22.02.2018

“Jätä kommentti” Verkkolehdet käyttäjien toimintaa ja kommentointia ohjaavina alustoina

Veera Kangaspunta

Vaikka verkkolehtien käyttäjien sitouttamiseen ja aktivoimiseen, erilaisiin vuorovaikutustoimintoihin ja osallistamisen muotoihin sekä niiden tutkimiseen on panostettu jo vähintään vuosikymmenen ajan, se, miten ja miksi käyttäjät toimivat tietyllä tavalla, vaikuttaa yhä avoimelta kysymykseltä. Verkkouutisten kommentoinnista on muodostunut yksi tällainen keskeinen osallistumisen ja osallistamisen muoto, mutta tutkimuskohteena se on jäänyt jokseenkin vähälle huomiolle.

Väitöstutkimukseni tavoitteena on ymmärtää verkkouutisten kommentointia yhteiskunnallisena ilmiönä, käyttäjien toimintana ja ennen kaikkea kokonaisuutena. Tässä tutkimuksen vaiheessa tarkastelu lähtee liikkeelle verkkolehtien rakenteesta ja kommentoinnin konkreettisista käytännöistä. Lähtöoletuksena on, että sillä, millaisia lehdet teknisinä ja toiminnallisina alustoina ovat ja millaisia käytäntöjä niissä ilmenee, on merkitystä sille, miten uutisia kommentoidaan. Tutkimus kytkeytyy teknisten alustojen (platform) tutkimukseen ja toisaalta verkkouutisten välittömyyden (immediacy) ajatukseen.

Alusta pitää terminä ja käsitteenä sisällään monia merkityksiä. Gillespie (2010, 349-352) erottaa alustan käytössä neljä semanttista aluetta: tietokoneisiin liittyvä (computational), arkkitehtuuriin liittyvä (architectural), kuvaannollinen (figurative) ja poliittinen (political). Tässä tapauksessa ymmärrys alustasta löytyy alueiden välimaastosta: ”It now makes rhetorical sense to use the term to describe a computational service, but detach it from the idea of further software programming. [...] Platforms are ‘platforms’ not necessarily because they allow code to be written or run, but because they afford an opportunity to communicate, interact or sell.” (Gillespie 2010, 351) Oletuksena on, että verkkolehtien rakenne ja käytännöt vaikuttavat kommentointiin ja ohjaavat käyttäjien toimintaa. Erilaiset vuorovaikutustoiminnot, top-listat, suositukset ja esimerkiksi lehtien etusivujen ilme vaikuttavat kaikki omalta osaltaan siihen, miten käyttäjät lopulta päätyvät kommentoimaan tiettyä uutista ja edelleen, miten jätetyt kommentit vaikuttavat toisiinsa osana alustan toimintaa. Teknisen arkkitehtuurin lisäksi analyysi keskittyy toimituksellisiin käytäntöihin (esimerkiksi juttupituus, kuva) sekä verkkouutisten päivittymisen, jatkuvuuden, välittömyyden ja ohimenevyyden tarkasteluun.

Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: Miten verkkolehtien toimitukselliset käytännöt ja tekniset rakenteet ohjaavat käyttäjien toimintaa ja kommentointia? Millaisin seurauksin?

Aineisto koostuu kolmen suomalaisen verkkolehden kuukauden uutisista yksittäiseen ympäristöonnettomuuteen, Talvivaaran kipsisakka-altaan vuotoon marraskuussa 2012, liittyen. Kolme erilaista lehteä tarjoavat mahdollisuuden tarkastella lehtien eroja ja yhtäläisyyksiä alustoina. Se, että tarkasteluun on valittu yksittäinen uutistapaus, mahdollistaa puolestaan pohdinnat siitä, miten kommentointi tietyn aiheen ympärillä siirtyy uutisesta toiseen, millaisena uutisten ja kommentoinnin suhde näyttäytyy välittömyyden näkökulmasta.