10.11.2011

OSA 2 | Englanti ja suomi vaihtelevat ja sekoittuvat teksteissä

 

Sirpa Leppänen: Kielten valinta, vaihtelu ja sekoittaminen faniuden rakennusaineksina verkkofiktiossa

Artikkeli kuvaa suomalaisten nuorten kirjoittamaa fanifiktiota, eli verkossa julkaistuja kaunokirjallisia tekstejä, jotka pohjautuvat toisen tekijän alun perin kirjoittamaan kulttiaseman saaneeseen tekstiin, elokuvaan tai televisiosarjaan. Artikkelissa eritellään sitä, millä eri tavoin kirjoittajat ottavat teksteissään käyttöön sekä suomen ja englannin tarjoamia ilmaisukeinoja. Artikkeli osoittaa, kuinka englannin käytössä ei ole kyse vain siitä, että kirjoittajat jäljittelevät kulttitekstien englanninkielistä diskurssia, vaan – niin kuin nuorison kielenkäytölle on yleisemminkin tyypillistä – että he myös leikittelevät niin englannin kuin suomenkin tarjoamilla mahdollisuuksilla, muokkaavat niiden tarjoamia resursseja ja luovat siten omaa sosiaalista ja kulttuurista kielirepertuaariaan. Monille nuorille fanikirjoittajille englanti ei ole siis enää vieras kieli, vaan he ovat ottaneet sen omakseen, yhdeksi ilmaisuvälineekseen suomen rinnalle.

 

Samu Kytölä: Englanti huumorin ja syrjinnän välineenä suomalaisen Futisforumin keskusteluissa

Internetin jalkapallofoorumien monikielisyysilmiöitä tutkiva Samu Kytölä tarkastelee tapahtumaketjua, joka saa alkunsa turkkilaiseksi esittäytyvän kirjoittajan ensi-ilmestymisestä suomalaiselle Futisforumille. Turkkilaisnimimerkin aihevalinnat, normienvastaiseksi leimautuva englanti ja totutusta viestinnästä pragmaattisesti poikkeava esiintyminen saavat aikaan monitasoisen merkityskentän, jossa englannin kielen eri sävyjen ja rekisterien luova käyttö kytkeytyy huumoriin, sosiaaliseen vallankäyttöön sekä identiteettien ja ryhmäkuuluvuuden neuvotteluun.

Etenkin kirjakielen normien vastaisella englannilla rakennetaan hienosyistä sisäpiirihuumoria, joka on osittain turkkilaista syrjivää. Keskustelut muotoutuvat monikielisten ja -äänisten pilailuviestiketjujen vyyhdeksi, johon sekoittuu aineksia muista "huonon englannin" lähteistä. Vyyhti kehittyy suomalaisten "foorumistien" pilailugenreksi - ilman alkuperäistä turkkilaista osallistujaa. Verkkofoorumien tyyppisten viestintämuotojen niukasti kontrolloitu, nimettömänä toteutuva yhteisöllisyys näyttäisi mahdollistavan kielen hallintaan ja valintaan perustuvan epätasa-arvoisen diskurssin osittain uudenlaisessa muodossa. Analyysissa nouseekin esiin yhteisöllisen vertaiskontrollin suuri vaikutus.

 

Marianne Toriseva: "Svits bs flippi näistä tuplista, kelaa". Suomen ja englannin kielen vaihtelun tehtävistä skeittiteksteissä

Suomalainen skeittikulttuuri ja sen kielenkäyttö on suomi-englanti-kontaktitilanteen tutkijalle hedelmällinen ja kiinnostava kohde: Skeittikulttuurin esikuvina ovat kansainväliset, englanninkieliset (ala)kulttuurit ja kieliympäristöt. Lautailudiskurssissa käytetäänkin runsaasti englannin kielestä peräisin olevia ilmauksia.

Artikkelissani tutkin englanninkielisten ilmausten diskursiivisia tehtäviä skeittilehden teksteissä, joiden pääkielenä on suomi. Aineistonani on kolmen Dekki-skeittilehden tekstit (yht. 36 tekstiä). Tarkastelen siis suomen ja englannin käyttöä kirjoitetussa diskurssissa. Kielenvaihdon tutkimus on pääasiassa keskittynyt puhutun kielen tutkimukseen, ja kirjoitettua kieltä on tutkittu verrattain vähän. Lähestymistapani on funktionaalinen ja pragmaattinen: teoreettisena viitekehyksenäni on systeemis-funktionaalinen (SF) tekstintutkimus. Tutkimuksessani haluan osoittaa, että SF-viitekehys soveltuu myös monikielisten aineistojen analysointiin. Sen avulla pääsen käsiksi aineistoni tekstien ja kielellisten valintojen monifunktioisuuteen ja pystyn havainnollistamaan ja erittelemään näiden valintojen tehtäviä kielenkäyttötilanteessa.

Analyysieni perusteella englannilla on monentasoisia, toisiinsa limittyviä sosiaalisia ja diskursiivisia tehtäviä aineistoni suomenkielisissä skeittiteksteissä: Englantia käytetään muun muassa nimeämään skeittauksen entiteettejä, luomaan kuvaa skeittauksen maailmasta ja tuomaan eksplisiittisesti esiin tekstinsisäisiä ja kirjoittajan ja lukijan välisiä vuorovaikutussuhteita. Lisäksi englannin avulla jäsennetään diskurssia eri tavoin.

 

Terhi Paakkinen: "Coolia" englantia suomalaisissa mainoksissa

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten englantia käytetään erilaisissa Suomessa esitetyissä tai julkaistuissa mainoksissa. Huomiot perustuvat neljän Jyväskylän yliopistossa tehdyn englannin kielen pro gradu -tutkielman tuloksiin. Artikkelin tutkimuksissa tarkastellaan sekä televisiomainontaa suomalaisilla kaupallisilla kanavilla että aikakauslehtimainontaa nuorille ja naisille suunnatuissa lehdissä. Artikkelissa selvitetään erityisesti englannin kielen funktioita ja merkityksiä mainonnassa. Tutkimukset osoittavat, että englannin kieli on monipuolinen resurssi suomalaisessa mainonnassa. Sillä voidaan ilmaista asioita ja merkityksiä, joihin suomen kielellä ei välttämättä kyetä. Englannilla voi herättää huomiota ja välittää erilaisia symbolisia merkityksiä kuin mitä suomella voi.