10.02.2017

Usein kysyttyä

Laskin saavani ylioppilastodistukseni perusteella 41 taustapistettä. Kannattaako minun lainkaan hakea viestintään tällaisella pistemäärällä eli onko minulla mitään mahdollisuutta päästä pääsykokeeseen? Haluaisin kovasti viestintää opiskelemaan!

Toki sinun kannattaa hakea. Pisteraja vaihtelee vuosittain, joten pienemmilläkin taustapisteillä voi hyvin hakea opiskelemaan viestintää. Vuonna 2014 pisteraja valintakokeisiin kutsutuilla oli 48/84 pistettä, vuonna 2015 42/84 pistettä ja vuonna 2016 25/84 pistettä.

En saanut kutsua viestinnän valintakokeeseen. Mitkä ovat vaihtoehdot päästä opiskelemaan viestintää?

Mikäli et saanut kutsua viestinnän valintakokeeseen, kannattaa hakea uudestaan. Pisterajat muuttuvat aina hieman vuosittain. Kannattaa myös ottaa selvää muista mahdollisista hakuväylistä, esimerkiksi avoimen väylän hausta.

Vaikuttavatko ylioppilastutkinnosta laskettavat taustapisteet vielä senkin jälkeen, jos pääsen toiseen vaiheeseen eli jos pääsen valintakokeeseen ja saan siitäkin pisteet? Siis lasketaanko taustapisteet ja koepisteet yhteen?

Lopullinen valinta tapahtuu valintakokeen perusteella. Jos sinut siis kutsutaan valintakokeeseen, niin pisteesi "nollautuvat" siinä kohdassa, ja lopulliseen valintaan vaikuttavat vain valintakokeesta saamasi pisteet.

Olen pyrkimässä opiskelemaan viestintää. En löytänyt mistään tietoa siitä, miten voisin valmistautua valintakokeeseen jo nyt. Pystyttekö neuvomaan minua tässä asiassa?

Viestinnän valintakokeessa ei ole kirjallista kuulustelua, vaan lopullinen valinta tehdään valintakoehaastattelun ja ennakkotehtävän perusteella. Ohjeet ennakkotehtävän tekemiseen ja valintakokeeseen valmistautumiseen lähetetään viimeistään kahta viikko ennen koetta valintakokeeseen kutsuttaville.

Ennakkotehtävässä voidaan pyytää esimerkiksi tarkkailemaan ja analysoimaan jotain vuorovaikutusilmiötä tai etsimään viestintää ja vuorovaikutusta käsittelevää tietoa ja valmistamaan esitys päätelmien pohjalta. Ennakkotehtävän valmistaminen edellyttää uuden tiedon hankintaa ja omaksumista sekä esityksen rakentamisen ja jäsentämisen taitoja. Ennakkotehtävässä arvioidaan lisäksi hakijan tietoja vuorovaikutuksesta sekä kykyä havainnoida ja analysoida viestinnällisiä ilmiöitä. Haastattelussa arvioidaan vuorovaikutustaitoja (kuten perustelemisen, kohdentamisen ja kuuntelemisen taitoja) sekä tavoitteellisuutta, motivoituneisuutta ja sitoutuneisuutta viestinnän opintoihin.

Millaisia ovat viestinnän valintakokeen ennakkotehtävät?

Esimerkkejä ennakkotehtävistä löydät viestintäaineiden Viestijäksi-hakusivuilta.

Maisteriohjelmahaussa mainitaan lähialojen opinnot. Mitkä lasketaan viestinnän lähialoiksi?

Viestinnän maisteriohjelman haussa aiempaan tutkintoon tulee kuulua tai tutkinnon lisäksi hakijalla tulee olla suoritettuina vähintään perusopinnot tai vastaavan laajuiset opinnot (25 op) joltakin seuraavista aloista:

  • puheviestintä tai puheoppi
  • jokin muu viestintäaine (esim. viestintä, tiedotusoppi, yhteisöviestintä, mediatutkimus, journalistiikka)
  • jokin muu soveltuva ala (esim. johtaminen, kasvatustiede, kauppatieteet, kielitieteet, organisaatiopsykologia, psykologia, sosiaalipsykologia, sosiologia).

Soveltuva ala arvioidaan tapauskohtaisesti, ja hakijan on osoitettava aiempien opintojensa viestinnällinen orientaatio.