08.10.2014

Väitöstutkimukset

Tuula Jäppinen

Tarkastelen tutkimuksessani suomen kielen osaamisen tarvetta kaupallisella alalla. Liike-elämässä käytetään paljon englantia sekä kansainvälisen kaupan lingua francana että kansainvälisten yritysten sisäisessä viestinnässä. Myös alan opetusta annetaan englanniksi suomalaisissa korkeakouluissa. Suuri osa englanninkielisen tutkinnon suorittaneista maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista pyrkii valmistuttuaan Suomen työmarkkinoille.

Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millainen suomen kielen taito koetaan riittäväksi liike-elämän toimihenkilötehtävissä ja miten kielitaito kehittyy työssä. Kielitaidon riittävyyttä tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten työharjoittelijoiden ja heidän suomalaisten esimiestensä näkökulmasta.

Sirkku Latomaa

Väitöskirjassani yhdistyvät monikielisyystutkimuksen useat lähestymistavat: kielen ylläpitämistä ja menetystä koskeva tutkimus, kielisuunnittelu ja kielipolitiikka sekä demografisten tilastoaineistojen analyysi. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella maahanmuuttajia koskevaa kielipolitiikkaa sekä sen muutoksia ja toteutumista kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Kielipolitiikkaa analysoidaan yhtäältä makrotasolla, lainsäädäntöön ja muihin virallisiin asiakirjoihin kirjautuneena, ja toisaalta kirjoittamattomana mikrotason kielipolitiikkana, joka manifestoituu esimerkiksi erilaisina ratkaisuina, käytänteinä ja käsityksinä kuntien, koulujen ja perheiden tasolla. Demografisia tilastoaineistoja analysoimalla pyritään valottamaan, millaisin keinoin olisi mahdollista tarkentaa kuvaa suomalaisen yhteiskunnan monikielisyydestä. Esimerkiksi globalisoituvan talouselämän kannalta on tarpeen saada näkyviin, millaista kielitaitoa nykyisellä ja työmarkkinoille tulossa olevalla maahanmuuttajataustaisella työvoimalla on hallussaan. Myös kielikoulutuksen suunnitteluun tarvitaan nykyistä täsmällisempää tietoa oppilaiden kielitaustasta.

Tuija Lehtonen

Väitöskirjatutkimukseni kohteena on Opetushallituksen hallinnoima ESR-rahoitteinen AIKIS-hanke ja sen terveydenhoitoalan osio. AIKIS-hankkeessa toimivat opettajat tuottavat aikuisille maahanmuuttajille suomen ja ruotsin kielen verkko-opetusmateriaalia. Tarkastelemassani osiossa tuetaan terveydenhoitoalalla tarvittavan kielitaidon kehittymistä, työnhakua sekä ammattiin opiskelemista.

Väitöskirjassani tarkastelen

  • Miten AIKIS-hankkeen suomenkielisen osion terveydenhuoltoalan sisältöjen tekijät määrittelevät työelämän ammattikielitaidon ja sen, miten ja milloin se opitaan?
  • Miten AIKIS-materiaalin käyttäjät (terveydenhuoltoalalla työelämässä tai ammatillisessa koulutuksessa olevat maahanmuuttajat) määrittelevät työelämän ammattikielitaidon ja sen, miten ja milloin se opitaan?
  • Miten terveydenhuoltoalan työelämän ammattikielitaito todentuu AIKIS-materiaalissa suhteessa edellisiin kysymyksiin? Mitä ja miten sitä kehitetään verkkoympäristössä?  Miten materiaalit ohjaavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen työelämässä ja kielen oppimiseen ympäristöstä?

Maiju Strömmer (o.s. Partanen)

Tutkimukseni keskittyy maahanmuuttajien suomen kielen käyttämiseen ja oppimiseen sisääntuloammateissa kuten siivoustyössä. Yleensä kielitaito- ja koulutusvaatimukset sisääntuloaloilla ovat vähäiset, joten niille on mahdollista työllistyä jo Suomessa asumisen alkuvaiheessa. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttajatyöntekijöiden ja heidän työyhteisönsä käsityksiä sisääntuloammattien kielitaitovaatimuksista, kielellisestä toiminnasta ja työyhteisön tuesta. Tutkin myös, millaisia viestintätilanteita ja suomen kielen oppimismahdollisuuksia sisääntulotyössä tarjoutuu. Tavoitteena on havainnoida monikulttuuristen sisääntuloammattien työyhteisöjen toimintaa ja paikantaa hyviä käytänteitä, jotka tukevat suomen kielen oppimista ja kotoutumista Suomeen.

Aija Virtanen

Tutkin, millaisia käsityksiä maahanmuuttajataustaisilla sairaanhoitajaopiskelijoilla on omasta ammatillisesta kielitaidostaan sekä sen riittävyydestä ja kehittymisestä. Keskityn siihen, millaisia kielenoppimistilanteita ympäristö tarjoaa opiskelijoille: miten esimerkiksi työharjoittelupaikkojen henkilöstö tukee tai rajoittaa kielenoppimista? Tarkastelun kohteena ovat paitsi opiskelijat myös työyhteisö ja siltä saatava kielellinen tuki. Keskityn lisäksi siihen, miten sairaanhoitajaopiskelijoiden kieli- ja kielenoppimiskäsitykset suhteutuvat esimerkiksi työympäristössä esillä oleviin käsityksiin.