23.02.2018

Populistinen vastamedia journalismia haastamassa

Elina Noppari & Ilmari Hiltunen

Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos, eurooppalaisen populismin nousu ja Iso-Britannian brexit-kansanäänestys ovat synnyttäneet mittavaa keskustelua verkossa leviävästä virheellisestä informaatiosta, disinformaatiosta ja propagandasta sekä perinteisen journalismin asemasta hybridissä mediajärjestelmässä. Viime vuosien aikana niin Suomessa kuin muualla maailmassa on syntynyt voimakkaan ideologisia verkkojulkaisuja, jotka ovat tietoisesti pyrkineet horjuttamaan perinteisen journalismin asemaa ja tulkintoja. Suomessa esimerkiksi MV-lehden kaltaiset sivustot on nimetty julkisuudessa valemediaksi, ja keskustelua ovat määrittäneet moraalinen huoli medialukutaidosta ja totuuden jälkeisestä ajasta.

Tämä tutkimus nostaa esille ryhmän, joka julkisessa keskustelussa ja tutkimuksessa on usein sivuutettu – pääasiassa amatöörivoimin ylläpidettyjen suomalaisten verkkojulkaisujen tekijät ja lukijat. Pyrkimyksenämme on syventää valeuutisista käytyä yksinkertaistavaa keskustelua ja tuoda esiin syitä, miksi ihmiset hakeutuvat perinteisen journalismin sijaan vaihtoehtoisten verkkojulkaisujen äärelle.

Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu 30 teemahaastattelusta, jotka teimme vuosina 2016–2018 sivustojen perustajien ja ylläpitäjien, niihin vapaaehtoisina materiaalia tuottavien sekä niitä aktiivisesti seuraavien henkilöiden parissa. Lisäksi taustoitamme ilmiötä MV-lehdestä toukokuussa 2016 tekemämme sisällönerittelyn (n=516) avulla ja muiden verkkojulkaisujen ja niiden sosiaalisen median yhteisöjen havainnoinnilla.

Vale- tai vaihtoehtomedian sijaan ehdotamme populistisen vastamedian käsitettä kuvaamaan näitä uusia julkaisuja, sillä niiden toiminnassa korostuvat sekä riippuvuus perinteisten uutisvälineiden materiaalista että samanaikainen pyrkimys kyseenalaistaa valtajulkisuuden sisältöjä ja määritelmiä. Lisäksi populistiset piirteet ovat vahvasti läsnä sekä sivustojen retoriikassa että niiden yhteiskunta-analyysissä. Tyypittelimme haastatteluaineiston perusteella kolme populistisen vastamedian käyttäjäprofiilia: yhteiskuntaan pettyneet systeemikriitikot, julkista keskustelua ja poliittista kulttuuria arvostelevat agendakriitikot sekä perinteiseen journalismiin tyytymättömät kevyet kriitikot. Yhteistä näille kaikille käyttäjille oli perinteiseen journalismiin kohdistuva epäluottamus.

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi journalismiin kohdistuvan epäluottamuksen syitä ja pohtia sitä, perinteinen journalismi voisi omalla toiminnallaan edistää eri yleisöryhmien luottamuksen säilymistä uudenlaisessa mediaympäristössä.