05.12.2017

7. Toivo moniäänisestä elokuvasta [Hope for Multivoiced Cinema]

Viime vuosina elokuvakentällä on esiintynyt yhä enemmän keskusteluja elokuvan tekemisen, sisältöjen ja katsomisen monipuolistumisesta. Toive uusista toimintamalleista on päässyt esille kriittisten keskustelujen kautta, joissa on pureuduttu esimerkiksi elokuva-alan seksismiin, valkoisuuteen sekä eri vähemmistöjen näkymättömyyteen tuotannossa ja suurten teatterien ohjelmistoissa. #MeToo –kampanja on nostanut esille elokuva-alan vaiettua seksuaalisen ahdistelun kulttuuria. Oscar-palkintojen kohdalla on kyseenalaistettu Yhdysvaltain elokuva-akatemian valkoisuutta ja palkintojen keräytymistä valkoisille näyttelijöille. Suomessa on keskusteltu naistekijöiden vähäisestä näkyvyydestä elokuva-alalla. Multipleksi-teattereita on kritisoitu yksipuolisesta ohjelmistosta, jossa pienet tuotantomaat ja vähemmistöjä edustavat elokuvat eivät ole saaneet helposti tilaa. Keskustelut ovat nostaneet esille elokuvakulttuurin hegemonisia käytänteitä, mutta samalla ne ovat mahdollistaneet uudenlaisien näkökulmien esille tuontia. Tekijöiden moninaisuuteen on kiinnitetty huomiota ja esille on noussut uusia ääniä ja sitä kautta uudenlaisia sisältöjä. Uusien levityskanavien kautta moniääninen elokuva on löytänyt uusia yleisöjä. Tässä työryhmässä keskustelemme, millaista moniäänisyyttä muuttuva elokuvakenttä tarjoaa ja millaisia tulevaisuuden kuvia alalla on nähtävissä. Esitelmissä voi nostaa esille niin kritiikkiä hegemonista kulttuuria kohtaan kuin tuoda esille uudenlaisia avauksia ja moniäänisyyttä. Työryhmä on osa Suomen Elokuvatutkimuksen Seuran toimintaa.

Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
- elokuvakulttuurin hegemoniset käytänteet Suomessa ja muualla
- hegemonisen elokuvakulttuurin haastaminen sisältä käsin
- pienempien tuotantomaiden elokuvat ja vaihtoehtoiset teemat
- naistekijyys eri maiden elokuvatuotannossa
- vähemmistöjä edustava moniääninen elokuva


In recent years, we have witnessed increasing debates over diverse filmmaking, cinematic content and viewership. Importantly, these critical discussions have included demands for innovative approaches to existing practices. Topics such as sexism, whiteness and invisibility of minorities in mainstream production and cinema distribution have become part of critical analysis in the public debate. For example, #MeToo campaign has given visibility to the silenced culture of sexual harassment and the Oscar nominations have been criticized for favoring white candidates. In Finland, the low number of female filmmakers has been addressed. Multiplex theatres have been criticized for limited programming that does not give space for small production areas nor films from minority groups. Recently, new demands for including filmmakers from diverse backgrounds as well as giving space for different producers and new themes have been voiced. Through new distribution channels multivoiced cinema is accessible for varied and new audiences.

In this workgroup we will discuss the role, possibilities, and challenges for multivoiced cinema. We ask which channels are available for multivoiced cinema and what the future might hold for the audiences and filmmakers. In the presentations, we welcome the speakers to address, for example, the limits of hegemonic cinematic culture or bring new openings and multivoiced perspectives. The workgroup is part of activities of the Finnish Society for Cinema Studies.

The presentations may address topics such as:
- Hegemonic practices of cinematic culture in Finland and elsewhere
- Challenging hegemonic practices from within
- Films from smaller production areas
- Alternative themes
- Women as filmmakers in different countries
- Minorities and multivoiced cinema

Outi Hakola, FT, Dosentti, Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto (outi.j.hakola@helsinki.fi)
Heta Mulari, FT, Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto (heta.mulari@nuorisotutkimus.fi)