23.02.2018

Asiantuntijuus suomalaisissa ja yhdysvaltalaisissa ulkomaanuutisartikkeleissa: fokuksessa tutkijoiden ja journalistien kansainväliset suhteet

Kirsi Cheas

Väitöstutkimuksessani vertailin suomalaisia ja yhdysvaltalaisia, Etelä-Afrikkaan ja Brasiliaan liittyviä ulkomaanuutisartikkeleita – osa tutkimuksestani keskittyi asiantuntijoiden äänten moninaisuuteen ja syvyyteen näissä vuosien 2006 ja 2014 välillä julkaistuissa ulkomaanuutisissa. Länsimaisia ulkomaanuutisia on pidetty yksipuolisina ja niiden sisältämiä etelän ääniä marginaalisina. Havaintoni yllättivät: niin suomalaisissa kuin yhdysvaltalaisissa uutisissa oli haastateltu huomattavan monien eri alojen brasilialaisia ja eteläafrikkalaisia asiantuntijoita eri yliopistoista näissä maissa. Myös yhdysvaltalaiset ja suomalaiset asiantuntijat olivat päässeet ääneen, mutta eivät läheskään yhtä usein kuin eteläafrikkalaiset ja brasilialaiset asiantuntijat. Esitykseni havainnollistaisi eri akateemisten kenttien suhteellista volyymia tutkimissani ulkomaanuutisissa ja pohtisi dynamiikkaa länsimaisten toimittajien ja eteläisten asiantuntijoiden välillä.

Esitykseni havainnollistaisi myös merkittäviä eroja suomalaisen ja yhdysvaltalaisen ulkomaanuutisoinnin välillä. Tutkimukseni osoitti, että suomalaisissa uutisissa asiantuntija (joko eteläafrikkalainen/brasilialainen tai suomalainen) oli useimmiten ainut tai lähes ainut jutussa siteerattu henkilö – yhdysvaltalaisuutisissa taas oli yleensä siteerattu useita eri asiantuntijoita ja tämän lisäksi monien muiden instituutioiden edustajia. Tämän seurauksena suomalaisissa uutisissa asiantuntijat saivat paljon enemmän yhtäjaksoista tilaa oman näkemyksensä esittämiseksi, kun taas yhdysvaltalaisuutisissa asiantuntijat pääsivät yleensä sanomaan vain yhden tai muutaman lyhyen lauseen kerrallaan, ennen kuin toimittaja kiiruhti jo siteeraamaan seuraavaa henkilöä. Mediatottumusten muuttuessa suomalaiset eivät välttämättä enää seuraa uutisia säännöllisesti, jolloin lukijan voi olla vaikeaa sitoa yksittäisen asiantuntijan näkemystä laajempaan yhteiskunnalliseen ja maailmanpoliittiseen keskusteluun, mihin yhdysvaltalaisuutisissa pyritään lähes joka uutisartikkelissa. Toisaalta yhdysvaltalaistoimittajat voisivat oppia suomalaistoimittajien tavasta antaa asiantuntijoille mahdollisuus ilmaista itseään syvällisemmin. Tutkimukseni osoittaa, miten vertaileva tutkimus voi auttaa kehittämään journalistien ja asiantuntijoiden yhteistyötä eri puolilla maailmaa ja antaa toivoa paremmasta (ulkomaanuutis)journalismista.