10.05.2013

Antti Laukkarinen

Antti Laukkarinen

Valmistunut: maisteriksi 2005, filosofian lisensiaatiksi 2007
Nykyinen työpaikka: Jyväskylän kaupunki, sivistyspalvelut
Titteli: Viestintäpäällikkö

Määrätietoisuus vei opinnot päätökseen

Valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2005 ja lisensiaatiksi 2007. Gradussani selvitin kyselytutkimuksella kuntalaisten käsityksiä kunnan viestinnästä Jyväskylässä. Lisensiaatintyö syntyi samasta aineistosta.

Sivuaineina opiskelin kunnallispolitiikkaa, journalistiikkaa ja puheviestintää. Suosittelen valitsemaan sivuaineita myös muilta tieteenaloilta. Näin varmistaa laajemman tarttumapinnan työelämään.

Olin jo opiskelut aloittaessani ehtinyt kokeilla toimittajan työtä ja olin ollut myös Jyväskylän kaupungilla erilaisissa viestinnän töissä. Päädyin opiskelemaan yhteisöviestintää, koska piti päästä syventämään tietoja alasta, joka oli jo valinnut minut.

Opiskelin työn ohessa ja opinnot ja opiskelijaelämä toivat työhön mukavaa vaihtelua. Mielenkiintoisinta oli huomata, kuinka opittu nivoutui työhön ja toisin päin. Viestinnän merkityksen erilaisten yhteisöjen ja organisaatioiden toiminnassa oppii kyllä teorioista, mutta käytännön voi oppia vain toimimalla erilaisissa yhteisöissä. Se kannattaa aloittaa jo opiskeluaikana. Itse olin mukana ainejärjestössä ja edustajistoryhmässä.

Opintojen suurin hyöty on ehkä ollut tavoitteellinen opiskelu sinänsä. Graduprosessi työn ohessa ja kahden ensimmäisen lapsen syntymän aikoihin opetti sitkeyttä, asennetta ja pitkäjänteisyyttä. Opiskeluissa eteneminen kun on kuitenkin loppujen lopuksi kiinni omasta viitseliäisyydestä, kyvystä keskittyä olennaiseen ja pyrkiä määrätietoisesti päämäärään.

Olin koko opiskeluajan Jyväskylän vesilaitoksen tiedottajana, mutta valmistuttuani hain ja sain paikan sivistyspalveluista. Sivistyspalvelujen viestintäpäällikkönä työhöni kuuluu viestinnän koordinointi ja kehittäminen opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa.

Kannattaa tarttua tilaisuuteen ja olla ahkera, hetken päästä sitä huomaa että on
työssä, josta opiskellessa uskalsi vain haaveilla.

 

Teksti: Antti Laukkarinen
joulukuu 2009