23.02.2017

Työelämätarinoita kielikoulutuksessa

Projektisihteeri

  • Opiskeluaika/valmistunut: 2005–2011
  • Pääaine: Saksan kieli ja kulttuuri
  • Sivuaineet: ruotsi, opettajan pedagogiset opinnot, palveluliiketoiminnan ja yhteisöviestinnän perusopinnot, Intercultural Studies

Syksyllä 2005 aloitin opinnot Jyväskylän yliopistossa kirjoitettuani keväällä ylioppilaaksi. Kesän vietin nordjobbarina Göteborgissa, jossa ruotsin kielen taitoni karttui mukavasti. Sainkin ruotsin suoraan sivuaineeksi, mutta pääaineeksi olin hakenut saksaa, joka on aina ollut minulle kielistä innostavin. Aloitin saksan opiskelun jo 3. luokalla ensimmäisenä vieraana kielenä.

Yliopistossa opiskelin ahkerasti monia eri aineita. Kiinnostavia asioita oli niin paljon, että minulla oli jopa vaikeuksia valita yliopiston laajasta tarjonnasta ne kaikkein mielenkiintoisimmat. Lisäksi halusin monipuolisen tutkinnon, jotta minun olisi valmistuttuani mahdollista hakea monenlaisia töitä. Kaikista paras opiskeluvuosi oli 2006–2007, jonka vietin ERASMUS-vaihdossa Saksassa. Würzburg on kaunis baijerilainen viinikaupunki, josta pääsee helposti matkustamaan ympäri Eurooppaa. En ole koskaan matkustanut niin paljon kuin vaihtovuoden aikana. Ilman vaihtoa en varmasti olisi tähänkään mennessä tutustunut Eurooppaan niin laajasti kuin silloin.

Kesät 2008 ja 2009 olin töissä Tiedekeskus Heurekassa myyjänä ja yleisötutkimustehtävissä. Kesän 2010 vietin taas Saksassa, tällä kertaa pohjoisessa Itämeren rannalla. Työskentelin myymäläapulaisena Dahmessa, suositussa rantalomakohteessa, jossa hulinaa riitti! Tänä yksin Saksassa vietettynä kesänä kielitaitoni ja itsevarmuuteni kasvoivat huimasti.

Valmistumisen jälkeen muutin avomieheni luo Helsinkiin ja sain opinto-ohjaajan sijaisuuden. Hyppy yliopistosta yläkoulumaailmaan oli avartava ja antoi uusia näkökulmia. Saman lukuvuoden aikana toimin myös kielten yksityisopettajana: valmensin yhteensä kahta abia saksan ja suomen yo-kirjoituksiin ja yhtä Helsingin yliopistoon ruotsin kielen opintoihin pyrkijää. Tuntui hienolta, kun tyttö pääsi sisään! Opon pestin päätyttyä myös koulutin ruotsia Metsolla, missä sain hyödyllistä kokemusta aikuisten kouluttamisesta.

Syksyllä 2012 työllistyin toimistohommiin kielikoulutuspalveluja tarjoavaan perheyritykseen Espoon Otaniemessä. Toimin markkinoinnin ja myynnin avustavissa tehtävissä sekä projektisihteerinä Suomen Verkko-Opisto -hankkeessa, jossa on mukana neljä yritystä ja seitsemän oppilaitosta ja jonka tavoitteena on edistää digitaalisten oppimateriaalien käyttöä Suomessa.

Neuvona opiskelijoille sanoisin, että hankkikaa työkokemusta jo opiskeluaikana! Siitä on jo tullut klisee, mutta se todella pitää paikkansa. Jos ei ole valmistuessaan mitään suhteita työelämään ja sen lisäksi esim. muuttaa uudelle paikkakunnalle, mielekkään työn saanti voi osoittautua hyvin hankalaksi tai ainakin viedä yllättävän paljon aikaa.

Kotouttamiskouluttaja

Maria Sarhemaa, FM, kotoutumiskouluttaja, Oulun Aikuiskoulutuskeskus

Mikä on koulutuksesi?

Aloitin vuonna 2004 suomen kielen pääaineopiskelijana. Sivuaineina suoritin kirjallisuuden aineopinnot, opettajan pedagogiset opinnot sekä hungarologian syventävät opinnot. Hungarologian opintojeni myötä päädyin vuonna 2009 harjoitteluun Suomen Budapestin-suurlähetystöön, jonne jäin harjoittelujakson jälkeen pariksi vuodeksi töihin. Niinpä valmistumiseni viivästyi vuoteen 2012 asti.

Miten päädyit työhösi?

Lopetettuani työt suurlähetystössä opetin Unkarissa suomea sekä yksityisellä sektorilla että yliopistossa harjoittelijana. Suomeen paluun jälkeen tein äidinkielen ja suomi toisena kielenä -opettajan sijaisuuksia ja tuntiopettajan töitä eri oppilaitoksissa, kunnes kuulin, että Oulun Aikuiskoulutuskeskukseen etsitään suomen kielen kouluttajaa.

Millaisia työtehtäväsi ovat ja millaista osaamista työtehtävässä tarvitaan?

Tavallisessa koulussa opettamisesta työni eroaa siinä, että aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajan työ on kokoaikatyötä. Työpaikalla siis ollaan kahdeksasta neljään eikä vain omien tuntien ajan. Lisäksi opetusta on enemmän kuin koulussa, joskus jopa yli 30 tuntia viikossa. Opetuksen lisäksi työhön kuuluu opiskelijoiden ohjausta, esimerkiksi HOPSien tekoa ja työssäoppimisen ohjausta. Tämän työn hyvä puoli on se, että työt voi yleensä jättää työpaikalle eikä iltoja tarvitse käyttää kokeiden korjaukseen tai yhteydenpitoon vanhempien kanssa, kuten esimerkiksi peruskoulun opettajan ehkä tarvitsee.

Vaikka opetusta on paljon, opettaminen on mukavaa ja mielenkiintoista ja päivät kuluvat nopeasti. Viime aikoina mediassa on puhuttu paljon siitä, miten kotoutumiskoulutus pitäisi järjestää, ja yleinen käsitys tuntuu olevan, että nykyään kotoutumiskoulutus on pelkästään perinteistä luokkahuoneopetusta. Se ei kuitenkaan ole totta. Toki suurin osa opetuksesta tapahtuu luokassa, mutta lisäksi vierailemme opiskelijoiden kanssa esimerkiksi museoissa, virastoissa ja erilaisissa tapahtumissa. Joskus menemme harjoittelemaan kielitaitoa käytännössä esimerkiksi torille tai kahvilaan, ja hyvällä säällä saatamme vaikkapa pelata Mölkkyä tai käydä piknikillä puistossa ja harjoitella samalla suomeksi puhumista. Ainakin meidän oppilaitoksessamme ”ulos luokasta” -periaate toimii hyvin eikä opiskelun tarvitse olla tylsää puurtamista. Oppilaitoksessamme on useita kotoutumiskoulutusryhmiä, ja teemme paljon yhteistyötä toisten ryhmien kanssa. Lisäksi on mukavaa, että meitä S2-kouluttajia on toistakymmentä, joten kollegiaalista apua on aina tarjolla.

Työssä tarvitaan tietysti hyvää opetettavan aineksen hallintaa, käytännössä siis suomen kielen sekä suomi toisena kielenä -opintoja. Opiskelijaryhmät ovat hyvin heterogeenisiä ja opiskelijoita on maailman jokaisesta kolkasta, joten opettajalta vaaditaan avarakatseisuutta ja kykyä eriyttää opetustaan. Opiskelijat ovat tulleet Suomeen eri syistä: osalla on turvapaikanhakija- tai pakolaistausta, osa on tullut Suomeen töihin tai opiskelemaan ja jäänyt sittemmin työttömäksi ja osa on Suomessa perhesyistä. Jotkut opiskelijoista eivät ole käyneet kotimaassaan lainkaan koulua, mutta toisilla on korkeakoulututkinto. Monikulttuurisen ryhmän opettaminen on erittäin antoisaa ja tarjoaa opettajallekin mahdollisuuden oppia monenmoista. Vaikka onkin klisee sanoa, että jokainen työpäivä on erilainen, tässä työssä se todella pitää paikkansa.

Vinkkejä tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?

Kotoutumiskouluttajalla ei ole virallisia pätevyysvaatimuksia, vaan opettajilta edellytettävä koulutus vaihtelee eri ELY-keskusten alueilla. Hyötyä on laajoista suomen kielen ja S2-opinnoista sekä pedagogisista opinnoista. Harjoittelusta kotoutumiskoulutuksessa tai muuten S2-alalla sekä esimerkiksi vapaaehtoistyöstä maahanmuuttajien parissa on varmasti hyötyä. Itse olen huomannut, että minua on työssäni auttanut kokemukseni ulkomailla asumisesta. Koska olen itse ollut maahanmuuttaja ja opiskellut vieraan kielen aikuisiällä, minun on tavallaan helpompi samastua opiskelijoihin.