18.04.2012

Äidinkielen linja (K1)

Dokumentin sisällys:

Opintojen rakenne
Suomalaisen viittomakielen opintojaksot K1 (äidinkielen linja)
Opettajatuutorointi ja HOPS
Perusopinnot (30 op)
Aineopinnot (50 op, sivuaineopiskelijat 35 op)
Syventävät opinnot (80 op)



Opintojen rakenne

Takaisin ylös

Perusopinnot (30 op) ovat kaikille äidinkielen linjan pää- ja sivuaineopiskelijoille yhteisiä. Aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijoilla 50 op, sivuaineopiskelijoilla 35 op. Sivuaineopiskelijat eivät osallistu proseminaariin eivätkä tee kandidaatintutkielmaa.

Pääaineopiskelijat valitsevat yhden kielten laitoksen yhteisistä johdantokursseista. Opettajalinjalle suoraan valituille opiskelijoille suositellaan kielen oppimisen ja opettamisen alan johdantokurssia KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen. Kielten laitoksen yhteiset kurssit on esitelty kielten laitoksen yhteisten opintojen opetussuunnitelmassa.

Opintoviikkomääräinen opetussuunnitelma on voimassa 31.7.2008 saakka niitä opiskelijoita varten, jotka opiskelevat aiempien opetussuunnitelmien mukaan.


Perusopinnot

Aineopinnot

Kaikille pakolliset

SVKP110 Kielitieto ja kielitiede (5 op)
SVKP120 Viitottujen kielten rakenne ja käyttö (15 op)
SVKP130 Kulttuurienvälinen viestintä ja viittomakielinen kulttuuri (5 op)
SVKP140 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys (5 op)

SVKA110 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus (10 op)
SVKA130 Viittomisto ja nimistö (5 op)
SVKA140 Kieli ja kulttuuri (15 op)
SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot (5 op)

Pääaineopiskelijoille pakolliset


SVKA170 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (12 op)
SVKA190 Yksi oppiaineen tai kielten laitoksen yhteisistä johdantokursseista (3 op)*

Opintopisteet yht.

30 op

50 op pääaineopiskelijat
35 op sivuaineopiskelijat

* Opettajankoulutukseen suoraan valituille pääaineopiskelijoille suositellaan kielen oppimisen ja opettamisen alan johdantokurssia KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen.

Syventävien opintojen laajuus on 80 op. Pro gradu -tutkielma (40 op) ja seminaari (5 op) ovat kaikille yhteisiä. Muita opintoja opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti siten, että opinnoista 10–25 op on laitoksen yhteisiä opintoja (koodit KLSS100, KLSS300, KLSS900), 10–25 op oppiainekohtaisia opintoja (koodit SVKS110–SVKS117) ja 5–20 op teoria- ja menetelmäopintoja (koodi KLSS700 sekä SVKS117).

SVKS101 Pro gradu –tutkielma

40 op

SVKS102 Seminaari

5 op

Oppiainekohtaiset opinnot SVKS110–SVKS117

Kielten laitoksen yhteiset opinnot

Teoriat ja menetelmät (KLSS700- alkuiset opintojaksot sekä opintojakso SVKS117)

35 op

(A) Kielen oppiminen ja opettaminen (KLSS100- alkuiset opintojaksot)

(B) Kielenkäyttö ja diskurssi (KLSS300- alkuiset opintojaksot)

(C) Kieli ja kulttuuri (KLSS900- alkuiset opintojaksot)

10–25 op

10–25 op

5–20 op

YHTEENSÄ 80 op



Suomalaisen viittomakielen opintojaksot K1 (äidinkielen linja)

Takaisin ylös

PERUSOPINNOT

SVKP110 Kielitieto ja kielitiede 5 op

KLSP001 Näkökulmia kieleen: Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 1 op

SVKP111 Näkökulmia kieleen: Teoreettisen kielentuntemuksen perus-

käsitteitä 2 op

KLSP003 Näkökulmia kieleen: Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia 2 op

SVKP120 Viitottujen kielten rakenne ja käyttö 15 op

SVKP121 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen 5 op

SVKP122 Viitottujen kielten rakenteen harjoituskurssi 5 op

SVKP123 Äidinkieli 5 op

SVKP130 Kulttuurienvälinen viestintä ja viittomakielinen kulttuuri 5 op

SVKP131 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op

SVKP132 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op

SVKP140 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

SVKP141 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

yht. 30 op

AINEOPINNOT

SVKA110 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 10 op

SVKA111 Fonologia 4 op

SVKA112 Morfologia ja syntaksi 6 op

SVKA130 Viittomisto ja nimistö 5 op

SVKA131 Viittomisto ja nimistö 5 op

SVKA140 Kieli ja kulttuuri 15 op

SVKA141 Viittomakielinen viestintä I 5 op

SVKA142 Viittomakielinen viestintä II 5 op

SVKA143 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus 5 op

SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot 5 op

SVKA170 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (vain pää- 12 op

aineopiskelijoille)

SVKA172 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 12 op

SVKA190 Kielten laitoksen yhteinen johdantokurssi (yksi seuraavista) 3 op

KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen 3 op

KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen 3 op

SVKA193 Johdatus kielen ja kulttuurin tutkimukseen 3 op

Yhteensä pääaineopiskelijat 50 op

sivuaineopiskelijat 35 op

SYVENTÄVÄT OPINNOT

SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op

SVKS102 Seminaari 5 op

Teoriat ja menetelmät 5–20 op

SVKS110–SVKS117 Oppiainekohtaiset opinnot 10–25 op

SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus

SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus

SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus

SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus

SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus

SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät

Laitoksen yhteiset erikoistumisopinnot 10–25 op

Yhteensä 80 op


Opettajatuutorointi ja HOPS

Takaisin ylös

SVKY095 Opettajatuutorointi (tutkinnon valinnaisiin opintoihin) 1 op

Tavoite: Opettajatuutoroinnin tavoitteena on auttaa opiskelijoita omaksumaan akateemisen opiskelun taitoja, tutustumaan yliopiston ja oman oppiaineensa käytänteisiin sekä suunnittelemaan opintojaan ja tutkintonsa rakennetta. Ryhmässä voidaan keskustella opintoihin, urasuunnitelmiin ja uuteen elämänvaiheeseen liittyvistä asioista muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Ryhmään voidaan kutsua myös asiantuntijavieraita.

Opiskelutapa: Opettajatuutorointi on tarkoitettu kaikille pääaineopiskelijoille. Tuutorointia varten opiskelijat jakaantuvat ryhmiin, jotka tapaavat noin kerran kuukaudessa ensimmäisen lukuvuoden aikana. Ryhmätapaamisten lisäksi opiskelija voi halutessaan tavata oman opettajatuutorinsa kahden kesken, jolloin voidaan tarkemmin keskustella opiskelijan opintoihin liittyvistä kysymyksistä. Tuutorointi on jatkuva prosessi, joka opintojen myöhemmässä vaiheessa integroituu graduryhmissä muuhun opetukseen.

Opettajatuutorointi on vapaaehtoista, mutta sitä suositellaan kaikille ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille.

HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma

Tavoite: HOPS on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä ohjaa hyviin oppimistuloksiin omien tavoitteiden mukaisesti. Se on itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen apuväline. HOPS suuntaa tulevaisuuteen, jopa työelämään asti. HOPS on kuitenkin joustava: vahvuudet ja varsinkin tavoitteet voivat muuttua.

Opiskelutapa: Opiskelija tekee alustavan HOPSinsa mahdollisimman varhain ensimmäisenä opiskeluvuonna eHOPSina Korppiin. HOPS-ohjaaja antaa neuvoja ja tukea HOPSin laadintaan. Opintosuunnitelma voidaan tehdä myös osana opettajatuutorointia. Suunnitelma säilytetään, ja sitä päivitetään HOPS-ohjaajan tuella koko opintojen ajan.

Jokaisen opintonsa aloittavan opiskelijan on tehtävä HOPS joko opettajatuutoroinnin osana tai muuten sovitulla tavalla.


Perusopinnot (30 op)

Takaisin ylös

SVKP110 Kielitieto ja kielitiede 5 op

KLSP001, SVKP111, KLSP003 Näkökulmia kieleen 5 op

Tavoite: KLSP001 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (1 op): Opintojakso toimii johdatuksena kielitieteellisiin opintoihin. Tavoitteena on luoda kuva kielentutkimuksen moniulotteisuudesta sekä hahmottaa kielentutkimuksen eri osa-alueita ja kysymyksenasetteluja. SVKP111 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteet (2 op): Opiskelija hallitsee perustiedot fonologiasta, morfologiasta, syntaksista, semantiikasta ja pragmatiikasta sekä pystyy analysoimaan opiskelemansa kielen rakennetta näiden tietojen avulla. KLSP003 Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia (2 op): Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija soveltavan kielentutkimuksen ongelmanasetteluihin ja antaa opiskelijalle valmiudet pohtia monipuolisesti kielen suhdetta yksilöön, yhteiskuntaan ja ympäröivään maailmaan. Opintojaksolla käsiteltävät teemat jakautuvat kielten laitoksen tutkimuksen painopistealueiden mukaan 1) kielen oppimiseen ja opettamiseen, 2) kieleen ja diskurssiin sekä 3) kieleen ja kulttuuriin.

Opiskelutapa: Kurssi koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisellä (Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen) ja kolmannella (Soveltava kielentutkimuksen näkökulmia) järjestetään yhteiset luennot kaikille kielten laitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Yhteisiin luentoihin liittyy oheislukemista ja -tehtäviä. Kokonaisuuden toinen osa (Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteet) järjestetään jokaisessa kieliaineessa erikseen. Suomalaisen viittomakielen oppiaineessa kielikohtainen osuus sisältää luentoa ja kirjallisuutta.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP120 Viitottujen kielten rakenne ja käyttö 15 op

SVKP121 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen 5 op

Tavoite: Tutustutaan viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen muotorakenteeseen (fonologiaan, morfologiaan ja syntaksiin), merkitysrakenteeseen (semantiikkaan), käyttöön (pragmatiikkaan) ja variaatioon sekä viitottujen kielten tutkimukseen ja tutkimuksen peruskäsitteisiin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee viitottujen kielten (ja erityisesti suomalaisen viittomakielen) rakenteen peruspiirteet ja ymmärtää erilaisia tapoja kuvata ja tutkia viitotun kielen rakennetta.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP122 Viitottujen kielten rakenteen harjoituskurssi 5 op

Tavoite: Perehdytään suomalaisen viittomakielen rakenteeseen analysoimalla erilaisia viitottuja tekstejä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii analysoimaan suomalaisen viittomakielen rakennetta ja tunnistamaan sen kieliopillisia säännönmukaisuuksia.

Opiskelutapa: Ohjattu ryhmätyöskentely ja itsenäiset harjoitustehtävät.

Arviointi: Hyväksytty – hylätty.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP123 Äidinkieli 5 op

Tavoite: Pohditaan viittomakieltä äidinkielenä ja omaa suhdetta suomalaiseen viittomakieleen. Harjoitellaan oman ja toisten viittomisen arviointia sekä lingvistisestä että viestinnällisestä näkökulmasta ja pohditaan arviointikriteerejä. Opetellaan viittomakielen taltiointitekniikkaa ja kielistudion käyttöä. Kurssin jälkeen opiskelija on tietoisempi suhtautumisestaan eri kieliin. Hän kykenee arvioimaan omaa ja muiden viittomista ja on tietoinen suomalaiselle viittomakielelle tyypillisistä rakenteellisista ja viestinnällisistä piirteistä. Opiskelija ymmärtää viestintätilanteen vaikutuksen kielenkäyttöön. Kurssiin sisältyy kieliharjoittelu eri-ikäisten viittojien parissa (1op).

Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävät.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP130 Kulttuurienvälinen viestintä ja viittomakielinen kulttuuri 5 op

SVKP131 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op

Tavoite: Tutustutaan kulttuurienvälisen viestinnän peruskäsitteisiin ja -teorioihin ja pohditaan asioita, jotka vaikuttavat kulttuurienvälisissä viestintätilanteissa. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tiedostaa oman kulttuurinsa ja sen vaikutuksen kulttuurienvälisissä kohtaamisissa. Opiskelija on tietoinen erilaisten kulttuurien piirteistä ja kulttuurien välisistä eroista viestinnässä ja hänen on mahdollista soveltaa tietoja kulttuurienvälisissä viestintätilanteissa.

Opiskelutapa: Työpaja, kirjallisuutta ja/tai kirjallinen työ.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP132 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op

Tavoite: Perehdytään kuurojen historiaan ja kulttuuriin niin kansainvälisestä kuin suomalaisen kuurojen yhteisön näkökulmasta sekä tutustutaan yhteisötietouteen ja alan peruskäsitteisiin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee sekä kuurojen kansainvälistä että kotimaista historiaa. Hän tuntee kuurojen yhteisön toimintaa, kulttuuria ja yhteisötiedon peruskäsitteitä.

Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta ja/tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP140 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

SVKP141 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

Tavoite: Perehdytään kielen ja erityisesti viitotun kielen omaksumiseen varhaislapsuudessa ja kouluiässä sekä kielellisen tietoisuuden kehittymiseen. Tutustutaan kaksikielisyyteen sekä sen toteutumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee kielen omaksumisen peruspiirteet sekä kaksikielisyyden ilmenemismuotoja ja kaksikielisyyden tutkimuksen peruskäsitteistöä.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.


Aineopinnot (50 op, sivuaineopiskelijat 35 op)

Takaisin ylös

Pääaineopiskelijat suorittavat aineopinnoissa jaksoon SVKA170 (Proseminaari ja kandidaatintutkielma) kuuluvat kurssit. Sivuaineopiskelijat eivät suorita jakson SVKA170 kursseja.

SVKA110 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 10 op

SVKA111 Fonologia 4 op

Tavoite: Syvennetään tietoa viittomien fonologisen rakenteen tutkimuksesta ja eri kuvausmalleista sekä sovelletaan tietoa viittomiston analysointiin. Tutustutaan viittomien transkriptiomenetelmiin teoriassa ja käytännössä. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee erilaisia viittomien kuvaus- ja transkriptiotapoja ja pystyy soveltamaan niitä käytäntöön.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja harjoitustyö tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA112 Morfologia ja syntaksi 6 op

Tavoite: Perehdytään viittomanmuodostukseen, -taivutukseen ja leksikaalisiin kategorioihin sekä lauseiden rakenteeseen, lausetyyppeihin ja tekstin sidostamiskeinoihin. Kurssilla perehdytään myös viittomakielisen tekstin analyysiohjelmiin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelijan ymmärrys viitottujen kielten morfologiasta ja syntaksista lisääntyy ja hän osaa analysoida viitottujen tekstien morfosyntaktista rakennetta.

Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta sekä kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA130 Viittomisto ja nimistö 5 op

SVKA131 Viittomisto ja nimistö 5 op

Tavoite: Perehdytään viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen vakiintuneeseen ja produktiiviseen viittomistoon rakenteen ja merkityksen näkökulmasta. Tutustutaan viittomanimikäytäntöön eri viittomakielissä. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kiinteitten ja produktiivisten viittomien luonteen, käyttöyhteydet ja keskinäisen vuorovaikutuksen. Opiskelija tuntee viittomanimistöön liittyvät keskeiset piirteet.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA140 Kieli ja kulttuuri 15 op

SVKA141 Viittomakielinen viestintä I 5 op

Tavoite: Tarkastellaan suomalaisen viittomakielen käyttöä eri kielenkäyttötilanteissa, harjoitellaan erityylisten viittomakielisten tekstien tuottamista ja esiintymistaitoa mm. osallistumalla keskusteluihin eri aihepiireistä. Vertaillaan viitottujen ja puhuttujen kielten viestinnällisiä ja kulttuurisia eroja. Kurssiin sisältyy myös kieliharjoittelu, jossa opiskelija harjoittelee tekemään havaintoja kielen eri osa-alueilta (1op). Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kontekstin merkityksen suomalaisen viittomakielen käytössä ja osaa eritellä kielellisiä ratkaisuja.

Opiskelutapa: Harjoituskurssi, harjoitustehtävät ja kieliharjoittelu.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA142 Viittomakielinen viestintä II 5 op

Tavoite: Perehdytään suomalaisen viittomakielen alueellisiin, sosiaalisiin ja tyylillisiin variaatioihin ja pragmaattisiin tekijöihin. Syvennetään tuntemusta tekstilajeista ja kielirekistereistä. Vertaillaan suomalaista viittomakieltä muihin viittomakieliin. Kurssiin sisältyy myös kieliharjoittelu (1op). Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa erilaisia kielen variaatioita ja osaa tuottaa erilaisia tekstejä.

Opiskelutapa: Harjoituskurssi, harjoitustehtävät ja kieliharjoittelu.

Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.

SVKA143 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus 5 op

Tavoite: Tutustutaan viittomakielisen kulttuurin peruskäsitteisiin. Pohditaan viittomakielisen kirjallisuuden merkitystä ja tehtävää kuurojen kulttuurin ilmentäjänä ja perinteiden välittäjänä sekä perehdytään viittomakieliseen kerrontaperinteeseen ja eri tekstilajeihin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee kuurojen kulttuurin ominaispiirteet sekä viittomakielisen kirjallisuuden lajeja ja ymmärtää viittomakielisen kirjallisuuden merkityksen kuurojen kulttuurille ja yhteisölle.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuus ja harjoitustyö tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot 5 op

Opiskelija suorittaa jakson Vapaavalintaiset opinnot HOPSinsa mukaisesti 5 op:n kurssilla, joka valitaan joko suomalaisen viittomakielen oppiaineen tai kielten laitoksen järjestämästä, osaksi vuosittain vaihtuvasta kurssitarjonnasta.

SVKA170 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 12 op (vain pääaineopiskelijoille)

SVKA172 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 12 op

Tavoite: Perehdytään tieteellisen tekstin kirjoittamiseen sekä tutkimussuunnitelman ja tutkielman tekemiseen suomalaisen viittomakielen ja kirjallisuuden alalta. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija osaa etsiä ja käyttää lähteitä, kerätä ja analysoida kielenainesta, soveltaa kielitieteen menetelmiä ja raportoida analyysin tuloksia.

Opiskelutapa: Osallistuminen seminaariin ja laitoksen järjestämään metodiopetukseen, tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman laatiminen.

Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.

SVKA190 Kielten laitoksen yhteinen johdantokurssi 3 op (vain pääaineopiskelijoille)

Opiskelija valitsee yhden joko oppiaineen tai kielten laitoksen järjestämän johdantokurssin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaan. Opettajankoulutukseen suoraan valituille pääaineopiskelijoille suositellaan kielen oppimisen ja opettamisen suuntautumisvaihtoehdon johdantokurssia KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen. Kielten laitoksen yhteiset johdantokurssit on esitelty tarkemmin kielten laitoksen yhteisessä opetussuunnitelmassa.

SVKA193 Johdatus kielen ja kulttuurintutkimukseen 3 op

Tavoite: Annetaan yleisiä, teoreettisia ja analyyttisiä valmiuksia tarkastella kieltä kulttuurisena ilmiönä ja toimintana. Opintojakso tarjoaa näkökulmia kielen ja kulttuurin problematiikkaan ja soveltuu opiskelijoille, jotka tavoittelevat erityisesti kultuurisen ja kulttuurienvälisen kielenkäytön asiantuntijuutta.

Opiskelutapa: Kirjatentti. Voidaan suorittaa kielten laitoksen yhteisellä johdantokurssilla.

Suositus ajoituksesta: Toinen tai kolmas lukuvuosi.


Syventävät opinnot (80 op)

Takaisin ylös

Jokainen opiskelija suorittaa seminaarin (5 op) ja tekee pro gradu –tutkielman (40 op). Muusta, osaksi vuosittain vaihtuvasta, valikoimasta opiskelija rakentaa HOPSinsa mukaisen kokonaisuuden, johon sisältyy seminaarin ja pro gradu

-tutkielman lisäksi 10–25 op laitoksen yhteisiä erikoistumisopintoja (koodit KLSS100, KLSS300, KLSS900), 5–20 op teoria- ja menetelmäopintoja (koodit KLSS700) sekä 10–25 op oppiainekohtaisia opintoja (koodit SVKS110-117) niin, että näiden kokonaismääräksi tulee 35 op. Kunkin opintojakson laajuus on vähintään 5 op. Suomalaisen viittomakielen oppiainekohtaiset opinnot suoritetaan pääsääntöisesti kirjallisuuden avulla, mutta joissakin opintojaksoissa pyritään järjestämään myös luentoja.

SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op

Tavoite: Opiskelija tekee itsenäisesti tieteellisen tutkimustyön suomalaisen viittomakielen rakenteen, käytön tai kirjallisuuden alalta ja raportoi sen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa kielentutkimuksen menetelmiä, laatia tutkimussuunnitelman ja rajata tutkimusongelmat, osaa kriittisesti etsiä ja lukea lähdekirjallisuutta ja koota tutkimusaineiston, osaa analysoida aineiston ja tehdä johtopäätökset sekä raportoida tutkimuksensa.

Opiskelutapa: Ohjattu itsenäinen työskentely.

Suositus ajoituksesta: Neljäs ja viides lukuvuosi.

SVKS102 Seminaari 5 op

Tavoite: Perehdytään tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja sen raportoimiseen osallistumalla ryhmätyöskentelyyn ja konferenssityyppiseen graduseminaariin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tietää, kuinka tieteellinen tutkimustyö tehdään ja raportoidaan.

Opiskelutapa: Ohjattu seminaarityöskentely.

Suositus ajoituksesta: Neljännen vuoden kevätlukukausi ja viides lukuvuosi.

Oppiainekohtaiset opinnot 10 -25 op

SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitottujen kielten fonologisesta analyysista ja kuvauksesta perehtymällä eri teoreettisiin näkökulmiin. Sovelletaan kuvaustapoja suomalaisen viittomakielen aineistoon. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee pääasialliset viittomakielten fonologisen kuvauksen teoreettiset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen aineistoon.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitottujen kielten morfologisesta analyysista ja kuvauksesta perehtymällä eri teoreettisiin näkökulmiin. Sovelletaan kuvaustapoja suomalaisen viittomakielen aineistoon. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee pääasialliset viittomakielten morfologisen kuvauksen teoreettiset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen aineistoon.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitottujen kielten syntaktisesta analyysista ja kuvauksesta perehtymällä eri teoreettisiin näkökulmiin. Sovelletaan kuvaustapoja suomalaisen viittomakielen aineistoon. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee pääasialliset viittomakielten syntaktisen kuvauksen teoreettiset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen aineistoon.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa kielen merkityspohjaisesta analyysista ja kuvauksesta, siitä kuinka kieli ilmentää ajattelua ja inhimillisiä käsitejärjestelmiä ja millä tavoin merkityksiä rakennetaan ja tulkitaan. Perehdytään syvällisemmin suomalaisen viittomakielen käyttöön. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee merkityskeskeisen lingvistisen analyysin ja osaa soveltaa sen välineistöä viittomakieliseen aineistoon. Opiskelija ymmärtää kielen suhteessa laajempiin järjestelmiin ja periaatteisiin.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitotussa kielessä esiintyvästä variaatiosta ja sen tutkimuksesta sosiolingvistiikan, kielikontaktien ja kielen muutoksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee kielen vaihtelua ja sen tutkimusta ja osaa soveltaa tietoaan viittomakielen aineistoon suomalaisen viittomakielisen yhteisön näkökulmasta.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa sekä puhutun että viitotun kielen omaksumisesta ja omaksumisen tutkimuksesta tutustumalla eri teoreettisiin näkökulmiin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kielen omaksumisen mekanismit sekä keskeiset tutkimussuunnat ja -menetelmät ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen omaksumisen tutkimukseen.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät

Tavoite: Tutustutaan laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiin sekä kielentutkimuksen menetelmiin erityisesti viitotun kielen näkökulmasta. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, vertailemaan erilaisia lähestymistapoja ja soveltamaan menetelmätietoa omaan tutkimukseensa.

Opiskelutapa: Kirjallisuus, praktikumtyyppinen ryhmäopetus, itsenäinen työskentely ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

Takaisin ylös