23.02.2018

Journalismin hämärä huominen – identiteettipolitiikasta uuteen luottamukseen

Juho Ruotsalainen

Toimintaympäristön luotaus (horizon/environmental scanning) on tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin perusmenetelmiä. Siinä kartoitetaan ja tulkitaan systemaattisesti sellaisia nykyhetken tapahtumia ja ilmiöitä, joiden kautta voidaan ennakoida alan, organisaation tai alueen tulevaisuutta.

Vaikka journalismin tutkimus on tulevaisuussuuntautunut ala, ennakointimenetelmiä ja -käsitteitä on siinä sovellettu vasta vähän. Esitys paikkaa osaltaan tätä aukkoa. Siinä esitellään kahden journalismin toimintaympäristön luotauksen tulokset. Ensimmäisen aineisto koostuu lähes kahdensadan Harvardin yliopiston NiemanLabin käyttämän media-asiantuntijan journalismiennusteita vuodelle 2018. Vaikka NiemanLabin ennusteet kuvaavat nimellisesti vuotta 2018, ne ulottuvat usein tätä kauemmas (lähi)tulevaisuuteen. Lisäksi ne ovat vastaavia ”ensi vuoden ennusteita”, kuten Reuters-instituutin ja Amy Webbin tuottamia, vähemmän teknologiakeskeisiä. Toisena aineistona käytetään vuonna 2014 suomalaisille toimittajille ja media-alan asiantuntijoille järjestetyn, journalismin kehityskulkuja vuoteen 2030 mennessä ennakoineen tulevaisuustyöpaja- ja haastatteluprosessin tuloksia.

NiemanLabin ennusteet on jaettu sisältönsä mukaan kahdeksaan luokkaan. Luokat kuvaavat journalismin ja laajemmin media-alan tulevaisuudessa mahdollisesti vahvistuvia teemoja. Näitä luokkia verrataan ja reflektoidaan Suomessa tehdyn toimintaympäristön luotauksen tuloksiin. Molemmat aineistot suhteutetaan Mark Deuzen (2003) digitaalisen journalismin typologiaan. Näin esitys auttaa hahmottamaan journalismin nousevia trendejä, niin toivoa herättäviä kuin uhkakuvia maalaavia, sekä selkeyttämään, mitkä journalistiset suuntaukset ja kulttuurit voivat vahvistua tulevaisuudessa.

Aineistoanalyysin ja –vertailun perusteella tulevaisuuden journalismissa toivoa luovat erityisesti journalismin monimuotoistuminen ja -arvoistuminen, yhteistyö ja mediaorganisaatioiden rajojen hämärtyminen, sekä mediayritysten ja toimittajien aiempaa läheisempi suhde yleisöönsä. Uhkia nousee erityisesti luottamuksen murenemisesta, kulttuurisen eriarvoisuuden kasvusta ja journalismin heimoutumisesta.  Journalismisuuntausten osalta aineistoanalyysi ennakoi erityisesti dialogisen journalismi-ihanteen vahvistumista.