13.12.2012

Cefling - Linguistic Basis of the Common European Framework for L2 English and L2 Finnish

Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke 2007-2009

Tavoitteet

Cefling-hankkeen tavoitteena on tutkia, kuinka toisen ja vieraan kielen oppijan kielitaito kehittyy taitotasolta toiselle. Taitotasot ovat keskeinen osa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteistä eurooppalaista viitekehystä (Common European Framework of Reference for Languages, CEFR). Tutkimuksessa yhdistetään viitekehyksen osaa tehdä -tyyppiset kielenkäytön taitotasokuvaukset oppijankielen kehittymisen rakenteelliseen tarkasteluun.

Viitekehyksen taitotasot

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikot pyrkivät luonnehtimaan kielen oppijoiden vieraan kielen taitoa tasoittain aloittelijoista edistyneisiin. Viitekehys on parhaillaan juurtumassa käyttöön kielenopetuksen ohjenuorana, jonka avulla opetussuunnitelmista, kokeiden laadinnasta, oppimateriaaleista ja kursseista voidaan tehdä yhteismitallisia eri puolilla Eurooppaa. Suomi on ollut prosessissa edelläkävijä: viitekehyksen periaatteita on sovellettu sekä kielenopetuksen suunnittelussa (opetussuunnitelmien perusteet) että kielitaidon arvioinnissa (Yleiset kielitutkinnot).

Kielitaidon testauksen ja toisen kielen omaksumisen yhteistyötä

Hanke yhdistää toisen kielen oppimisen ja kielitaidon arvioinnin tutkimustietoa ja on osa alan merkittävää eurooppalaista tutkimusverkostoa. Tavoitteena on saada aikaan perusteltu kuvaus kielenoppijan taitojen luonteesta ja niiden edistymisestä tasolta toiselle. Tutkimukselle on tarvetta, koska yhteistyö oppimis- ja arviointitutkimuksen välillä on toistaiseksi ollut vähäistä. Niinpä onkin vielä selvittämättä, missä määrin viitekehyksessä esitetyt tai muut käytössä olevat taitotasoasteikot itse asiassa heijastavat kielenoppimisen prosessia.

Tutkimuskysymykset

Hankkeessa tarkastellaan seuraavia teoreettisesti keskeisiä sekä käytännön kielenopetuksen ja kielitaidon arvioinnin kannalta relevantteja kysymyksiä:

  • Millaiset kielellisten piirteiden yhdistelmät ovat tyypillisiä oppijoiden tuotoksissa viitekehyksen tai sen suomalaisten sovellusten kuvaamilla taitotasoilla?
  • Onko lasten ja aikuisten suoriutuminen samantasoisista ja samanlaisista viestinnällisistä tehtävistä erilaista? Ovatko aikuisille tarkoitetut viitekehyksen taitotasot ja niiden pohjalta nuorille oppijoille laaditut suomalaiset sovellukset vertailukelpoisia?
  • Miten peruskoulun oppimateriaalien kirjoitustehtävät suhteutuvat viitekehyksessä ja opetussuunnitelmien perusteissa määriteltyihin tehtäviin?
  • Millaisiin kielellisiin ja viestinnällisiin piirteisiin opettajat – ja Yleisten kielitutkintojen arvioijat - kiinnittävät huomiota arvioidessaan oppijan suoritusta opetussuunnitelmien tai YKI-taitotasojen perusteella? Miten nämä piirteet suhteutuvat saman suorituksen kielelliseen rakenteeseen tai viestinnälliseen toimivuuteen?

Kieli- ja oppimiskäsitys

Hankkeessa kielen oppimista tarkastellaan kielen käyttöön perustuvana (usage-based) prosessina. Teoreettisen viitekehyksen tärkeä osa on presessoitavuusteoria (Processability Theory), mutta kielitaidon edistymistä tasolta toiselle tarkastellaan myös rakenteellisesti esimerkiksi konseptuaalisen semantiikan ja konstruktiokieliopin keinoin. Yhtenä lähtökohtana tutkimukselle ovat myös Eurooppalaisen viitekehyksen taustalla olevat kielitaidon arviointia ja kommunikatiivista kompetenssia koskevat teoriat.

Hankkeen tutkimusaineistot

Hankkeessa tutkitaan englannin ja suomen kielen oppimista toisena tai vieraana kielenä. Tutkimuksessa keskitytään oppijoiden suoriutumiseen kirjoittamistehtävistä. Aineistona ovat Yleisten kielitutkintojen aikuisten oppijoiden suoritukset sekä hankkeessa kerättävät nuorten kirjoitelmat.

Vaikka hankkeessa keskitytään tarkastelemaan kirjoittamista, lähestymistapaa on mahdollista soveltaa myös muiden kielellisten taitojen tutkimiseen (puhumiseen, kuuntelemiseen, lukemiseen).

Tulokset ja niiden soveltaminen

Tutkimushankkeen tuloksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä, opettajankoulutuksessa, kielitaidon diagnostisessa ja muussa arvioinnissa sekä oppimateriaalien kehittämistyössä.