13.06.2017

Infopaketti kieli- ja viestintätieteiden laitoksen uusille opiskelijoille 2017

Valikoitua tietoa opiskelusta ja opintojen suunnittelusta opintonsa aloittavalle

Opintojen suunnittelu

Opintojen suunnittelussa sinua auttavat ja tukevat ryhmänohjaajat eli omaopettajat, hops-ohjaajina toimivat koulutussuunnittelijat sekä opintojen alussa myös opiskelijatuutorit. Myös kurssikavereiden kanssa kannattaa keskustella opintovalinnoista. 

Ensimmäisenä lukuvuonna opinto-ohjauksen tavoitteita ovat mm. opintoihin sitoutuminen, ryhmäytyminen, oman tutkinto-ohjelman ja tieteenalan tuntemuksen lisääntyminen sekä opintojen sujuva edistyminen. 

Jokainen opiskelija laatii ohjaajien tukemana itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin). Hops tehdään elektronisena eHopsina Korppi-järjestelmässä. Hopsin laatimiseen liittyy henkilökohtainen ja/tai ryhmäkeskustelu ohjaajan kanssa.

Opinto-ohjaus: Kuka auttaa pulmissasi?

  • Kunkin oppiaineen opiskelijoita ohjaavat ja neuvovat sen opiskelijatuutorit, omaopettajat (=ryhmänohjaajat), koulutussuunnittelijat (=hops-ohjaajat) ja portfoliotyön ohjaajat (voivat olla joko omaopettajia tai erikseen portfoliotyötä varten nimettyjä).
  • Kurssien (vastuu)opettajat opastavat kurssien sisältöihin ja niiden suorittamiseen liittyvissä asioissa.
  • Aineenopettajakoulutuksen lehtori tietää eniten kielten opettajankoulutukseen liittyvistä asioista.
  • Kansainvälisen opiskelijavaihdon asioita hoitaa tiedekunnan kv-suunnittelija Anne-Riitta Vanhala.

Laitoksen ja yliopiston ohjaustahoista voit lukea tarkemmin laitoksen Opintojen ohjaus ja tuki -sivustolta.

Tiedotus ja neuvonta

Sähköposti

Opintoasioista tiedotetaan ensisijaisesti sähköpostilla, joten kaikkien opiskelijoiden on tärkeää kuulua oman oppiaineensa sähköpostilistalle. Käytä aina yliopiston sähköpostiosoitettasi. Yliopiston sähköpostin käyttöönottoa koskevat ohjeet löydät yliopiston IT-palveluiden uuden opiskelijan ohjeista. 

Sähköpostia kannattaa lukea mielellään päivittäin. Viesteihin tulee vastata sitä pyydettäessä. 

Journalistiikan ja viestinnän opiskelijat liitetään oman oppiaineensa sähköpostilistalle opintojensa alussa, mutta kielten opiskelijoiden tulee liittyä listalle itse. Kielten opiskelijoiden tulee muistaa liittyä myös muiden opiskelemiensa kielten sähköpostilistoille. Ohjeet liittymiseen löytyvät yliopiston IT-palveluiden sivuilta, mutta myös opiskelijatuutorit opastavat asiassa.

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen opiskelijoiden sähköpostilistojen nimet ovat:

suo-net (suomi)
germanistit (saksa)
romklass (rom.fil.)
venaja (venäjä)
klubben (ruotsi)
english (englanti)
viittomakieliset (suomalainen viittomakieli)
yk (yhdistyneet kieltenlukijat eli kaikki kielten opiskelijat)
vie-journalistit (journalistiikka)
vie-puheviestinta (viestintä)
vie-icc (kulttuurienvälinen viestintä)

Verkkosivut

Myös yliopiston verkkosivut ovat tärkeä tiedotuskanava. Käytäthän siis aktiivisesti laitoksen (www.jyu.fi/kivi), humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan (www.jyu.fi/hytk) ja yliopiston (www.jyu.fi) verkkosivuja. Erityisen tärkeitä ovat opiskelijoille suunnatut opiskelua koskevat sivut. Opintoihisi liittyvissä kysymyksissä tarkista aina ensin,  löytyykö vastaus kysymykseesi jo verkkosivuilta.

Myös kieli- ja viestintätieteiden laitoksen oppiaineilla on omat verkkosivunsa. Oppiaineiden omilta sivuilta löydät juuri kyseisen oppiaineen opiskeluun liittyvää tietoa ja ohjeita. Muihin opiskelemiisi oppiaineisiin liittyvissä kysymyksissä käänny kyseisen laitoksen tai tiedekunnan verkkosivujen puoleen.

Henkilökohtainen neuvonta

Henkilökunnan jäsenet ilmoittavat itselleen sopivat neuvontakanavat ja -ajat, joita on hyvä kunnioittaa. Neuvontaa voi saada esim. kasvokkaisen opetuksen tai ohjaustapaamisten yhteydessä, vastaanotoilla, sähköpostilla tai puhelimitse.

Infotilaisuudet

Opintoasioista järjestetään säännöllisesti tiedotus- ja infotilaisuuksia. Tlaisuuksiin pitää osallistua, sillä ne sisältävät opintojen etenemisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Poissaolleen on otettava asioista selvää itsenäisesti esim. opiskelutovereilta tai verkkosivuilta, silloin kun materiaali sinne talletetaan.

Aiempien opintojen hyväksilukeminen

Hyväksiluvulla tarkoitetaan aikaisempien muualla suoritettujen opintojen kirjaamista opintorekisteriin. Mikäli sinulla on aiempia yliopisto- tai korkeakouluopintoja, jotka eivät vielä ole osa mitään toista tutkintoa, voit kysyä näiden opintojen hyväksilukua osaksi Jyväskylän yliopiston tutkintoa. Koulutussuunnittelijat hoitavat hyväksilukuja tai osaavat ohjata oikealle taholle. Hyväksiluvut kannattaa selvittää aina heti, koska ne vaikuttavat kurssivalintoihin. Ota siis pikimmiten yhteyttä oppiaineesi koulutussuunnittelijaan, joka auttaa sinua hyväksiluvuissa sekä opintojen valinnassa ja suunnittelussa jo ennen kurssi-ilmoittautumisten alkamista. 

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen opiskeluohjeista löydät hyväksilukemisen perusperiaatteet ja -ohjeet

Minkä verran lukuvuoden aikana tulee opiskella?

Kun tavoitteena on kandidaatin ja maisterin tutkinto viidessä vuodessa tai maisterintutkinto kahdessa vuodessa, opintopisteitä tulisi koota 60 vuodessa. Täten opintojen sujuvaksi etenemiseksi opintopisteitä olisi hyvä saada kasaan noin 55 - 60 opintopistettä vuodessa.

Opintotuen näkökulmasta opintopisteitä pitäisi kertyä vähintään 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohti. Lisäksi opintotuessa on vähimmäissuoritusvaatimus 20 opintopistettä jokaiselta lukuvuodelta, jonka aikana on saanut opintotukea. Ajantasaiset tiedot opintotuesta löydät yliopiston oman opintotukiyksikön verkkosivuilta. Muistathan hakea opintotukea hyvissä ajoin!

Opetus

Oman oppiaineesi opetussuunnitelmasta (OPS) selviää, mitä sinun pitää opinnoissasi tehdä. Oppiaineesi opetusohjelma puolestaan kertoo, miten opetusta kuluvana lukuvuonna järjestetään. Kunkin oppiaineen opetus koostuu oppiaineen (esim. koodit EKI, RFI, SAX tai JOU) järjestämistä opintojaksoista ja ohjelmien yhteisistä opintojaksoista (esim. koodit KLS, MON, KOP ja VIE).  On siis tärkeää, että tutustut oppiaineesi opetussuunnitelmaan ja selvität myös opetusohjelmasta, miten ja milloin opetusta järjestetään. 

Opetuksen tarkemmat tiedot aikoineen ja paikkoineen löydät Korppi-järjestelmästä. Luethan aina tarkkaan Korpissa myös kurssikuvauksessa annetut tiedot. Opintojesi alussa saat opastusta Korpin käyttöön esimerkiksi tuutoreiltasi. 

Opetusperiodit

Osa opetuksesta järjestetään yhden, osa kahden periodin mittaisena, mutta oppiaineissa saattaa olla myös esim. neljän periodin mittaisia eli koko lukuvuoden kestäviä kursseja. Opetusohjelmasta ja Korpista selviää, miten kunkin kurssin opetus on rytmitetty. Opinnot kannattaa suunnitella koko lukuvuodeksi kerrallaan, jotta saat kaiken tarvittavan mahtumaan lukujärjestykseesi. Opetusperiodit ja kurssien ilmoittautumisajat lukuvuonna 2017 - 2018 löydät laitoksen opiskeluohjeista.

Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin

Kursseille ilmoittaudutaan Korpin kautta. Korpin käyttöohjeet löytyvät verkosta, mutta myös tuutorit opastavat ensimmäisenä syksynä.

Tentteihin ja tentti-ilmoittautumiseen liittyvät ohjeet löydät laitoksen verkkosivuilta. 

Opiskelutavat ja opintojen suorittaminen

Opintojaksojen opiskelutavat voivat olla moninaisia. Monet opintojaksot toteutetaan kursseina, jotka voivat muodostua yhdestä tai useammasta suorituksesta kuten esimerkiksi luennoista, harjoituksista, ryhmätyöskentelystä ja kurssitentistä. Huomioithan, että kursseihin kuuluu useimmiten myös paljon itsenäistä työskentelyä joko ryhmässä tai yksin, mille sinun opiskelijana tulee varata aikaa luentojen ja muiden kurssin tapaamiskertojen lisäksi. 

Kurssien lisäksi on myös itsenäisiä opiskelutapoja kuten kirjatenttejä ja esseitä. Kirjatentin voi suorittaa opintojaksosta riippuen joko tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä tai eTenttinä. 

Lisätietoja opintojaksojen suorittamisesta saat ensisijaisesti niiden opettajilta. Myös koulutussuunnittelijoilta voi tarpeen mukaan kysyä neuvoa.

Yliopiston tutkintosäännössä kerrotaan opetusta, opiskelua ja opintojen suorittamista koskevat säädökset ja periaatteet. Lisäksi laitoksen opiskelijat ja opettajat ovat yhteisvoimin laatineet laitoksen opetukseen läsnäolosäännöt.

Arviointi 

Opintosuoritukset arvioidaan pääsääntöisesti asteikolla 0–5 (5 erinomainen, 4 kiitettävä, 3 hyvä, 2 tyydyttävä, 1 välttävä, 0 hylätty). Kunkin opintojakson arvioinnista on kerrottu opetussuunnitelmassa. Tulokset ovat saatavilla Korpissa kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava kirjallinen suoritus on tullut jättää opettajalle. Joskus opettajalla saattaa olla hyväksyttävä syy arvostelun myöhästymiseen. Tähän tarvitaan laitoksen johtajan lupa, ja opettaja ilmoittaa myöhästymisestä opiskelijoille erikseen.

Yliopiston tutkintosäännön mukaan opiskelijalla on oikeus yrittää hyväksytyn opintojaksosuorituksen arvosanan korottamista vuoden sisällä ensimmäisestä suorituksesta ja enintään kahdesti. Arvosteltua ja hyväksyttyä kandidaatin- tai maisterintutkielmaa ei voi uusia. 

Opettajat syöttävät kurssien opintosuoritukset rekisteriin pääsääntöisesti Korpin kautta. Voit siis tarkistaa omat suorituksesi Korpista ja sieltä näet myös opintosuoritusotteesi.  Jokainen opiskelija on itse vastuussa omien opintojensa etenemisestä. Omia opintosuorituksia ja opintosuoritusotetta tulee seurata aktiivisesti ja mahdolliset virheet tai puuttuvat suoritukset kannattaa selvittää heti joko opintojakson opettajan tai koulutussuunnittelijan kanssa.

Opintokokonaisuuden valmistuminen

Yliopistossa yksittäisistä opintojaksoista muodostuu tietyn laajuisia opintokokonaisuuksia. Kun opintokokonaisuus (esimerkiksi oman oppiaineesi perus-, aine- tai syventävät opinnot) valmistuu eli kun olet suorittanut kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot, tulee opintojaksot koota opintosuoritusotteellesi kokonaisuudeksi ja kokonaisuudelle lasketaan kokonaisarvosana. Huomaathan, että kokoaminen ei tapahdu automaattisesti, vaan sinun tulee itse huolehtia kokoamispyynnön lähettämisestä. Ohjeet opintokokonaisuuksien kokoamiseen ja kokonaisarvosanan laskemiseen löydät laitoksen opiskeluohjeista.

Yliopistosanastoa: Kuka tekee mitäkin?

Professorit johtavat tutkimusta, tutkivat, opettavat ja ohjaavat opinnäytetöitä.

Lehtorit opettavat ja tutkivat. Nykyisin valittavien nimikkeet ovat yliopistonlehtoreita (tohtorin tutkinto ja näyttöjä tieteellisestä tutkimuksesta vaaditaan) ja yliopistonopettajia (maisterintutkinto kelpoisuusvaatimuksena).

Tutkijatohtorit ja yliopistotutkijat (entinen nimike yliassistentti) ovat tohtoreita, jotka etupäässä tutkivat, mutta myös opettavat ja ohjaavat opinnäytetöitä.

Tohtorikoulutettavat (entinen nimike assistentti) harjoittavat tieteellisiä jatko-opintoja. He voivat myös opettaa jonkin verran.

Koulutussuunnittelijat (entinen nimike amanuenssi) hoitavat opintojen järjestelytehtäviä, tiedottavat ja antavat opintoneuvontaa ja -ohjausta.

Lisää yliopistosanastoa

 

Takaisin alkuun