21.02.2017

Työelämätarinoita monikultuurisessa Suomessa

Asiantuntija (kotoutumispalvelut)

Elina Sorvari, TE-toimisto

Mikä on koulutuksesi?
Valmistuin Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004 filosofian maisteriksi pääaineena ruotsin kieli ja sivuaineina ranska, italia, asiakaspalvelu & markkinointi ja kasvatustiede. Opintoihin kuuluvat kieliharjoittelut suoritin opiskelijavaihdoissa Ruotsissa ja Italiassa sekä työskentelemällä Ranskassa. Opintojen aikana olin ainejärjestöni Svenska Klubbenin hallituksessa jäsenenä ja bilevastaavana ja niiltä osin mukana organisoimassa mm. kieltenlukijoiden euroviisuja.

Miten päädyit nykyiseen työhösi ja missä työskentelit sitä ennen?
Jo opintojen aikana olin kesätöissä ja osa-aikatöissä eri paikoissa, mm. tekstiilihuoltajana, matkamuistomyyjänä ja tutkimushaastattelijana. Valmistuttuani jäin kuitenkin työttömäksi ja menin puoleksi vuodeksi harjoitteluun Työvoimatoimiston kansainväliseen työnvälitykseen eli EURES-palveluun. Sieltä syntyneiden suhteiden avulla pääsin nykyiseen työhöni, tosin mutkien kautta. Ensin opiskelin nimittäin itseni hotellivirkailijaksi ja olinkin sitten muutaman vuoden töissä hotellissa sekä hetken myös uusien hotellivirkailijoiden kouluttajana ennen nykyiseen työpaikkaani pääsemistä.

Mille työnantajalle työskentelet ja mitä tehtävänkuvasi sisältää?
Nykyinen työnantajani on Hämeen TE-toimisto eli tutummin työkkäri. Aloitin ensin määräaikaisena nuorten palveluissa, sitten siirryin koulutusneuvojan sijaiseksi ja sitten pääsin nykyiseen virkaani kotoutumispalveluissa. Olen siis titteliltäni asiantuntija ja minulle kuuluvat maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonta ja ohjaus, kotoutumiskoulutusten suunnittelu ja valinnat sekä koulutusneuvontaa yleisesti kaikille (työttömille sekä työssäkäyville).

Esimerkki tyypillisestä työpäivästä ja mitä osaamista nykyisessä työssäsi tarvitaan?
TE-toimistossa normaalin työpäivän aikana tapaan asiakkaita (tulkin kanssa tai ilman) ajanvarauksella, vastaan puhelimitse ja sähköpostitse tuleviin kysymyksiin, autan työkavereitani opiskeluun ja maahanmuuttajien asioihin liittyvissä kysymyksissä, neuvottelen kouluttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaiden tilanteista ja työllistymismahdollisuuksista, teen Kelalle lausuntoja asiakkaiden tilanteista sekä tietenkin yritän saada omien asiakkaideni tilannetta etenemään työllistymisen suuntaan. Työpäivän aikana ehtii tehdä monenlaista eri asiaa. Paperitöitä ja tietojärjestelmäämme kirjattavia asioita on aika paljon ja siihen suurin osa työajasta meneekin. Koko ajan pitää olla ajan tasalla ajankohtaisista aiheista eli uutisia seurataan ja uusiin lakeihin ja ohjeisiin tutustutaan heti, kun niistä tiedetään.

Työssäni hyödyksi on ollut monipuolinen kokemukseni erilaisista koulutuksista ja työtehtävistä. Kielitaitoni ansiosta aina ei tarvitse tilata asiakkaalle tulkkia ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus on helpompaa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat suuressa roolissa ja erityisen tärkeitä. Oman suomen kielen muuttaminen selkosuomeksi on asiakkaiden kannalta tärkeää. Pitää siis olla herkkyyttä aistia, ymmärtääkö toinen selittämäsi asiat, sillä usein hän ei sano, jos ei ymmärrä. Kuitenkin kuuntelutaidot ovat isommassa roolissa kuin puhumistaidot. Asiakkaiden omasta tilanteesta ja toiveista lähdetään liikkeelle ja sen perusteella sekä lakia ja ohjeita noudattaen hänelle tarjotaan erilaisia palveluita. Asiakkaille ei kuitenkaan anneta mitään valmiina, vaan hänen on itse otettava vastuu omasta tilanteestaan. Me TE-toimiston asiantuntijat olemme vain auttamassa asiakasta löytämään oikean polun itselleen. Hyvä asiantuntija osaa olla jämäkkä ja ottaa kantaa asiakkaiden suunnitelmien realistisuuteen kannustavasti ennemmin kuin lannistavasti.

Mitä vinkkejä antaisit tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?
TE-toimistoon töihin pääseminen alkaa usein ensin määräaikaisella työsuhteella, sillä valtion tuottavuusohjelman ansiosta virkoja on vain vähän tarjolla. Työttömän kannattaa mainita kiinnostuksestaan työskennellä TE-toimistossa omalle vastuuvirkailijalleen ja hän voi viedä tiedon eteenpäin esimiehille. Työssäolevien kannattaa hakea avoimiin virkoihin tai viransijaisuuksiin, sillä määräaikaisiin työsuhteisiin heitä ei usein oteta. Työkkäri haluaa niiltä osin tehdä oman osuutensa työttömyyden vähenemiseksi. Työkkäri tarjoaa haastavia asiakaspalvelutehtäviä, mutta työ palkitseekin aina silloin tällöin, kun joku saa sinun ansiostasi työpaikan tai pääsee muuten elämässään eteenpäin.

Kotouttamiskouluttaja

Maria Sarhemaa, FM, kotoutumiskouluttaja, Oulun Aikuiskoulutuskeskus

Mikä on koulutuksesi?

Aloitin vuonna 2004 suomen kielen pääaineopiskelijana. Sivuaineina suoritin kirjallisuuden aineopinnot, opettajan pedagogiset opinnot sekä hungarologian syventävät opinnot. Hungarologian opintojeni myötä päädyin vuonna 2009 harjoitteluun Suomen Budapestin-suurlähetystöön, jonne jäin harjoittelujakson jälkeen pariksi vuodeksi töihin. Niinpä valmistumiseni viivästyi vuoteen 2012 asti.

Miten päädyit työhösi?

Lopetettuani työt suurlähetystössä opetin Unkarissa suomea sekä yksityisellä sektorilla että yliopistossa harjoittelijana. Suomeen paluun jälkeen tein äidinkielen ja suomi toisena kielenä -opettajan sijaisuuksia ja tuntiopettajan töitä eri oppilaitoksissa, kunnes kuulin, että Oulun Aikuiskoulutuskeskukseen etsitään suomen kielen kouluttajaa.

Millaisia työtehtäväsi ovat ja millaista osaamista työtehtävässä tarvitaan?

Tavallisessa koulussa opettamisesta työni eroaa siinä, että aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajan työ on kokoaikatyötä. Työpaikalla siis ollaan kahdeksasta neljään eikä vain omien tuntien ajan. Lisäksi opetusta on enemmän kuin koulussa, joskus jopa yli 30 tuntia viikossa. Opetuksen lisäksi työhön kuuluu opiskelijoiden ohjausta, esimerkiksi HOPSien tekoa ja työssäoppimisen ohjausta. Tämän työn hyvä puoli on se, että työt voi yleensä jättää työpaikalle eikä iltoja tarvitse käyttää kokeiden korjaukseen tai yhteydenpitoon vanhempien kanssa, kuten esimerkiksi peruskoulun opettajan ehkä tarvitsee.

Vaikka opetusta on paljon, opettaminen on mukavaa ja mielenkiintoista ja päivät kuluvat nopeasti. Viime aikoina mediassa on puhuttu paljon siitä, miten kotoutumiskoulutus pitäisi järjestää, ja yleinen käsitys tuntuu olevan, että nykyään kotoutumiskoulutus on pelkästään perinteistä luokkahuoneopetusta. Se ei kuitenkaan ole totta. Toki suurin osa opetuksesta tapahtuu luokassa, mutta lisäksi vierailemme opiskelijoiden kanssa esimerkiksi museoissa, virastoissa ja erilaisissa tapahtumissa. Joskus menemme harjoittelemaan kielitaitoa käytännössä esimerkiksi torille tai kahvilaan, ja hyvällä säällä saatamme vaikkapa pelata Mölkkyä tai käydä piknikillä puistossa ja harjoitella samalla suomeksi puhumista. Ainakin meidän oppilaitoksessamme ”ulos luokasta” -periaate toimii hyvin eikä opiskelun tarvitse olla tylsää puurtamista. Oppilaitoksessamme on useita kotoutumiskoulutusryhmiä, ja teemme paljon yhteistyötä toisten ryhmien kanssa. Lisäksi on mukavaa, että meitä S2-kouluttajia on toistakymmentä, joten kollegiaalista apua on aina tarjolla.

Työssä tarvitaan tietysti hyvää opetettavan aineksen hallintaa, käytännössä siis suomen kielen sekä suomi toisena kielenä -opintoja. Opiskelijaryhmät ovat hyvin heterogeenisiä ja opiskelijoita on maailman jokaisesta kolkasta, joten opettajalta vaaditaan avarakatseisuutta ja kykyä eriyttää opetustaan. Opiskelijat ovat tulleet Suomeen eri syistä: osalla on turvapaikanhakija- tai pakolaistausta, osa on tullut Suomeen töihin tai opiskelemaan ja jäänyt sittemmin työttömäksi ja osa on Suomessa perhesyistä. Jotkut opiskelijoista eivät ole käyneet kotimaassaan lainkaan koulua, mutta toisilla on korkeakoulututkinto. Monikulttuurisen ryhmän opettaminen on erittäin antoisaa ja tarjoaa opettajallekin mahdollisuuden oppia monenmoista. Vaikka onkin klisee sanoa, että jokainen työpäivä on erilainen, tässä työssä se todella pitää paikkansa.

Vinkkejä tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?

Kotoutumiskouluttajalla ei ole virallisia pätevyysvaatimuksia, vaan opettajilta edellytettävä koulutus vaihtelee eri ELY-keskusten alueilla. Hyötyä on laajoista suomen kielen ja S2-opinnoista sekä pedagogisista opinnoista. Harjoittelusta kotoutumiskoulutuksessa tai muuten S2-alalla sekä esimerkiksi vapaaehtoistyöstä maahanmuuttajien parissa on varmasti hyötyä. Itse olen huomannut, että minua on työssäni auttanut kokemukseni ulkomailla asumisesta. Koska olen itse ollut maahanmuuttaja ja opiskellut vieraan kielen aikuisiällä, minun on tavallaan helpompi samastua opiskelijoihin.