10.11.2011

OSA 1 | Englanti ja suomi vaihtelevat ja sekoittuvat puhetilanteissa

 

Tarja Nikula: Oppilaiden osallistuminen luokkahuonevuorovaikutukseen englanninkielisessä aineenopetuksessa

Artikkelissa perehdytään suomalaisten koululaisten kielenkäyttöön luokkahuoneissa, joissa opetus tapahtuu englanniksi (ns. vieraskielinen aineenopetus). Tutkimuksen kohteena ovat englanninkielisen vuorovaikutuksen ominaisuudet ja englannin tehtävät suhteessa käytettyyn suomen kieleen, ei kielimuotojen oikeellisuus. Tulokset osoittavat oppilaiden olevan aloitteellisia ja rohkeita englannin puhujia ja kykenevän ylläpitämään vuorovaikutusta myös tilanteissa, jotka edellyttävät varsin monimutkaisia neuvotteluja oppisisällöistä. Suomea käytetään toisinaan englannin rinnalla, mutta sen käyttö selittyy vain harvoin englannin taidon puutteellisuudella. Sen sijaan kielenvaihto on tapa ilmaista sosiaalisia ja tilanteisia merkityksiä. Varsin usein soljuminen kielestä toiseen näyttäytyy myös itsessään merkityksellisenä, tapana tuoda esiin nuorten kaksikielistä osaamista.

 

Leila Kääntä: Opettajat arvioivat vuorot oppilaiden toiminnan ohjailemisen keinoina englanninkielisessä aineenopetuksessa

Artikkelissa kuvataan englanninkielisen aineenopetuksen luokkahuonevuorovaikutusta keskusteluntutkimuksen keinoin. Keskittymällä yhteen opetusvuorovaikutuksen olennaisimmista ilmiöistä, opettajan arvioiviin vuoroihin, artikkelissa osoitetaan, miten englanninkielisen opetuksen opettajat hyödyntävät kieltä, eleitä ja vuorovaikutuksen osallistumiskehikkoa erilaisten oppilaiden toimintaa rajoittavien merkitysten rakentumisessa.

Arvioivien vuorojen muoto sekä niiden funktio vuorovaikutuksessa on aina konstruoitu suhteessa arviointia edeltävään toimintaan ja siihen, miten toimintaa halutaan suunnata eteenpäin. Opettajat hyödyntävät kieltä ja eleitä eri tavoin erilaisissa arvioivissa vuoroissa. Kielellisen muodon ohella opettajan ele on osoittamassa oppilaiden toiminnan rajoittamista yksiselitteisesti, kun taas toisissa arvioivan vuoron sekventiaalinen paikka saa aikaan toimintaa rajoittavan merkityksen. Opettajat myös asemoivat itsensä ja toimintansa suhteessa oppilaisiin ja meneillään olevan tehtävän suorittamiseen sekä kielellisesti että kehon asentoa muuttamalla. Englanninkielisen opetuksen opettajilla on käytössään moninaiset resurssit luoda erilaisia vuorovaikutustoimintoja ja merkityksiä ja näitä resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti luokkahuoneen vuorovaikutuksessa.

 

Anne Pitkänen-Huhta: Kielellinen leikittely oppilaiden teksteihin liittyvissä keskusteluissa

Tämä artikkeli tarkastelee oppilaiden toimintaa englannin kielen oppitunneilla tekstikäytänteiden rakentumisen näkökulmasta. Oppitunti ymmärretään sosiaalisena tilanteena, jossa opettaja ja oppilaat rakentavat käytänteitä ja sosiaalisia suhteita kielen avulla ja jossa sekä englanti että suomi ovat vahvasti läsnä. Artikkelissa tutkitaan, millaisen roolin englannin kieli saa tunneilla käytettävien tekstien kautta oppilaiden toiminnassa ja miten tämä rooli eroaa suomen kielen vastaavista tehtävistä. Erityisenä huomion kohteena on oppilaiden kielellinen leikittely eli se, miten oppilaat käyttävät suomea, englantia ja niiden sekoitusta haastaakseen oppitunneilla käytettyjen tekstien mekaanisia ja puuduttavia tehtäviä ja osoittaakseen kiinnittymistä luokkatovereihinsa. Oppilaat eivät tyydy vain omaksumaan koulun tarjoamia tekstin käsittelytapoja, vaan he rakentavat aktiivisesti myös omia tapojaan toimia englanninkielisten tekstien kanssa.

 

Arja Piirainen-Marsh: Koodinvaihto kontekstivihjeenä videopelitilanteissa

Vuorovaikutteisten video- ja tietokonepelien pelaaminen on yksi keskeisimmistä konteksteista, joissa suomalaiset nuoret kohtaavat englannin kieltä arkielämässään.  Artikkeli tarkastelee englannin ja suomen kielen kontaktipintaa tilanteissa, joissa kahdesta neljään poikaa pelaa englanninkielistä toiminnallista videopeliä. Analyysin kohteena ovat englanninkielisten ilmausten käyttö ja niiden vuorovaikutustehtävät osana pelitapahtumaa ja sen diskurssia. Keskeisenä metodisena ankkurina on keskustelunanalyysin näkemys kielestä diskurssina: kielen muodot ja rakenteet esiintyvät, muokkautuvat sekä saavat merkityksensä vuorovaikutuksessa. Analyysissa hyödynnetään myös sosiolingvististä koodinvaihdon tutkimusta sekä pelitutkimusta. Näiden tutkimusalojen antia yhdistämällä artikkeli valottamaan pelaamistilanteen kielivalintoja keinoina, joiden avulla osallistujat jäsentävät tapahtumaa ja toimivat vuorovaikutuksessa englanninkielisen pelin sekä toistensa kanssa.

 

Anu Muhonen: Sheikataan like a polaroid picture: englannin tehtäviä nuorisoradiojuonnoissa

Valotan artikkelissani kielimaailmaa, jossa englanti näkyy ja toimii viestintäresurssina erilaisissa tehtävissä suomen kielen ohella ja suomen kieleen sekoittuneena suomenkielisissä nuorisoradio-ohjelmissa. Aineistonani on Yleisradion YleX-kanavan ohjelmien juontoja. Artikkeli pyrkii kuvailemaan ja selittämään sitä, miten englannin kieli vaihtelee suomen kanssa sekä miten ja missä tehtävissä englanti kytkeytyy suomenkieliseen diskurssiin. Vuorovaikutuksen sosiolingvistisen analyysin avulla osoitan, että englanti on osa tämän puheyhteisön puhujien ja kuuntelijoiden kielellistä repertoaaria, ja sillä on useita tehtäviä radiojuonnoissa. Englannin kieli on mukana radiopuheessa eritasoisina ja -laajuisina ilmauksina, joilla luodaan mm. moniäänistä ja viihdyttävää radiodiskurssia, rakennetaan erilaisia intertekstuaalisia yhteyksiä erityisesti englanninkieliseen populaarimusiikkiin ja -kulttuuriin sekä ilmaistaan musiikin alan asiantuntijuutta.