22.02.2018

Yhteiskunta kuuluu radiossa: Axel Honnethin fysiognomiatulkinnan kritiikkiä

Simo Pieniniemi, Viestintätieteiden laitos, Tampereen yliopisto

Theodor W. Adornon postuumisti julkaistujen kirjoitusten joukossa on pitkähkö ”radion fysiognomiaa” käsittelevä essee. Myös muista hänen kirjoituksistaan voi löytää sieltä täältä luonnehdintoja, joissa hän nimittää metodiaan fysiognomiaksi. Adorno ei kuitenkaan juuri kerro, mitä hän fysiognomialla tarkoittaa. Axel Honnethin tulkinnan mukaan Adornon menetelmän tavoitteena on Max Weberin opin mukaisesti muodostaa konkreettisten yksittäisilmiöiden perustalta kapitalistista yhteiskuntaa kokonaisuudessaan valaisevia ideaalityyppejä. Esitelmän tarkoituksena on osoittaa, että Honneth on ymmärtänyt fysiognomian tavoitteen kutakuinkin oikein, mutta sen menetelmälliset lähtökohdat väärin. Esimerkiksi radiofysiognomian keinoin Adorno pyrki kyllä osoittamaan, että abstrakti yhteiskunnallinen totaliteetti voidaan tavoittaa radion kaltaisia konkreettisia ilmiöitä tarkastelemalla. Tässä Adorno ei kuitenkaan seurannut Weberiä. Sen sijaan Adornon keskeisenä innoituksen lähteenä toimi Georg W. F. Hegelin dialektiikka ja ennen kaikkea Hegelin opetukset osan ja kokonaisuuden välisistä suhteista.