22.02.2018

#metoo medioissa – Case Tomi Metsäketo

Tomi Lindblom

Seksuaalinen häirintä on noussut mittavaksi puheenaiheeksi #metoo-kampanjan myötä ympäri maailman. Kampanjaan liittyen lokakuussa 2017 joutui mittavan sosiaalisen median kohun kohteeksi laulaja Tomi Metsäketo. Somesta perinteisiin medioihin laajentunut kohu yltyi niin suureksi, että Metsäketo sai potkut television viihdeohjelmasta ja suurmusikaalin roolista.

Mutta mikä oli median etiikka kyseisessä tapauksessa? Oliko kyseinen henkilö todella sarjaraiskaaja, pedofiili ja ahdistelija, jolla oli satoja uhreja, kuten pahimmillaan väitettiin some-kirjoitusten lisäksi myös useissa medioissa.

Kohu sammui muutaman viikon kuluttua yhtä nopeasti kuin oli syttynyt. Syntyi kuitenkin tilanne, jossa Metsäketo oli saanut lähtöpassit työtehtävistään ja menettänyt maineensa, vaikka väitetyille rikoksille ei koskaan löytynyt mitään näyttöä.

Lopputuloksena nettipoliisi joutui rauhoittelemaan liian kovaksi käynyttä some-keskustelua. Useat nettiin kirjoittaneet henkilöt joutuivat poliisin tutkintaan epäillyistä kunnianloukkauksista. Kaksi aikakauslehteä joutui julkaisemaan pitkät vastineet Metsäketoon kohdistuneista kirjoituksista, ja Julkisen sanan neuvoston käsittelyssä on useita kyseiseen tapaukseen liittyviä kanteluita.

Mikä on siis median etiikka ja valmius itsesääntelyyn silloin, kun kohu jostakin aiheesta nousee nopeasti ja laajenee muutamissa tunneissa - eikä päivien saati viikkojen kuluessa, kuten aiemmin on yleensä käynyt. Tämän päivän viestintäympäristö elää jatkuvassa muutoksessa, mutta millä tavoin esimerkiksi sosiaalisen median voimakas mukaan tulo vaikuttaa viestinnän valintatilanteisiin ja ratkaisuihin.