02.06.2006

Vieraan kielen linja (K2)

Suomalaisen viittomakielen opintojaksot
K2 (vieraan kielen linja)

PERUSOPINNOT

SVKP210 Kielitieto ja kielitiede 5 op
KLSP001 Näkökulmia kieleen: Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 1 op
SVKP211 Näkökulmia kieleen: Teoreettisen kielentutkimuksen perus-
käsitteitä 2 op
KLSP003 Näkökulmia kieleen: Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia 2 op

SVKP220 Viitottujen kielten rakenne 5 op
SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen 5 op

SVKP230 Viittomakielisten historia ja kulttuuri 5 op
SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op
SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op

SVKP240 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op
SVKP241 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

SVKP250 Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot 10 op
SVKP251 Suomalainen viittomakieli I 5 op
SVKP252 Suomalainen viittomakieli II 5 op

yht. 30 op


AINEOPINNOT

SVKA210 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 10 op
SVKA211 Fonologia 4 op
SVKA212 Morfologia ja syntaksi 6 op

SVKA220 Semantiikka ja pragmatiikka 5 op
SVKA221 Semantiikka ja pragmatiikka 5 op

SVKA230 Viittomisto ja nimistö 5 op
SVKA231 Viittomisto ja nimistö 5 op

SVKA240 Kieli ja kulttuuri 10/15 op
SVKA241 Suomalainen viittomakieli III 5 op
SVKA242 Suomalainen viittomakieli IV 5 op
SVKA243 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus 5 op

SVKA250 Sosiolingvistiikka (valinnainen) 5 op
SVKA251 Sosiolingvistiikka (valinnainen) 5 op

SVKA260 Pedagoginen kielitieto (valinnainen) 5 op
SVKA261 Pedagoginen kielitieto (valinnainen) 5 op

SVKA270 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (vain pää-
aineopiskelijoille) 15 op

SVKA271 Tutkimusmetodit 5 op
SVKA272 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

Yhteensä
pääaineopiskelijat 50 op
sivuaineopiskelijat 35 op


SYVENTÄVÄT OPINNOT

SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op
SVKS102 Seminaari 5 op

SVKS103–SVKS109 Teoria- ja metodiopinnot 5–20 op

SVKS110–SVKS116 Oppiainekohtaiset opinnot 10–25 op
SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus
SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus
SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus
SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus
SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus
SVKS116 Viittomakielten psykolingvistinen tutkimus
SVKS117 Viittomakielten tutkimusmenetelmät (myös Y)

SVKS120–SVKS149 Laitoksen yhteiset erikoistumisopinnot 10–25 op

Yhteensä 80 op

 

Perusopinnot (30 op)


SVKP210 Kielitieto ja kielitiede 5 op

KLSP001, SVKP211, KLSP003 Näkökulmia kieleen 5 op
Tavoite: KLSP001 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (1 op): Opiskelija hallitsee kieltä ja kieliä koskevaa perustietoa sekä ymmärtää niin kielen kuin kielentutkimuksenkin moniulotteisuuden. SVKP211 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä (2 op): Opiskelija hallitsee perustiedot fonologiasta, morfologiasta, syntaksista, semantiikasta ja pragmatiikasta sekä pystyy analysoimaan opiskelemansa kielen rakennetta näiden tietojen avulla. KLSP003 Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia (2 op): Opiskelija pystyy pohtimaan monipuolisesti kielen suhdetta yksilöön, yhteiskuntaan ja ympäröivään maailmaan sekä tuntee yleisimpiä teorioita kielen omaksumisesta, oppimisesta ja opettamisesta.
Opiskelutapa: Kurssi koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisellä (Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen) ja kolmannella (Soveltava kielentutkimuksen näkökulmia) järjestetään yhteiset luennot kaikille kielten laitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Yhteisiin luentoihin liittyy harjoituksia, ryhmäkeskusteluja sekä oheislukemista ja -tehtäviä. Kokonaisuuden toinen osa (Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteet) järjestetään jokaisessa kieliaineessa omana kurssinaan. Suomalaisen viittomakielen oppiaineessa kielikohtainen osuus sisältää luentoa ja kirjallisuutta.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.


SVKP220 Viitottujen kielten rakenne 5 op

SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen 5 op
Tavoite: Tutustutaan viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen muotorakenteeseen (fonologiaan, morfologiaan ja syntaksiin), merkitysrakenteeseen (semantiikkaan), käyttöön (pragmatiikkaan) ja variaatioon sekä viitottujen kielten tutkimukseen ja tutkimuksen peruskäsitteisiin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee viitottujen kielten (ja erityisesti suomalaisen viittomakielen) rakenteen peruspiirteet ja ymmärtää erilaisia tapoja kuvata ja tutkia viitotun kielen rakennetta.
Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.


SVKP230 Viittomakielisten historia ja kulttuuri 5 op

SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op
Tavoite: Tutustutaan kulttuurienvälisen viestinnän peruskäsitteisiin ja -teorioihin ja pohditaan asioita, jotka vaikuttavat kulttuurienvälisissä viestintätilanteissa. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tiedostaa oman kulttuurinsa ja sen vaikutuksen kulttuurienvälisissä kohtaamisissa. Opiskelija on tietoinen erilaisten kulttuurien piirteistä ja kulttuurien välisistä eroista viestinnässä.
Opiskelutapa: Työpaja sekä kirjallisuutta tai kirjallisuutta ja kirjallinen työ.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op
Tavoite: Perehdytään kuurojen historiaan ja kulttuuriin niin kansainvälisestä kuin suomalaisen kuurojen yhteisön näkökulmasta sekä tutustutaan yhteisötietouteen ja alan peruskäsitteisiin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee sekä kuurojen kansainvälistä että kotimaista historiaa. Hän tuntee kuurojen yhteisön toimintaa, kulttuuria ja yhteisötiedon peruskäsitteitä.
Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta ja/tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP240 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

SVKP241 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op
Tavoite: Perehdytään kielen ja erityisesti viitotun kielen omaksumiseen varhaislapsuudessa ja kouluiässä sekä kielellisen tietoisuuden kehittymiseen. Tutustutaan kaksikielisyyteen sekä sen toteutumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee kielen omaksumisen peruspiirteet sekä kaksikielisyyden ilmenemismuotoja ja kaksikielisyyden tutkimuksen peruskäsitteistöä.
Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.


SVKP250 Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot 10 op

SVKP251 Suomalainen viittomakieli I 5 op
Tavoite: Perehdytään suomalaisen viittomakielen tärkeimpiin kieliopillisiin rakenteisiin ja keskeiseen arkielämän viittomistoon helppojen viittomakielen ymmärtämis- ja tuottamisharjoitusten avulla. Tutustutaan kuurojen yhteisöön ja kulttuuriin vierailemalla mm. kuurojen yhdistyksellä. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija pystyy kommunikoimaan kuurojen kanssa tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelija hahmottaa viittomakielisen kommunikaation erityispiirteitä ja on tietoinen viittomakielisestä kulttuurista.
Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja itsenäiset harjoitustehtävät.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP252 Suomalainen viittomakieli II 5 op
Tavoite: Perehdytään laajemmin suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, kartutetaan aktiivista ja passiivista viittomavarastoa kommunikaatioharjoituksin eri tilanteissa sekä käännösharjoituksin suomalaisesta viittomakielestä suomen kieleen ja suomen kielestä suomalaiseen viittomakieleen. Syvennetään viittomakielisen kulttuurin tuntemusta. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee viittomakielen rakenteen pääpiirteissään, osaa keskustella viittomakielellä monenlaisista aiheista ja tuottaa eriaiheisia tekstejä. Hän tuntee kuurojen yhteisöä ja kulttuuria.
Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja itsenäiset harjoitustehtävät.
Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

Aineopinnot (50 op, sivuaineopiskelijat 35 op)

Pääaineopiskelijat suorittavat aineopinnoissa proseminaarin ja laativat kandidaatintutkielman. Sivuaineopiskelijat eivät suorita proseminaaria eivätkä laadi kandidaatintutkielmaa.


SVKA210 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 10 op

SVKA211 Fonologia 4 op
Tavoite: Syvennetään tietoa viittomien fonologisen rakenteen tutkimuksesta ja eri kuvausmalleista sekä sovelletaan tietoa viittomiston analysointiin. Tutustutaan viittomien transkriptiomenetelmiin teoriassa ja käytännössä. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee erilaisia viittomien kuvaus- ja transkriptiotapoja ja pystyy soveltamaan niitä käytäntöön.
Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja harjoitustyö.
Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA212 Morfologia ja syntaksi 6 op
Tavoite: Perehdytään viittomanmuodostukseen, -taivutukseen ja leksikaalisiin kategorioihin sekä lauseiden rakenteeseen, lausetyyppeihin ja morfosyntaktisiin tekstin sidostamiskeinoihin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelijan ymmärrys viitottujen kielten morfologiasta ja syntaksista lisääntyy ja hän osaa analysoida viitottujen tekstien morfosyntaktista rakennetta.
Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta sekä kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.


SVKA220 Semantiikka ja pragmatiikka 5 op

SVKA221 Semantiikka ja pragmatiikka 5 op
Tavoite: Tutustutaan leksikaalisen semantiikan, lausesemantiikan ja pragmatiikan keskeisiin käsitteisiin ja teorioihin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija osaa tarkastella ja analysoida merkitysten rakentumista ja rakentamista erilaisissa kielenkäyttötilanteissa.
Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ sekä ohjattu harjoitustyöskentely, jossa luennolla käsiteltyjä asioita sovelletaan suomalaiseen viittomakieleen.
Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.


SVKA230 Viittomisto ja nimistö 5 op

SVKA231 Viittomisto ja nimistö 5 op
Tavoite: Perehdytään viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen kiinteisiin ja polysynteettisiin viittomiin rakenteen ja merkityksen näkökulmasta. Tutustutaan viittomanimikäytäntöön eri viittomakielissä. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kiinteiden ja polysynteettisten viittomien luonteen, käyttöyhteydet ja keskinäisen vuorovaikutuksen. Opiskelija tuntee viittomanimistöön liittyvät keskeiset piirteet.
Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.


SVKA240 Kieli ja kulttuuri 10/15 op

SVKA241 Suomalainen viittomakieli III 5 op
Tavoite: Laajennetaan viittomavarastoa ja suomalaisen viittomakielen rakenteiden tuntemusta monipuolisten viittomakielisten tekstien avulla sekä syvennetään taitoa ymmärtää ja kääntää viitottuja tekstejä hyvälle suomen kielelle. Syvennetään taitoa viittoa sujuvasti vaikeahkoista aiheista käyttäen laajaa viittomistoa ja vaativia kieliopillisia rakenteita. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää eri aiheita käsitteleviä viittomakielisiä tekstejä ja pystyy myös kääntämään viittomakielistä tekstiä suomen kieleen. Opiskelija osaa viittoa monipuolisista aiheista sujuvasti.
Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja itsenäistä työskentelyä.
Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA242 Suomalainen viittomakieli IV 5 op
Tavoite: Perehdytään syvemmin tyylillisiin variaatioihin ja pragmaattisiin tekijöihin. Harjaannutetaan taitoa osallistua eri aiheita käsitteleviin viittomakielisiin keskusteluihin ja esiintymistilanteisiin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija osaa viittoa monipuolisista aiheista sujuvasti ottaen huomioon tyyliset vaatimukset ja pragmaattiset tekijät. Opiskelija pystyy osallistumaan viittomakieliseen keskusteluun seuraamalla sitä ja käyttämällä aktiivisesti puheenvuoroja.
Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja itsenäistä työskentelyä.
Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA243 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus 5 op
Tavoite: Tutustutaan viittomakielisen kulttuurin peruskäsitteisiin. Pohditaan viittomakielisen kirjallisuuden merkitystä ja tehtävää kuurojen kulttuurin ilmentäjänä ja perinteiden välittäjänä sekä perehdytään viittomakieliseen kerrontaperinteeseen ja eri tekstilajeihin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee kuurojen kulttuurin ominaispiirteet sekä viittomakielisen kirjallisuuden lajeja ja ymmärtää viittomakielisen kirjallisuuden merkityksen kuurojen kulttuurille ja yhteisölle.
Opiskelutapa: Luento, kirjallisuus ja harjoitustyö.
Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.


SVKA250 Sosiolingvistiikka 5 op (valinnainen)

SVKA251 Sosiolingvistiikka 5 op (valinnainen)
Tavoite: Tutustutaan viitotun kielen variaatioon ja muutokseen, kielikontakteihin ja niiden yhteydessä esiintyviin ilmiöihin. Perehdytään viitottujen kielten asemaan yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tiedostaa kielen ja yhteiskunnan välisiä moniulotteisia suhteita.
Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.


SVKA260 Pedagoginen kielitieto 5 op (valinnainen)

SVKA261 Pedagoginen kielitieto 5 op (valinnainen)
Tavoite: Perehdytään suomalaisen viittomakielen oppimiseen ja opettamiseen äidinkielenä sekä toisena kielenä. Tutustutaan siihen, miten visuo-gesturaalinen modaliteetti vaikuttaa kielen oppimiseen ja opettamiseen, opetusmenetelmiin ja materiaalin suunnitteluun. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee viittomakielten opetuksen menetelmiä. Hän osaa soveltaa kielitietoa opetuksessa pragmaattis-funktionaalisesta näkökulmasta; halu ja kyky kehittää oppilaiden kieli-, teksti- ja keskustelutaitoja.
Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja työpaja.
Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.

SVKA270 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 15 op (vain pääaineopiskelijoille)

SVKA271 Tutkimusmetodit 5 op
Tavoite: I Laitoksen yhteinen metodikurssi: Ks. laitoksen yhteinen opetus. II Oppiainekohtainen metodityöpaja: Opiskelijat tutustuvat viittomakielten tutkimusmenetelmiin.
Opiskelutapa: Kurssi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on kielten laitoksen yhteinen metodikurssi, joka sisältää eri tutkimusalojen ja -hankkeiden esittelyä sekä metodisia katsauksia. Toinen osa on oppiainekohtainen metodityöpaja, jossa opiskelijat tutustuvat viittomakielten tutkimusmenetelmiin ja esittelevät valitsemiensa tutkimusten menetelmiä.
Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.

SVKA272 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op
Tavoite: Perehdytään tieteellisen tekstin kirjoittamiseen sekä tutkimussuunnitelman ja tutkielman tekemiseen suomalaisen viittomakielen ja kirjallisuuden alalta. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija osaa etsiä ja käyttää lähteitä, kerätä ja analysoida kielenainesta, soveltaa kielitieteen menetelmiä ja raportoida analyysin tuloksia.
Opiskelutapa: Osallistuminen seminaariin, tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman laatiminen.
Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.


Syventävät opinnot (80 op)

Jokainen opiskelija suorittaa seminaarin ja tekee pro gradu -tutkielman. Muusta osaksi vuosittain vaihtuvasta valikoimasta opiskelija rakentaa HOPSinsa mukaisen kokonaisuuden, johon sisältyy seminaarin ja pro gradu -tutkielman lisäksi 10–25 op laitoksen yhteisiä erikoistumisopintoja, 5–20 op teoria- ja metodiopintoja sekä 10–25 op oppiainekohtaisia opintoja niin, että näiden kokonaismääräksi tulee 35 op. Kunkin opintojakson laajuus on vähintään 5 op. Suomalaisen viittomakielen oppiainekohtaiset opinnot suoritetaan pääsääntöisesti kirjallisuuden avulla, mutta joissakin opintojaksoissa pyritään järjestämään myös luentoja.


SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op

Tavoite: Opiskelija tekee itsenäisesti tieteellisen tutkimustyön suomalaisen viittomakielen rakenteen, käytön tai kirjallisuuden alalta ja raportoi sen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa kielentutkimuksen menetelmiä, laatia tutkimussuunnitelman ja rajata tutkimusongelmat, osaa kriittisesti etsiä ja lukea lähdekirjallisuutta ja koota tutkimusaineiston, osaa analysoida aineiston ja tehdä johtopäätökset sekä raportoida tutkimuksensa.
Opiskelutapa: Ohjattu itsenäinen työskentely.
Suositus ajoituksesta: Neljäs ja viides lukuvuosi.

SVKS102 Seminaari 5 op

Tavoite: Perehdytään tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja sen raportoimiseen osallistumalla ryhmätyöskentelyyn ja konferenssityyppiseeen graduseminaariin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tietää, kuinka tieteellinen tutkimustyö tehdään ja raportoidaan.
Opiskelutapa: Ohjattu seminaarityöskentely.
Suositus ajoituksesta: Neljäs (ja viides) lukuvuosi.


Oppiainekohtaiset opinnot 10–25 op

SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitottujen kielten fonologisesta analyysista ja kuvauksesta perehtymällä eri teoreettisiin näkökulmiin. Sovelletaan kuvaustapoja suomalaisen viittomakielen aineistoon. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee pääasialliset viittomakielten fonologisen kuvauksen teoreettiset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen aineistoon.
Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.


SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitottujen kielten morfologisesta analyysista ja kuvauksesta perehtymällä eri teoreettisiin näkökulmiin. Sovelletaan kuvaustapoja suomalaisen viittomakielen aineistoon. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee pääasialliset viittomakielten morfologisen kuvauksen teoreettiset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen aineistoon.
Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.


SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitottujen kielten syntaktisesta analyysista ja kuvauksesta perehtymällä eri teoreettisiin näkökulmiin. Sovelletaan kuvaustapoja suomalaisen viittomakielen aineistoon. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee pääasialliset viittomakielten syntaktisen kuvauksen teoreettiset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen aineistoon.
Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.


SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa kielen merkityspohjaisesta analyysista ja kuvauksesta, siitä kuinka kieli ilmentää ajattelua ja inhimillisiä käsitejärjestelmiä ja millä tavoin merkityksiä rakennetaan ja tulkitaan. Perehdytään syvällisemmin suomalaisen viittomakielen käyttöön. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee merkityskeskeisen lingvistisen analyysin ja osaa soveltaa sen välineistöä viittomakieliseen aineistoon. Opiskelija ymmärtää kielen suhteessa laajempiin järjestelmiin ja periaatteisiin.
Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.


SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitotussa kielessä esiintyvästä variaatiosta ja sen tutkimuksesta sosiolingvistiikan, kielikontaktien ja kielen muutoksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee kielen vaihtelua ja sen tutkimusta ja osaa soveltaa tietoaan viittomakielen aineistoon suomalaisen viittomakielisen yhteisön näkökulmasta.
Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.


SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa sekä puhutun että viitotun kielen omaksumisesta ja omaksumisen tutkimuksesta tutustumalla eri teoreettisiin näkökulmiin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kielen omaksumisen mekanismit sekä keskeiset tutkimussuunnat ja -menetelmät ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen omaksumisen tutkimukseen.
Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS116 Viittomakielten psykolingvistinen tutkimus

Tavoite: Perehdytään kielen ja ajattelun väliseen yhteyteen sekä kielen prosessointiin ja sen häiriöihin aivoissa erityisesti viitotun kielen näkökulmasta. Tutustutaan psykolingvistiikan tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kielen prosessointimekanismeja ja niiden häiriöitä ja osaa soveltaa psykolingvistiikan tutkimusmetelmiä suomalaiseen viittomakieleen.
Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.
Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS117 Viittomakielten tutkimusmenetelmät (myös teoria- ja metodiopinnot)

Tavoite: Tutustutaan kriittisesti kielentutkimuksen menetelmiin erityisesti viitotun kielen näkökulmasta. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, vertailemaan erilaisia lähestymistapoja ja soveltamaan menetelmätietoa omaan tutkimukseensa.
Opiskelutapa: Praktikum-tyylinen ryhmäopetus ja itsenäinen työskentely.
Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.