02.08.2017

Tutkimus ja jatko-opinnot

Etkö malttaisi lopettaa tutkimuksen tekoa graduun? Kiinnostaako sinua, mitä kaikkea tutkijan arkeen kuuluu? Aijan ryhmässä ravistellaan ennakkoluuloja tutkimuksesta. Hän onkin esimerkki siitä, miten tutkimus ja käytännön opetustyö nivotaan yhteen.

kuva Aija_mentorointi.jpgMentori

Aija Virtanen

Nykyinen titteli & toimenkuva

FT, yliopistonopettaja. Työskentelen tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston kielikeskuksella yliopistonopettajana. Opetan suomea toisena kielenä vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille sekä hoidan hallinnollisia tehtäviä.

Opinto- & työhistoria

Aloitin suomen kielen opinnot Jyväskylässä vuonna 2004 ja valmistuin maisteriksi siitä kuusi vuotta myöhemmin. Olen käynyt opettajalinjan, mutta äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan tulevaisuuteen suuntaavien opintojen sijaan olen valikoinut niitä opintoja, jotka ovat painottuneet S2-alalle. Olin maisteriopintojen aikana yhden lukukauden harjoittelijana Brnossa, Tšekissä, opettamassa suomea paikallisille tutkinto-opiskelijoille. Valmistuttuani olin tutkimusavustajana Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa, kunnes aloitin väitöskirjan tekemisen kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisesta suomen kielen taidosta vuonna 2011.Väittelin keväällä 2017. Väitöskirjavuosiin on tosin sisältynyt paljon muutakin kuin tutkimusta. Olen opettanut väitöstyön ohessa suomea kielikeskuksella ja ollut tuntiopettajana Jyväskylän yliopiston avoimella yliopistolla suomi toisena kielenä -oppiaineessa. Olin myös yhden vuoden verran UC Berkeleyssä, Kaliforniassa, Fulbrightin foreign language teacher assistant -stipendiaattina opettamassa suomea ja edistämässä tutkimustani. Samalla reissulla kävin tutkimusvierailulla Torontossa. Kokemusta on näin sekä tutkimuksen tekemisestä että opettamisesta, sillä olen pitänyt tärkeänä sitä, että yhteydet tutkimuksen ja käytännön työn välillä pysyy.

Mitä muuta haluat kertoa itsestäsi?

Alun perin minusta ei pitänyt tulla opettajaa eikä tutkijaa. Kuinka ollakaan päädyin yhdistämään nämä kaksi edellä mainittua, mikä on tarjonnut niin teoreettista kuin käytännönläheistäkin näkökulmaa kieleen ja sen oppimiseen. Kun aloitin väitöstutkimustani, olin epävarma siitä, haluanko tutkijaksi. Kuitenkin vuosien varrella on eteen tarjoutunut kaikenlaisia mielenkiintoisia pieniä projekteja, jotka ovat tarjonneet taas uusia mahdollisuuksia. Nyt työtehtävissäni painottuvat opetustehtävät, mikä tuo mukavaa vastapainoa menneelle tutkimusrupeamalle.

Millaisia ajatuksia valmistumisesta ja työelämään siirtymisestä haluaisit jakaa opiskelijoille? Etenkin ajatellen oman ryhmäsi teemaa.

Kuten sanoin, en osannut odottaa löytäväni itseäni tutkijan enkä opettajan roolista. Mieli siis kannattaa pitää avoimena ja uteliaana eri vaihtoehdoille, sillä huomasin ainakin itselläni olleet mielikuvat ja ennakkoluulot melko nopeasti vääriksi siitä, mitä etenkin tutkijuus on. Tutkimusta ei esimerkiksi tehdä ilman muita, ja tätä yhdessä tekemisen merkitystä en voikaan liikaa korostaa. Tutkijana ei olla yksin norsuuluutornissa tekemässä tiedettä vaan parhaimmillaan tutkijuus on niin sanottuja verkostoja eli toisia ihmisiä, joiden kanssa saa ja haluaa tehdä yhteistyötä. Tutkimuksen tekeminen on myös hyvin vaihtelevaa; työtehtäviini on kuulunut rahoitushakemusten tekemistä, aineistonkeruuta, kirjoittamista, konferensseissa ja seminaareissa käymistä sekä eri työryhmissä toimimista ja eri tapahtumien järjestämistä. Vaikka työ on vaihtelevaa ja vapaata, samaan aikaan tutkimuksen tekeminen vaatii melko hyvää epävarmuuden sietokykyä ja joustavuutta, sillä rahoitukset ja työsuhteet voivat olla melko pätkittäisiä (nytkin olen määräaikaisessa työsuhteessa).

Mitä itse odotat ryhmämentoroinnilta?

Odotan innokasta ja tasavertaista keskustelua ura-ajatuksista sekä toiveista ja peloista, joita tieteen maailmaan liittyy. Voin valottaa tutkimuksen tekemisen iloja ja sudenkuoppia sekä tarjota yhden uratarinan, joka tosin elää edelleen. Odotan innolla tapaamisia!