Topling - Toisen kielen oppimisen polut

Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke 2010-2013

Yleistä

Toisen kielen oppimisen polut -hanke, lempinimeltään Topling, on Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) tutkimushanke, jota rahoittavat Suomen Akatemia (2010-2013) ja Jyväskylän yliopisto. Se hyödyntää aiemman Cefling-hankkeen aineistoja ja tuloksia (ks. Cefling-hankkeen verkkosivut).

Hankkeen päätavoitteena on verrata suomen (suomi toisena kielenä), englannin ja ruotsin kielen kirjoitustaitojen kehityskulkuja suomalaisessa koulutusjärjestelmässä (aikuiskoulutus mukaanlukien) poikittais- ja pitkittäisaineistossa.

Poikittaisaineisto, jossa on 1 194 suomi toisena kielenä ja 3 154 englanti toisena kielenä -kirjoitelmaa eri tehtävänannoista, on jo olemassa, arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasoasteikkojen pohjalta ja koodattu analyyseja varten. Ruotsin kielestä on olemassa samantyyppistä aineistoa. Pitkittäisaineisto, johon sisältyy kouluajan ulkopuolista kirjoittamista, kerätään tässä hankkeessa.

 

Tutkimuksen teoreettinen tavoite

Teoreettinen tavoite on pyrkiä yhdistämään kolme lähestymistapaa, jotka tavallisesti ovat erillään toisen kielen oppimisen tutkimuksessa, yhteen kehykseen, DEMfad-malliin, jota on alettu kehittää aiemmassa Cefling-hankkeessa. Ne ovat kielellinen (rakenteiden ja sanaston kehitys), viestintätaidollinen (esim. EVK) ja suorituksen kehittymistä seuraava lähestymistapa, jonka keskeiset käsitteet ovat sujuvuus, tarkkuus ja kompleksisuus.

Pääpaino on distribuution ja kompleksisuuden käsitteiden määrittämisessä, sillä ne ovat mallissa keskeisiä, mutta toistaiseksi toisen kielen oppimisessa vähemmän käsiteltyjä kuin mallin kaksi muuta peruskäsitettä taajuus ja tarkkuus.

Kolme koulutettua, riippumatonta arvioijaa määrittelee kirjoitusten viestinnällisen taitotason, ja kielellisten osa-alueiden (esim. jokin rakenne tai sanaston alue) sekä sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden kehityskulkua piirretään DEMfad-mallin avulla.

 

Tutkimuksen metodologinen tavoite

Metodologinen tavoite on ryhmätason poikittaisaineiston ja yksilötason pitkittäisaineiston tuottaman tiedon yhdistäminen sen selvittämiseksi, missä määrin kehityskulut ovat yhteneväisiä ja erilaisia.

Alan tutkimukset ovat yleensä joko poikittaisia tai (harvemmin) pitkittäisiä, joten valmiita malleja ei juuri ole. Tästä syystä hanke sisältää useita alatutkimuksia, joissa tarkastellaan eri kielenoppimisen vaiheissa olevien pienten osallistujaryhmien kirjoittamista. Näitä tuloksia verrataan poikittaisaineiston analyysin avulla saatuihin oppimispolkuihin.

 

Tulokset ja niiden soveltaminen

Hankkeen tieteellisenä tuloksena on malli ja toimintatapoja, joita voidaan käyttää toisen kielen kehityksen vertailukelpoiseen seuraamiseen eri tasoilla ja eri kielissä. Sitä voidaan soveltaa kirjoitustaidon ohella puhe- ja lukutaidon kehitykseen. Myös poikittais- ja pitkittäisaineiston yhdistäminen tuottaa uutta tietoa. Koska konstruktiokielioppi on osin tutkittavien rakenteiden määrittelyn pohjana, hanke tuottaa myös tietoa konstruktioajattelun soveltuvuudesta toisen kielen analyysiin. Tulokset antavat systemaattisen ja yksityiskohtaisen kuvan kolmen kielen kirjoittamisen oppimisesta suomalaisissa kouluissa ja ovat suoraan sovellettavissa kielipedagogiikkaan, opetussuunnitelmiin, oppi- ja opetusmateriaaleihin ja opettajankoulutukseen.

 

Lisätietoja

Professori Maisa Martin
maisa.martin(at)jyu.fi

Tutkimusavustaja Jaana Alila
jaana.alila(at)jyu.fi