17.08.2009

Opetussuunnitelma 2009-2012

Suomalaisen viittomakielen opetussuuunnitelma 2009-2012

Oppiaineessa annettava opetus perustuu opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma on opettajille ja opiskelijoille tarkoitettu kuvaus siitä, miten ja mitä opiskellaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan oppiaineen opintojen kokonaisrakenne ja etenemisjärjestys, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet, opiskelutavat ja opintojaksojen arviointi. Tarkemmat tiedot kunkin lukuvuoden opetustarjonnasta ovat Korppi-opintotietojärjestelmässä.

Suomalaisen viittomakielen opinnoissa on valittavana kaksi linjaa: K1 ja K2. K1-linjalla voivat opiskella ne, joiden äidinkieli on (suomalainen) viittomakieli, tai ne, joiden kielitaito arvioidaan riittävän hyväksi. K2-linjalla opiskelevat muut. Suomalaisesta viittomakielestä voi molemmilla linjoilla suorittaa perus-, aine- ja syventävät opinnot.

Suomalaisen viittomakielen opiskelija perehtyy kielitieteen perusteisiin, viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen rakenteeseen sekä viittomakieliseen yhteisöön, sen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja historiaan sekä viittomakielen omaksumiseen ja kaksikielisyyteen. K1-linjalla opiskelijat paneutuvat lisäksi viittomakieliseen viestintään ja K2-linjalla kielitaidon hankkimiseen.

Tutkintojen osaamistavoitteet: akateemiset taidot ja yleiset valmiudet

Humanististen tieteiden kandidaatti pääaineena suomalainen viittomakieli on oppinut tarkastelemaan kieltä rakenteen, kulttuurin, yhteiskunnan ja viestinnän kannalta. Kielten kandidaatilla on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet ja taidot (sisältöosaaminen kuvataan perus- ja aineopintojen yhteydessä):

Tieteelliset valmiudet

  • Tuntee kielentutkimuksen suuntauksia 
  • Osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida suppeahkon tieteellisen tutkimuksen
      • Osaa ohjatusti asettaa tutkimuskysymyksiä ja valita niiden tarkasteluun soveltuvat lähestymistavat ja menetelmät
  • On tietoinen tutkimuksen eettisistä periaatteista
  • Tuntee tieteellisen viestinnän keskeiset käytänteet
  • Omaa valmiudet maisterintutkintoon tarvittavan tieteellisen tutkimuksen tekemiseen

Yleiset työskentelytaidot

  • Osaa toimia tehokkaasti ryhmän jäsenenä ja on tutustunut projektityöskentelyyn
  • Osaa viestiä opintojen vaatimalla tavalla suullisesti ja kirjallisesti 
  • Hallitsee tiedonhankinnan menetelmiä ja osaa arvioida tietoa kriittisesti
  • Osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä

Ammatilliset taidot

  • Ymmärtää teoreettisen tiedon tarpeen opettajan työssä ja muissa kieliasiantuntijan tehtävissä
  • Ymmärtää kieliasiantuntijan roolin moniammatillisessa yhteistyössä
  • Havainnoi kielen käyttöä, vaihtelua ja muutosta
  • On valmis kehittämään asiantuntijuuttaan.

Asenteelliset valmiudet

  • Tunnistaa oman kielitaitonsa vahvuudet ja heikkoudet, ja osaa kehittää kielitaitoaan itsenäisesti
  • Ymmärtää kulttuurisen tiedon merkityksen kieliasiantuntijuuden kehittymisessä

Filosofian maisterilla pääaineenaan suomalainen viittomakieli on laaja ja monipuolinen näkemys kielen rakenteesta ja kielestä kulttuurisena, yhteiskunnallisena ja kommunikatiivisena ilmiönä. Kielten maisterilla on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet ja taidot (sisältöosaaminen kuvataan syventävien opintojen yhteydessä):

Tieteelliset valmiudet

  • Tuntee useita kielentutkimuksen suuntauksia ja on perehtynyt lähemmin valitsemaansa erityisalueeseen
  • Osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida laajahkon tieteellisen tutkimuksen
      • Osaa asettaa tutkimuskysymyksiä ja valita niiden tarkasteluun soveltuvat lähestymistavat ja menetelmät
  • Tuntee keskeiset tutkimuseettiset periaatteet ja toimii niiden mukaisesti
  • Hallitsee oman tieteenalansa ja kielialueensa tieteellisen viestinnän keskeiset käytänteet
  • Omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkimukseen omalla alallaan
  • Yleiset työskentelytaidot
  • Hallitsee tiimityön ja projektityöskentelyn
  • On saavuttanut asiantuntijatehtävissä vaadittavat suulliset ja kirjalliset viestintätaidot
  • Hallitsee tiedonhankinnan menetelmiä ja osaa arvioida tietoa kriittisesti
  • Seuraa oman alansa kehityssuuntia ja ajankohtaista keskustelua, tunnistaa ongelmia ja soveltaa asiantuntemustaan niiden ratkaisuun.
  • Osaa toimia monikielisessä ja –kulttuurisessa ympäristössä

Ammatilliset taidot

  • Suuntautumisvaihtoehdon mukaan
      • hallitsee opettajalta vaadittavat ammatilliset taidot tai
      • osaa toimia muissa kieliasiantuntijan tehtävissä
  • Osaa tuoda esiin kieliasiantuntijan näkökulmia moniammatillisessa yhteistyössä
  • Havainnoi kielen käyttöä, vaihtelua ja muutosta

Asenteelliset valmiudet

  • Pitää yllä ja kehittää kielitaitoaan ja kulttuurista asiantuntemustaan
  • Arvostaa asiantuntijuuttaan

Opintojen rakenne

Perusopinnot

Osaamistavoitteet

Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on seuraavat kieli- ja viestintätaidot:

  • osaa etsiä tietoja kirjallisuudesta eri kielillä ja laatia kirjallisuuteen pohjaavia tekstejä
  • osaa käyttää eri medioita opintojensa tukena
  • osaa käyttää suomalaista viittomakieltä rajatuissa konteksteissa ja ymmärtää kielitaidon roolin kieliasiantuntijuuden perustana.

Sisältöosaamisen puolesta opiskelija

  • tuntee kielitieteen peruskäsitteet ja suomalaisen viittomakielen kieliopin perusteet
  • ymmärtää suomalaisen viittomakielen tutkimuksen päävaiheita
  • tuntee viitotun kielen omaksumisen pääpiirteet ja ymmärtää viittomakielisyyttä kaksi- ja monikielisestä näkökulmasta
  • osaa kuvailla Suomen viittomakielisten yhteisön historiallista ja kulttuurista kehitystä.

Perusopintojen rakenne

Perusopinnot (30 op) ovat pää- ja sivuaineopiskelijoille yhteisiä. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson KLSP002 johonkin muuhun kieleen, perusopintojen laajuus on 27 op.

 

Linja K1

Linja K2

Kielitieto ja kielitiede

5 op

KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (3 op)

SVKP111 Kielentutkimuksen peruskäsitteet (2 op)

KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (3 op)

SVKP211 Kielentutkimuksen peruskäsitteet (2 op)

Viitottujen kielten rakenne ja käyttö

K1: 15 op

K2: 5 op

SVKP121 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (5 op)

SVKP122 Viitottujen kielten rakenteen harjoituskurssi (5 op)

SVKP123 Äidinkieli ( 5 op)

SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (5 op)

Kulttuurienvälinen viestintä ja viittomakielinen kulttuuri 

5 op

SVKP131 Kulttuurienvälinen viestintä (2 op)

SVKP132 Kuurojen historia ja kulttuuri (3 op)

SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä (2 op)

SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri (3 op)

Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys

5 op

SVKP142 Kielen omaksuminen (2 op)

SVKP143 Kaksikielisyys (3 op)

SVKP242 Kielen omaksuminen (2 op)

SVKP243 Kaksikielisyys (3 op)

Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot

K2: 10 op

 

SVKP251 Suomalainen viittomakieli I (4 op)

SVKP252 Suomalainen viittomakieli II (6 op)

Opintopisteet yht.

30 op

30 op

 

Aineopinnot

Osaamistavoitteet

Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on seuraavat kieli- ja viestintätaidot:

  • osaa lukea ja kirjoittaa akateemista tekstiä
  • osaa käyttää monipuolisesti eri medioita ja pystyy hyödyntämään niitä asiantuntijatehtävissään
  • osaa toteuttaa suppean viitottuun kieleen liittyvän tutkimuksen ja esitellä sitä
  • osaa käyttää suomalaista viittomakieltä suhteellisen tarkasti eri konteksteissa ja erityisesti omasta erikoisalastaan kertoessaan.

Sisältöosaamisen puolesta opiskelija

  • tuntee keskeiset kieliopin teoriat ja suuntaukset sekä tutkimusmetodit erityisesti viitotun kielen kannalta
  • tuntee suomalaisen viittomakielen peruskieliopin ja viittomiston rakenteen
  • ymmärtää suomalaisen viittomakielen rakenteellista, historiallista, alueellista ja sosiaalista variaatiota
  • on perehtynyt tarkemmin johonkin osa-alueeseen (kielioppi, viittomisto, suomalainen viittomakieli äidinkielenä tai toisena kielenä, kielen oppiminen ja omaksuminen, kuurojen historia ja kulttuuri)
  • osaa soveltaa kielitieteen ja viitotun kielen keskeisten käsitteiden ja perusmetodien tuntemusta viitotun kielen analyysiin.

Aineopintojen rakenne

Aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijoilla 50 op, sivuaineopiskelijoilla 35 op. Sivuaineopiskelijat eivät osallistu proseminaariin eivätkä tee kandidaatintutkielmaa.

Pääaineopiskelijat valitsevat yhden kielten laitoksen yhteisistä johdantokursseista. Opettajalinjalle suoraan valituille opiskelijoille suositellaan kielen oppimisen ja opettamisen alan johdantokurssia KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen. Suuntautumisvaihtoehdot on tarkemmin kuvattu syventävien opintojen yhteydessä.

 

Linja K1

Linja K2

Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus

10 op

SVKA113 Fonetiikka ja fonologia (4 op)

SVKA112 Morfologia ja syntaksi (6 op)

SVKA213 Fonetiikka ja fonologia (4 op)

SVKA212 Morfologia ja syntaksi

(6 op)

Viittomisto ja nimistö 5 op

SVKA131 Viittomisto ja nimistö (5 op)

SVKA231 Viittomisto ja nimistö

(5 op)

Kieli ja kulttuuri

 

K1: 15 op

K2: 20 op

SVKA141 Viittomakielinen viestintä I (5 op)

SVKA142 Viittomakielinen viestintä II (5 op)

SVKA143 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus (5 op)

SVKA241 Suomalainen viittomakieli III (5 op)

SVKA242 Suomalainen viittomakieli IV (5 op)

SVKA244 Suomalainen viittomakieli V (5 op)

SVKA243 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus (5 op)

Vapaavalintaiset opinnot  K1: 5 op

SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot (5 op)


Proseminaari ja kandidaatintutkielma

(vain pääaineopiskelijoille)

12 op

KLSA077 Tutkielman laatimisen perusteet ja SVKA173 Proseminaari (4 op)

SVKA174 Kandidaatintutkielma (8 op)

KLSA077 Tutkielman laatimisen perusteet ja SVKA273 Proseminaari (4 op)

SVKA274 Kandidaatintutkielma

(8 op)

Johdantokurssi

(vain pääaineopiskelijoille)

3 op

KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen* (3 op)   TAI

KLSA320 Johdatus diskurssin-tutkimukseen (3 op)    TAI

KLSA922 Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen (3 op)

KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen*

(3 op)   TAI

KLSA320 Johdatus diskurssin-tutkimukseen (3 op)    TAI

KLSA922 Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen (3 op)

Pääaineopiskelijat

50 op

50 op

Sivuaineopiskelijat

35 op

35 op

* Opettajankoulutukseen suoraan valituille pääaineopiskelijoille suositellaan kielen oppimisen ja opettamisen alan johdantokurssia KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen.

Syventävät opinnot

Osaamistavoitteet

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelijalla on seuraavat kieli- ja viestintätaidot:

  • osaa viestiä sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti vaativissakin opiskelun ja työelämän tilanteissa sekä suomalaisella viittomakielellä että suomen kielellä
  • osaa pitää huolellisesti valmistellun esityksen omalta alaltaan
  • osaa lukea kriittisesti mm. mediatekstejä ja arvioida niiden luotettavuutta
  • osaa noudattaa oman alansa tiedeviestinnän peruskonventioita ja rekistereitä.

Sisältöosaamisen puolesta opiskelija

  • tuntee syvällisesti suomalaisen viittomakielen tutkimuksen sekä tuntee kansainvälistä tutkimusta erityisesti omalta suuntautumisalaltaan
  • osaa kertoa selkeästi ja yksityiskohtaisesti omaan alaansa liittyvistä aiheista ja tarkastella niitä monista näkökulmista
  • omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien itsenäiseen soveltamiseen suomalaisen viittomakielen tutkimuksen alalla
  • osaa kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta ja itsenäisesti tuottaa uutta tietoa soveltuvia metodeja ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteita käyttäen
  • omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehdot

Laitoksessa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa, jotka ovat

            A. Kielen oppiminen ja opettaminen

            B.  Kielenkäyttö ja diskurssi

            C. Kieli ja kulttuuri.

Aineopintovaiheessa opiskelija valitsee oman suuntautumisvaihtoehtonsa ja suorittaa sen johdantokurssin. Syventävissä opinnoissa jatketaan valitun alueen opintoja.

Suuntautumisvaihtoehto A: Kielen oppiminen ja opettaminen

Kielenoppiminen ja opettaminen -suuntautumisvaihtoehto on tarkoitettu erityisesti opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta valituille ja muille aineenopettajan pätevyyttä tavoitteleville opiskelijoille, mutta myös muille aihepiiristä kiinnostuneille, esimerkiksi tutkijan uralle aikoville opiskelijoille.  Suuntautumis-vaihtoehdon opintoja tukevat pedagogiset opinnot.

Suuntautumisvaihtoehdon opinnot käsittelevät oppimista ja opettamista nimenomaan kielentutkimuksen näkökulmasta ja antavat valmiuksia kieliasiantuntijuuteen erilaisissa oppimisen ja opettamisen konteksteissa. Opinnoissa tarkastellaan kieltä oppimisen kohteena, mutta myös oppimisen ja opettamisen välineenä.  Opintojen tavoitteena on perehdyttää alan teorioihin ja tutkimukseen, mutta samalla antaa käytännönläheistä ja omakohtaisesti sovellettavaa tietoa omaan opiskeluprosessiin ja/tai tuleviin opetus- ja koulutustehtäviin. Opinnoissa tuodaan esiin sekä yksilöllistä että yhteiskunnallista näkökulmaa oppimisen ja opettamisen kysymyksiin. 

Opinnot antavat valmiuksia kielenopettajan käytännön työhön, mm. opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tutkijan taitoja kehitetään erityisesti projektityöskentelyssä ja pro gradu -seminaarissa. 

Suuntautumisvaihto B: Kielenkäyttö ja diskurssi

Diskurssintutkimuksen syventävien opintojen tavoitteena on saavuttaa valmiudet syventää, soveltaa ja arvioida diskurssintutkimuksen käsitteitä ja teorioita opetuksessa ja tutkimuksessa.

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien itsenäiseen soveltamiseen diskurssintutkimuksen alalla. Syventävät opinnot suoritettuaan hän osaa myös hyödyntää työelämässä diskurssintutkimuksen asiantuntijuutta sekä omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • tietää diskurssintutkimuksen keskeiset suuntaukset, käsitteet ja lähteet
  • osaa arvioida näiden soveltuvuutta, vahvuuksia ja heikkouksia kielenkäytön tutkimisen ja opettamisen kannalta.
  • hallitsee ja osaa soveltaa perustellusti valikoituja suuntauksia, viitekehyksiä tai käsitteitä omassa kielenkäytön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen liittyvässä tutkimus- ja opetustyössä.
  • pystyy tekemään itsenäisen tutkielman soveltaen valittuja alan keskeisiä teorioita ja viitekehyksiä ja osaa noudattaa tieteellisen tutkimusprosessin ja raportoinnin käytänteitä.

Suuntautumisvaihtoehto C: Kieli ja kulttuuri

Kieli ja kulttuuri -suuntautumisvaihtoehdon opinnot antavat tietoa ja valmiuksia opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita kielestä kulttuurisena ilmiönä ja toimintana. Tausta-ajatuksena on näkemys kielestä ja kulttuurista yhteenkietoutuvina ilmiöinä. Kielen ja kulttuurin kysymysten hallinta on keskeinen osa kieliasian-tuntijoiden ja kielenopettajien yleissivistystä ja ammatillista osaamista. Kielen-opetukseen kuuluu kielitaidon lisäksi myös kulttuuritiedon, kulttuurienvälisen tietoisuuden ja kulttuuristen kielikäytänteiden oppiminen.

Keskeisenä tavoitteena kieli- ja kulttuuriopinnoissa on antaa opiskelijoille tutkimustietoon pohjautuvia teoreettisia ja analyyttisiä valmiuksia tarkastella kriittisesti ja reflektiivisesti erilaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä.

Sisällöllisesti opinnoissa korostuu kielen, kulttuuristen ja kulttuurinvälisten ilmiöiden tarkastelu moni- ja poikkitieteisessä viitekehyksessä sekä historiallisesta että nykyhetken näkökulmasta. Kulttuurienvälisen viestinnän opinnot täydentävät laitoksen tarjoamia kieli- ja kulttuuriopintoja.

Syventävien opintojen rakenne

Syventävien opintojen laajuus on 80 op. Kaikille yhteisiä opintoja ovat SVKS101 Pro gradu -tutkielma (40 op), SVKS102 Seminaari ja KLSS721 Johdatusta tutkimuksen tekoon (5 op)  sekä SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät (5 op). Muita syventäviä opintoja opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti siten, että opinnoista vähintään 15 op on oppiainekohtaisia opintoja (koodit SVKS110–SVKS115).

 

Oppiainekohtaiset opinnot

15–30 op

 

SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus (5 op)

SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus (5 op)

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (5 op)

SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus (5 op)

SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus (5 op)

SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus (5 op)

Laitoksen yhteiset opinnot

0–15 op

Kielen oppiminen ja opettaminen (A):

KLSS101 Toisen kielen oppiminen (5 op)

KLSS014 Kielitaidon arviointi (5 op)

KLSS105 Yhteinen eurooppalainen viitekehys ja eurooppalainen kielisalkku (5 op)

KLSS115 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimussuuntauksia (5 op)

KLSS716 Projektikurssi (5 op)

KLSS120 Projektityöskentely (5 op)

KLSS130 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusmenetelmät (5 op)

KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka (5 op)

KLSS141 Vieraalla kielellä oppiminen ja opettaminen (5 op)

KLSS142 Kielen oppimisen ja opettamisen erityisalat (5 op)

KLSS706 Äidinkielen omaksumisen tutkimusmenetelmiä (5 op)

Kielenkäyttö ja diskurssi (B):

KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus (5 op)

KLSS331 Etnografinen diskurssintutkimus (5 op)

KLSS332 Institutionaalinen diskurssintutkimus (5 op)

KLSS333 Diskurssintutkimuksen lukupiiri (5 op)

KLSS334 Diskurssintutkimuksen itseopiskelupaketti (5 op)

Kieli ja kulttuuri (C):

KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret (5 op)

KLSS903 Kielikontaktit (5 op)

KLSS905 Kulttuurienvälisen viestinnän perusteet (5 op)

KLSS915 Kieli ja kulttuuri: itseopiskelu, kirjatenttejä (5 op)

Muut laitoksen yhteiset opinnot:

KLSS108 Kieli ja identiteetti (5 op)

KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen ( 5 op)

KLSS702 Kvantitatiiviset menetelmät (5 op)

KLSS714 Haastattelututkimus metodina ja tutkimusprosessina (5 op)

KLSS722 Aineistolähtöinen oppiminen (5–10 op)

Kaikille yhteiset opinnot

50 op

SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät (5 op)

KLSS721 Johdatusta tutkimuksen tekoon ja

SVKS102 Seminaari (5 op)  TAI

KLSS711 Kielen oppimisen ja opettamisen pro gradu -seminaari (5 op)  TAI

KLSS730 Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari (5 op)

SVKS101 Pro gradu -tutkielma (40 op)

Yht. 80 op


Opintojen suunnittelu 

Opintojen ohjauksesta saa tietoa laitoksen opinto-ohjaussivuilta.

HOPS ja opettajatuutorointi

HOPS on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä ohjaa hyviin oppimistuloksiin omien tavoitteiden mukaisesti. Se on itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen apuväline. HOPS suuntaa tulevaisuuteen, jopa työelämään asti. HOPS on kuitenkin joustava: vahvuudet ja varsinkin tavoitteet voivat muuttua. Jokaisen opintonsa aloittavan opiskelijan on tehtävä HOPS joko opettajatuutoroinnin osana tai muuten sovitulla tavalla ensimmäisenä opiskeluvuonna eHOPSina Korppiin. HOPS-ohjaaja antaa neuvoja ja tukea HOPSin laadintaan. Suunnitelma säilytetään, ja sitä päivitetään HOPS-ohjaajan tuella koko opintojen ajan.

Opettajatuutorointi on valinnainen opintojakso, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijoita omaksumaan akateemisen opiskelun taitoja, tutustumaan yliopiston ja oman oppiaineensa käytänteisiin sekä suunnittelemaan opintojaan ja tutkintonsa rakennetta. Opintojaksoon sisältyy myös alustavan HOPSin laadinta opettajatuutorin tuella.

 

SVKY095 Opettajatuutorointi (2 op) sijoittuu tutkinnon valinnaisiin opintoihin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu uuteen opiskeluympäristöön ja akateemisen opiskelun käytänteisiin ensimmäisen opiskeluviikon orientaatiotilaisuuksissa sekä opiskelija- ja opettajatuutoreiden ohjaustapaamisissa. Ensimmäisen vuoden tuutoroinnin jälkeen opiskelija osaa etsiä yliopisto-opintoihinsa liittyvää tietoa eri tavoin ja eri tahoilta ja opiskella löytämänsä tiedon varassa tarkoituksenmukaisesti ja päämäärätietoisesti. Hän osaa asettaa lyhyen ja myös pitemmän tähtäimen tavoitteita, suunnitella ja valita opintojaan työelämän tarpeita huomioiden. Opiskelija osaa arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Hän osaa laatia itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) Korpin eHOPS-sovelluksessa.

Opiskelutapa: Pienryhmätapaamiset noin kerran kuukaudessa, alustavan HOPSin laatiminen.

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen pienryhmätapaamisiin, HOPS HuK-tutkintoa varten; asteikko hyväksytty-hylätty.

Ajoitus: Ensimmäinen lukuvuosi.

Opintojen ajoitus

Perusopinnot suoritetaan yleensä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Aineopintojen suorittaminen sijoittuu normaalisti toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen, syventävien opintojen neljänteen ja viidenteen opiskeluvuoteen. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työtä, johon sisältyvät sekä kontaktiopetus että itsenäinen työskentely (esim. kontaktiopetustunneille valmistautuminen, kirjallisten töiden valmistelu, kirjoittaminen, oheiskirjallisuuteen perehtyminen, tenttiin valmistautuminen).

Opintojaksot arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai asteikolla 0–5. Jos opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, hyväksytty vastaa arvosanaa 3. Hyväksytty/hylätty-asteikolla arvioitua opintojaksoa ei lasketa mukaan opintokokonaisuuden arvosanaa määritettäessä. Aine- ja syventäviä opintoja edeltävän opintokokonaisuuden (perusopinnot/aineopinnot) kokonaisarvosanaksi on saatava vähintään arvosana hyvä ennen kuin kokonaisuus (aineopinnot/syventävät opinnot) voidaan koota.

Suomalaisen viittomakielen opintojaksot

Linja K1

SVKP110 Kielitieto ja kielitiede 5 op
KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 3 op
SVKP111 Kielentuntemuksen peruskäsitteet 2 op
   
SVKP120 Viitottujen kielten rakenne ja käyttö 15 op
SVKP121 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen 5 op
SVKP122 Viitottujen kielten rakenteen harjoituskurssi 5 op
SVKP123 Äidinkieli 5 op
   
SVKP130 Kulttuurienvälinen viestintä ja viittomakielinen kulttuuri 5 op
SVKP131 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op
SVKP132 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op
   
SVKP140 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op
SVKP142 Kielen omaksuminen 2 op
SVKP143 Kaksikielisyys 3 op
   
  yht. 30 op

AINEOPINNOT

SVKA110 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 10 op
SVKA113 Fonetiikka ja fonologia 4 op
SVKA112 Morfologia ja syntaksi 6 op
   
SVKA130 Viittomisto ja nimistö 5 op
SVKA131 Viittomisto ja nimistö 5 op
   
SVKA140 Kieli ja kulttuuri 15 op
SVKA141 Viittomakielinen viestintä I 5 op
SVKA142 Viittomakielinen viestintä II 5 op
SVKA143 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus 5 op
   
SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot 5 op
   
SVKA170 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (vain pääaineopiskelijoille) 12 op
KLSA077 Tutkielman laatimisen perusteet ja SVKA173 Proseminaari 4 op
SVKA174 Kandidaatintutkielma 8 op
   
SVKA190 Kielten laitoksen yhteinen johdantokurssi (yksi seuraavista) 3 op
KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen 3 op
KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen 3 op
KLSA922 Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen 3 op
   
Yhteensä pääaineopiskelijat 50 op
Yhteensä sivuaineopiskelijat 35 op

SYVENTÄVÄT OPINNOT

SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op
   
KLSS721 Johdatusta tutkimuksen tekoon ja SVKS102 Seminaari 5 op
tai KLSS711 Kielen oppimisen ja opettamisen pro gradu -seminaari 5 op
tai KLSS730 Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari 5 op
   
SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät 5 op
   
SVKS110–SVKS115 Oppiainekohtaiset opinnot 15-30 op
SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus 5 op
SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus 5 op
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus 5 op
SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus 5 op
SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus 5 op
SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus 5 op
   
Laitoksen yhteiset opinnot 0-15 op
      Kielen oppiminen ja opettaminen (A):  
KLSS101 Toisen kielen oppiminen 5 op
KLSS104 Kielitaidon arviointi 5 op
KLSS105 Yhteinen eurooppalainen viitekehys ja eurooppalainen kielisalkku 5 op
KLSS115 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimussuuntauksia 5 op
KLSS120 Projektityöskentely 5 op
KLSS130 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusmenetelmät 5 op
KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka 5 op
KLSS141 Vieraalla kielellä oppiminen ja opettaminen 5 op
KLSS142 Kielen oppimisen ja opettamisen erityisalat 5 op
KLSS706 Äidinkielen omaksumisen tutkimusmenetelmiä 5 op
KLSS716 Projektikurssi 5 op
      Kielenkäyttö ja diskurssi (B):  
KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus 5 op
KLSS331 Etnografinen diskurssintutkimus 5 op
KLSS332 Institutionaalinen diskurssintutkimus 5 op
KLSS333 Diskurssintutkimuksen lukupiiri 5 op
KLSS334 Diskurssintutkimuksen itseopiskelupaketti
      Kieli ja kulttuuri (C):  
KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret 5 op
KLSS903 Kielikontaktit 5 op
KLSS905 Kulttuurienvälisen viestinnän perusteet 5 op
KLSS915 Kieli ja kulttuuri: itseopiskelu, kirjatenttejä 5 op
      Muut laitoksen yhteiset opinnot  
KLSS108 Kieli ja identiteett 5 op
KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen 5 op
KLSS702 Kvantitatiiviset menetelmät 5 op
KLSS714 Haastattelututkimus metodina ja tutkimusprosessina 5 op
KLSS722 Aineistolähtöinen oppiminen 5-10 op
   
Yhteensä 80 op

Linja K2

 

PERUSOPINNOT

SVKP110 Kielitieto ja kielitiede 5 op
KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 3 op
SVKP111 Kielentuntemuksen peruskäsitteet 2 op
   
SVKP220 Viitottujen kielten rakenne 5 op
SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen 5 op
   
SVKP230 Viittomakielisten historia ja kulttuuri 5 op
SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op
SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op
   
SVKP240 Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 5 op
SVKP242 Kielen omaksuminen 2 op
SVKP243 Kaksikielisyys 3 op
   
SVKP250 Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot 10 op
SVKP251 Suomalainen viittomakieli I 4 op
SVKP252 Suomalainen viittomakieli II 6 op
   
  yht. 30 op

AINEOPINNOT

SVKA210 Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 10 op
SVKA213 Fonetiikka ja fonologia 4 op
SVKA212 Morfologia ja syntaksi 6 op
   
SVKA230 Viittomisto ja nimistö 5 op
SVKA231 Viittomisto ja nimistö 5 op
   
SVKA240 Kieli ja kulttuuri 20 op
SVKA241 Suomalainen viittomakieli III 5 op
SVKA242 Suomalainen viittomakieli IV 5 op
SVKA244 Suomalainen viittomakieli V 5 op
SVKA243 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus 5 op
   
SVKA270 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (vain pääaineopiskelijoille) 12 op
KLSA077 Tutkielman laatimisen perusteet ja SVKA273 Proseminaari 4 op
SVKA274 Kandidaatintutkielma 8 op
   
SVKA290 Kielten laitoksen yhteinen johdantokurssi (yksi seuraavista) 3 op
KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen 3 op
KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen 3 op
KLSA922 Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen 3 op
   
Yhteensä pääaineopiskelijat 50 op
Yhteensä sivuaineopiskelijat 35 op

SYVENTÄVÄT OPINNOT

SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op
   
KLSS721 Johdatusta tutkimuksen tekoon ja SVKS102 Seminaari 5 op
tai KLSS711 Kielen oppimisen ja opettamisen pro gradu -seminaari 5 op
tai KLSS730 Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari 5 op
   
SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät 5 op
   
SVKS110–SVKS115 Oppiainekohtaiset opinnot 15-30 op
SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus 5 op
SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus 5 op
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus 5 op
SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus 5 op
SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus 5 op
SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus 5 op
   
Laitoksen yhteiset opinnot 0-15 op
       Kielen oppiminen ja opettaminen (A):  
KLSS101 Toisen kielen oppiminen 5 op
KLSS104 Kielitaidon arviointi 5 op
KLSS105 Yhteinen eurooppalainen viitekehys ja eurooppalainen kielisalkku 5 op
KLSS115 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimussuuntauksia 5 op
KLSS120 Projektityöskentely 5 op
KLSS130 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusmenetelmät 5 op
KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka 5 op
KLSS141 Vieraalla kielellä oppiminen ja opettaminen 5 op
KLSS142 Kielen oppimisen ja opettamisen erityisalat 5 op
KLSS706 Äidinkielen omaksumisen tutkimusmenetelmiä 5 op
KLSS716 Projektikurssi 5 op
     Kielenkäyttö ja diskurssi (B):  
KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus 5 op
KLSS331 Etnografinen diskurssintutkimus 5 op
KLSS332 Institutionaalinen diskurssintutkimus 5 op
KLSS333 Diskurssintutkimuksen lukupiiri 5 op
KLSS334 Diskurssintutkimuksen itseopiskelupaketti
     Kieli ja kulttuuri (C):  
KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret 5 op
KLSS903 Kielikontaktit 5 op
KLSS905 Kulttuurienvälisen viestinnän perusteet 5 op
KLSS915 Kieli ja kulttuuri: itseopiskelu, kirjatenttejä 5 op
     Muut laitoksen yhteiset opinnot  
KLSS108 Kieli ja identiteett 5 op
KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen 5 op
KLSS702 Kvantitatiiviset menetelmät 5 op
KLSS714 Haastattelututkimus metodina ja tutkimusprosessina 5 op
KLSS722 Aineistolähtöinen oppiminen 5-10 op
   
Yhteensä 80 op

 

OPINTOJAKSOKUVAUKSET

Perusopinnot

 

KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 3 op

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa tarkastella kieltä tutkimuksen kohteena
  • tunnistaa maailman kielten moninaisuuden ja kielellisen monimuotoisuuden
  • osaa nimetä erilaisia kielentutkimuksen alueita (esim. yleinen ja soveltava kielitiede; sosio- ja psykolingvistinen tutkimus jne.), tarkastelun näkökulmia (esim. kieli ja yhteiskunta) ja tutkimussuuntauksia (esim. strukturalismi)
  • tunnistaa kielitieteen keskeiset kuvaustasot (fonologia, morfologia, syntaksi, leksikko, semantiikka, pragmatiikka) sekä niiden peruskäsitteitä
  • tunnistaa kielten laitoksen tutkimus- ja opetusprofiiliin kuuluvat alueet (kielen oppiminen ja opettaminen, kielenkäyttö ja diskurssi, kieli ja kulttuuri) ja niiden peruskäsitteitä  
  • pystyy hankkimaan perustietoa alan kirjallisuudesta ja kielitieteellisiltä verkkosivustoilta
  • ymmärtää kielitieteellisen tiedon merkityksen oman kieliasiantuntijuuden rakentumisessa.

Opiskelutapa: Luennot, oppimistehtävät ja kirjallisuus.

Arviointi: Kertauskuulustelu, 0–5.

Suositus ajoituksesta: Kurssi suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä ensimmäisessä periodissa.

 

SVKP111/SVKP211 Kielentutkimuksen peruskäsitteet 2 op

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee perustiedot ja -käsitteet fonologiasta, morfologiasta, syntaksista, leksikosta, semantiikasta ja pragmatiikasta sekä pystyy tarkastelemaan viitotun kielen ja erityisesti suomalaisen viittomakielen rakennetta näiden tietojen ja käsitteiden avulla.

Edeltävät tiedot: KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (3 op)

Opiskelutapa: Luennot ja kirjallisuutta.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

 

SVKP121/SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen 5 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan kielentutkimuksen ja sen käsitteistön näkökulmasta viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen muotorakenteeseen (fonologiaan, morfologiaan ja syntaksiin), merkitysrakenteeseen (semantiikkaan) ja yleiseen rakenteelliseen variaatioon. Kurssin jälkeen opiskelija osaa nimetä ja luokitella viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen viittomia (esim. nominaalit ja verbaalit). Opiskelija osaa kuvailla ja selittää viittomien sisäistä rakennetta fonologisesta (esim. rakenneyksiköt ja niiden simultaaninen ja sekventiaalinen toteutuminen, fonologiset prosessit), morfologisesta (esim. klassifikaattorit, yhdysviittomat) ja semanttisesta näkökulmasta (esim. aspektuaalisuus). Opiskelija tunnistaa keskeisimmät suomalaisen viittomakielen lausetyypit (funktionaaliset ja rakenteelliset tyypit) ja osaa kertoa lauseiden yleiset järjestymisperiaatteet ja niiden taustalla olevat tärkeimmät syyt (esim. viittomajärjestys ja sen vaihtelu). Opiskelija tietää viitotun kielen muistiinmerkitsemisen perustekniikat ja kuinka ne otetaan käyttöön.

Edeltävät tiedot: KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 3 op), SVKP111/211 Kielentutkimuksen peruskäsitteet (2 op).

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti, tai kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

 

SVKP122 Viitottujen kielten rakenteen harjoituskurssi 5 op 

Osaamistavoitteet: Kurssilla harjoitellaan viitotun kielen muistiinmerkitsemistekniikoita ja perehdytään suomalaisen viittomakielen rakenteeseen analysoimalla erilaisia viitottuja tekstejä. Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää erilaisia viittomien muistiinmerkitsemistekniikoita ja pystyy soveltamaan ainakin yhtä tekniikkaa laajempaan viittomakieliseen aineistoon. Opiskelija tunnistaa, erottaa ja osaa luokitella kielen rakenneyksiköitä (mm. viittomat, lauseet) ja ilmiöitä (mm. aspektuaalisuus) muistiinmerkitsemästään aineistosta.

Edeltävät tiedot: SVKP121 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (5 op).

Opiskelutapa: Ohjattu ryhmätyöskentely ja itsenäiset harjoitustehtävät.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

 

SVKP123 Äidinkieli 5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pohtii suomalaista viittomakieltä äidinkielenä ja omaa kielellistä identiteettiään. Opiskelija harjoittelee oman ja muiden viittomisen arviointia lingvistisestä ja viestinnällisestä näkökulmasta. Kurssin jälkeen opiskelija on tietoisempi suhtautumisestaan eri kieliin ja viittomakielisyyteen. Opiskelija osaa tehdä valmistellun viittomakielisen esityksen havaintovälineitä käyttäen. Opiskelija osaa käyttää kielistudiota ja vähintään yhtä viittomakielten videoanalyysiohjelmaa sekä tietää viittomakielisen videotallenteen laatukriteerit.  

Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu sekä kirjallisuus.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

 

SVKP131/SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op

Osaamistavoitteet:     Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kulttuurienvälisen viestinnän peruskäsitteisiin ja -teorioihin. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää suomalaisuuden, viittomakielisyyden ja monikulttuurisuuden merkitystä erilaisissa viestintätilanteissa. Opiskelija on tietoinen erilaisten kulttuurien piirteistä ja kulttuurien välisistä eroista.

Opiskelutapa: Työpaja sekä kirjallisuutta tai kirjallisuutta ja kirjallinen työ.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

 

SVKP132/SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op

Osaamistavoitteet:    Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy viittomakielisten historiaan ja kulttuuriin ensisijaisesti suomalaisesta näkökulmasta. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee viittomakielisten yhteisötoimintaa, kulttuuria ja historiaa.

Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta ja/tai kirjatentti

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

 

SVKP142/SVKP242 Kielen omaksuminen  2 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään kielen ja erityisesti viitotun kielen omaksumiseen varhaislapsuudessa ja kouluiässä sekä kielellisen tietoisuuden kehittymiseen. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee varhaisen kielenkehityksen ja kouluikäisen kielen omaksumisen peruspiirteet. Hän osaa kuvailla suomalaista viittomakieltä omaksuvan lapsen fonologisen, leksikaalis-semanttisen, morfologisen ja syntaktisen kehityksen piirteet. Hän osaa arvioida äidinkielisen ja ei-äidinkielisen ympäristön vaikutusta kielenomaksumiseen.

Edeltävät tiedot: KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (3 op), SVKP111/211 Kielentutkimuksen peruskäsitteet (2 op), SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (5 op).

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti tai kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.


SVKP143/SVKP243 Kaksikielisyys 3 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään kaksikielisyyteen sekä sen toteutumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee kaksikielisyyden ilmenemismuotoja ja kaksikielisyyden tutkimuksen peruskäsitteistöä. Hän osaa määritellä kaksikielisyyttä eri näkökulmista sekä osaa kuvata viittomakielisten erilaisia kaksikielisyyden muotoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Edeltävät tiedot: KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (3 op), SVKP111/211 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä (2 op), SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (5 op), SVKP142/SVKP242 Kielen omaksuminen (2 op).

Opiskelutapa: Kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.


SVKP251 Suomalainen viittomakieli I   4 op

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa erotella viittomia ja niiden rakenneosia sekä lyhyitä viittomajaksoja ja vakiintuneita fraaseja tekstistä. Opiskelija ymmärtää lyhyitä erityyppisiä ja -rakenteisia lauseita ja fraaseja ja osaa tuottaa niitä prosodisesti korrektisti. Opiskelija kykenee keskustelemaan viittomakielisten kanssa opiskeluympäristössä. Opiskelija osaa käyttää myös eleitä ja muita viestinnällisiä keinoja (esim. kuvailu, osoittaminen, ilmeet). Opiskelija osaa käyttää kielistudiota ja vähintään yhtä viittomakielten videoanalyysiohjelmaa sekä tietää viittomakielisen videotallenteen laatukriteerit.

Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu sekä kirjallisuus.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäisen lukuvuoden syksy

SVKP252 Suomalainen viittomakieli II  6 op

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää viittomien merkitystä (esim. nominaalisuus ja verbaalisuus) suhteessa kontekstiin ja osaa tuottaa lauseita eri konteksteissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa tuottaa lyhyitä tekstejä ja narratiiveja eri näkökulmista (esim. aspektuaalisuus ja roolinvaihto). Opiskelija osaa kääntää lyhyitä tekstejä sisällöllisesti vastaavalla tavalla suomen ja suomalaisen viittomakielen välillä. Opiskelija osaa keskustella arkipäivän tilanteissa viittomakielisten kanssa.

Edeltävät tiedot: SVKP251 Suomalainen viittomakieli I (4 op).

Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu sekä kirjallisuus.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi.

 

Aineopinnot

 

SVKA112/SVKA212 Morfologia ja syntaksi 6 op

Osaamistavoitteet:    Kurssilla laajennetaan tietoa viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen morfologiasta ja syntaksista perehtymällä lähemmin leksikaalisiin kategorioihin ja niihin liittyviin ilmiöihin sekä lauseiden rakenteeseen, lausetyyppeihin ja tekstin sidostamiskeinoihin. Kurssin jälkeen opiskelija osaa suhteuttaa viittomakielten morfologista ja syntaktista tutkimusta ja rakennetta puhuttujen kielten vastaavaan tutkimukseen ja rakenteeseen. Opiskelija osaa vertailla ja arvioida kriittisesti viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen morfologisista ja syntaktisista yksiköistä (esim. erilaiset nominaaliset ja verbaaliset viittomat, eleet; erilaiset lauseen yksiköt kuten topiikki) ja ilmiöistä (esim. erilaiset taivutuksen ja johtamisen kaltaiset prosessit; tekstin sidostamiskeinot) esitettyjä näkemyksiä. Opiskelija osaa analysoida ja luokitella viitottua tekstiä ja sen yksiköitä ja ilmiöitä morfologisesta ja syntaktisesta näkökulmasta. Opiskelija tietää viitotun tekstin analyysiin käytetyt perusohjelmistot ja pystyy tarvittaessa soveltamaan niitä itsenäisesti.

Edeltävät tiedot: SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (5 op).

Opiskelutapa: Luento, harjoitustehtävät, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti, tai kirjatentti ja harjoitustyö.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

 

SVKA113/SVKA213 Fonetiikka ja fonologia 4 op

Osaamistavoitteet:    Kurssilla tutustutaan viitotun kielen fonetiikkaan ja laajennetaan tietoa viittomien fonologisen rakenteen tutkimuksesta (esim. eri kuvausmallit ja transkriptiotavat) analysoimalla viittomia ja viitottua tekstiä. Kurssin jälkeen opiskelija osaa suhteuttaa viittomakielten foneettista ja fonologista tutkimusta ja rakennetta puhuttujen kielten foneettiseen ja fonologiseen tutkimukseen ja rakenteeseen. Opiskelija tietää viitotun kielen prosodiikan perusteet ja osaa vertailla ja arvioida kriittisesti viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen foneettis-fonologisista yksiköistä (esim. foneemi, segmentti, tavu) esitettyjä näkemyksiä. Opiskelija ymmärtää eri kuvausmallien ja transkriptiotapojen perusteet ja tarkoitusperät sekä kykenee ottamaan mallit käyttöön ja soveltamaan niitä viittomakielisen aineiston analysointiin.

Edeltävät tiedot: SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (5 op).

Opiskelutapa: Luento, harjoitustehtävät, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti, tai kirjatentti ja harjoitustyö.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

 

SVKA131/SVKA231 Viittomisto ja nimistö 5 op

Osaamistavoitteet:    Kurssilla perehdytään viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen viittomistoon rakenteen ja merkityksen näkökulmasta. Tutustutaan viittomanimikäytäntöön eri viittomakielissä ja erityisesti suomalaisessa viittomakielessä. Kurssin jälkeen opiskelija osaa selittää eri viittomatyyppien (esim. kiinteiden sekä muodoltaan ja merkitykseltään vapaampien viittomien) yhtäläisyydet, erot ja keskinäisen suhteen niin rakenteen kuin merkityksen näkökulmasta. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti olemassa olevia luokitteluja ja luokitella itse viittomia erilaisiin tyyppeihin. Opiskelija muistaa viittomanimistöön liittyvät keskeiset rakenteelliset ja kulttuuriset piirteet ja osaa selittää niiden taustat.

Edeltävät tiedot: SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (5 op).

Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti, tai kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

 

SVKA141 Viittomakielinen viestintä I    5 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla tarkastellaan suomalaisen viittomakielen käyttöä eri kielenkäyttötilanteissa, harjoitellaan erityylisten viittomakielisten tekstien tuottamista ja esiintymistaitoa mm. osallistumalla keskusteluihin eri aihepiireistä. Vertaillaan viitottujen ja puhuttujen kielten viestinnällisiä ja kulttuurisia eroja. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kontekstin merkityksen suomalaisen viittomakielen viestinnässä ja osaa eritellä suomalaisen viittomakielen tyylejä.

Opiskelutapa: Harjoituskurssi, harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu (1 op) sekä kirjallisuutta.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

 

SVKA142 Viittomakielinen viestintä II  5 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään suomalaisen viittomakielen sosiaaliseen ja tyylilliseen variaatioon ja pragmaattisiin tekijöihin. Syvennetään tuntemusta tekstilajeista ja kielirekistereistä. Vertaillaan suomalaista viittomakieltä muihin viittomakieliin. Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa suomalaisen viittomakielen variaation ja osaa tuottaa erilaisia tekstejä eri kohderyhmille (esim. viittoa tieteellistä tekstiä).

Edeltävät tiedot: SVKA141 Viittomakielinen viestintä I (5 op).

Opiskelutapa: Harjoituskurssi, harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu (1 op) sekä kirjallisuutta.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.

 

SVKA241 Suomalainen viittomakieli III    5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa kertoa omasta erikoisalastaan suomalaisella viittomakielellä ja on tutustunut viittomakieliseen kerrontaan. Opiskelija omaa valmiudet seurata erilaisia viittomakielisiä keskusteluja. Opiskelija ymmärtää foneettisesti, rakenteellisesti ja sosiolingvistisesti varioivia tekstejä. Opiskelija osaa arvioida ja määrätietoisesti kehittää omaa viittomistaan erityisesti artikulatorisesti ja prosodisesti.

Edeltävät tiedot:  SVKP252 Suomalainen viittomakieli II (6 op)

Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu (1 op) sekä kirjallisuus.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

 

SVKA242 Suomalainen viittomakieli IV    5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa tuottaa pitkähkön rakenteellisesti korrektin tekstin (esim. viittomajärjestys, tekstin sidostaminen) suomalaisella viittomakielellä ja varioida sitä erilaisille kohderyhmille. Opiskelija pystyy seuraamaan viittomakielistä ryhmäkeskustelua ja osallistumaan siihen aktiivisesti sekä ymmärtää ryhmäkeskustelun säännöt ja konventiot. Opiskelija on aktiivinen viittomavarastonsa laajentamisessa ja tietää keinot tähän.

Edeltävät tiedot:  SVKA241 Suomalainen viittomakieli III (5 op).

Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu (1 op) sekä kirjallisuus.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

 

SVKA143/SVKA243 Viittomakielinen kulttuuri ja kirjallisuus 5 op

Osaamistavoitteet:    Kurssilla tutustutaan kuurojen kulttuuriin (esim. henkilöhistoriaan sekä arvoihin ja niiden muutokseen) ja viittomakieliseen kirjallisuuteen. Pohditaan viittomakielisen kirjallisuuden syntyä ja tehtävää kuurojen kulttuurin ilmentäjänä ja perinteiden välittäjänä.  Kurssin jälkeen opiskelija tietää syvemmin kuurojen kulttuurin ominaispiirteet ja ymmärtää viittomakielisen kirjallisuuden merkityksen kuurojen kulttuurille ja yhteisölle. Opiskelija ymmärtää erilaisia näkökulmia viittomakieliseen kirjallisuuteen.

Opiskelutapa: Luento, viittomakielisen kulttuurin analysointiharjoituksia, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

 

SVKA244 Suomalainen viittomakieli V   5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa keskustella suomalaisesta viittomakielestä ja omasta erikoisalastaan ja käydä keskusteluja äidinkielisessä ryhmässä. Opiskelija pystyy tuottamaan viittomakielisen tiivistelmän omasta opinnäytetyöstään ja pystyy seuraamaan omaan alaansa liittyvää viittomakielistä luentoa.

Edeltävät tiedot:  SVKA242 Suomalainen viittomakieli IV (5 op).

Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu sekä kirjallisuus.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.

 

KLSA077 Tutkielman laatimisen perusteet ja SVKA173/SVKA273 Proseminaari    4 op


SVKA174/SVKA274 Kandidaatintutkielma   8 op

Osaamistavoitteet: Kursseilla perehdytään tieteellisen tekstin kirjoittamiseen sekä tutkimussuunnitelman ja tutkielman tekemiseen, esittelyyn ja opponointiin suomalaisen viittomakielen alalta.

Kandidaatintutkielman laadittuaan, opiskelija osaa

  • nimetä tutkimussuuntauksia ja käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla kielentutkimuksen keskeisimpiä peruskäsitteitä
  • kuvailla tutkimusprosessin eri vaiheet
  • ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimusprojektin
  • rajata aiheen ja etsiä siihen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta
  • laatia suppean tutkimussuunnitelman
  • muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
  • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
  • laatia tutkimusraportin
  • esitellä tutkimustaan.

Edeltävät tiedot: Suoritetut perusopinnot ja suuri osa aineopinnoista

Opiskelutapa: Osallistuminen luennoille ja seminaariin, tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman laatiminen, tutkimuksen esittely ja opponointi.

Arviointi: KLSA077 ja SVKA173/SVKA273 hyväksytty/hylätty; tutkielma 0–5.

Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi.

 

SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot   5 op

Opiskelija suorittaa jakson Vapaavalintaiset opinnot HOPSinsa mukaisesti 5 op:n kurssilla, joka valitaan joko suomalaisen viittomakielen oppiaineen tai kielten laitoksen järjestämästä, osaksi vuosittain vaihtuvasta kurssitarjonnasta. Opettajankoulutukseen valituille suositellaan seuraavaa kurssia:

 

KLSA101 Teoriaa ja käytäntöä opettajan työhön   5 op

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opintojakson opiskeltuaan opiskelija osaa

  • analysoida teorian ja käytännön yhdistymistä opettajan työssä esim. sitä, miten kieliaineen opinnot, pedagogiset opinnot ja opettajan työ kohtaavat  tai voisivat kohdata toisensa
  • reflektoida omia oppimiskokemuksiaan suhteuttaen niitä opettajana työskentelyyn
  • valmistaa pienimuotoista oppimateriaalia esim. lukemisen,           kirjoittamisen, suullisen kielitaidon tai kieliopin oppimisen tueksi tai  toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen em. teemoihin liittyen
  • suunnitella ja toteuttaa projektityöskentelyn pienryhmässä
  • esitellä yleisölle projektityönsä yhdessä projektiryhmänsä kanssa.

Edeltävät tiedot: Vähintään yhden vuoden kieliaineen opinnot yliopistossa.      

Opiskelutapa: Asiantuntijaluennot, joita pitävät tutkijat ja käytännön opetustyössä toimivat eri kieliaineiden opettajat, verkkokeskustelut, [käsitekarttatehtävä] ja projektityöhön liittyvä pienryhmätyöskentely. Projektityö voi olla joko pienimuotoinen oppimateriaali tai  tutkimus. Projektityö voidaan esitellä suullisena esitelmänä, opetusdemonstraationa tai posterina.

Arviointi: Opintojakson suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava asiantuntijaluennoille, oltava aktiivinen verkkokeskusteluissa, tehtävä käsitekarttatehtävä ja projektityö, joka tehdään pienryhmässä ja esitellään kurssin lopuksi järjestettävässä minikonferenssissa. Arvosana muodostuu projektityön itsearvioinnista, vertaisarvioinnista ja opettajan arvioinnista. 0–5.

Kirjallisuus: Opiskelijoiden itsensä etsimät julkaisut [käsitekarttatehtävää varten] ja projektityön taustamateriaaliksi.

 

KLSA120 Johdatusta kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen  3 op

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa nimetä toisten ja vieraiden kielten sekä äidinkielen oppimisen tutkimuksen keskeisimpiä peruskäsitteitä ja tutkimussuuntauksia
  • tunnistaa kielten oppimiseen vaikuttavia yksilöllisiä ja sosiaalisia tekijöitä (esim. ikä, oppimistyylit, motivaatio)
  • tunnistaa eri äidinkielen, toisen kielen ja vieraan kielen opettamisen erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja
  • osaa nimetä kielen oppimiseen, opettamiseen ja arviointiin liittyviä yhteiskunnallisia, institutionaalisia ja kieli(koulutus)poliittisia taustatekijöitä (esim. opetussuunnitelmat, Eurooppalainen viitekehys, arviointijärjestelmät)
  • osaa hakea tietoa ja lukea alan tutkimuskirjallisuutta opiskelemallaan kielellä
  • osaa soveltaa hankkimaansa tietoa tutkimuksen aihetta ja tutkimuskysymyksiä määritellessään omissa opinnäytteissään.

Edeltävät tiedot: KLSP002 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen.

Opiskelutapa: Luennot, ryhmätyöt, kotitehtävät ja oheislukemista.

Arviointi:  Oppimistehtävät ja kurssin lopputyö, 0–5.

Kirjallisuus: Kurssilla jaettavat, oppimistehtäviin liittyvät materiaalit.

Suositus ajoituksesta: Aineopintojen alkuvaihe.

Kohderyhmä: ruotsin, saksan, venäjän, suomalaisen viittomakielen ja romaanisen filologian opiskelijat.

 

KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen  3 op

Osaamistavoitteet: Tutustuminen diskurssintutkimuksen keskeisiin lähtökohtiin, näkökulmiin, käsitteisiin ja kirjallisuuteen. Kurssin käytyään opiskelija

  • ymmärtää diskurssintutkimuksen peruslähtökohdat ja tavoitteet
  • tietää diskurssintutkimuksen keskeiset peruskäsitteet ja lähestymistavat
  • tuntee diskurssintutkimuksen keskeistä peruskirjallisuutta 
  • osaa hakea lisätietoa diskurssintutkimuksesta.

Opiskelutapa: luennot, itsenäinen työskentely luku- ja aineistomateriaalin kanssa, kotitentti: Osallistuminen kurssin jokaiselle luennolle edellytys kurssin suorittamiselle.

Arviointi: 0–5.

Kirjallisuus: Pietikäinen, Sari ja Mäntynen, Anne (tulossa). Kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino. 
Suositus ajoituksesta: Aineopintojen alkuvaihe.

 

KLSA922  Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen  3 op

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on

  • kyky yhdistää oman erikoisalan kulttuuriviitteitä  laajempaan eurooppalaiseen kontekstiin ja
  • yleiskäsitys  Euroopan eri kieli- ja kulttuurialueista antiikista nykyaikaan.

Opiskelutapa: Kaksi periodia kestävä kurssi syksyllä. Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä 7–8 sivun dokumentoitu essee (44. riviä/sivu) annetusta aiheesta. Essee kirjoitetaan opiskeltavalla pääkielellä tai, jos pääkieli on suomi, englanniksi tai mahdollisella sivuainekielellä.

Arviointi: Hyväksyttävän esseen laatiminen (ks. ed.) asteikolla 0-5.

Suositus ajoituksesta: Aineopintojen alkuvaihe.

Kohderyhmä: Kaikki aineopintoja suorittavat kielten opiskelijat, jotka valitsevat laitoksen suuntautumisvaihtoehdon Kieli ja kulttuuri (C).

 

Syventävät opinnot

 

SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija tekee itsenäisesti tieteellisen tutkimustyön suomalaisen viittomakielen rakenteen, käytön tai kirjallisuuden alalta ja raportoi sen (laajuus 50–70 sivua).  Graduun laaditaan viittomakielinen yhteenveto. Pro gradu -tutkielman laadittuaan opiskelija on perehtynyt laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelija osaa

  • toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin
  • etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusaiheita
  • etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta
  • rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
  • muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen
  • laatia tutkimussuunnitelman
  • kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
  • kirjoittaa tutkimusraportin
  • esitellä tutkimustaan suullisesti.

Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot, SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät (5 op), SVKS102 Seminaari (5 op), ne syventävien opintojen kurssit, joiden alaan tutkielma sijoittuu.

Opiskelutapa: Ohjattu itsenäinen työskentely.

Arviointi: Erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä.

Suositus ajoituksesta: Neljäs tai viides lukuvuosi.


KLSS721 Johdatusta tutkimuksen tekoon (opintopisteet sisältyvät seminaariin)

Tämä opintojakso kuuluu osana pro gradu -seminaariin.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa nimetä tieteellisen ajattelun peruslähtökohdat
  • tuntee tutkimuksen tekemisen prosessin  
  • tunnistaa ja osaa kriittisesti arvioida erilaisia lähestymistapoja tutkimuksen tekemiseen 
  • tuntee tutkimuksen aineiston hankinnan ja analyysin keinoja ja omaa valmiuksia valita omaan tutkielmaansa sopivat menetelmät
  • osaa hakea lisätietoa eri tutkimusotteista ja -menetelmistä tutkimus- ja menetelmäoppaista
  • osaa soveltaa kurssin tietoa omissa opinnäytteissään.

Edeltävät tiedot: Proseminaari ja syventävien opintojen kursseja.

Opiskelutapa: Osallistuminen.

Arviointi: Kurssi on osa oppiainekohtaista pro gradu -seminaaria, ja kurssi arvioidaan seminaarin yhteydessä.

Suositus ajoituksesta: Kurssi suoritetaan pro gradu -seminaarin alussa.

 

SVKS102 Seminaari 5 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja sen raportoimiseen alkaen tutkimussuunnitelmasta ja jatkaen työn kirjoittamista sekä osallistumalla ryhmätyöskentelyyn ja kahteen konferenssityyppiseen graduseminaariin, joissa ensimmäisessä esitellään tutkimussuunnitelma ja toisessa esitellään tutkielman edistymistä/tuloksia.

Kurssin jälkeen opiskelija tietää, kuinka tieteellinen tutkimustyö tehdään ja raportoidaan. Hän osaa valita ja rajata tutkimusaiheen ja laatia tutkimussuunnitelman. Hän osaa etsiä tutkimuksen kannalta adekvaattia kirjallisuutta ja käyttää sitä teoreettisen viitekehyksen luomiseen, tutkimuskysymysten tarkentamiseen ja analyysimenetelmien valintaan. Hän osaa hankkia tutkimusaineiston ja analysoida sen sekä kirjoittaa tutkimusraportin.

Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot, SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät (5 op). KLSS721 Johdatusta tutkimuksen tekoon.

Opiskelutapa: Ohjattu seminaarityöskentely, itsenäinen kirjallisuuteen perehtyminen ja tiedonhankinta, aktiivinen tutkielman edistäminen ja osallistuminen kongressityyppiseen graduseminaariin esitelmineen.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Suositus ajoituksesta: Neljännen vuoden kevätlukukausi ja viides lukuvuosi.

 

SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus  5 op

Osamistavoitteet: Kurssilla syvennetään tietoa viitottujen kielten fonologisesta tutkimuksesta ja rakenteesta perehtymällä yksityiskohtaisesti eri teoreettisiin näkökulmiin ja kuvausmalleihin. Näkökulmia ja malleja suhteutetaan erityisesti opiskelijan omaan pro gradu -tutkimukseen ja sen aineistoon.  Kurssin jälkeen opiskelija osaa summata viittomakielten fonologisen tutkimuksen keskeiset teemat. Opiskelija kykenee keskustelemaan teemoista yleistäen. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti teemoja ja pystyy vakuuttamaan keskustelukumppaninsa tietyn teeman soveltuvuudesta pro gradu -tutkielmansa viitekehykseksi.

Edeltävät tiedot: SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia (4 op)

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ, tai kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

 

SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus 5 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla syvennetään tietoa viitottujen kielten morfologisesta tutkimuksesta ja rakenteesta perehtymällä yksityiskohtaisesti eri teoreettisiin näkökulmiin. Näkökulmia suhteutetaan erityisesti opiskelijan omaan pro gradu -tutkimukseen ja sen aineistoon. Kurssin jälkeen opiskelija osaa summata viittomakielten morfologisen tutkimuksen keskeiset teemat. Opiskelija kykenee keskustelemaan teemoista yleistäen. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti teemoja ja pystyy vakuuttamaan keskustelukumppaninsa tietyn teeman soveltuvuudesta pro gradu -tutkielmansa viitekehykseksi.

Edeltävät tiedot: SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op)

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ, tai kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

 

SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus 5 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla syvennetään tietoa viitottujen kielten syntaktisesta tutkimuksesta ja rakenteesta perehtymällä yksityiskohtaisesti eri teoreettisiin näkökulmiin. Näkökulmia suhteutetaan erityisesti opiskelijan omaan pro gradu -tutkimukseen ja sen aineistoon. Kurssin jälkeen opiskelija osaa summata viittomakielten syntaktisen tutkimuksen keskeiset teemat. Opiskelija kykenee keskustelemaan teemoista yleistäen. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti teemoja ja pystyy vakuuttamaan keskustelukumppaninsa tietyn teeman soveltuvuudesta pro gradu -tutkielmansa viitekehykseksi.

Edeltävät tiedot: SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op)

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ, tai kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

 

SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus 5 op

Osaamistavoitteet: Syvennetään tietoa kielen merkityspohjaisesta analyysista ja kuvauksesta, siitä kuinka kieli ilmentää ajattelua ja inhimillisiä käsitejärjestelmiä ja millä tavoin merkityksiä rakennetaan ja tulkitaan. Perehdytään syvällisemmin suomalaisen viittomakielen käyttöön. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee merkityskeskeisen lingvistisen analyysin ja osaa soveltaa sen välineistöä viittomakieliseen aineistoon. Opiskelija ymmärtää kielen suhteessa laajempiin järjestelmiin ja periaatteisiin.

Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

 

SVKS114 Viittomakielten sosiolingvistinen tutkimus  5 op

Osaamistavoitteet: Syvennetään tietoa viitotussa kielessä esiintyvästä variaatiosta ja sen tutkimuksesta sosiolingvistiikan, kielikontaktien ja kielen muutoksen näkökulmasta. Perehdytään viittomakielisen yhteisön monikielisyyteen. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee kielen vaihtelua ja sen tutkimusta ja osaa soveltaa tietoaan viittomakielen aineistoon suomalaisen viittomakielisen yhteisön näkökulmasta.

Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot.

Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

 

SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus 5 op

Osaamistavoitteet: Syvennetään tietoa sekä puhutun että viitotun kielen omaksumisesta ja omaksumisen tutkimuksesta tutustumalla eri teoreettisiin näkökulmiin. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee kielen omaksumisen mekanismit sekä keskeiset tutkimussuunnat ja -menetelmät sekä viittomakielen omaksumisen tutkimukseen liittyvät erityispiirteet ja osaa soveltaa menetelmiä suomalaisen viittomakielen omaksumisen tutkimukseen.

Edeltävät tiedot: SVKP142/SVKP242 Kielen omaksuminen (2 op) ja SVKP143/SVKP243 Kaksikielisyys (3 op), Suomalaisen viittomakielen aineopinnot.

Opiskelutapa: Luento, kielen analysointiharjoituksia, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Arviointi: Hylätty, 1–5.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

 

SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät  5 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan tieteenfilosofiaan sekä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiin. Perehdytään kielentutkimuksen menetelmiin erityisesti viitotun kielen näkökulmasta. Tutustutaan viitottujen kielten tutkimusmenetelmiin referoitavien artikkelien kautta. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee laadullisen ja määrällisen tutkimuksen pääpiirteet ja erot. Hän osaa arvioida kielten, erityisesti viitottujen kielten tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, vertailla erilaisia lähestymistapoja ja soveltaa menetelmätietoa omaan tutkimukseensa.

Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot.

Opiskelutapa: Kirjallisuus, praktikumtyyppinen ryhmäopetus, tutkimusartikkeleiden analysointi ja kirjallinen työ tai kirjatentti.

Arviointi: Hylätty, 0–5.

Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

 

Laitoksen yhteiset opinnot

 

 

KLSS101 Toisen kielen oppiminen  5 op

Osaamistavoitteet: Kurssi on jatko-kurssi kielen oppimisen (ja hiukan opettamisenkin) monisyiseen problematiikkaan ja sen tutkimiseen, ja se on tarkoitettu tuleville kielten-pettajille tai aihepiiristä gradua suunnitteleville opiskelijoille. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa:

  • selvittää erilaisia lähtökohtia, joista toisen tai vieraan kielen oppimista on tutkittu (mm. käsitykset kielestä, kielenoppimisesta, kielenoppijasta)
  • kertoa, millaisiin kysymyksiin kielenoppimisen tutkijat ovat etsineet vastauksia ja millä keinoin (tutkimusaineistot ja -analyysit)
  • vertailla eri tutkimussuuntauksia (erot ja yhtäläisyydet) sekä arvioida niiden hyviä ja huonoja puolia
  • nähdä aihepiirin tietämyksen soveltamismahdollisuuksia joko kieltenopettajan työssä (opetusfilosofian päivittäminen) tai tutkimuksessa (pro gradu -tutkielman laatiminen)

Edeltävät tiedot: SVKP142/SVKP242 Kielen omaksuminen ja SVKP143/243 Kaksikielisyys.

Opiskelutapa: Luentoja, pari- ja ryhmätyöskentelyä, kurssikirjaan pohjautuvia oppimistehtäviä.

Arviointi: Oppimistehtävät, aktiivinen tuntityöskentely, kokoava kurssityö, itsearviointi; 0 –5.

Kirjallisuus: SAVILL-TROIKE (2006), Introducing Second Language Acquisition.

Suositus ajoituksesta: 3. tai 4. opiskeluvuosi.

 

KLSS104 Kielitaidon arviointi    5 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään kielitaidon arvioinnin keskeisiin käsitteisiin, periaatteisiin ja teoreettisiin kysymyksiin. Lisäksi tutustutaan kielitaidon eri osa-alueiden arvioinnin keskeisiin erityiskysymyksiin. Kurssilla harjoitellaan arvioinnin suunnittelua, arvioiden antamista ja arviointivälineiden laatimista sekä niiden laadun arviointia. Kurssin jälkeen opiskelija

  • osaa suunnitella ja soveltaa kielitaidon arviointia omassa opetuksessaan tai muissa yhteyksissä
  • on tietoinen arvioinnin keskeisimmistä laatuvaatimuksista ja eettisistä kysymyksistä
  • pystyy hankkimaan täydentävää tietoa ratkaistakseen työssään eteen tulevia käytännön arviointiongelmia sekä
  • osaa arvioida yleisimmin käytettyjen arviointivälineiden ja tehtävätyyppien toimivuutta esimerkiksi opettajan työn kannalta.

Opiskelutapa: Luentoja, lukupaketteja, pari- ja ryhmätöitä, oppimistehtäviä.

Arviointi: 0–5.

Suositus ajoituksesta: Syventävät opinnot, 4. opintovuosi.

Kohderyhmä: Syventävien opintojen opiskelijat.

 

KLSS105 Yhteinen eurooppalainen viitekehys ja eurooppalainen kielisalkku  5 op                                                                    

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opintojakson opiskeltuaan opiskelija osaa

  • selittää, mitä Eurooppalainen viitekehys on ja miten sitä voidaan hyödyntää kielen oppimisessa ja opetuksessa sekä kielitaidon arvioinnissa.
  • kertoa Viitekehyksen taustoista ja sen syntyyn vaikuttaneista periaatteista
  • peilata Viitekehyksessä esiteltyjä asioita suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja verrata niitä jossain määrin myös opiskelemiensa kieli- ja kulttuurialueiden vastaaviin järjestelmiin.
  • selittää minkälainen eurooppalaiseen kielisalkku on ja miten sitä voidaan hyödyntää kielen oppimisessa ja opettamisessa
  • suunnitella salkkutyöskentelykurssin
  • kehittää itseään elinikäisenä kielenoppijana Viitekehyksen ja eurooppalaisen kieli-salkun periaatteiden ja sisältöjen pohjalta.

Edeltävät tiedot: KLSA120 Johdantokurssi kielen opettamisen ja oppimisen tutkimukseen. Opiskelutapa: Suomenkieliset luennot, ryhmätöinä toteutetut opiskelijaesitykset, keskus-telut ja kirjalliset tehtävät, joista osa kirjoitetaan kohdekielellä.

Arviointi: Opintojakson arviointi perustuu osallistumiseen luennoille, pienryhmissä pidet-täviin esityksiin ja kurssilla annettujen tehtävien suorittamiseen. 0–5.

Kirjallisuus: Eurooppalainen viitekehys: kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys, 2003. Council of Europe. Käännös: Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola. Helsinki: WSOY., em. teoksen erikieliset versiot ja  opiskelijoiden itsensä etsimät joko painetut tai verkossa julkaistut artikkelit.


KLSS108 Kieli ja identiteetti  5 op

Osaamistavoitteet: Kurssi tarjoaa opiskelijalle teoreettisia näkökulmia identiteetin kielelliseen rakentumiseen että käytännön analyysivälineitä erityisesti sosiolingvistiseen, narratiiviseen, diskursiiviseen ja dialogiseen identiteetin tulkintaan. Kurssin tarkemmat sisällöt muotoutuvat opiskelijoiden tavoitteiden ja valmiuksien mukaan. Lähdemme liikkeelle arjen kokemuksista ja etsimme niihin tulkintoja erilaisista teoreettisista näkökulmista syventymällä keskeisiin alueen tutkimuksiin. Opiskelijat voivat itsenäisesti tai pienryhmissä syventyä johonkin erityisteemaan, kuten identiteettiin ja murteisiin, kaksikielisyyteen, maahanmuuttajan kieliin ja identiteetteihin ja kielellisiin vähemmistöihin.

Kurssin käytyään opiskelija

  • hahmottaa kielen ja identiteetin suhdetta ja identiteetin kielellistä rakentumista,
  • ymmärtää identiteetin moninaisuutta sekä
  • hallitsee kielen ja identiteetin tutkimuksen keskeisiä lähestymistapoja ja analyysimenetelmiä.

Opiskelutapa: Kurssi koostuu tapaamisista (luennoista), verkkokeskusteluista ja kirjallisista tehtävistä.

Arviointi: Kurssin aikana opiskelija kirjoittaa kolme tehtävää: kielellisen omaelämäkerran, artikkeliarvioinnin ja tutkimussuunnitelman valitsemastaan teemasta. Artikkeliarviointi voi olla myös ryhmätuotos. Jos opiskelija on pois tapaamiselta, hän tekee korvaavan tehtävän kurssille laaditusta tehtäväpankista. 0–5.

Kohderyhmä: Aine- ja syventävien opintojen opiskelijat.

 

KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen   5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija

  • on perehtynyt monikielisyyteen (kaksikielisyyteen) sekä laajasti käsitettynä jokapäiväisenä ilmiönä että kielentutkimuksen kenttänä
  • osaa eritellä monikielisyyteen liittyviä ilmiöitä yksilön ja yhteisöjen, erilaisten arkipäivän ongelmien sekä alan tutkimuksen kannalta
  • on perehtynyt monikielisyystutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, tutkimusaiheisiin, -menetelmiin ja -tuloksiin
  • ymmärtää monikielisyystutkimuksen kysymyksenasettelua sekä monikielisyyttä vuorovaikutustilanteiden ja kielenopetuksen näkökulmasta
  • on tutustunut monikielisyyden erilaisiin määritelmiin ja luokitteluihin, koodinvaihtoon ja muihin kielenkäytön kontakti-ilmiöihin
  • ymmärtää, mitä tarkoittavat kielen menetys ja elvytys, kielelliset oikeudet sekä kaksikielinen opetus ja kielikylpy
  • on tutustunut erilaisten yhteisöjen kielitilanteisiin sekä valtioiden kielisuunnittelun, kielilainsäädännön ja kielipolitiikan kysymyksiin.

Edeltävät tiedot: Vähintään pää- tai sivuaineen perusopinnot jossain kielten laitoksen oppiaineessa.

Opiskelutapa: 12 luentoa tai muuta kontaktiopetuskertaa, itsenäistä tiedonhakua, kurssilukemista n. 4 tutkimusartikkelin verran, 2 ryhmätyötä, 2 esseetä vapaavalintaisella kielellä.

Arviointi: Esseet ja ryhmätyöt arvioidaan asteikolla 0–5. Ryhmätöihin osallistuminen on edellytys kurssisuoritukselle.

Kirjallisuus ja muu materiaali: Erikielisiä tieteellisiä artikkeleja ja yksittäisiä lukuja alan teoksista. Aiheisiin liittyviä artikkeleja tms. sanomalehdistä ja internetistä. Osa jaetaan kurssilla, osa haetaan itse tietokantojen avulla. Lisäksi opettajilta Powerpoint- tai muuta luentomateriaalia.

Suositus ajoituksesta: 3.–4. vuosi. Kurssilta voi saada ideoita tai tukea monikielisyysaiheiseen proseminaarityöhön tai pro graduun.

Kohderyhmä: Aine- tai syventävien opintojen vaiheessa olevat kielten opiskelijat.

 

KLS115 Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimussuuntauksia: itseopiskelupaketti 3–5 op

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa suuntauksen aseman kielen oppimisen ja opettamisen tutkimuskentässä
  • pystyy kuvailemaan suuntauksen keskeiset piirteet
  • osaa kriittisesti arvioida alueen tutkimusta ja suhteuttaa sitä muiden suuntausten tutkimukseen
  • osaa kirjoittaa suuntauksesta tiiviin katsauksen.

Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan, esim. Lantolf James (ed.) (2000) Sociocultural Theory and Second Language Learning. Lantolf James & Thorne Steven (2006) Sociocultural theory and the genesis of L2 development.  Van Lier Leo (2004): The Ecology and Semiotics of Language Learning: a sociocultural perspective.

Arviointi: 0–5.

 

KLSS120  Projektityöskentely  5 op

Osaamistavoitteet: Osallistuttuaan tietyn tutkimus-, opetus- tai koulutushankkeen (esim. erilaisten työpajojen, teemapäivien tai materiaalien suunnittelu ja toteutus) työskentelyyn opiskelija

  • osaa itsenäisesti hakea tietoa eri lähteistä hankkeen toteuttamiseen
  • osaa suunnitella, aikatauluttaa ja toteuttaa kyseisen hankkeen
  • hallitsee tiimityön
  • hallitsee ao. hankkeessa tarvittavat suulliset ja kirjalliset viestintätaidot.

Arviointi: Hyväksytty-hylätty.

 

KLSS130  Kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusmenetelmät  5 op

Osaamistavoitteet:  Kurssit ovat vaihtuva-alaisia, resurssien mukaan järjestettäviä tutkimuksen tekoon ja tutkimusmenetelmiin perehdyttäviä kursseja. Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee kyseisen menetelmän tai menetelmien keskeiset periaatteet ja kannanotot
  • osaa arvioida menetelmän/menetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimusaiheisiin 
  •  ymmärtää menetelmän/menetelmien ominaispiirteet ja tieteenfilosofisen taustan 
  • osaa kriittisesti lukea ja arvioida tutkimuskirjallisuutta  menetelmän/menetelmien käytön kannalta
  • osaa valita omaan tutkielmaansa soveltuvan menetelmän ja käyttää sitä relevantilla tapaa.

Arviointi: 0–5.

 

KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka  5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kielikoulutuspolitiikan keskeisiin kysymyksiin monialaisesti. Kurssilla käsitellään kielikoulutusta paitsi kielipolitiikan näkökulmasta myös yhteiskunnallisten, poliittisten ja taloudellisten kytkösten kautta. Opiskelija perehtyy myös arvioimaan, mitkä tekijät ja toimijat ovat osaltaan vaikuttamassa kielikoulutuspolitiikkaan. Kurssilla käsitellään kielikoulutusta eri koulutusasteilla, työelämän näkökulmasta sekä erityisryhmien, kuten kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen kannalta. Myös kielitaidon arvioinnin yhteiskunnalliset kytkökset ovat keskeisesti esillä. Opiskelija voi halutessaan syventyä jonkin maan kielikoulutuskysymyksiin. Kurssin käytyään opiskelija

  • on perehtynyt kielikoulutukseen eri näkökulmista,
  • osaa arvioida erilaisia kielikoulutukseen kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia kytköksiä,
  • ymmärtää kielitaidon arvioinnin merkityksen koulutuspolitiikan ohjaajana sekä
  • on tutustunut kieli- ja kulttuuriryhmien koulutuksen erityiskysymyksiin.

Opiskelutapa: Luentoja, lukupaketteja, pari- ja ryhmätöitä, oppimistehtäviä.

Arviointi: Oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen, osallistuminen luennoille ja luentojen yhteydessä tehtäviin ryhmätöihin, 0–5.

Kohderyhmä: Syventävien opintojen opiskelijat ja jatko-opiskelijat.

 

KLSS141 Vieraalla kielellä oppiminen ja opettaminen  5 op

Kohderyhmä: Syventävien opintojen opiskelijat.

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehtyä vieraalla kielellä opettamisen problematiikkaan. Kurssilla pureudutaan esim. kysymyksiin siitä, millaisia vaikutuksia vieraalla kielellä opettamisella on yhtäältä kielen ja sisältöjen oppimiseen toisaalta opettajien pedagogisiin ratkaisuihin. Kurssilla käsitellään vieraalla kielellä opettamisen toteuttamista eri koulutusasteilla ja erilaisissa konteksteissa. Opiskelija voi halutessaan syventyä kurssitöissään johonkin vieraalla kiellä opettamisen ja oppimisen erityiskysymykseen. Kurssin käytyään opiskelijalla on

  • tietämys vieraskielisen opetuksen teoreettisista lähtökohdista,
  • ymmärrys erilaisista tavoista toteuttaa opetusta (ml. CLIL-opetus, kielikylpyopetus, maahanmuuttajien opetus) sekä
  • perusvalmiudet toimia opetustilanteissa, joissa toimitaan muulla kuin oppilaiden äidinkielellä.

Opetusmuodot: Luentoja, lukupaketteja, pari- ja ryhmätöitä, oppimistehtäviä

Arviointi: Oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen, osallistuminen luennoille ja luentojen yhteydessä tehtäviin ryhmätöihin; 0–5.

 

KLSS142 Kielen oppimisen ja opettamisen erityisalat   5 op

Osaamistavoitteet: Resurssien mukaan järjestettävälle, vaihtuva-alaiselle kurssille osallistuttuaan opiskelija

  • tuntee teema-alueen peruskäsitteet ja teorianmuodostuksen sekä menetelmälliset ratkaisut
  • osaa kriittisesti arvioida alueen tutkimusta ja suhteuttaa sitä toisten alueiden tai paradigmojen tutkimukseen  
  • osaa lukea kriittisesti alueen tutkimusta
  • osaa kirjoittaa alueesta jäsentyneen raportin ja/tai soveltaa johdonmukaisesti sen teoriaa ja menetelmiä omassa tutkielmassaan. 

Arviointi: 0–5.

 

KLSS306-334 Diskurssintutkimuksen valinnaiset erikoistumiskurssit    5  op

Valinnaisten erikoistumiskurssien tarjonta ja toteutus vaihtelevat vuosittain. Seuraa opetusohjelmaa Korpista.

Osaamistavoitteet: Diskurssintutkimuksen kunkin erikoistumiskurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti valittuun näkökulmaan, sen keskeisiin käsitteisiin, kirjallisuuteen ja analysointitapoihin. Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee syvällisesti valitsemaansa diskurssintutkimuksen suuntaukseen
  • ymmärtää valitsemansa diskurssintutkimuksen suuntauksen yhteydet kielentutkimukseen ja alan muihin suuntauksiin
  • osaa arvioida suuntauksen soveltuvuutta, vahvuuksia ja puutteita kielenkäytön opettamisen ja tutkimuksen kannalta
  • osaa soveltaa valitsemaansa suuntausta oman tutkimukseen.

Kursseja:

KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus 5 op

KLSS331 Etnografinen diskurssintutkimus 5 op 

KLSS332  Institutionaalinen diskurssintutkimus 5 op

KLSS333 Diskurssintutkimuksen lukupiiri 5 op

KLSS334 Diskurssintutkimuksen itseopiskelupaketti 5 op 

Edeltävät opinnot: KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen .

Opiskelutavat: luennot, kirjallisuus, ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely. Valinnaisten erikoistumiskurssien tarjonta ja toteutus vaihtelee vuosittain. Seuraa opetusohjelmaa Korpista.

Arviointi: KLSS333 Diskurssintutkimuksen lukupiiri arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty, muut asteikolla 0–5.

Suositus ajoituksesta: Maisteriopinnot.

 

KLSS702 Kvantitatiiviset menetelmät   5 op

Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy tilastollisen kuvauksen periaatteisiin ja oppii soveltamaan omaksumaansa tietoa SPSS-tietokoneohjelman avulla. Kurssin suoritettuaan opiskelija

  • osaa syöttää tietokoneeseen kieliaineille tyypillistä numeerista dataa
  • osaa tarkastella sitä ristiintaulukoinnin, keskiarvojakaumien ja korrelaatioiden avulla
  • pystyy suorittamaan jakauman tilastollisen testauksen
  • osaa muodostaa uusia muuttujia entisten pohjalta, lajitella ja rajata numeerista materiaalia
  • tuottaa taulukoita ja diagrammeja
  • pystyy tulkitsemaan materiaalissa havaitsemiaan jakaumia ja kirjoittamaan datansa pohjalta tutkimusraportin

Edeltävät tiedot: Suoritetaan aikaisintaan proseminaarin kanssa yhtä aikaa.

Opiskelutapa: Demonstraatioita, harjoituksia ja miniesseitä. Kurssia ei järjestetä joka vuosi.

Kirjallisuus: BEFRING, Forskningsmetodik och statistik, s. 45–169 ja STUKÁT, Statistikens grunder.

Suositus ajoituksesta: Aineopintojen loppupuolella tai maisteriopintojen alussa.

Arviointi:  Lopputyö tai tentti, 0–5.

 

KLSS706 Äidinkielen omaksumisen tutkimusmenetelmiä     5 op

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

  • tuntee kielenomaksumistutkimuksessa käytettävät päätutkimusmenetelmät ja osaa valita sopivan menetelmän ottaen huomioon tutkimuksen tavoitteen sekä koehenkilöiden iän ja kehitystason,
  •  pystyy myös käyttämään tavallisimpia aineistonkäsittelyohjelmia,
  • tuntee yksilön normaalin kielenkehityksen pääpiirteittäin,
  •  osaa etsiä tietoa aiheesta alan kirjallisuudesta, ja
  • pystyy lukemaan tutkimusraportteja kriittisesti.

Opiskelutapa: Luennot, harjoitukset ja kirjallisuus.

Arviointi: Tentti.

Kirjallisuus: FOLEY, J. & THOMPSON, L. 2003: Language learning - A lifelong process.

 

KLSS711 Kielen oppimisen ja opettamisen pro gradu -seminaari   5 op

Osaamistavoitteet:  Seminaarin käytyään opiskelija

  • osaa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimushankkeen aiheen valinnasta ja tiedonhankinnasta tutkimustulosten raportointiin ulottuen
  • osaa lukea tutkimuskirjallisuutta kriittisesti ja muotoilla sen perusteelta oman näkökulmansa tutkimusaiheeseensa  
  • osaa nimetä tutkimusaiheensa kannalta relevantit tutkimuskysymykset ja löytää niihin sopivat tutkimuksen menetelmät aineiston hankintaan ja sen analyysiin .

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Kohderyhmä: Pro gradu -tutkielman tekijät, jotka haluavat tehdä opinnäytetyönsä kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksistä. Seminaarin korvaavuuksista on sovittava oman oppiaineen kanssa.


KLSS714 Haastattelututkimus metodina ja tutkimusprosessina  5 op

Kohderyhmä: Syventävien opintojen opiskelijat ja jatko-opiskelijat
Osaamistavoitteet: Kurssin aikana toteutettavat tutkimushankkeet pohjautuvat VARIENG -huippututkimusyksikön ja Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat -projektin laajoihin kyselytutkimuksiin ja laadulliseen tutkimustyön pohjalta syntyneisiiin havaintoihin. Näiden pohjalta opiskelijat rakentavat ohjatusti omat tutkimushankkeensa. Erityisiä teema-alueita ovat

  1. asenteet äidinkieltä ja/tai muita kieliä kohtaan,
  2.  nuorten medioitunut arki kotona ja koulussa, monikieliset teksti- ja mediakäytänteet.

Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimusprojektin,
  • ymmärtää haastattelun luonteen tutkimusmetodina,
  • osaa tehdä haastattelusuunnitelman,
  • osaa kerätä, käsitellä ja analysoida haastatteluaineistoa sekä
  • osaa kirjoittaa projektistaan tutkimusraportin.

Edeltävät tiedot: Aineopinnot jostain kieliaineesta.

Opiskelutapa: Kurssin työtavat noudattelevat tutkimusprojektin toimintamallia. Kurssin osallistujat rakentavat yhteistyössä tutkimushankkeitaan, etsivät, jakavat, jäsentävät ja raportoivat tietoa kollaboratiivisesti, tutkimusyhteisönä.

Arviointi: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää säännöllistä osallistumista tapaamisiin ja kurssin päätteeksi järjestettävään projektitapahtumaan. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat tutkimusraportin ja tutkimuspäiväkirjan; 0–5.

 

KLSS716   Projektikurssi  5 op

(koodi vaihtuu lukuvuosittain)

Projektikurssi yhdistä tutkimusta ja opiskelua. Sen teema liittyy aina johonkin laitoksen tutkimushankkeeseen ja vaihtuu lukukausittain, joten kursseja voi käydä useita. Kurssi soveltuu maisteriopintojen eri kohtiin: teoria- ja menetelmäopinnot, kielten yhteiset kyseisen projektin mukaisen suuntautumisvaihtoehdon opinnot tai kyseisen kielen opinnot. Kurssilla opitaan sekä pro gradu -työn tekemisessä tarvittavia taitoja että projektityötaitoja yleisemminkin. Sisältönsä puolesta kurssit sopivat myös opettajiksi valmistuville, sillä tarkastelun kohteena ovat usein oppijoiden suoritukset. Tarkemmat kurssikuvaukset laaditaan lukukausittain.

Osaamistavoitteet: Projektityön tehtyään opiskelija on perehtynyt johonkin toisen kielen oppimisen erityiskysymykseen, johonkin tutkimus- tai opetusmenetelmään sekä

tottunut työskentelemään itsenäisesti, osaa kirjoittaa julkaisukelpoisen projektiraportin ja pitää aiheesta esitelmän.

Edeltävät tiedot: KLSS101 Toisen kielen oppiminen

Opiskelutapa: Kurssi kokoontuu joka toinen viikko. Lisäksi luetaan artikkeleita ja tehdään yksilö-, pari- ja ryhmätehtäviä. Kurssitehtävät toteutetaan melko itsenäisesti opettajien kanssa sovitulla tavalla. Tähän voi sisältyä esimerkiksi taustatietojen tai aineiston keräämistä ja analysointia, pieniä opetustehtäviä, kielitaidon arviointia tai oppimateriaalin laatimista. Opiskelutapa määritellään tarkemmin kunkin lukukauden alussa, koska se vaihtelee kulloisenkin kurssin teeman mukaan.

Arviointi: Suoritus arvioidaan tehtävien raportoinnin, esitelmien ja esseiden pohjalta; 0–5.

Kirjallisuus: Liittyy kurssin teemaan ja ilmoitetaan joka kurssin alussa erikseen.

Ajoitus: 4. tai 5. vuosi

 

KLSS722 Aineistolähtöinen oppiminen  5–10 op 

(riippuen oman projektityön laajuudesta)

Kohderyhmä: Aineopintojen ja syventävien opintojen opiskelijat

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita data-driven learning (DDL) ‑metodologiaan, eli autenttisten materiaalien käyttöön kielenopetuksessa ja ‑oppimisessa. Teoreettisten pohdintojen lisäksi harjoitellaan projektimuotoisesti sekä autenttiseen kielenkäyttöön perustuvaa oppimateriaalilaadintaa että teknologia-avusteista tutkivaa kielenoppimista, kuten eri elektronisten korpusten hyödyntämistä kielenopetuksessa ja ‑oppimisessa. Kurssi on hyödyllinen paitsi äidinkielen ja vieraiden kielten opettajaksi opiskeleville myös muille soveltaville aloille tähtääville. 

Kurssin käytyään opiskelija

  • osaa perusteet autenttisten materiaalien käytöstä ja soveltuvuudesta kielenopetukseen ja -oppimiseen,
  • ymmärtää teknologia-avusteisen tutkivan kielenoppimisen näkökulmia,
  • osaa hyödyntää elektronisia korpuksia kielenopetuksessa ja –oppimisessa sekä
  • osaa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen projektin.

Opiskelutapa: Kontaktiopetusta, lukupaketteja, projektitöitä, oppimistehtäviä. Opetus on osittain englanninkielinen

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen kurssille, projekti- ja oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen

 

KLSS730 Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari 5 op

Osaamistavoitteet: Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaarin tavoitteena on syventää opiskelijan tutkijavalmiuksia, edistää opiskelijan alaan sijoittavan opinnäytetyön edistymistä ja tarjota mahdollisuus tutkimustyössä oppimiseen alan tutkimusprojekteissa.  Kurssin käytyään opiskelija

  • ymmärtää diskurssintutkimuksen keskeisten teoreettisten ja analyyttisten peruskäsitteiden ja lähtökohtien merkityksen tutkimusprosessissa
  • käsittää diskurssintutkimuksen tutkimusprosessin eri vaihteet ja niiden tekemisen
  • pystyy suunnittelemaan toteuttamiskelpoisen pro gradu -tutkielman suunnitelman
  • tuntee ja osaa soveltaa diskurssintutkimuksellista ajattelua
  • osaa soveltaa oppimaansa omaan tutkimustyöhönsä
  • tuntee tieteellisen kirjoittamisen, keskustelun ja kommentoinnin tapoja.

Edeltävät opinnot: KLSA320 Johdatus diskurssintutkimukseen 3 op, oman oppiaineen proseminaari.

Opiskelutavat: aktiivinen ja säännöllinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, pro gradu -työn tutkimussuunnitelman tekeminen (5-10 s) ja työhön liittyvän, tieteellisen tekstikokonaisuuden kirjoittaminen (25–30 s.).

Arviointi: Hyväksytty/hylätty

Suositus ajoituksesta: Maisteriopinnot.

Huom. Diskurssintutkimuksen pro gradu -seminaari voi korvata oppiaineen pro gradu -seminaarin. Asiasta on neuvoteltava oppiaineen pääedustajan ja diskurssintutkimuksen professorin kanssa.

 

KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret  5 op

Opetuskielet: Suomi  ja englanti.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on

  • kyky yhdistää laajalti oman erikoisalan kulttuuriviitteet laajempaan eurooppa-laiseen kontekstiin
  • kattava perehtyminen Euroopan eri kieli- ja kulttuurialueista antiikista nykyaikaan.

Edeltävät tiedot: KLSA922 Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen.

Opiskelutapa: Luennot, joilla käsitellään Euroopan eri kieli- ja kulttuurialueita antiikista nykyaikaan. Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä 7 - 8 sivun dokumentoitu essee (n. 44 riviä/sivu) annetusta aiheesta.  Essee kirjoitetaan opiskeltavalla pääkielellä tai, jos pääkieli on suomi, englanniksi tai mahdollisella sivuainekielellä.

Arviointi: Hyväksyttävän esseen laatiminen luentojen pohjalta (ks. ed.); 0–5.

Kohderyhmä: Syventävien opintojen opiskelijat, jotka ovat valinneet suuntautumisvaihto-ehdon C.


KLSS903 Kielikontaktit  5 op

Kohderyhmä: Aineopintojen loppuvaiheessa tai syventävien opintojen vaiheessa olevat kielten opiskelijat.

Osaamistavoitteet:  Kurssin käytyään opiskelija

  • tuntee tärkeimmät kielikontakteihin liittyvät käsitteet: kielten syntyminen, kielten eriytyminen ja lähentyminen kontaktien vaikutuksesta, pidginit ja kreolit, sanojen ja muiden vaikutteiden kulkeutuminen kielestä toiseen, kielten tietoinen yhdistäminen tai erottaminen ja kieli-identiteetin vaikutus kielen kehittymiseen,
  • osaa asettaa tuntemansa kielet laajempaan kokonaisuuteen ja suhteuttaa kielet ja niiden kehityksen toisiinsa.

Edeltävät tiedot: Aineopintojen kielitieteelliset kurssit.

Opiskelutapa: Luento.

Arviointi: Jokaisen luentokerran jälkeen annettuja tehtäviä, jotka perustuvat luennon sisältöön ja/tai oheislukemistoon; 0–5.

 

KLSS905 Kulttuurienvälisen viestinnän perusteet  5 op

Kielet: Opetuskieli: suomi; suorituskielet: englanti, ranska, ruotsi, saksa, venäjä

Osaamistavoitteet:

  • Tutustuminen kulttuurienvälisen kommunikaation teoriakehykseen ja keskeisiin käsitteisiin sekä monikulttuuristen kommunikaatiotilanteiden kannalta tarpeellisten taitojen kehittäminen.

Edeltävät tiedot: KLSA922 Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen.

Opiskelutapa: Verkkokurssi. Kurssi pohjautuu Intercultural Communication -maisteriohjelman verkkokurssiin Introduction to Intercultural Communication: theory (ICSP101). Kurssi jakautuu kahteen osaan: 1) yleinen osa: opiskelija perehtyy kurssimateriaalin avulla kulttuurienvälisen kommunikaation tutkimuksen pääteorioihin ja -käsitteisiin; 2) erikoistumisosa: opiskelija soveltaa oppimaansa kieli- ja kulttuurispesifien harjoitusten avulla.
Arviointi: Kurssin tehtävien hyväksytty suorittaminen; 0–5.


KLSS915  Kieli ja kulttuuri: itseopiskelu, kirjatenttejä   5 op 

Osaamistavoitteet:

  • Syventävä perehtyminen kielen ja kulttuurin tutkimuksen metodiikkaan ja sovelluksiin opiskelijan mielenkiinnon kohteiden mukaan (esim. keskiajantutkimus, sosiolingvistiikka).
  • Kielen- ja kulttuurintutkimuksen metodologian hyvä tuntemus ja kyky soveltaa opittua käytäntöön.

Edeltävät tiedot: KLSA922 Johdatus eurooppalaisen kulttuurin tutkimukseen.

Opiskelutapa: Tutkimuskirjallisuuden suorittaminen kirjatentteinä.

Arviointi: 0–5.