22.04.2008

CEFLING dissemination: Reiman (2008)

Reiman, Nina. 2008. Lausetyyppi suomi toisena kielenä -oppijoiden lauserakenteen tarkastelussa. Paper presented at XXXV Kielitieteen Päivät, 23-24 May 2008 Vaasa, Finland.

Abstract

Kielenoppimisen alkuvaiheessa oppijoilla on käytössään vain rajallinen keinovalikoima lauseen rakentamiseen. Paljon kieltä opitaan analysoimattomina kokonaisuuksina, joissa tietyt lekseemit yhdistyvät tiettyihin rakenteisiin. Kielitaidon kehittyessä sekä rakenteiden että lekseemien valikoima laajenee, ja myös oppijan tieto merkityksistä ja kielenkäytöstä täsmentyy. Lauserakenteet monipuolistuvat ja alkavat varioida.  

Väitöskirjatyössäni tutkin suomi toisena kielenä -oppijoiden kirjoitetun kielen lauserakenteen kehittymistä Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille arvioiduissa teksteissä. Tarkastelun lähtökohtana on lausetyypin moninainen käsite. Yksi näkökulma lausetyyppeihin ovat niin sanotut syntaktiset lausetyypit, jotka ovat prototyyppisiä pelkistyksiä suomen kielen lauseista (ISK 2004: 848). Kielenkäytössä syntaktiset lausetyypit näyttäytyvät kuitenkin monimuotoisina: ne varioivat muun muassa modaalisesti sekä yhdistyvät laajemmiksi pää- ja sivulauseiden kokonaisuuksiksi.

Tutkimuksen tavoitteena on luoda käsitystä siitä, mitä kaikkea lausetyyppi on oppijankielessä ja millaisena se näyttäytyy kielitaidon kehittyessä. Selvitän tätä muun muassa siitä näkökulmasta, miten niin sanottua prototyyppistä syntaktista lausetyyppiä varioidaan. Tarkoituksena on perehtyä niihin keinoihin, joita oppijat käyttävät lauseen rakentamiseen. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on, mitkä lauserakenteen variaation ilmiöt osoittavat rakenteen muuttuneen oppijankielessä produktiiviseksi ja näin ollen indikoivat kielitaidon kehitystä.

Esitelmässäni pohdin sitä, miten konstruktiokieliopin (mm. Fried & Östman 2004) ajattelutapa lauseesta auttaa hahmottamaan oppijankielen lauserakenteen kehitystä. Lähestyn lausetyyppien käyttöä lausemuotin käsitteestä käsin. Lausemuotti on skemaattinen malli tai yleistys siitä, miten kielen lause rakentuu. Konstruktiokieliopin mukaisesti kielenkäytössä erilaiset lausemuotit, konstruktiot, asettuvat päällekkäin. Jotta oppijankielen kehitys ja variaation lisääntyminen saadaan näkyviin, on tarkasteltava lausetta päällekkäisten lausemuottien tai -konstruktioiden yhteenliittymänä.

Väitöskirjatyöni on hahmottumassa kahdesta suunnasta: laadullisen tarkastelun valintoja ohjaa aineisto, ja analyysia sekä aineiston että teoreettisen viitekehyksen (konstruktiokielioppi) pohjalta muotoutuva käsitys lausetyypistä oppijankielessä.

LÄHTEET

Fried, Miriam – Östman, Jan-Ola (toim.) 2004: Construction Grammar in a Cross-Linguistic Perspective . John Benjamins, Amsterdam. 

ISK = Iso suomen kielioppi. SKS, Helsinki 2004.