22.02.2018

Kun julkinen palvelu tuli Yleisradioon

Paavo Oinonen, Kulttuurihistoria, Turun yliopisto

Suomen Yleisradio alkoi määritellä toimintaansa julkisena palveluna varsin myöhään. Toisin oli vaikkapa koko käsitteen kotimaassa Isossa-Britanniassa, jossa ensimmäinen pääjohtaja John Reith antoi sille sisällön kirjassaan Broadcast over Britain (1924). Esityksessäni pohdin millaisten vaiheiden kautta ja millaisella itseymmäryksellä Yleisradio päätyi puhumaan julkisesta palvelusta.

Tehtävien määrittelyjen muovautumisessa on keskeisiä etappeja, joita paperissani esittelen.

Vuonna 1965 alkaneella Eino S. Revon pääjohtajakaudella yhtiön johto huomasi, ettei "meillä ole määritelty vielä kertaakaan perusteellisesti yleisradiotoiminnan linjoja" (Yleisradion suunta I 1967). Mietintö oli tekijöidensä mukaan ensimmäinen määrittely-yritys, vaikka tosiasiassa vuosien saatossa pyrkimys sivistyksen ja viihteen tasapainoon oli useita kertoja puettu sanoiksi. Reporadion aikana kaksoismonopolilla turvatulla yleisradioyhtiöllä ei kuitenkaan ollut tarvetta puhua itsestään palveluna. Tarve syntyi 1980-luvulla viestinnän sääntelyn purun myötä.