23.02.2018

Anonyymien verkkokeskustelujen julkinen tunnepuhe – Vertaistuen muodot ja merkitykset kahdella suomalaisella keskustelufoorumilla

Auli Harju, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto & Eliisa Vainikka, Viestintätieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto

Sosiaalisen median alustat kutsuvat ihmisiä yhteen keskustelemaan esimerkiksi yhteiskunnallisista kysymyksistä ja yksityisistä kokemuksistaan. Keskustelufoorumien mahdollistama anonyymi keskustelu nimimerkeillä tai täysin nimettömänä mahdollistaa intiimeistä tai arkaluonteisista asioista keskustelun, neuvojen kysymisen tai jyrkkien poliittisten näkemysten esittämisenkin turvallisesti. Anonymiteetti suojaa yksityisyyttä, yksittäisen ihmisen henkilöllisyyden paljastumista ja estää yksilöä leimaantumasta negatiivisella tavalla. Tällöin henkilökohtaisista ongelmista, kuten vaikkapa sosiaalisten tilanteiden pelosta, voidaan rohkeasti keskustella julkisessa tilassa. Samalla anonymiteetti mahdollistaa muiden keskustelijoiden näkemyksiin tai persoonaan puuttumisen tavalla, joka kasvokkaisessa kanssakäymisessä tai muuten tunnistettavasti ei olisi sosiaalisesti hyväksyttävää. Anonyymi tila antaa identiteettipelille ja sellaiselle vuorovaikutukselle tilaa, mikä mahdollistaa sekä parhaan että pahimman nettikulttuurin kukoistamisen (Massanari 2015, 24).

Tarkastelemme esityksessämme millaisia ilmiasuja affektit keskustelufoorumeilla saavat (ks. myös Paasonen 2014; Wetherell 2012) ja millaisia kokemuksia käyttäjillä on keskustelufoorumien usein tunnepitoisista vuorovaikutustilanteista. Ymmärrämme affektin eräänlaisena kapasiteettina toiminnalle, käyttövoimana tai energiana, joka vauhdittaa verkottuneita julkisuuksia ja syntyy usein ristiriitaisista sekä julkisia että yksityisiä asioita koskevista tunteista (Papacharissi 2015, 7). Jäljitämme anonyymien verkkokeskustelujen tunteenpurkauksia, esimerkiksi vertaistuen ja vihapuheen ilmauksia, sekä sitä, millaisia kollektiivisia tunnetiloja ne herättävät keskusteluihin osallistujissa ja niiden lukijoissa sekä millaisia vuorovaikutussuhteita ne synnyttävät keskusteluun.

Läpivalaisemme edellä esitettyjä kysymyksiä kahden tapaustutkimuksen kautta. Ensimmäinen käsittelee Ylilauta-kuvafoorumin Hikikomero-keskusteluja, joissa puidaan nimettöminä sosiaalisesti syrjäänvetäytyneiden hikikomori-nuorten ongelmia. Hikikomori-termillä tarkoitetaan nuorta ihmistä, joka vetäytyy syrjään yhteiskunnasta ja viettää suurimman osan ajasta eristyksissä omissa oloissaan. Aineisto koostuu keväällä 2014 tallennetusta 300 keskusteluketjun korpuksesta. Tapaustutkimuksessa tulee esiin foorumin kirjoittajien kokemuksia mielenterveyspalveluista ja mielenterveysongelmien hoidosta sekä vertaistukea esimerkiksi auttamistoimiin liittyen. Toisena tapauksena on Suomi24-keskustelufoorumin käyttäjille tehty kysely (N=1395), jossa käyttäjiä pyydettiin arvioimaan muun muassa omaa foorumin käyttöään, kokemuksia keskusteluista, sekä keskusteluiden herättämiä tunteita. Kahden erilaisen aineiston avulla pystymme tuomaan esiin paitsi anonyymin keskustelun affektiivisia piirteitä, myös sitä, miltä millaiseksi käyttäjät keskustelun kokevat ja millaisia tunnetiloja se heissä herättää.

 

Kirjallisuus:

Massanari, Adrienne L. (2015). Participatory culture, community, and play. Learning from reddit. New York: Peter Lang.

Paasonen, Susanna (2014). Juhannustanssien nopea roihu ja Facebook-keskustelun tunneintensiteetit. Media & viestintä 37:4, 22–39.

Papacharissi, Zizi (2015) Affective publics: sentiment, technology, and politics. Oxford: Oxford University Press.

Wetherell, Margaret (2012) Affect and emotion. A new social science understanding. London: Sage.