01.11.2015

info

Jyväskylän yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa toimii viittomakielinen akateeminen yhteisö. Kuurot ja kuulevat viittomakieliset ja vieraskieliset ovat opiskelleet yliopistossa suomalaiseen viittomakieleen ja kuurojen kulttuuriin liittyviä akateemisia opintoja jo yli kymmenen vuoden ajan. Yliopistoyhteisö tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön, jossa viittomakieliset voivat opiskella äidinkielellään. Opiskelukielinä ovat myös suomi ja englanti. Yliopisto järjestää tulkkauksen tarvittaessa.

Tutkimuksen ja opetuksen painopistealueet ovat

  • suomalaisen viittomakielen omaksuminen, oppiminen ja opettaminen
  • kaksi- ja monikielisyys
  • suomalaisen viittomakielen perusrakenne
  • kielenkäyttö ja diskurssi.

 

Suomalaisen viittomakielen oppiaine kouluttaa opiskelijoita viittomakielisen kulttuurin, kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoiksi. Yhdistämällä sopivia sivuaineita pääaineopintoihin, opiskelijat voivat sijoittua kansallisiin ja kansainvälisiin koulutus- ja tutkimustehtäviin opintojen jälkeen.

Suomalaisen viittomakielen opinnoissa on kaksi linjaa: K1 (äidinkielen linja) ja K2 (vieraan kielen linja). K1-linjalla opiskelevat ne, joiden äidinkieli on (suomalainen) viittomakieli ja joiden kielitaito arvioidaan riittävän hyväksi valintakokeessa. Opinnoissa painottuvat erityisesti viittomakielisen viestinnän opinnot, joissa tavoitteena on mm. akateemisten viestintätaitojen ja kielitietoisuuden kehittäminen. K2-linjalla opiskellaan viittomakieltä vieraana kielenä. Linjalla opiskelevilla on opintojen alussa riittävät viittomakielen perustaidot, joita pyritään opinnoissa määrätietoisesti kehittämään niin, että opintojen edetessä opiskelijat voivat opiskella viittomakielen opintoja viittomakielellä. Suomalaisesta viittomakielestä voi molemmilla linjoilla suorittaa perus-, aine- ja syventävät opinnot. Suoraan suomalaisen viittomakielen maisteriopintoihin voi hakea aiemman alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai viittomakielentulkin ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta. Lisäksi suomalaista viittomakieltä voi opiskella sivuaineena. Tietoa sivuainehausta löytyy myöhemmin tiedekunnan sivuaineoppaasta.

Suomalaisen viittomakielen opiskelija perehtyy kielitieteen perusteisiin, viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen rakenteeseen sekä viittomakielisen yhteisön kulttuuriin, kirjallisuuteen ja historiaan. Tämän lisäksi opiskelijat tutustuvat opinnoissaan viittomakielten omaksumisen ja oppimisen tutkimukseen, sekä viittomakielisen vuorovaikutuksen ja viittomakielisten kaksi- ja monikielisyyden tutkimukseen.

Perus-, aine- ja syventävien opintojen lisäksi suomalaisen viittomakielen oppiaine tarjoaa Kuurojen yhteisö, kulttuuri ja viittomakielisyys -opintokokonaisuuden. Suomalaisen viittomakielen pääaineopiskelijoilla  on automaattisesti oikeus suorittaa opintokokonaisuuden opintoja; opiskelija voi suorittaa kursseja osana muita opintojaan tai koostaa niistä 25 op:n perusopintokokonaisuuden sivuaineopintoihinsa. Muut opiskelijat voivat hakea Kuurojen yhteisö, kulttuuri ja viittomakielisyys -opintokokonaisuuteen sivuaineoikeutta.

Suomalaisen viittomakielen opinnoissa korostuu opiskelijan aktiivinen osallistuminen. Luentojen ja tenttimisen lisäksi on opiskelua pienryhmissä ja lukupiireissä, projektityöskentelyä, kirjoitettujen ja viitottujen esseiden laatimista sekä verkko-opintoja.

Sisäiset linkit:

  • Viito! ry (Jyväskylän yliopiston viittomakieliset ja viittomakieltä opiskelevat)