23.02.2018

Median digitalisaation haasteet journalistiikan opetukselle

Panu Uotila, Journalistiikka, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mediasisältöjen tuotannon, kulutuksen ja teknologian nopea muutos, sekä sosiaalisen median tuoma haaste professionaalille medialle, asettavat akateemiselle journalistikoulutukselle muutosvaatimuksia uuden digitaalisen mediamaiseman edellyttämien tietojen ja taitojen opettamiseen. Professionaalin median vahvuus verrattuna sosiaaliseen mediaan on tietojen luotettavuus, mutta millaista journalistista työprosessia ja toimittajien kompetenssia sisällön luotettavuuden ylläpitäminen edellyttää, kun tiedonvälityksen nopeudesta ja määrästä on tullut erityisesti verkkojournalismissa keskeinen kilpailutekijä?

Deuze (2006) määrittelee kaksi positiota journalismin opetukselle: ”seuraajan” rooli ja ”innovaattorin” rooli. Journalismin opetuksen pitää toisaalta antaa opiskelijoille valmiudet työskennellä journalistina tämän hetken mediamaisemassa, mutta toisaalta koulutuksen pitäisi antaa opiskelijoille edellytyksiä kohdata journalismin jatkuva muutos sekä toimia itse muutoksen tekijöinä. Nyt annettavan opetussisällön pitäisi olla relevanttia useiden vuosien kuluttua, kun nykyiset opiskelijat siirtyvät työelämään. Mensingin (2011, 77) mukaan koulutuksen ”painopisteen siirtäminen journalismin tuotannosta sen vuorovaikutusprosessiin yleisöjen kanssa, pystyisi kiinnittämään journalismin takaisin sen juuriin demokratian edellytyksenä, hyödyntämällä uusia uutisten ideoinnin, tuotannon ja levittämisen keinoja”.

Tässä esityksessä pohdin, miten journalistiikan opetuksen tulisi muuttua nykyisen digitaalisen mediamaiseman vaatimuksia vastaavaksi. Peruskysymykset ovat: 1) Mitkä ovat journalistien tarvitsemat perustaidot ja -tiedot tämän hetken digitaalisessa mediaympäristössä?, 2) Mistä ammatillisista ja eettisistä perustekijöistä muodostuu digiajan journalistien ammatti-identiteetti? Lisäksi analysoin käytännön kokeilujen tulosten perusteella pedagogisia menetelmiä, joilla näihin uudenlaisen ammattitaidon vaatimuksiin pyritään vastaamaan.

Esityksen tulokset sisältyvät valmisteilla olevaan tutkimusartikkeliin, joka perustuu kirjallisuuskatsaukseen, pohjoismaisten yliopistojen journalistiikan opetussuunnitelmien vertailuun sekä autoetnografisen tutkimusmenetelmän mukaisesti omien kokemuksieni reflektioon journalistiikan opettamisesta Jyväskylän yliopistossa, sekä työkokemukseeni monimediajournalistina televisiossa sekä verkko- ja sanomalehdissä. 

 

Asiasanat: journalismin digitalisaatio, journalismin opetus, ammatti-identiteetti

 

Lähteet

Deuze, M. (2006) Global Journalism Education. A Conseptual Approach. Journalism studies 2006; 1, pp. 19–34.

Mensing, D (2011) Rethinking (again) the Future of Journalism Education. In Franklin, B (ed.) The Future of Journalism. Routledge: London, pp. 76–88.