroihin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • on perehtynyt ruotsin kielen sanaluokkiin, lauseenjäsennykseen sekä ruotsin kielen vastineisiin ilmaista suomen kielen genetiivirakenteita
    • on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin rakenteellisiin eroihin
    • osaa keskeiset kieliopilliset termit sekä suomeksi että ruotsiksi
    • osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä suomeksi ja ruotsiksi
    • osaa soveltaa kielioppisääntöjä kirjallisessa ja suullisessa tuotoksessa

Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä. Kurssin loppupuolella kielenopettajiksi suuntautuvat tutustuvat ruotsin kielen oppikirjoihin ja eri tapoihin opettaa kielioppia. Kieliasiantuntijoiksi suuntautuvat opiskelijat syventyvät tarkemmin johonkin kieliopilliseen kysymykseen pienryhmissä.

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi.

Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuvia välikokeita (arvostelu: hyväksytty/hylätty) ja kirjallinen loppukoe, 0–5.

Opetusmateriaali/kirjallisuus: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus: M. Bolander (2005) Funktionell svensk grammatik; T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära; Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken; Nikander & Jantunen (2008) Ruotsin kielioppi.

 

 

RUOP205 Introduktion till lingvistik 2 op

 

Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia analyyttisen ajattelun ja tiedonhankinnan taitoja.  Kurssi lisää oman alan teoreettista osaamista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

    • nimetä ihmiskielelle tyypilliset piirteet
    • määritellä ja selittää fonologian, morfologian, syntaksin, sanaston, semantiikan ja pragmatiikan keskeiset peruskäsitteet ruotsiksi ja pystyy analysoimaan ruotsin kielen rakennetta niitä käyttäen.
    • osaa antaa esimerkkejä kielitieteen tutkimuskohteista ja tutkimusalueista.

Kohderyhmä: Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Edeltävät tiedot: KLSP004 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen.

Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Vaihtoehtoisesti kirjatentti.

Arviointi: Kertauskuulustelu tai kirjatentti, 0–5.

Kirjallisuus: S. SJÖSTRÖM (2006) Språkets struktur, betydelse och användning.

 

 

RUOP206 Kultur och samhälle i Norden 4 op

Kulttuurintuntemus on välttämätön osa kielen asiantuntijuutta. Kieli avaa oven kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia tiedonhankkimistaitoja, suullisen esitelmän valmistelu- ja esiintymistaitoja, tietoteknisiä taitoja ja ryhmätyötaitoja.

Sisältö: Kurssilla tutustutaan Pohjoismaiden kulttuuriin, elinkeinoelämään ja politiikkaan sekä historiallisesta että nykypäivän näkökulmasta. Kurssilla perehdytään Pohjoismaisiin yhteiskuntiin, niiden yhtäläisyyksiin ja eroihin, mm. työelämän kulttuurieroihin. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota myös Suomen ruotsinkielisen väestön oloihin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa

    • Pohjoismaiden historian pääpiirteistä
    • pohjoismaisen hyvinvointivaltion eri vaiheista
    • suomenruotsalaisten ja ahvenanmaalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, kulttuurista, instituutioista, mediasta ja arjesta
    • kulttuuri- ja työelämän pohjoismaisesta yhteistyöstä
    • skandinaavisen kielialueen kulttuurista ja itse hankkia lisätietoa yhteiskunnan eri ilmiöistä.

Opiskelutapa: Luentoja ja opiskelijoiden suullisia esityksiä.

Suositus ajoituksesta: 1. vuosi.

Arviointi: Itseopiskelu tai luentoihin ja harjoituksiin perustuva kirjallinen loppukoe, 0–5.

Kirjallisuus: Kurssin materiaali opettajan ohjeiden mukaan. Itseopiskelumateriaali:  S. Karlsson (red.)  (2003) Aderton kommentarer om ledarskap; S. Hedenborg & L. Kvarnström (2009) Det svenska samhället 1720–2006. Böndernas och arbetarnas tid; Identitet och framtid (2005) (verkko-osoite http://www.folktinget.fi/Site/Data/1597/Files/Folktinget_low.pdf); Svenskt i Finland (verkko-osoite http://www.folktinget.fi/Site/Data/1597/Files/SVENSK_i_FINLAND.pdf); Åland – Kort & Gott ja S. Lindholm (2012) Nordens historia. Från forntid till nutid. (esitteet saatavana tentaattorilta).

 

 

RUOP207 Svensk prosa 4 op

 

Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet ja ulottuvuudet tulevat monipuolisesti esiin kirjallisuudessa.  Kurssilla kehittyvät sosiaaliset taidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot.

Sisältö: Opiskelija tutustuu ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Pääpaino on uudemmassa kirjallisuudessa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

    • eritellä teosten olennaisia sisältötekijöitä
    • tunnistaa tyylillisiä ominaispiirteitä ja kertoa niistä ruotsiksi.

Opiskelutapa: Kurssikirjallisuutta käsitellään tunneilla kurssilaisten toimiessa keskustelun alustajina ja johtajina. Lisäksi kirjoitetaan esseet kahdesta romaanista.
Kirjallisuus: Opettajan ohjeiden mukaan.

Arviointi: Jatkuva arviointi, 0–5.

 

 

RUOA102 Klassrumsinteraktion 2 op

 

Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja.  Kurssilla harjoitellaan myös opetustaitoja ja opetusviestintää sekä reflektoidaan omaa toimintaa.

Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opettajaksi opiskeleva

    • osaa kommunikoida sujuvasti
    • aktivoida muita sekä yleisluontoisissa että ammattiin liittyvissä puhetilanteissa
    • ääntää ruotsia hyvin ja käyttää kieltä luontevasti
    • hallitsee opetusviestinnän perusteet
    • osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön

Edeltävät tiedot: RUOP201 Uttal och samtal, RUOA200 Introduktion till pragmatik

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, erilaisia suullisia harjoituksia ryhmässä, kouluvierailu

Suositus ajoituksesta: 1. tai 2. vuosi, ennen pedagogisten perusopintojen harjoittelujaksoa.

Arviointi: Jatkuva arviointi 0–5.

Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); A. Palmér (2010) Muntligt i klassrummet (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan).

 

 

RUOA200 Introduktion till pragmatik 1 op

 

Kurssi muodostaa viestintätaitojen teoreettisen viitekehyksen ja edeltää kursseja RUOA303 Samtal och interaktion, RUOA102 Klassrumsinteraktion ja RUOA201 Skrivande i arbetslivet.

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kriittisen ja analyyttisen ajattelun taitoja.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • osaa määritellä pragmatiikan peruskäsitteet (esim. puheaktit, kohteliaisuus, deixis, yhteistyöperiaatteet) ja ymmärtää, miten niitä sovelletaan suullisessa ja kirjallisessa vuorovaikutuksessa
    • tunnistaa kulttuurien välisiä eroja kommunikaatiossa

Edeltävät tiedot: RUOP201 Uttal och samtal, RUOP202 Skriv- och textkompetens.

Opiskelutapa: luennot Moniviestimessä ja kirjallisuus.

Arviointi: e-tentti, 0-5.

Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2007) Språkinlärning och språkanvändning, kapitel 4-5.

 

RUOA201 Skrivande i arbetslivet 3 op

 

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Opiskelija

    • osaa käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja, tietokonepohjaisia apuvälineitä, internetiä ja korpuksia kirjoittamisessa
    • tunnistaa eri tekstityypit ja genret
    • osaa analysoida tekstejä pragmatiikan käsitteitä käyttäen ja osaa soveltaa oppimaansa kirjoittaessaan työelämässä tarvittavia erityyppisiä tekstejä
    • hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen

Edeltävät tiedot: RUOP202 Skriv- och textkompetens, RUOA200 Introduktion till pragmatik.

Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja harjoitellaan palautteen antamista toisten kirjoittamista teksteistä.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi

Arviointi: Jatkuva arviointi ja portfolio, 0–5.

Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken; Språkrådet (2008) Svenska skrivregler; B. Ehrenberg-Sundin, K. Lundin, Å. Wedin och M. Westman (2008) Att skriva bättre i jobbet. En basbok om brukstexter valituin osin opettajan ohjeiden mukaan

 

RUOA203 Språkets struktur och funktion II 5 op

 

Sisältö: Kurssilla perehdytään ruotsin kielen rakenteisiin ja rakenteiden käyttöön erityisesti kirjallisessa, mutta myös suullisessa kielessä. Rakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on edellytys niin kielen opettamisessa kuin työelämän vuorovaikutustaitojen omaksumisessakin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin morfologisiin, syntaktisiin ja semanttisiin eroihin
    • osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä ruotsiksi
    • pystyy ratkaisemaan, onko joku rakenne kieliopillinen vai epäkieliopillinen
    • tunnistaa erilaisten kielenkäyttötilanteiden asettamia vaatimuksia kielen rakenteille.

Edeltävät tiedot: RUOP203-204 Språkets struktur och funktion IA ja IB.

Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Vaihtoehtoisesti kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi.

Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuva kirjallinen loppukoe tai kirjatentti, 0–5.

Opetusmateriaali: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus: M. Bolander (2005) Funktionell svensk grammatik; T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära; Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken.

 

RUOA204 Språkpraktik 3 op

Sisältö: Opiskelu, työskentely tai muu oleskelu ruotsin-, norjan tai tanskankielisessä ympäristössä kehittää opiskelijan kansainvälistä osaamista, kulttuurintuntemusta ja viestintätaitoja. Hänen oma-aloitteisuutensa, rohkeutensa toimia uudessa ympäristössä, vastuunotto-, päätöksentekotaitonsa sekä taidot arvioida itseä ja ympäristöä paranevat.

Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija

    • on syventänyt kansainvälistä osaamistaan
    • osaa kommunikoida luontevasti ja tilanteen vaatimalla tavalla syntyperäisten kanssa useissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa
    • pystyy seuraamaan yleiskielistä kerrontaa eri tilanteissa ja medioissa
    • osaa tehdä havaintoja kielestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja ihmisistä syventäen näin kielellistä ja kulttuurista tuntemustaan.

Suositus ajoituksesta: Suoritetaan niin aikaisin kuin mahdollista.

Opiskelutapa: Kahden kuukauden oleskelu Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Kieliharjoittelun voi suorittaa kahdessa yhden kuukauden jaksossa. Vaihtoehtoisesti aktiivinen osallistuminen laitoksen hyväksymään noin kuukauden kestävään kielikurssiin Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lyhyt ruotsinkielinen raportti (1–2 sivua) ja todistus oleskelusta (esim. työtodistus ) tai kurssiin osallistumisesta esitetään amanuenssille. Raportissa opiskelija kuvailee oppimiskokemuksiaan: mitä havaintoja ja tulkintoja hän on tehnyt kielestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja ihmisistä sekä itsestään uudessa ympäristössä.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

 

RUOA206 Svenskans grannspråk 4 op

Sisältö: Pohjoismaisilla työmarkkinoilla ja hallinnon alueilla tieto lähisukukielistä on olennaista. Koska koulun kielenopetuksessa käsitellään myös ruotsin lähisukukieliä, niiden tuntemus on opettajalle tärkeää.
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa

    • pohjoisgermaanisista kielistä ja niiden piirteistä
    • näiden kielten eroista ja yhteneväisyyksistä suhteessa ruotsin kieleen
    • pohjoismaisesta kieliyhteistyöstä

Opiskelutapa: Luentosarja. Kurssiin kuuluu opiskelumoniste. Monisteen ja muun kirjallisuuden avulla opiskelija voi työskennellä myös itsenäisesti.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi.

Arviointi: Kirjallinen koe, 0-5.

Kirjallisuus: Opettajan ohjeiden mukaan.

 

RUOA207 Svensk litteraturhistoria 5 op

Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet ja ulottuvuudet tulevat kirjallisuudessa monipuolisesti esiin.  Kurssilla kehittyvät ryhmätyötaidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

    • hahmottaa ja selittää ruotsalaisen kirjallisuuden kehityksen pääpiirteet osana skandinaavista ja eurooppalaista kirjallisuushistoriaa
    • analysoida ja tulkita kaunokirjallisia teoksia.

Edeltävät tiedot: RUOP207 Svensk prosa

Opiskelutapa: Luentoja ja itsenäistä työskentelyä. Vaihtoehtoisesti opintojakson voi suorittaa kokonaan itseopiskeluna. Opiskelijat analysoivat ja tulkitsevat teoksia eri aikakausilta huomioiden niiden kirjallisuushistorialliset taustat ja kirjoittavat teoksista esseitä opettajan ohjeiden mukaan.

Kirjallisuus: B. Olsson & I. Algulin (2009) Litteraturens historia i Sverige. Kaunokirjallisuus ja muu taustakirjallisuus opettajan ohjeiden mukaan.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi.

Arviointi: 0–5.

 

 

RUOA208 Boktentamen 4 op (kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijoille)

 

Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija

    • ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet
    • osaa käyttää käsitteitä, reflektoida niitä ja soveltaa tietojaan muissa yhteyksissä.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely.

Kirjallisuus: Tentitään yhdessä tentissä seuraavat teokset 1) U. Tornberg (2005, kolmas painos) Språkdidaktik. 2) N. Abrahamsson (2009) Andraspråksinlärning. Omat lyhyet muistiinpanot sallittu tentissä.

Arviointi: 0–5.

 

RUOA209 Boktentamen 4 op (monialaisille kieliasiantuntijoille)

 

Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija

    • ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet
    • osaa käyttää käsitteitä, reflektoida niitä ja soveltaa tietojaan muissa yhteyksissä.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely.

Kirjallisuus: Tentitään yhdessä tentissä seuraavat teokset 1)  A. Torp Nordiska språk i forntid och nutid (s. 19-74 teoksessa Norden/Nordisk Ministerråd (2004) Nordens språk med rötter och fötter – myös http://eplads.norden.org/nordenssprak/kap2/2a/01.asp) 2) B. Sigurd & G. Håkansson (2007, toinen painos) Språk, språkinlärning & språkforskning.  Omat lyhyet muistiinpanot sallittu tentissä.

Arviointi: 0–5.

 

RUOA211 Kandidatseminarium 3 op

 

Kandidaattiseminaari harjaannuttaa työelämässä tarvittavia suullisia viestintätaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä tiedon hankinnan ja raportoinnin taitoa.  Se kehittää myös ajankäytön suunnittelun taitoja.

Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin suoritettuaan opiskelija osaa

    • muotoilla tutkimuskysymyksiä
    • laatia lyhyen tutkimussuunnitelman
    • soveltaa tiedonhankinnan perusteita tutkimuskirjallisuuden etsimisessä
    • antaa palautetta toisten töistä ja ottaa sitä vastaan omastaan sekä osallistua seminaarikeskusteluihin
    • suunnitella pienimuotoisen tutkimusprojektin

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaarityöskentely. Ensimmäisen lukukauden aikana laaditaan tutkimussuunnitelma, joka esitellään seminaarissa ja toisena lukukautena kirjoitetaan varsinainen seminaarityö. Kukin opiskelija vuorollaan toimii opponenttina. Opiskelijat voivat tehdä seminaarityön yksin tai pareittain. Seminaarityöstä muokataan kandidaatintutkielma, jonka pohjalta kirjoitetaan maturiteettikoe.  Seminaari vaaditaan vain ruotsia pääaineenaan opiskelevilta.

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi. Kurssi suoritetaan samana lukuvuotena kuin KLSA012 Tutkielman teon perusteet ja RUOA213 Vetenskapligt skrivande.

Kirjallisuus: P. Lagerholm (2005) Språkvetenskapliga uppsatser;  P. Kalaja et al. (2011) Kieltä tutkimassa.

Arviointi: 0-5.

 

RUOA212 Kandidatavhandling 7 op

 

Kandidaatintutkielmassa harjaannutaan työelämässä tarvittaviin projektin hallinnan, kriittisen ajattelun, analysoinnin, uuden tiedon tuottamisen sekä kirjallisiin raportoinnin taitoihin.

Osaamistavoitteet: Kandidaatin tutkielman laadittuaan opiskelija osaa

    • ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimusprojektin yksin tai parin kanssa
    • muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
    • etsiä aiheeseen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta ja muuta tietoa
    • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
    • kirjoittaa tutkimusraportin

Edeltävät tiedot: Kandidaattiseminaari.

Opiskelutapa: Itsenäinen työ kandidaatinseminaarin yhteydessä.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: K. Mäntylä & J. Toomar & M. Reukauf (2013) Graka kaulassagradun ja kandin tekijän selviytymisopas; P. Kalaja & R. Alanen & H. Dufva (toim.) (2011): Kieltä tutkimassa. Tutkielman laatijan opas.

 

 

RUOA213 Vetenskapligt skrivande 3 op

 

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, raportointitaitoa, tietoteknisiä taitoja, tiedon hankinnan taitoa, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • osaa käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja, tietokonepohjaisia apuvälineitä, internetiä ja korpuksia kirjoittamisessa
    • tunnistaa erityisesti tieteellisen tekstin ominaispiirteet
    • osaa referoida tieteellisiä artikkeleita asianmukaisesti ruotsiksi
    • osaa raportoida tutkimuksensa tuloksista kuvioita ja taulukoita käyttäen
    • hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen
    • osaa soveltaa oppimaansa kandidaatintyössään

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Osallistutaan aktiivisesti tapaamisin, luetaan tieteellisiä tekstejä ja työstetään omaa kandidaatinseminaarityötä sekä annetaan palautetta toisten tekstistä.

Suositus ajoituksesta: Yhtä aikaa kandidaattiseminaarin kanssa. Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: S. Strömquist (2006) Uppsatshandboken

 

 

RUOA303 Samtal och interaktion 2 op

 

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja. Siellä myös reflektoidaan omaa toimintaa. Keskeistä sisältöä on kulttuurien välinen viestintä, erityisesti Pohjoismaissa, sekä verbaalinen että non-verbaalinen viestintä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • osaa kommunikoida sujuvasti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa
    • ääntää ruotsia hyvin ja käyttää kieltä luontevasti
    • osaa analysoida puhetilanteita pragmatiikan käsitteitä käyttäen
    • osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön

Edeltävät tiedot: RUOP201 Uttal och samtal, RUOA200 Introduktion till pragmatik.

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, suullisia harjoituksia ryhmässä.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi.

Arviointi: Jatkuva arviointi, 0–5.

Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); B. Fällman (2002) Tala & engagera.

 

RUOA110 Undervisningsmaterial som resurs 3–5 op

 

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia analysointitaitoja, kriittisen ajattelun taitoa, ryhmätyötaitoja, palautteen antamisen taitoa, dokumentointi- ja raportointitaitoja ja luovuutta.

Sisältö: Kurssilla keskustellaan autenttisten oppimateriaalien käytöstä opetuksessa ja oppimisesta eri konteksteissa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

    • osaa kriittisesti analysoida ja arvioida erilaisia oppimateriaaleja
    • osaa itse suunnitella ja tuottaa oppimateriaalia valitsemaansa tarkoitukseen

Edeltävät tiedot: Opettajan pedagogiset perusopinnot.

Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, oppimateriaalin suunnittelu ja työstäminen.

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi.

Kohderyhmä: Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3-5 op:n laajuisena.

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen, oppimateriaalin suunnittelu ja työskentelyn raportointi. 0–5.

Kirjallisuus: Ajankohtaisia artikkeleita, kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan.

 

 

RUOA221 Ungdomsspråk och slang 3-5 op

 

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia ryhmätyö- ja raportointi- ja esiintymistaitoja. Tuleville opettajille ja kieliasiantuntijoille on tärkeää tuntea kielen eri tyylilajeja ja myös nuorten arkielämässään suullisesti ja kirjallisesti käyttämää kieltä sekä slangia.

Sisältö: Kurssilla perehdytään ajankohtaiseen tutkimukseen aiheesta ja nuorten keskinäisessä vuorovaikutuksessa käyttämään kieleen ja sen erityispiirteisiin. Kurssilla tehdään myös pienimuotoinen tutkimus, jossa kyselylomakkeiden, lehtien tai internetin avulla tutkitaan nuorten keskinäisessä kommunikaatiossa käyttämää kieltä, slangia ja vieraiden kielten vaikutusta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • tunnistaa erilaisia nuorten suullisessa ja kirjallisessa kielessä (esim. chat, tekstiviestit ja nuorten lehdet) esiintyviä piirteitä (mm. slangi, koodinvaihto ja diskurssipartikkelit)
    • osaa käyttää slangi- ja muita sanakirjoja selvittäessään slangisanojen merkityksiä ja alkuperää
    • on tutustunut eri kielialueiden nuorten kieleen ja tavallisimpiin nuorten slangisanoihin ja arkikielisiin sanoihin
    • tuntee slangisanojen tavallisimmat sananmuodostustavat

Edeltävät tiedot: Perusopinnot.

Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia.

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi.

Kohderyhmä: Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3-5 op:n laajuisena.

Arviointi: Tentti ja pienimuotoinen tutkimus, 0–5.

Opetusmateriaali/Kirjallisuus: Kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan, luentomateriaali ja soveltuvin osin U.-B. Kotsinas (2000) Ungdomsspråk.

 

RUOS217 Svenska språkets historia 3-5 op

 

Sisältö: Kurssilla perehdytään ruotsin kielen historiaan ja muutokseen sinä aikana, kun voidaan puhua ruotsin kielestä (n. 1000-luvulta alkaen). Kurssi sopii niin opettajiksi aikoville kuin tuleville kieliasiantuntijoillekin syventäen tietämystä ruotsin kielen menneisyyden ja nykymuotojen suhteesta ja siitä, miten kieli on muuttunut ja mitkä seikat ovat vaikuttaneet muutokseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • osaa nimetä viime vuosisatojen aikana tapahtuneet ruotsin kielen tärkeimmät morfologiset muutokset niin substantiivien (taivutus ja sananmuodostus) kuin verbienkin osalta
    • tuntee ja osaa nimetä ajanjakson tärkeimmät kirjalliset lähteet ja niiden merkityksen kielen kehitykselle
    • osaa selittää ja luonnehtia konkreettisin esimerkein kielenmuutoksia ja ymmärtää niiden taustoja
    • tuntee ruotsin sanastollisen kehityksen pääpiirteet ja tietää, miten, milloin ja mitkä kielet siihen ovat vaikuttaneet
    • tuntee ja osaa käyttää ruotsin kielen historiaa kuvaavia keskeisiä lähteitä kuten etymologisia sanakirjoja

Tämän lisäksi opiskelija, joka suorittaa kurssin syventävinä opintoina

    • osaa selittää keskeisiä äänteenmuutoksia ja niiden vaikutusta mm. kieliopillisiin nykymuotoihin.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot ja/tai aineopinnot.

Opiskelutapa: Luennot, keskustelut ja suulliset/kirjalliset tehtävät kirjallisuuden ym. materiaalin pohjalta tai kirjallinen tentti.
Suositus ajoituksesta: 2.-5. vuosi.
Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3 op:n laajuisena ja syventävien opintojen tasolla 5 op:n laajuisena.

Arviointi: Tentti 0-5.

Kirjallisuus: G. Bergman (2001) Kortfattad svensk språkhistoria; M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Historiska och nya perspektiv på svenskan i Finland. s. 13-61; G. Pettersson (2005) Svenska språket under sjuhundra år: En historia om svenskan och dess utforskande.

 

RUOS218 Grundkurs i danska 5 op

 

Tanska on historiallisesti ruotsin kielen lähin sukulainen. Ruotsin ja Tanskan valtiolliset historiat liittyvät toisiinsa läheisesti. Tanskan kielen osaamisesta on hyötyä kaupan ja hallinnon alueilla muissakin Pohjoismaissa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • osaa kertoa tanskan ja ruotsin eroista ja yhteneväisyyksistä
    • hallitsee tanskan keskeisen sanaston
    • osaa kertoa tanskalaisen yhteiskunnan ja maantieteen pääpiirteet
    • osaa ääntää ja kirjoittaa tanskaa ymmärrettävästi
    • ymmärtää puhuttua tanskaa

Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot ja RUOA206 Svenskans grannspråk.

Opiskelutapa: Luentoa ja harjoituksia. Vaihtoehtoinen suoritustapa on tanskan kielen kesäkurssi Tanskassa (www.nordkurs.org).

Arviointi: Suullinen koe, 0–5.

 

 

RUOS219 Grundkurs i norska 5 op

 

Norjan kielen osaajilla on kysyntää työelämässä. Myös ruotsin kielen opettajan on hyvä hallita perustiedot norjan kielestä ja kulttuurista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

    • kertoa norjan kielen päävarianttien tärkeimmistä eroista sekä

norjan ja ruotsin kielen eroista

    • kertoa bokmålin ja nynorskan kehityksen pääpiirteistä
    • perustiedot Norjan kirjallisuudesta ja nyky-yhteiskunnasta
    • ymmärtää puhuttua norjaa

Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot ja RUOA206 Svenskans grannspråk.

Opiskelutapa: Luentoa ja harjoituksia. Kurssi järjestetään yleensä periodiopetuksena. Vaihtoehtoinen suoritustapa on norjan kielen kesäkurssi Norjassa (www.nordkurs.org).

Arviointi: Kirjallinen koe, 0–5.

 

RUOS220 Språkplanering i Norden 3-5 op

 

Sisältö: Kurssilla tutustutaan vertailevasta pohjoismaisesta näkökulmasta mm. kielipolitiikkaan, kieliä koskeviin lakeihin ja asetuksiin, koulutusjärjestelmiin, kielellisten vähemmistöjen ja enemmistöjen elinolosuhteisiin sekä eri kielten asemaan ja arvostukseen. Työelämävalmiuksista kurssilla harjaantuvat kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä tiedonhankinta- ja projektityötaidot.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • tuntee ja osaa esitellä pohjoismaisen kielidemografian, enemmistöjen ja vähemmistöjen kielelliset oikeudet, kielisuunnittelun perusteet ja käytännöt Suomessa koskien suomen ja ruotsin kieltä sekä vertailla näitä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin käytänteisiin
    • tuntee ja osaa analysoida ajankohtaista kielisuunnitteluun liittyvää pohjoismaista keskustelua

Edeltävät tiedot: RUOP206 Kultur och samhälle i Norden.

Opiskelutapa: Luento, projektitöitä pienryhmissä. Itseopiskeluna tentaattorin kanssa sopien.

Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3 op:n laajuisena (tentti) ja syventävien opintojen tasolla 5 op:n laajuisena (tentti ja projektityö).

Suositus ajoituksesta: 2. vuosi tai myöhemmin. Kurssia ei järjestetä joka vuosi.

Arviointi: tentti ja/tai projektityö, 0–5.

Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2010) Introduktion till sociolingvistik.  Muu kirjallisuus opettajan ohjeiden mukaan.

 

 

RUOS112 Svenska som andraspråk 5 op

Sisältö: Kurssilla opiskelija perehtyy ajankohtaiseen tutkimukseen, jonka kohteena on ruotsi toisena tai vieraana kielenä, voidakseen soveltaa omaksumaansa tietoa maisterintutkielmassaan ja myöhemmin myös työssään. Kurssilla harjoitellaan suullisen viestinnän ja kriittisen ajattelun taitoa sekä ryhmätyötaitoja. Myös oman alan teoreettinen tietämys lisääntyy.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

    • selvittää erilaisia lähtökohtia, joista ruotsin oppimista toisena tai vieraana kielenä on tutkittu
    • kertoa, millaisia tutkimuskysymyksiä, aineistoja ja analyyseja on käytetty ja mitä tuloksia on saatu
    • arvioida tutkimuksia kriittisesti
    • vertailla eri tutkimussuuntauksia.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot kokonaan ja aineopinnot pääosin.

Opiskelutapa: Kurssina tai kirjatentti e-tenttinä.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Pakollinen ruotsin opettajankoulutukseen valituille.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: Kurssimateriaali opettajan ohjeiden mukaan. Kirjatentin materiaali:

K. Hyltenstam & I.  Lindberg (2013) Svenska som andraspråk, (s. 27-543; 633-660; 685-724).

 

RUOS113 Bedömning av svenska som andraspråk 5 op

 

Sisältö: Opiskelija perehtyy kirjoitettujen ja suullisten tuotosten arviointiin eri arviointiasteikkojen avulla sekä palautteen antamiseen.Kurssilla harjoitetaan kirjallista ja suullista viestintätaitoa, palautteen antamisen taitoa, tietoteknisiä taitoja, tiedon hankinnan taitoa sekä ryhmätyötaitoja.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

    • pystyy määrittelemään tekstin tason annetun arviointiasteikon avulla
    • pystyy määrittelemään puhutun tuotoksen tason annetun arviointiasteikon avulla
    • osaa arvioida yleisimmin käytettyjen arviointivälineiden ja tehtävätyyppien toimivuutta esimerkiksi opettajan työn kannalta
    • osaa tunnistaa oppijankielen ominaispiirteitä
    • osaa antaa palautetta siitä, mitä kirjoittaja/puhuja jo osaa ja mitä hän voisi jatkossa tehdä parantaakseen kirjoitustaitoaan.

Edeltävät tiedot: Perusopinnot kokonaan ja aineopinnot pääosin.

Opiskelutapa: Kontaktiopetusta ja ryhmätöitä sekä itsenäistä työskentelyä.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Pakollinen ruotsin opettajankoulutukseen valituille.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: A. Flyman Mattsson & G. Håkansson (2010) Bedömning av svenska som andraspråk : en analysmodell baserad på grammatiska utvecklingsstadier.

 

 

RUOS201 Vetenskaplig kommunikation 5 op

 

Sisältö: Kurssilla harjoitellaan tutkijan taitoja, esim. tieteellistä kirjoittamista, posterin laatimista ja sen esittelyä ja myös muita konferenssitaitoja. Työelämätaidoista kehittyvät vuorovaikutustaidot, esiintymistaidot, projektityötaidot, kriittisen ajattelun taidot, tiedon hankinta ja analysointi.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • osaa kommunikoida suullisesti ja kirjallisesti tieteellisissä yhteyksissä
    • tietää mikä on tyypillistä tieteelliselle tyylille ja osaa argumentoida tieteellisesti
    • osaa kriittisesti lukea ja analysoida tieteellisten artikkelien tyyliä, rakennetta ja argumentaatiota
    • osaa etsiä lähdekirjallisuutta ja arvioida lähteiden soveltuvuutta tieteelliseen tutkimukseen
    • tuntee mikä on tyypillistä eri kirjoitus- ja julkaisukonventioille eri tieteenaloilla, ennen kaikkea kielitieteessä.
    • osaa laatia tieteellisen esityksen tai posterin.

Edeltävät tiedot: RUOA213 Vetenskapligt skrivande ja RUOA212 Kandidatavhandling.

Opiskelutapa: Luentoja, itsenäisiä kirjoitustehtäviä, suullisia esittelyjä.

Kohderyhmä: Kurssille osallistuvat vain tutkielman ruotsiksi kirjoittavat pää- ja sivuaineopiskelijat.

Suositus ajoituksesta: Samanaikaisesti seminaarin kanssa. Kurssin aikana työstetään maisterintutkielmaa.

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennolle, kirjalliset  ja suulliset tehtävät, 0–5.

Kirjallisuus: R. Nyberg & A. Tidström (red.) (2012) Skriv vetenskapliga uppsatser, examensarbeten och avhandlingar; J. Bell (2011, 4. painos) Introduktion till forskningsmetodik.

 

RUOS202 Pragmatik 5 op

 

Sisältö: Kurssilla käsitellään perinteisiä pragmatiikan käsitteitä kuten implikatuureja, presuppositioita, puheakteja, deiksistä ja relevanssiteoriaa. Lisäksi kurssilla laajennetaan pragmaattista analyysiä koskemaan mm. kulttuurienvälistä viestintää, puheviestintää ja kohteliaisuuskäytäntöjä. Työelämävalmiuksista harjaantuvat kriittinen ja analyyttinen ajattelu, kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä tiedonhankinta- ja ryhmätyötaidot.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • tuntee ja ymmärtää pragmatiikan peruskäsitteet ja keskeiset teoriat
    • osaa soveltaa pragmatiikan eli kielen käytön tutkimuksen keskeisiä käsitteitä omassa tutkimuksessaan ja työssään

Edeltävät tiedot: RUOA200 Introduktion till pragmatik.

Opiskelutapa: Luennot ja projektitöitä pienryhmissä. Vaihtoehtoisesti kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Kurssia ei järjestetä joka vuosi.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: B.J. Birner (2012) Introduction to Pragmatics.

 

 

RUOS203 Sociolingvistik 5 op

 

Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Lisäksi harjaantuu kyky soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön.

Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija

    • ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet, sosiolingvistiset teoriat ja suuntaukset
    • osaa käyttää käsitteitä, pohtia niitä analyyttisesti ja soveltaa tietojaan muissa yhteyksissä.

Opiskelutapa: Kirjatentti e-tenttinä.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi.

Arviointi: 0-5.

Kirjallisuus: Kaikki lukevat  teoksen J. Einarsson (2009) Språksociologi. Lisäksi opiskelija valitsee oman kiinnostuksensa mukaan yhden seuraavista kirjoista:

a)     S. Boyd & S. Ericsson (red) (2015) Sociolingvistik i praktiken (huom. ilmestyy vasta loppuvuonna 2015)  TAI

b)     A-C Edlund, E. Erson & K. Milles (2007) Språk och kön TAI

c)      Å. Wedin & N. Musk (red) (2010) Flerspråkighet, identitet och lärande.

 

 

RUOS204 Svensk fonologi 5 op

 

Sisältö: Kurssin käytyään opiskelija on vahvistanut ääntämystaitoaan sekä syventänyt tietämystään ruotsin äänteistä, prosodiikasta ja alueellisesta vaihtelusta. Kurssilla oma ääntäminen ja käytännölliset analyysiharjoitukset kiinnittyvät tiukasti teoriaan. Hyvä ääntämys on osana suullista kielitaitoa tärkeä taito liki kaikissa tehtävissä työelämässä, ja siksi kurssi sopii niin tuleville opettajille kuin kieliasiantuntijoillekin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • osaa nimetä suomen- ja ruotsinruotsin segmentaaliset ja prosodiset pääerot
    • tuntee artikulaation ohella myös perusteet puheen akustiikasta
    • osaa analysoida tiettyjä puheen ilmiöitä akustisesti tietokoneella
    • osaa nimetä pääpiirteet ruotsin alueellisista päävarianteista
    • pystyy korjaamaan omaa ruotsin kielen ääntämystään ja antamaan ääntämisneuvoja muillekin, ts. oppii myös jossain määrin opettamaan ääntämistä.

Opiskelutapa: Luennot tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi.

Arviointi: Tentti 0-5.

Kirjallisuus: C. Garlén (1988) Svenskans fonologi; G. Bruce (2010) Vår fonetiska geografi; O. Kjellin (2002) Uttalet, språket och hjärna.

 

RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd 5 op

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään sanasemantiikkaan, semanttisen tutkimuksen metodeihin ja semanttiseen analyysiin. Sillä syvennytään erityisesti ruotsin kielen nykysanastoon, ilmauksiin ja fraseologiaan. Työelämässäkin tärkeä käytännön semanttinen osaaminen yhdistyy kurssilla teoreettiseen tietämykseen. Opintojakso soveltuukin niin opettajiksi aikoville kuin kieliasiantuntijoillekin. Työelämätaidoista kurssilla harjaantuu tiedon hankinta ja analysointi sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • osaa käyttää semanttista terminologiaa ja hallitsee sanasemanttisen analyysin
    • osaa selittää semanttisen analyysin mahdollisuudet myös lausetasolla
    • hallitsee laajasti ruotsin kielen idiomit ja sanonnat
    • osaa nimetä ruotsin eri tyylilajeissa esiintyvät semanttiset erityispiirteet
    • tunnistaa ja osaa selittää suomenruotsin sanastolliset erot ja niiden perustan suhteessa ruotsinruotsiin.

Opiskelutapa: Kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: 4. vuosi.

Arviointi: 0-5.

Kirjallisuus: L.-E. Edlund & B. Hene (1992) Lånord i svenskan. Om språkförändringar i tid och rum; G. Josefsson (2005) Ord (sivut 81 – 170); S. Sjöström (2001) Semantisk förändring – hur ord får nya betydelser (s. 11 – 66 ja 99 – 173). Tentissä saa olla mukana kirja C. af Hällström & M. Reuter (2008) Finlandssvensk ordbok.

 

RUOS207 Skandinavisk litteratur 5 op

 

Skandinaavisen kirjallisuuden tuntemus on tärkeää pohjoismaisissa yhteyksissä toimiville ja ruotsia opettaville kieliasiantuntijoille. Opintojakso harjaannuttaa itsenäisen työskentelyn, ajanhallinnan, analysoinnin ja kirjoittamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

    • sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen
    • analysoida ja tulkita kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä.

Edeltävät tiedot: RUOA207 Svensk litteraturhistoria, RUOA206 Svenskans grannspråk.

Opiskelutapa: Itseopiskelu. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa luettavat 8-12 kaunokirjallista teosta, joista vähintään yhden on oltava alkujaan norjan-, ruotsin- tai tanskankielinen teos; myös fäärin- ja islanninkieliset teokset voivat tulla kyseeseen. Muut kuin ruotsinkieliset teokset voidaan lukea ruotsinnoksena. Teoksista kirjoitetaan esseitä.

Arviointi: Esseet arvioidaan skaalalla 0-5.

 

RUOS208 Finlandssvensk litteratur 5 op

Sisältö: Suomenruotsalaisen kirjallisuuden kautta opiskelija luo kuvaa suomenruotsalaisesta väestöstä ja sen kulttuurista.  Tätä tietoa kieliasiantuntijat tarvitsevat työelämässä. Opintojakso harjaannuttaa itsenäisen työskentelyn, ajanhallinnan, analysoinnin ja kirjoittamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

    • sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen
    • analysoida kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä.

Edeltävät tiedot: RUOA207 Svensk litteraturhistoria.

Opiskelutapa: Itseopiskelu. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa luettavat 8-12 kaunokirjallista teosta ja taustakirjallisuuden. Kirjallisuuteen tulisi kuulua proosaa, lyriikkaa, aikuisten, lasten ja nuorten kirjallisuutta, klassikkoja ja nykykirjallisuutta. Teoksista kirjoitetaan esseitä.

Arviointi: Esseet arvioidaan skaalalla 0-5.

 

 

RUOS209 Språkvård 5 op

Sisältö: Kielenhuollon avulla pyritään vaikuttamaan kielenkäyttöön. Kielen kehitystä seurataan ja uudet elementit pyritään sopeuttamaan kielen perinteeseen. Koska kieli muuttuu jatkuvasti, voi kielenhuoltoa seuraamalla saada tärkeää tietoa nykykielestä, sen muutoksista ja samalla vahvistaa omaa ”kielikorvaansa” tilanteissa, jossa esim. käsikirjoista ei löydy selviä vastauksia. Opintojaksolla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, kriittisen ajattelun ja ongelman ratkaisun taitoa sekä palautteen antamisen taitoa. Se lisää oman alan teoreettista ja käytännöllistä osaamista.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

    • kertoa kielenhuollon historiallisesta kehityksestä
    • kertoa ruotsinruotsin ja suomenruotsin nykykielen kehitystendensseistä
    • tuntee ruotsin kielen keskeisimmät oikeakielisyysongelmat ja niistä annetut suositukset
    • tietää ruotsin kielenhuollon keskeiset periaatteet ja osaa soveltaa niitä tekstinhuollossa
    • hyödyntää Ruotsin (mm. Språkrådet), Suomen (mm. Institutet för de inhemska språken) ja muiden Pohjoismaiden kielenhuollon organisaatioita.

Edeltävät tiedot: Perus- ja aineopinnot.

Opiskelutapa: Kurssina tai itsenäisenä opiskeluna.

Kirjallisuus: Kurssimateriaali opettajan ohjeiden mukaan. Itsenäisen opiskelun materiaali:  C. af Hällström-Reijonen (2012) Finlandismer och språkvård från 1800-talet till i dag. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28954 ; Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken; S. Strömquist (2011) Vart är vart på väg.

Arvointi: 0-5.

 

 

RUOS211 Magisterseminarium 5 op

 

Seminaarissa esitellään osa maisterintutkielmaa, jolloin projektin hallinnan, tiedon hankinnan, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen taidot sekä kirjalliset raportointitaidot ovat keskeisiä. Seminaarissa harjoitellaan myös työelämässä tarvittavia suullisia viestintätaitoja, esiintymistaitoa ja palautteen antamisen taitoa.

Osaamistavoitteet: Seminaarin suoritettuaan opiskelija osaa

    • suunnitella pienimuotoisen tutkimushankkeen aiheen valinnasta lähtien ja laatia tutkimussuunnitelman
    • nimetä tutkimusaiheensa kannalta relevantit tutkimuskysymykset ja löytää niihin sopivat tutkimuksen menetelmät aineiston hankintaan ja sen analyysiin
    • esitellä ja puolustaa tutkimustaan suullisesti
    • kirjoittaa seminaarityön, jonka voi liittää osaksi tutkielmaa
    • antaa sekä kieltä että sisältöä koskevaa palautetta toisten tutkimussuunnitelmista ja seminaaritöistä sekä ottaa sitä vastaan omastaan

Edeltävät tiedot:  RUOA211 Kandidatseminarium ja muut aineopinnot.

Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaarityöskentely. Ensimmäisen lukukauden aikana laaditaan tutkimussuunnitelma, joka esitellään seminaarissa ja toisena lukukautena kirjoitetaan varsinainen seminaarityö. Kukin opiskelija vuorollaan toimii opponenttina ja kielentarkastajana. Seminaarityö on osa maisterintutkielmaa. Seminaari (2 lk) vaaditaan ruotsia pääaineenaan opiskelevilta ja 1 lk niiltä sivuaineopiskelijoita, jotka kirjoittavat maisterintutkielmansa ruotsiksi. Opiskelija voi myös osallistua kielten laitoksen yhteisiin seminaareihin.

Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi.

Kirjallisuus: P. Kalaja & al. (2011) Kieltä tutkimassa; R. Nyberg & A. Tidström (red.) (2012) Skriv vetenskapliga uppsatser, examensarbeten och avhandlingar; J. Bell (2011, 4. painos) Introduktion till forskningsmetodik.

Arviointi: 0-5.

 

 

RUOS212 Magisteravhandling 40 op

 

Sisältö: Opiskelija perehtyy laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Maisterintutkielma harjoittaa työelämässä tarvittavia projektin hallinnan, tiedon hankinnan, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen taitoja sekä kirjallisia raportointitaitoja. Myös oman alan teoreettinen osaaminen kasvaa.

Osaamistavoitteet: Tutkielman laadittuaan opiskelija osaa

    • toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin
    • etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusalueita
    • etsiä ja hyödyntää tutkimusaiheeseensa liittyvää kirjallisuutta ja muuta tietoa
    • etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta
    • rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
    • muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen
    • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
    • kirjoittaa tutkimusraportin ja itse varmistaa, että raportti tekstinä täyttää tieteellisen kielen vaatimukset.

Pääainetutkielman vähimmäismitta on 50 tekstisivua ja se voi koostua erillisistä artikkeleista.

Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely.

Suositus ajoituksesta: 5. vuosi

Arviointi: Erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty.

 

RUOS213 Biämnesavhandling 20 op

Sisältö: Opiskelija perehtyy laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Maisterintutkielma harjoittaa työelämässä tarvittavia projektin hallinnan, tiedon hankinnan, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen taitoja sekä kirjallisia raportointitaitoja. Myös oman alan teoreettinen osaaminen kasvaa.

Osaamistavoitteet: Tutkielman laadittuaan opiskelija osaa

    • toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin
    • etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusalueita
    • etsiä ja hyödyntää tutkimusaiheeseensa liittyvää kirjallisuutta ja muuta tietoa
    • etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta
    • rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
    • muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen
    • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
    • kirjoittaa tutkimusraportin ja itse varmistaa, että raportti tekstinä täyttää tieteellisen kielen vaatimukset.

Pääainetutkielman vähimmäismitta on 50 tekstisivua ja se voi koostua erillisistä artikkeleista.

Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely.

Suositus ajoituksesta: 5. vuosi

Arviointi: hyväksytty - hylätty

 

RUOS221 Skrivprocess och textanalys 5 op

Sisältö: Kurssilla perehdytään eri teorioihin tekstintuottamisprosessista sekä tekstianalyyttisiin käsitteisiin ja metodeihin. Tärkeä osa-alue kurssilla on empiirisen materiaalin analysointi. Työelämätaidoista harjoitetaan ensisijaisesti tiedon analysointia, projektityötaitoja ja tietoteknisiä taitoja.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

    • kuvata sekä äidinkielen että vieraan kielen tekstianalyysin peruskäsitteet ja mittarit
    • soveltaa ja analysoida niitä ja arvioida niiden käytettävyyttä
    • muuntaa tekstimateriaalia elektroniseen muotoon ja toteuttaa suhteellisen yksinkertaisia kielianalyysitehtäviä tietokoneen avulla sekä tulkita saatuja tuloksia
    • erottaa toisistaan kielellisen tuotoksen ja prosessin ja analysoida tietokoneohjelman avulla erityisesti vieraan kielen kirjoitusprosessia.

Edeltävät tiedot: RUOA211 Kandidatseminarium.

Opiskelutapa: Kontaktiopetusta, ryhmätöitä, itsenäistä työskentelyä ja kirjallinen koe.

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ryhmäkeskusteluihin, kurssityö yksin tai pareittain, 0–5.

 

RUOS222-225 Forskningsprojektkurs 5 op

 

Sisältö: Projektikurssi yhdistää tutkimusta ja opiskelua. Sen teema liittyy aina johonkin laitoksen tutkimushankkeeseen ja vaihtuu lukukausittain, joten kursseja voi käydä useita. Kurssilla opitaan sekä maisterintutkielman tekemisessä tarvittavia taitoja että työelämässä yleisemminkin tarvittavia projektityötaitoja. Kurssilla harjoitellaan myös suullisia viestintätaitoja, kirjallisia raportointitaitoja ja ryhmätyötaitoja. Sisältönsä puolesta kurssit sopivat myös opettajiksi valmistuville, sillä tarkastelun kohteena ovat usein oppijoiden suoritukset. Tarkemmat kurssikuvaukset laaditaan lukukausittain Korppiin.

Osaamistavoitteet: Projektityön tehtyään ja kurssin suoritettuaan opiskelija

    • on perehtynyt johonkin toisen kielen oppimisen erityiskysymykseen, johonkin tutkimus- tai opetusmenetelmään
    • osaa työskennellä itsenäisesti
    • osaa kirjoittaa julkaisukelpoisen projektiraportin ja pitää aiheesta esitelmän.

Edeltävät tiedot: RUOA211 Kandidatseminarium.

Opiskelutapa: Kurssilla luetaan artikkeleita ja tehdään yksilö-, pari- ja ryhmätehtäviä. Kurssitehtävät toteutetaan melko itsenäisesti opettajien kanssa sovitulla tavalla. Opiskelutapa määritellään tarkemmin kunkin lukukauden alussa, koska se vaihtelee kulloisenkin kurssin teeman mukaan.

Ajoitus: 4. tai 5. vuosi.

Arviointi: Suoritus arvioidaan tehtävien raportoinnin, esitelmien ja esseiden pohjalta; 0–5.

Kirjallisuus: Liittyy kurssin teemaan ja ilmoitetaan joka kurssin alussa erikseen.

 

RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet 3-5 op

Sisältö: Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista kulttuuria ja identiteettiä ja analysoidaan suomenruotsalaisuuden perustaa sekä suomenkielisestä että suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Lisäksi kurssilla tarkastellaan suomenruotsalaisen kielen ja kulttuurin alueellisia eroja ja niiden ilmenemismuotoja. Kurssin työskentelyssä kehittyvät työelämätaidoista etenkin vuorovaikutustaidot, referointitaidot, analyyttinen ajattelu, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, ja kyky itsenäiseen työskentelyyn.
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

    • tuntee suomenruotsalaisen kulttuurin ja identiteetin pääpiirteet
    • kykenee tarkastelemaan suomenruotsalaista kulttuuria ja identiteettiä eri näkökulmista
    • osaa referoida aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tekstejä
    • tunnistaa suomenruotsalaisuuden merkityksen Suomessa sekä historiallisesta että nykypäivän näkökulmasta.

Opiskelija, joka suorittaa kurssin syventävinä opintoina (5 op), osaa lisäksi

    • suunnitella ja toteuttaa haastattelun tai kartoituksen sekä raportoida siitä suullisesti ja kirjallisesti.

Edeltävät tiedot: RUOP206 Kultur och samhälle i Norden.

Opiskelutapa: Luennot, keskustelut ja suulliset/kirjalliset tehtävät kirjallisuuden ym. materiaalin pohjalta.

Suositus ajoituksesta: 2.-5. vuosi.

Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3 op:n laajuisena ja syventävien opintojen tasolla 5 op:n laajuisena.

Arviointi: Kirjalliset ja suulliset tehtävät, 0-5.

Kirjallisuus: L. Höckerstedt (2000) Fuskfinnar eller östsvenskar? En debattbok om finlandssvenskhet; K. Myntti (2012) Svenskan på offensiven eller på intensiven. Muu kirjallisuus opettajan ohjeiden mukaan.

 

RUOS229 Teori och praktik i grammatikundervisning 3-5 op

Sisältö: Kurssin tavoitteena on kehittää teoreettista ja metodologista osaamista toisen kielen oppijoiden kieliopin opetukseen. Työelämävalmiuksista kehittyvät tiedon hankinta-, analysointi- ja raportointitaidot sekä analyyttisen ajattelun, kokonaisuuksien hahmottamisen ja itsenäisen työskentelyn taidot.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

    • kertoa kieliopin opetuksen taustalla olevien teorioiden kehityksestä ja ajankohtaisista virtauksista
    • tarkastella kriittisesti, vertailla ja yhdistellä teorioita ja näkökulmia tieteellisiä konventioita noudattaen.

Opiskelija, joka suorittaa opintojakson syventävinä opintoina, osaa lisäksi

    • soveltaa teoriaa suunnitellessaan kieliopin opetusta ja ottaa huomioon kohderyhmän ja ajankäytön sekä valita sopivat opetusmetodit.

Opiskelutapa: Oppimistehtävä. Soveltamisosion (syventäviin opintoihin) voi tehdä pareittain. Kontaktiopettaja on Jaana Kolu.

Suositus ajoituksesta: 3.-5. vuosi. Aikaisintaan samanaikaisesti kandidaattiseminaarin kanssa.
Edeltävät tiedot: Perus- ja aineopintojen kielioppikurssit.

Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3 op:n laajuisena ja syventävien opintojen tasolla 5 op:n laajuisena.

Arviointi: 0-5.

Kirjallisuus: Opettajan ohjeiden mukaan.