18.04.2012

Vieraan kielen linja (K2)

Dokumentin sisällys:

Opintojen rakenne
Suomalaisen viittomakielen opintojaksot K2 (vieraan kielen linja)
Opettajatuutorointi ja HOPS
Perusopinnot (30 op)
Aineopinnot (50 op, sivuaineopiskelijat 35 op)
Syventävät opinnot (80 op)



Opintojen rakenne

Takaisin ylös

Perusopinnot(30 op) ovat kaikille äidinkielen linjan pää- ja sivuaineopiskelijoille yhteisiä. Aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijoilla 50 op, sivuaineopiskelijoilla 35 op. Sivuaineopiskelijat eivät osallistu proseminaariin eivätkä tee kandidaatintutkielmaa.

Pääaineopiskelijat valitsevat yhden kielten laitoksen yhteisistä johdantokursseista. Opettajalinjalle suoraan valituille opiskelijoille suositellaan kielen oppimisen ja opettamisen alan johdantokurssia (KLSA120). Kielten laitoksen yhteiset kurssit on esitelty kielten laitoksen yhteisten opintojen opetussuunnitelmassa.

Opintoviikkomääräinen opetussuunnitelma on voimassa 31.7.2008 saakka niitä opiskelijoita varten, jotka opiskelevat aiempien opetussuunnitelmien mukaan.


Perusopinnot

Aineopinnot

Kaikille pakolliset

SVKP210 Kielitieto ja kielitiede (5 op)

SVKP220 Viitottujen kielten rakenne (5 op)

SVKP230 Viittomakielisten historia ja kulttuuri (5 op)

SVKP240 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys (5 op)

SVKA250 Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot (10 op)

SVKA210 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus (10 op)

SVKA230 Viittomisto ja nimistö (5 op)

SVKA240 Kieli ja kulttuuri (20 op)

Pääaineopiskelijoille pakolliset


SVKA270 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (12 op)

SVKA290 Yksi oppiaineen tai kielten laitoksen yhteisistä johdantokursseista (3 op) *

Opintopisteet yht.

30 op

50 op pääaineopiskelijat

35 op sivuaineopiskelijat

* Opettajankoulutukseen suoraan valituille pääaineopiskelijoille suositellaan kielen oppimisen ja opettamisen alan johdantokurssia KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen.

Syventävien opintojen laajuus on 80 op. Pro gradu -tutkielma (40 op) ja seminaari (5 op) ovat kaikille yhteisiä. Muita opintoja opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti siten, että opinnoista 10–25 op on laitoksen yhteisiä opintoja (koodit KLSS100, KLSS300, KLSS900), 10–25 op oppiainekohtaisia opintoja (koodit SVKS110–SVKS117) ja 5–20 op teoria- ja menetelmäopintoja (koodi KLSS700 sekä SVKS117).

SVKS101 Pro gradu –tutkielma

40 op

SVKS102 Seminaari

5 op

Oppiainekohtaiset opinnot SVKS110–SVKS117

Kielten laitoksen yhteiset opinnot

Teoriat ja menetelmät (KLSS700- alkuiset opintojaksot sekä opintojakso SVKS117)

35 op

(A) Kielen oppiminen ja opettaminen (KLSS100- alkuiset opintojaksot)

(B) Kielenkäyttö ja diskurssi (KLSS300- alkuiset opintojaksot)

(C) Kieli ja kulttuuri (KLSS900- alkuiset opintojaksot)

10–25 op

10–25 op

5–20 op

YHTEENSÄ 80 op



Suomalaisen viittomakielen opintojaksot K2 (vieraan kielen linja)

Takaisin ylös

PERUSOPINNOT

SVKP210 Kielitieto ja kielitiede 5 op

KLSP001 Näkökulmia kieleen: Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 1 op

SVKP211 Näkökulmia kieleen: Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä 2 op

KLSP003 Näkökulmia kieleen: Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia 2 op

SVKP220 Viitottujen kielten rakenne 5 op

SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen 5 op

SVKP230 Viittomakielisten historia ja kulttuuri 5 op

SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op

SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op

SVKP240 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

SVKP241 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

SVKP250 Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot 10 op

SVKP251 Suomalainen viittomakieli I 4 op

SVKP252 Suomalainen viittomakieli II 6 op

yht. 30 op

AINEOPINNOT

SVKA210 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 10 op

SVKA211 Fonologia 4 op

SVKA212 Morfologia ja syntaksi 6 op

SVKA230 Viittomisto ja nimistö 5 op

SVKA231 Viittomisto ja nimistö 5 op

SVKA240 Kieli ja kulttuuri 20 op

SVKA241 Suomalainen viittomakieli III 5 op

SVKA242 Suomalainen viittomakieli IV 5 op

SVKA244 Suomalainen viittomakieli V 5 op

SVKA243 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus 5 op

SVKA270 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (vain pääaineopiskelijoille) 12 op

SVKA272 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 12 op

SVKA290 Kielten laitoksen yhteinen johdantokurssi (yksi seuraavista) 3 op

KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen 3 op

KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen 3 op

SVKA293 Johdatus kielen ja kulttuurin tutkimukseen 3 op

Yhteensä pääaineopiskelijat 50 op

sivuaineopiskelijat 35 op

SYVENTÄVÄT OPINNOT

SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op

SVKS102 Seminaari 5 op

Teoriat ja menetelmät 5–20 op

SVKS110–SVKS117 Oppiainekohtaiset opinnot 10–25 op

SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus

SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus

SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus

SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus

SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus

SVKS117 Kielten tutkimusmentelmät

Laitoksen yhteiset erikoistumisopinnot 10–25 op

Yhteensä 80 op


Opettajatuutorointi ja HOPS

Takaisin ylös

SVKY095 Opettajatuutorointi (tutkinnon valinnaisiin opintoihin) 1 op

Tavoite: Opettajatuutoroinnin tavoitteena on auttaa opiskelijoita omaksumaan akateemisen opiskelun taitoja, tutustumaan yliopiston ja oman oppiaineensa käytänteisiin sekä suunnittelemaan opintojaan ja tutkintonsa rakennetta. Ryhmässä voidaan keskustella opintoihin, urasuunnitelmiin ja uuteen elämänvaiheeseen liittyvistä asioista muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Ryhmään voidaan kutsua myös asiantuntijavieraita.

Opiskelutapa: Opettajatuutorointi on tarkoitettu kaikille pääaineopiskelijoille. Tuutorointia varten opiskelijat jakaantuvat ryhmiin, jotka tapaavat noin kerran kuukaudessa ensimmäisen lukuvuoden aikana. Ryhmätapaamisten lisäksi opiskelija voi halutessaan tavata oman opettajatuutorinsa kahden kesken, jolloin voidaan tarkemmin keskustella opiskelijan opintoihin liittyvistä kysymyksistä. Tuutorointi on jatkuva prosessi, joka opintojen myöhemmässä vaiheessa integroituu graduryhmissä muuhun opetukseen.

Opettajatuutorointi on vapaaehtoista, mutta sitä suositellaan kaikille ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille.

HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma

Tavoite: HOPS on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä ohjaa hyviin oppimistuloksiin omien tavoitteiden mukaisesti. Se on itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen apuväline. HOPS suuntaa tulevaisuuteen, jopa työelämään asti. HOPS on kuitenkin joustava: vahvuudet ja varsinkin tavoitteet voivat muuttua.

Opiskelutapa: Opiskelija tekee alustavan HOPSinsa mahdollisimman varhain ensimmäisenä opiskeluvuonna eHOPSina Korppiin. HOPS-ohjaaja antaa neuvoja ja tukea HOPSin laadintaan. Opintosuunnitelma voidaan tehdä myös osana opettajatuutorointia. Suunnitelma säilytetään, ja sitä päivitetään HOPS-ohjaajan tuella koko opintojen ajan.

Jokaisen opintonsa aloittavan opiskelijan on tehtävä HOPS joko opettajatuutoroinnin osana tai muuten sovitulla tavalla.


Perusopinnot (30 op)

Takaisin ylös

SVKP210 Kielitieto ja kielitiede 5 op

KLSP001, SVKP111, KLSP003 Näkökulmia kieleen 5 op

Tavoite: KLSP001 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (1 op): Opintojakso toimii johdatuksena kielitieteellisiin opintoihin. Tavoitteena on luoda kuva kielentutkimuksen moniulotteisuudesta sekä hahmottaa kielentutkimuksen eri osa-alueita ja kysymyksenasetteluja. SVKP111 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteet (2 op): Opiskelija hallitsee perustiedot fonologiasta, morfologiasta, syntaksista, semantiikasta ja pragmatiikasta sekä pystyy analysoimaan opiskelemansa kielen rakennetta näiden tietojen avulla. KLSP003 Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia (2 op): Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija soveltavan kielentutkimuksen ongelmanasetteluihin ja antaa opiskelijalle valmiudet pohtia monipuolisesti kielen suhdetta yksilöön, yhteiskuntaan ja ympäröivään maailmaan. Opintojaksolla käsiteltävät teemat jakautuvat kielten laitoksen tutkimuksen painopistealueiden mukaan 1) kielen oppimiseen ja opettamiseen, 2) kieleen ja diskurssiin sekä 3) kieleen ja kulttuuriin.

Opiskelutapa: Kurssi koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisellä (Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen) ja kolmannella (Soveltava kielentutkimuksen näkökulmia) järjestetään yhteiset luennot kaikille kielten laitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Yhteisiin luentoihin liittyy oheislukemista ja -tehtäviä. Kokonaisuuden toinen osa (Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteet) järjestetään jokaisessa kieliaineessa erikseen. Suomalaisen viittomakielen oppiaineessa kielikohtainen osuus sisältää luentoa ja kirjallisuutta.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP220 Viitottujen kielten rakenne 5 op

SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen 5 op

Tavoite: Tutustutaan viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen muotorakenteeseen (fonologiaan, morfologiaan ja syntaksiin), merkitysrakenteeseen (semantiikkaan), käyttöön (pragmatiikkaan) ja variaatioon sekä viitottujen kielten tutkimukseen ja tutkimuksen peruskäsitteisiin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee viitottujen kielten (ja erityisesti suomalaisen viittomakielen) rakenteen peruspiirteet ja ymmärtää erilaisia tapoja kuvata ja tutkia viitotun kielen rakennetta.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta sekä kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP230 Viittomakielisten historia ja kulttuuri 5 op

SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op

Tavoite: Tutustutaan kulttuurienvälisen viestinnän peruskäsitteisiin ja -teorioihin ja pohditaan asioita, jotka vaikuttavat kulttuurienvälisissä viestintätilanteissa. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tiedostaa oman kulttuurinsa ja sen vaikutuksen kulttuurienvälisissä kohtaamisissa. Opiskelija on tietoinen erilaisten kulttuurien piirteistä ja kulttuurien välisistä eroista viestinnässä.

Opiskelutapa: Työpaja sekä kirjallisuutta tai kirjallisuutta ja kirjallinen työ.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op

Tavoite: Perehdytään kuurojen historiaan ja kulttuuriin niin kansainvälisestä kuin suomalaisen kuurojen yhteisön näkökulmasta sekä tutustutaan yhteisötietouteen ja alan peruskäsitteisiin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee sekä kuurojen kansainvälistä että kotimaista historiaa. Hän tuntee kuurojen yhteisön toimintaa, kulttuuria ja yhteisötiedon peruskäsitteitä.

Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta ja/tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP240 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

SVKP241 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op

Tavoite: Perehdytään kielen ja erityisesti viitotun kielen omaksumiseen varhaislapsuudessa ja kouluiässä sekä kielellisen tietoisuuden kehittymiseen. Tutustutaan kaksikielisyyteen sekä sen toteutumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee kielen omaksumisen peruspiirteet sekä kaksikielisyyden ilmenemismuotoja ja kaksikielisyyden tutkimuksen peruskäsitteistöä.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP250 Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot 10 op

SVKP251 Suomalainen viittomakieli I 4 op

Tavoite: Orientoidutaan visuaalisen kielen vastaanottamiseen ja tuottamiseen. Perehdytään suomalaisen viittomakielen perusrakenteisiin ja keskeiseen opiskelijan arkielämään liittyvään viittomistoon helppojen ymmärtämis- ja tuottamisharjoitusten avulla. Harjoitellaan viittomakielen taltiointitekniikkaa ja kielistudion käyttöä. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy kommunikoimaan viittomakielisten kanssa tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa.

Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja itsenäiset harjoitustehtävät.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

SVKP252 Suomalainen viittomakieli II 6 op

Tavoite: Syvennetään suomalaisen viittomakielen kieliopillisten rakenteiden tuntemusta sekä kartutetaan viittomavarastoa kommunikaatio- ja käännösharjoituksin. Opetellaan hahmottamaan viittomakielisen viestinnän erityispiirteitä ja tekemään havaintoja viittomakielisestä kulttuurista. Harjoitellaan viittomakielen notaatiomenetelmiä. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee suomalaisen viittomakielen rakenteen pääpiirteissään ja osaa keskustella kulttuurisesti sopivista aiheista. Hän tuntee viittomakielisten yhteisöä ja kulttuuria. Kurssiin sisältyy myös kieliharjoittelu (1 op).

Opiskelutapa: Harjoituskurssi, itsenäiset harjoitustehtävät ja kieliharjoittelu.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.


Aineopinnot (50 op, sivuaineopiskelijat 35 op)

Takaisin ylös

Pääaineopiskelijat suorittavat aineopinnoissa jaksoon SVKA270 (Proseminaari ja kandidaatintutkielma) kuuluvat kurssit. Sivuaineopiskelijat eivät suorita jakson SVKA270 kursseja.

SVKA210 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 10 op

SVKA211 Fonologia 4 op

Tavoite: Syvennetään tietoa viittomien fonologisen rakenteen tutkimuksesta ja eri kuvausmalleista sekä sovelletaan tietoa viittomiston analysointiin. Tutustutaan viittomien transkriptiomenetelmiin teoriassa ja käytännössä. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee erilaisia viittomien kuvaus- ja transkriptiotapoja ja pystyy soveltamaan niitä käytäntöön.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja harjoitustyö tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA212 Morfologia ja syntaksi 6 op

Tavoite: Perehdytään viittomanmuodostukseen, -taivutukseen ja leksikaalisiin kategorioihin sekä lauseiden rakenteeseen, lausetyyppeihin ja tekstin sidostamiskeinoihin. Kurssilla perehdytään myös viittomakielisen tekstin analyysiohjelmiin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelijan ymmärrys viitottujen kielten morfologiasta ja syntaksista lisääntyy ja hän osaa analysoida viitottujen tekstien morfosyntaktista rakennetta.

Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta sekä kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA230 Viittomisto ja nimistö 5 op

SVKA231 Viittomisto ja nimistö 5 op

Tavoite: Perehdytään viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen vakiintuneeseen ja produktiiviseen viittomistoon rakenteen ja merkityksen näkökulmasta. Tutustutaan viittomanimikäytäntöön eri viittomakielissä. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kiinteitten ja produktiivisten viittomien luonteen, käyttöyhteydet ja keskinäisen vuorovaikutuksen. Opiskelija tuntee viittomanimistöön liittyvät keskeiset piirteet.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA240 Kieli ja kulttuuri 20 op

SVKA241 Suomalainen viittomakieli III 5 op

Tavoite: Kommunikaatioharjoitusten lisäksi perehdytään viittomakieliseen kerrontaan. Laajennetaan viittomavarastoa ja suomalaisen viittomakielen rakenteiden tuntemusta erilaisten viittomakielisten tekstien avulla ja harjoitellaan kääntämistä suomen kielelle. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kertomaperinteen merkityksen viittomakielessä ja pystyy kääntämään viittomakielistä tekstiä suomen kielelle. Opiskelija osaa viittoa eri aiheista sujuvasti ja pitää pienimuotoisen esitelmän tutulle kohderyhmälle. Kurssiin sisältyy myös kieliharjoittelu (1op).

Opiskelutapa: Harjoituskurssi, itsenäiset harjoitustehtävät ja kieliharjoittelu.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA242 Suomalainen viittomakieli IV 5 op

Tavoite: Laajennetaan suomalaisen viittomakielen rakenteiden tuntemusta ja perehdytään eri-ikäisten kielivariaatioihin. Kehitetään taitoa osallistua eri aiheita käsitteleviin viittomakielisiin keskusteluihin ja esiintymistilanteisiin. Tehdään käännösharjoituksia molempiin kieliin. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää eri aiheita käsitteleviä viittomakielisiä tekstejä ja pystyy kääntämään viittomakieleltä suomen kielelle ja suomen kieleltä suomalaiselle viittomakielelle. Opiskelija osaa viittoa sujuvasti eri aiheista ja pystyy osallistumaan viittomakieliseen keskusteluun aktiivisesti ja perustelemaan mielipiteensä. Hän osaa varioida kieltään ottaen huomioon keskustelukumppanin iän ja taustan. Kurssiin sisältyy myös kieliharjoittelu (1op).

Opiskelutapa: Harjoituskurssi, itsenäiset harjoitustehtävät ja kieliharjoittelu.

Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.

SVKA244 Suomalainen viittomakieli V 5 op

Tavoite: Perehdytään syvemmin suomalaisen viittomakielen alueellisiin, sosiaalisiin ja tyylillisiin variaatioihin sekä pragmaattisiin tekijöihin. Vertaillaan suomalaisen viittomakielen rakennetta ja viittomistoa muihin viittomakieliin. Kurssin jälkeen opiskelija osaa viittoa eri aiheista sujuvasti ottaen huomioon tyyliset vaatimukset ja pragmaattiset tekijät. Opiskelija osaa pitää kulttuurisesti ja kontekstin huomioonottavan oikein rakennetun opintoihinsa liittyvän esitelmän laajalle kohderyhmälle. Opiskelija tunnistaa viittomakielten välisiä eroja. Kurssiin sisältyy myös kieliharjoittelu (1op).

Opiskelutapa: Harjoituskurssi, itsenäiset harjoitustehtävät ja kieliharjoittelu.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKA243 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus 5 op

Tavoite: Tutustutaan viittomakielisen kulttuurin peruskäsitteisiin. Pohditaan viittomakielisen kirjallisuuden merkitystä ja tehtävää kuurojen kulttuurin ilmentäjänä ja perinteiden välittäjänä sekä perehdytään viittomakieliseen kerrontaperinteeseen ja eri tekstilajeihin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee kuurojen kulttuurin ominaispiirteet sekä viittomakielisen kirjallisuuden lajeja ja ymmärtää viittomakielisen kirjallisuuden merkityksen kuurojen kulttuurille ja yhteisölle.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuus ja harjoitustyö tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

SVKA270 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 12 op (vain pääaineopiskelijoille)

SVKA272 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 12 op

Tavoite: Perehdytään tieteellisen tekstin kirjoittamiseen sekä tutkimussuunnitelman ja tutkielman tekemiseen suomalaisen viittomakielen ja kirjallisuuden alalta. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija osaa etsiä ja käyttää lähteitä, kerätä ja analysoida kielenainesta, soveltaa kielitieteen menetelmiä ja raportoida analyysin tuloksia.

Opiskelutapa: Osallistuminen seminaariin ja laitoksen järjestämään metodiopetukseen, tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman laatiminen.

Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.

SVKA290 Kielten laitoksen yhteinen johdantokurssi 3 op (vain pääaineopiskelijoille)

Opiskelija valitsee yhden joko oppiaineen tai kielten laitoksen järjestämän johdantokurssin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaan. Opettajankoulutukseen suoraan valituille pääaineopiskelijoille suositellaan kielen oppimisen ja opettamisen suuntautumisvaihtoehdon johdantokurssia KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen. Kielten laitoksen yhteiset johdantokurssit on esitelty tarkemmin kielten laitoksen yhteisessä opetussuunnitelmassa.

SVKA293 Johdatus kielen ja kulttuurintutkimukseen 3 op

Tavoite: Annetaan yleisiä, teoreettisia ja analyyttisiä valmiuksia tarkastella kieltä kulttuurisena ilmiönä ja toimintana. Opintojakso tarjoaa näkökulmia kielen ja kulttuurin problematiikkaan ja soveltuu opiskelijoille, jotka tavoittelevat erityisesti kultuurisen ja kulttuurienvälisen kielenkäytön asiantuntijuutta.

Opiskelutapa: Kirjatentti. Voidaan suorittaa kielten laitoksen yhteisellä johdantokurssilla.

Suositus ajoituksesta: Toinen tai kolmas lukuvuosi.


Syventävät opinnot (80 op)

Takaisin ylös

Jokainen opiskelija suorittaa seminaarin (5 op) ja tekee pro gradu –tutkielman (40 op). Muusta osaksi vuosittain vaihtuvasta valikoimasta opiskelija rakentaa HOPSinsa mukaisen kokonaisuuden, johon sisältyy seminaarin ja pro gradu

-tutkielman lisäksi 10–25 op laitoksen yhteisiä erikoistumisopintoja (koodit KLSS100, KLSS300, KLSS900), 5–20 op teoria- ja metodiopintoja (koodit KLSS700) sekä 10–25 op oppiainekohtaisia opintoja (koodit SVKS110-117) niin, että näiden kokonaismääräksi tulee 35 op. Kunkin opintojakson laajuus on vähintään 5 op. Suomalaisen viittomakielen oppiainekohtaiset opinnot suoritetaan pääsääntöisesti kirjallisuuden avulla, mutta joissakin opintojaksoissa pyritään järjestämään myös luentoja.

SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op

Tavoite: Opiskelija tekee itsenäisesti tieteellisen tutkimustyön suomalaisen viittomakielen rakenteen, käytön tai kirjallisuuden alalta ja raportoi sen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa kielentutkimuksen menetelmiä, laatia tutkimussuunnitelman ja rajata tutkimusongelmat, osaa kriittisesti etsiä ja lukea lähdekirjallisuutta ja koota tutkimusaineiston, osaa analysoida aineiston ja tehdä johtopäätökset sekä raportoida tutkimuksensa.

Opiskelutapa: Ohjattu itsenäinen työskentely.

Suositus ajoituksesta: Neljäs ja viides lukuvuosi.

SVKS102 Seminaari 5 op

Tavoite: Perehdytään tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja sen raportoimiseen osallistumalla ryhmätyöskentelyyn ja konferenssityyppiseen graduseminaariin. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tietää, kuinka tieteellinen tutkimustyö tehdään ja raportoidaan.

Opiskelutapa: Ohjattu seminaarityöskentely.

Suositus ajoituksesta: Neljännen vuoden kevätlukukausi ja viides lukuvuosi.

Oppiainekohtaiset opinnot 10–25 op

SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitottujen kielten fonologisesta analyysista ja kuvauksesta perehtymällä eri teoreettisiin näkökulmiin. Sovelletaan kuvaustapoja suomalaisen viittomakielen aineistoon. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee pääasialliset viittomakielten fonologisen kuvauksen teoreettiset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen aineistoon.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitottujen kielten morfologisesta analyysista ja kuvauksesta perehtymällä eri teoreettisiin näkökulmiin. Sovelletaan kuvaustapoja suomalaisen viittomakielen aineistoon. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee pääasialliset viittomakielten morfologisen kuvauksen teoreettiset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen aineistoon.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitottujen kielten syntaktisesta analyysista ja kuvauksesta perehtymällä eri teoreettisiin näkökulmiin. Sovelletaan kuvaustapoja suomalaisen viittomakielen aineistoon. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee pääasialliset viittomakielten syntaktisen kuvauksen teoreettiset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen aineistoon.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa kielen merkityspohjaisesta analyysista ja kuvauksesta, siitä kuinka kieli ilmentää ajattelua ja inhimillisiä käsitejärjestelmiä ja millä tavoin merkityksiä rakennetaan ja tulkitaan. Perehdytään syvällisemmin suomalaisen viittomakielen käyttöön. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee merkityskeskeisen lingvistisen analyysin ja osaa soveltaa sen välineistöä viittomakieliseen aineistoon. Opiskelija ymmärtää kielen suhteessa laajempiin järjestelmiin ja periaatteisiin.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa viitotussa kielessä esiintyvästä variaatiosta ja sen tutkimuksesta sosiolingvistiikan, kielikontaktien ja kielen muutoksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija tuntee kielen vaihtelua ja sen tutkimusta ja osaa soveltaa tietoaan viittomakielen aineistoon suomalaisen viittomakielisen yhteisön näkökulmasta.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus

Tavoite: Syvennetään tietoa sekä puhutun että viitotun kielen omaksumisesta ja omaksumisen tutkimuksesta tutustumalla eri teoreettisiin näkökulmiin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kielen omaksumisen mekanismit sekä keskeiset tutkimussuunnat ja –menetelmät ja osaa soveltaa niitä suomalaisen viittomakielen omaksumisen tutkimukseen.

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät

Tavoite: Tutustutaan laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiin sekä kielentutkimuksen menetelmiin erityisesti viitotun kielen näkökulmasta. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, vertailemaan erilaisia lähestymistapoja ja soveltamaan menetelmätietoa omaan tutkimukseensa.

Opiskelutapa: Kirjallisuus, praktikumtyyppinen ryhmäopetus, itsenäinen työskentely sekä kirjallinen työ tai kirjatentti.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

Takaisin ylös