02.01.2008

CEFLING dissemination: Mustonen & Reiman (2007)

Mustonen, Sanna, and Reiman, Nina. 2007. Mitä oppijankielen tutkimus voisi antaa kognitiiviselle kielentutkimukselle? Aikuisen L2-oppijan kirjoitettujen tuotosten tarkastelua pragmaattisesta näkökulmasta. Paper presented at Finnish Cognitive Linguistics Association (FiCLA) Seminar, Turku, Finland, 12-13 October 2007.

Abstract

Mitä uutta toisen kielen oppimisen näkökulma voisi tuoda fennistiseen kognitiiviseen tutki- mukseen? Kognitiivinen lingvistiikka on keskittynyt pitkälti kielijärjestelmän tutkimiseen äidinkielen näkökulmasta. Siinä on potentiaali kielen muutoksen todentamiseen: suomessa kognitiivista lingvistiikkaa on sovellettu diakroniseen ja lapsenkielen tutkimukseen. Suomi toisena kielenä -oppimisen tutkimuksessa kognitiivinen lähestymistapa on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. 
 
Tässä esitelmässä pohdimme kognitiivisen lähestymistavan sovellettavuutta toisen kielen op- pimisen tutkimukseen. Mahdollisia lähestymistapoja ovat: - käyttöpohjainen (usage-based) lähtökohta: kieli käytössä ja kontekstit  ! kielellinen ja kommunikatiivinen kompetenssi - fennistinen kuvaus vs. psykolingvistinen evidenssi oppijankielestä - konstruktioajattelu, kehyssemantiikka, lokalistinen hypoteesi, lause argumenttiraken- nekonstruktiona (Ellis 2003, Langacker 1991, Fillmore & Kay 1996, Fillmore 1982, Goldberg 1995, Hopper 1998).
 
Väitöskirjatutkimuksemme ovat osa eurooppalaista hanketta, jonka yleisenä tavoitteena on lähentää kielitaidon arviointia toisen ja vieraan kielen omaksumisen tutkimukseen. Hankkeen (http://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/en/research/projects/cefling) päätutkimuskysymykseen- Mitkä ovat tyypillisiä lingvistisiä piirteitä ja piirrekimppuja Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) kommunikatiivisesti kuvatuilla taitotasoilla A–C? etsimme osaltamme vastausta tarkastelemalla lausetyyppejä ja paikallissijaisia ilmauksia.
 
Tutkimuksen aineisto koostuu yläkoululaisten ja aikuisten suomen oppijoiden kirjallisista suorituksista. Tehtävänannot simuloivat kommunikatiivisia tilanteita, ja suoritukset on arvioi- tu Viitekehyksen taitotasoille.
 
Oppijankieli on luonteeltaan prosessimainen ja kehkeytyvä. Lapsenkieleen verrattuna aikui- sen toisen kielen oppijan kieli ei kuitenkaan kehity yhdessä kognition kanssa: aikuisen kogni- tio ja vähintään ensikielen rakenteet ja ilmaisuvaranto muodostavat toisenlaisen lähtökohdan oppimiselle. Toisen kielen tutkimus voisikin tuoda kognitiivisen lähestymistavan hypoteeseja uuteen valoon. 
 
Lähteet 
Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching and Assessment (CEFR). Council of Europe 2001.
Ellis, Nick C. 2003: Constructions, Chunking and Connectionism: The Emergence of Second Language Structure. In Doughty, Catherine J. & Long, Michael H. (Eds.) The Handbook of Second Language Acquisition. Oxford, UK: Blackwell Publishing. S. 63–103.
Fillmore, Charles J. & Kay, Paul 1996: Construction Grammar. CLSI Lecture Notes. Center for the Study of Language and Informantion, Standford, CA. Käsikirjoitus.
Fillmore, Charles J. 1982: Frame Semantics. – The Linguistic Society of Korea (ed.) Linguistics in the Morning Calm. Selected Papers from SICOL-1981. Hanshin Publishing Company, Seoul. S 111–137.
Goldberg, Adele E. 1995: Constructions. A Construction Grammar Approach to Argument Structure. Cognitive Theory of Language and Culture. Chicago: The University of Chicago Press. 
Hopper, Paul J. 1998: Emergent Grammar. Tomasello, Michael (ed.) The New Psychology of Language. S. 155–175.
Langacker, Ronald W. 1991: Foundations of Cognitive Grammar II: Descriptive Application. Stanford University Press, Stanford CA.